Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Perseestä ja syvältä  (Luettu 22019 kertaa)

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Perseestä ja syvältä
Kosteus on tietenkin toinen juttu, en ole siinä(kään) asiantuntija, mutta käsittääkseni ilmaan mahtuu kosteutta paljonkin ja ongelmat tulevat kun sisäilma kohtaa riittävän kylmää seinäpintaa. Asiantuntijat tietenkin voivat osoittaa jos alueellisia kustannuseroja on.

Kylmään ilmaan voi sitoutua hyvin vähän kosteutta verrattuna lämpimämpään. 0 asteessa kastepisteessä 5 g höyryä per kuutio. Jos tuuletuksessa ilman kosteus kasvaa vaikkapa 80 %:sta 90 %:n, kuutio ilmaan poistaa vain 0,5 grammaa kosteutta. Tuuletuksen voimakkuutta ei voi kasvattaa rajattomasti koska silloin vedosta muodostuu ongelma. Kylmissä oloissa siis kosteudenpoisto ja lämmitys aiheuttaa merkittävästi suuremmat kustannukset.
'
Kylmässä eläinhallissa ilmanvaihto tapahtuu usein painovoimaisesti, vapaasti. Ilmanvaihtoa säätää siis lämpötilaero sisä- ja ulkotilojen välillä. Minulla pihatossa liian loiva katto ja ilmanvaihto riittämätöntä(kuivitustarve kasvaa), koska täällä etelässä koko talvi usein niitä nollakelejä. Nyt kulunut talvi, pitkästä aikaa ollut hienoja pakkaskelejä, tosin vasta tammikuun puolivälistä alkaen.
Tietääkseni kaikki navetat C-alueellakaan eivät ole lämmitettyjä??

jopihopi

  • Vieras
Vs: Perseestä ja syvältä
Korkeisiin vuokriin ja pellonhintaan täällä etelässä sopii Jopihopin teoria pakkolaajentamisesta huonojen tukien takia. Kait ne maidontuottajat Ceealueella lämmittää kylmäpihatoitakin ;D
Mihin helvettiin muuten se yhen robon tila saa sen kolmekymmentä tonttua tukieroa haaskattua..
Onhan noita kohteita jos on ylimääräistä, samaa voi kysyä että miten saa ab alueen sianlihantuottaja sijoitettua koneisiin 350e/ha enemmän vuodessa kuin kolleegansa c alueella.
Varmaan sama syy miksi C-sikamies on velkaantunut pahasti laajennuksiensa vuoksi..
Laajennettu on molemmilla alueilla, mutta c alueella velkaannuttu enemmän vaikeammissa tuki- ja ilmasto-olosuhteissa.

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Perseestä ja syvältä
Korkeisiin vuokriin ja pellonhintaan täällä etelässä sopii Jopihopin teoria pakkolaajentamisesta huonojen tukien takia. Kait ne maidontuottajat Ceealueella lämmittää kylmäpihatoitakin ;D
Mihin helvettiin muuten se yhen robon tila saa sen kolmekymmentä tonttua tukieroa haaskattua..
Onhan noita kohteita jos on ylimääräistä, samaa voi kysyä että miten saa ab alueen sianlihantuottaja sijoitettua koneisiin 350e/ha enemmän vuodessa kuin kolleegansa c alueella.
Varmaan sama syy miksi C-sikamies on velkaantunut pahasti laajennuksiensa vuoksi..
Laajennettu on molemmilla alueilla, mutta c alueella velkaannuttu enemmän vaikeammissa tuki- ja ilmasto-olosuhteissa.
Juuri näin, täytyyhän pankkiholvejakin lämmittää ;)

sianlihantuottaja

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 194
Vs: Perseestä ja syvältä
Laajennettu on molemmilla alueilla, mutta c alueella velkaannuttu enemmän vaikeammissa tuki- ja ilmasto-olosuhteissa.

