Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Eemeli - 10.03.09 - klo:06:36
-
mtk ja keskustapuolue.
Haukkui sentään Lenita Airisto vanhasta apinaksi.Ei kai muu kuin apina voi puhua apinaenklantia.
korhosen haaveet hyvätuloisten verojen nostamiseksi, koettaa tuoda maatamme askelta kohti kepulandiaa.Kaikilla pitää mennä yhtä huonosti.Ne hyvätuloiset on vaan ne jotka pitävät maamme pyörimässä ja jos ne ajetaan maasta pois, menee loputkin työpaikat.
Ensimmäisen kerran eilisessä maastullissa, jotta etelän maitotalousyrittäjillä menee huonosti, koska tuet on rohmutu c-alueelle.