Siis C1:llä niinkö? Heitä nyt jo voltti, justhan tossa laittamassasi linkissäkin todettiin että C1 kuuluu eristys- ja lämmitysvaatimusten puolesta täysin samaan alueeseen kuin B-alueesta Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso. Onko sielläkin sitten velkaannuttu vaikeampien ilmasto-olosuhteiden takia?

sianlihantuottaja

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 194
Vs: Aisallista paskakökästä
On huomattava, että 141-tuki on 141 artiklan mukaan toissijainen 142-tukeen ja erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan alaisiin tukiin nähden. 141-tuen myöntäminen edellyttää nimittäin artiklan mukaan ko. muiden tukien täysimittaista hyödyntämistä, mikä ilmenee selvemmin esim. artiklan englanninkielisestä versiosta ("after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland …").

Tämä herättää kysymyksen siitä, voisiko mahdollinen Suomen kansallinen päätös jättää olennaisesti käyttämättä 142-tukivaltuuksia merkitä sitä, ettei kyseistä tukea ole hyödynnetty täysimääräisesti 141 artiklan edellyttämällä tavalla, jolloin 141-tuen jatkamiselle ei olisi enää edellytyksiä.

Mille jatkamiselle? Näillä päätöksillä 141 on loppu 2013 jälkeen niin että 142-tukea määriteltäessä ei ole minkäänlaista tarvetta ajatella enää 141-tukea. Jos 142 olisi haluttu säilyttää niin 141-tuen puolustamisessa olisi pitänyt onnistua huomattavasti paremmin. Nyt kun 141 loppuu joka tapauksessa niin mitä väliä tukivaltuuksien täysimääräisellä käytöllä koska ne eivät enää 141-tukeen mitään vaikuta.

Viimeksi muokattu: 11.03.09 - klo:12:17 kirjoittanut sianlihantuottaja

jopihopi

  • Vieras
Vs: Perseestä ja syvältä
Laajennettu on molemmilla alueilla, mutta c alueella velkaannuttu enemmän vaikeammissa tuki- ja ilmasto-olosuhteissa.

Siis C1:llä niinkö? Heitä nyt jo voltti, justhan tossa laittamassasi linkissäkin todettiin että C1 kuuluu eristys- ja lämmitysvaatimusten puolesta täysin samaan alueeseen kuin B-alueesta Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso. Onko sielläkin sitten velkaannuttu vaikeampien ilmasto-olosuhteiden takia?

no tietenkin olosuhteet muuttuvat pohjoiseen mentäessä, vaikka samalla vyöhykkeellä ollaankin. Ei kai kukaan ole väittänyt että se ero on ainostaan vyöhykkeen rajalinjalla. Ja tukipolitiikka on koko eu ajan ellut etelää suosiva.

jopihopi

  • Vieras
Vs: Aisallista paskakökästä
On huomattava, että 141-tuki on 141 artiklan mukaan toissijainen 142-tukeen ja erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan alaisiin tukiin nähden. 141-tuen myöntäminen edellyttää nimittäin artiklan mukaan ko. muiden tukien täysimittaista hyödyntämistä, mikä ilmenee selvemmin esim. artiklan englanninkielisestä versiosta ("after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland …").

Tämä herättää kysymyksen siitä, voisiko mahdollinen Suomen kansallinen päätös jättää olennaisesti käyttämättä 142-tukivaltuuksia merkitä sitä, ettei kyseistä tukea ole hyödynnetty täysimääräisesti 141 artiklan edellyttämällä tavalla, jolloin 141-tuen jatkamiselle ei olisi enää edellytyksiä.

Mille jatkamiselle? Näillä päätöksillä 141 on loppu 2013 jälkeen niin että 142-tukea määriteltäessä ei ole minkäänlaista tarvetta ajatella enää 141-tukea. Jos 142 olisi haluttu säilyttää niin 141-tuen puolustamisessa olisi pitänyt onnistua huomattavasti paremmin. Nyt kun 141 loppuu joka tapauksessa niin mitä väliä tukivaltuuksien täysimääräisellä käytöllä koska ne eivät enää 141-tukeen mitään vaikuta.

141 hukattiin koska eun vatimaa tukiporrasta ei muodostettu maan sisällä vaikka olosuhteet muuttuvat suomen sisällä jopa enemmän kuin eteläsuomen ja eteläruotsin välillä.

Ja saatiinhan 141 tukeen kuitenkin 15 vuotta lisäaikaa..

sianlihantuottaja

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 194
Vs: Perseestä ja syvältä
Laajennettu on molemmilla alueilla, mutta c alueella velkaannuttu enemmän vaikeammissa tuki- ja ilmasto-olosuhteissa.

Siis C1:llä niinkö? Heitä nyt jo voltti, justhan tossa laittamassasi linkissäkin todettiin että C1 kuuluu eristys- ja lämmitysvaatimusten puolesta täysin samaan alueeseen kuin B-alueesta Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso. Onko sielläkin sitten velkaannuttu vaikeampien ilmasto-olosuhteiden takia?

no tietenkin olosuhteet muuttuvat pohjoiseen mentäessä, vaikka samalla vyöhykkeellä ollaankin. Ei kai kukaan ole väittänyt että se ero on ainostaan vyöhykkeen rajalinjalla. Ja tukipolitiikka on koko eu ajan ellut etelää suosiva.

No voi pyhä yksinkertaisuus! Ensin väität että ilmasto-olojen takia rakentaminen ja lämmitys maksaa maltaita pohjoisessa ja laitat dokumenttia luettavaksi. Sitten kun dokumentti luetaan ja siinä on asiantuntijat katsoneet sitä laatiessaan että C1 on samanarvoista eristys- ja lämmitysvaatimusten suhteen kuin B-alueen Pirkanmaa ja Häme ja Kymenlaakso niin sitten yhtäkkiä tämä asiantuntijoiden raportti ei kelpaakaan vaan sillä pyyhitään persettä ja "tietenkin olosuhteet muuttuvat pohjoiseen mentäessä" vaikka asiantuntijat ovat sitä mieltä että alueilla ei ole eroa. Ei voi olla totta...

jopihopi

  • Vieras
Vs: Perseestä ja syvältä
Laajennettu on molemmilla alueilla, mutta c alueella velkaannuttu enemmän vaikeammissa tuki- ja ilmasto-olosuhteissa.

Siis C1:llä niinkö? Heitä nyt jo voltti, justhan tossa laittamassasi linkissäkin todettiin että C1 kuuluu eristys- ja lämmitysvaatimusten puolesta täysin samaan alueeseen kuin B-alueesta Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso. Onko sielläkin sitten velkaannuttu vaikeampien ilmasto-olosuhteiden takia?

no tietenkin olosuhteet muuttuvat pohjoiseen mentäessä, vaikka samalla vyöhykkeellä ollaankin. Ei kai kukaan ole väittänyt että se ero on ainostaan vyöhykkeen rajalinjalla. Ja tukipolitiikka on koko eu ajan ellut etelää suosiva.

No voi pyhä yksinkertaisuus! Ensin väität että ilmasto-olojen takia rakentaminen ja lämmitys maksaa maltaita pohjoisessa ja laitat dokumenttia luettavaksi. Sitten kun dokumentti luetaan ja siinä on asiantuntijat katsoneet sitä laatiessaan että C1 on samanarvoista eristys- ja lämmitysvaatimusten suhteen kuin B-alueen Pirkanmaa ja Häme ja Kymenlaakso niin sitten yhtäkkiä tämä asiantuntijoiden raportti ei kelpaakaan vaan sillä pyyhitään persettä ja "tietenkin olosuhteet muuttuvat pohjoiseen mentäessä" vaikka asiantuntijat ovat sitä mieltä että alueilla ei ole eroa. Ei voi olla totta...

Taas esität tyhmempää kuin voit teoriassakaan olla. Ei tietenkään koko maata voida jakaa tuotantorakennusten lämmitysjärjestelmän tehontarpeen suosittelussa kymmeniin vyöhykkeisiin. Varmasti jokainen tajuaa että se muutos ei tapahdu vyöhkken rajalinjalla, vaan koko vöhykkeen mitalla. Tukiporras kuitenkin on rajalla ja se on kokonaisuudessaa ollut etelää suosiva koko jäsenyyden ajan.

Saunanpolttaja

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 274
  • Nimimerkki kertoo agendan?
Vs: Perseestä ja syvältä
Siis C1:llä niinkö? Heitä nyt jo voltti, justhan tossa laittamassasi linkissäkin todettiin että C1 kuuluu eristys- ja lämmitysvaatimusten puolesta täysin samaan alueeseen kuin B-alueesta Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso. Onko sielläkin sitten velkaannuttu vaikeampien ilmasto-olosuhteiden takia?

Taas esität tyhmempää kuin voit teoriassakaan olla. Ei tietenkään koko maata voida jakaa tuotantorakennusten lämmitysjärjestelmän tehontarpeen suosittelussa kymmeniin vyöhykkeisiin. Varmasti jokainen tajuaa että se muutos ei tapahdu vyöhkken rajalinjalla, vaan koko vöhykkeen mitalla. Tukiporras kuitenkin on rajalla ja se on kokonaisuudessaa ollut etelää suosiva koko jäsenyyden ajan.

Mutta kuitekni eritsys- ja lämmitysvaatimutsen mukaan c1-aluen eli pohjanmaa ja etel-pohjamaa pitäisi kuulua samaan vyöhykeeseen kuin häme ja muut? Eli siis raja on ihna vääräsä paikassa sen pitäisi olla pajlon ylemmpänä tai ainkaan lämmitsykuluilla ei voi mitenkän persutella että c1:kllä olisi kjokreammat lämmityskult kuin b-aluella.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Perseestä ja syvältä
Siis C1:llä niinkö? Heitä nyt jo voltti, justhan tossa laittamassasi linkissäkin todettiin että C1 kuuluu eristys- ja lämmitysvaatimusten puolesta täysin samaan alueeseen kuin B-alueesta Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso. Onko sielläkin sitten velkaannuttu vaikeampien ilmasto-olosuhteiden takia?

Taas esität tyhmempää kuin voit teoriassakaan olla. Ei tietenkään koko maata voida jakaa tuotantorakennusten lämmitysjärjestelmän tehontarpeen suosittelussa kymmeniin vyöhykkeisiin. Varmasti jokainen tajuaa että se muutos ei tapahdu vyöhkken rajalinjalla, vaan koko vöhykkeen mitalla. Tukiporras kuitenkin on rajalla ja se on kokonaisuudessaa ollut etelää suosiva koko jäsenyyden ajan.

Mutta kuitekni eritsys- ja lämmitysvaatimutsen mukaan c1-aluen eli pohjanmaa ja etel-pohjamaa pitäisi kuulua samaan vyöhykeeseen kuin häme ja muut? Eli siis raja on ihna vääräsä paikassa sen pitäisi olla pajlon ylemmpänä tai ainkaan lämmitsykuluilla ei voi mitenkän persutella että c1:kllä olisi kjokreammat lämmityskult kuin b-aluella.


Raja on niin etelässä, kun se vaan neuvotteluissa saatiin vedettyä.
Mikäli meistä olisi ollut kiinni, niin se olisi Suomenlahdessa.

NakkeNarsu

  • Vieras
Vs: Perseestä ja syvältä
Alkaa n. kolmannes alusta 6.40 vaiheilla.

Johtuukohan tuo Etelä-Suomen maitotilojen kannattavuus peltoviljelystä? Täällä päin on paljon maitotiloja, jotka viljelevät aika isolla alalla myyntikasveja. Karjanlantaa ja kotieläintilan tukia höysteenä. Makella on jurttia ja sirkussonnilla siemenviljaa jne. Itse maidontuotanto sitten kannattaa heikommin ja on uhanalaista.

Kuutnelin juu tuon jutun. Isompoien tilojen tukiiero on pienempi muta pienmmällä tilalla c-alue pesee etelän tilat ja se voi tiety jothua tusta peltopuoletsa. Mutat voi olla toinenkin selitsy eli isommalla tilalla liikevaitho on suurepmi ja ammatitaito ja osaaminen ehkä näyy siinä miten saadaan viivan alle enemän mutta pienemmäsä yskikössä tukien osuus liikevaihdotsa on niin suuri että milään toimenpiteilä mitään ei ole tethävissä.

Näinhän se menee, isommilla tiloilla ammattitaidon merkitys korostuu ja siksi ab alue yltää samaan kannattavuuteen pienemmällä tukitasolla kustannusten ja panosten ollessa samat kaikille tuottajille koko suomessa.
kustannukset ja panokset...
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf

sinänsä pieni asia, mutta laskeppa nyt taitavana peruslaskutoimitusten suorittajana että onko kustannuseroa vai ei...
Suoritan laskennan. b ja c1 alueet pääosin vyöhykkeellä II. Ykkösvyöhykkeellä esimerkiksi emakoilla mitoitusteho 45w/m2 ja III vyöhykkeellä 60W. II alueen ylä ja alarajan ero voi siten olla maksimissaan 60-45=15w/m2 ja tukialueen rajalla tietenkin 0,0.

Emakko tarvitsee tilaa about 10m2, eli 10*15=150w per emakko maksimissaan lämmitystehojen ero b ja c1 alueilla. Lämmityskausi 6-9 kuukautta, tarkoittaa maksimissaan 6480h*150w=972kwh, lähtötietojen epävarmuuden vuoksi pyöristyssäänön mukaan alle 1Mwh/ emakko tarkoittaa 1,43Mwh/ ey maksimissaan b ja c1 alueilla ja tukirajalla 0,00Mwh. Sähkön hinta seinässä nyt oliko 13 cent/kwh ja laskee, niin 2014 muodostuvaa tukieroa ei voi mitenkään perustella energiankulutuksella edes ääritapauksessa.

Perustellusti voidaan edelleen sanoa että kustannukset ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa.

Viimeksi muokattu: 11.03.09 - klo:14:18 kirjoittanut NakkeNarsu

sianlihantuottaja

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 194
Vs: Perseestä ja syvältä
Taas esität tyhmempää kuin voit teoriassakaan olla. Ei tietenkään koko maata voida jakaa tuotantorakennusten lämmitysjärjestelmän tehontarpeen suosittelussa kymmeniin vyöhykkeisiin. Varmasti jokainen tajuaa että se muutos ei tapahdu vyöhkken rajalinjalla, vaan koko vöhykkeen mitalla. Tukiporras kuitenkin on rajalla ja se on kokonaisuudessaa ollut etelää suosiva koko jäsenyyden ajan.

Miten tässä nyt näin kävi että tyhmäksi kehutaan? Jos minulta kysyt niin keskustelu meni näin:

1) Esitit väitteen että c-alue tarvitsee korkeammat tuet koska ilmasto eli lämpötila ja muut olosuhteet ovat niin paljon ankarammat että tulee paljon enemmän rakennus- ja lämmityskustannuksia ja laitoit väitteesi tueksi linkin http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf

2) Minä luin tuon materiaalin ja totesin että C1 eli Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa on eristysvaatimusten suhteen samalla tasolla koko ab-alueen kanssa ja lämmitysmielessä samalla tasolla b-alueen Pirkanmaan, Hämeen ja Kymenlaakson kanssa. Näin ollen C1 sekä rakennus- että lämmityskustannuksen pitäisi olla sama kuin yli puolessa b-aluetta ja tämän minä esitin tueksi sille että tukiero ei perustu ainakaan lämmityksestä aiheutuviin kustannuksiin.

3) Sinä esität että tuolla asiantuntijaraportilla lämmityskustannuksista voikin pyyhkiä persettä koska niillä rajoilla mitä siinä on ei olekaan yhtään mitään merkitystä vaan kustannukset kasvavat siitä huolimatta koko ajan tasaisesti kohti pohjoista mentäessä sanoivat asiantuntijat mitä tahansa ja ainakin C1:llä ne ovat korkeammat kuin b-alueella vaikka tuo asiantuntijaraportti sanoo että ne ovat samat tai niin lähellä toisiaan että voidaan katsoa että kuuluvat samaan alueeseen eli merkittävää eroa ei ole.

4) Minä ihmettelen että miten kun asiantuntijat sanovat että olennaista eroa ei ole niin sinun mielestäsi siinä on olennainen ero kuitenkin lämmityskustannuksissa C1:llä ja korkeammat tuet ovat sen takia perusteltuja ja tarpeellisia. Ihmettelen sitä että tässä kohtaa sitten ohitat asiantuntijat ja luotat omaan asiantuntemukseesi asiassa.

5) Haukut minua tyhmäksi.

Että silleen.

sianlihantuottaja

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 194
Vs: Perseestä ja syvältä
Kosteus on tietenkin toinen juttu, en ole siinä(kään) asiantuntija, mutta käsittääkseni ilmaan mahtuu kosteutta paljonkin ja ongelmat tulevat kun sisäilma kohtaa riittävän kylmää seinäpintaa. Asiantuntijat tietenkin voivat osoittaa jos alueellisia kustannuseroja on.

Kylmään ilmaan voi sitoutua hyvin vähän kosteutta verrattuna lämpimämpään. 0 asteessa kastepisteessä 5 g höyryä per kuutio. Jos tuuletuksessa ilman kosteus kasvaa vaikkapa 80 %:sta 90 %:n, kuutio ilmaan poistaa vain 0,5 grammaa kosteutta. Tuuletuksen voimakkuutta ei voi kasvattaa rajattomasti koska silloin vedosta muodostuu ongelma. Kylmissä oloissa siis kosteudenpoisto ja lämmitys aiheuttaa merkittävästi suuremmat kustannukset.

Otas uudestaan. Mitäs jos tuot sisään korvausilmana kylmää ilmaa jossa on siis hyvin vähän vesihöyryä. Sitä ei tarvitse paljoa lämmittää jotta siihen sitoutuisi poistettaessa vettä. Jos sen sijaan tuot sisään korvausilmaa joka on lähellä kastepistettä eli siihen on jo sitoutunut lähes maksimimäärä vettä vesihöyrynä niin joudut lämmityksellä lämmittämään sitä paljon enemmän saadaksesi siihen sitoutumaan lisää vettä. Eli ei se ole ihan niin yksioikoinen juttu kuitenkaan kun mietit vähän enemmän asiaa.

Eemeli

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22202
Vs: Aisallista paskakökästä
Nyt varsinkin kun mtkn aloitteesta leikattiin sikatiloilta ja eu vaatii kuitenkin 142 paketin täysimääräistä maksamista, eli kohdentamatonta tukea on tarjolla.
Taas yks ymmärtämätön idiootti pelle. EU ei vaadi 142-tuen täysmääräistä maksua vaan määrittelee sen maksimin.  Kansallisesti on järjetöntä maksaa 142-tukea kun kerran olosuhteissa ei ole niin isoja eroja. Osittain C-alueella jopa paremmat olosuhteet kuin b-alueella...

Vihdoiknin aisallista tekstiä. Juuri tätä olen yritänyt ketroa että eu määrää 142:lle vain maskimin jota ei saa ylitää ja loppu on kasnallisesti päätettävissä ihan enemitsöpäätöksellä edsukunnassa ja leikkausket komitea siunaa kylä eli siis ab-aluen toivo on seuravisa edsukuntavaaleissa kunteh omo-heikki towtesi että tukiero säilyy niin kauna kuin keksusta on hallituksessa niin armoto kampanja päälle etelän astutuskeksuksiin ja median tästä epäreilutsa tukierotsa alueiden välillä noiin mainoksen sanoin "Asia voi muuttua" ihan enemsitöpäätöksellä.

On huomattava, että 141-tuki on 141 artiklan mukaan toissijainen 142-tukeen ja erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan alaisiin tukiin nähden. 141-tuen myöntäminen edellyttää nimittäin artiklan mukaan ko. muiden tukien täysimittaista hyödyntämistä, mikä ilmenee selvemmin esim. artiklan englanninkielisestä versiosta ("after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland …").

Tämä herättää kysymyksen siitä, voisiko mahdollinen Suomen kansallinen päätös jättää olennaisesti käyttämättä 142-tukivaltuuksia merkitä sitä, ettei kyseistä tukea ole hyödynnetty täysimääräisesti 141 artiklan edellyttämällä tavalla, jolloin 141-tuen jatkamiselle ei olisi enää edellytyksiä.

Kyllä. Komisio jo aikoinaan ihmetteli etteikö Suomi tarvitse siirtymäkauden tukia, kun itse niitä vapaehtoisesti leikkaa. Se on vain Talojussille, Veetille, Eemelille ja muille niin vaikea hyväksyä että syy olisi SUUREN JA MAHTAVAN SINIPUNAN.

Mulle ainakin jäi mielikuva, jotta viimeisimmän leikkauksen ainoa viikatemies oli keskustalta, vai oliko sekin Demarien ja Kokoomuksen syy.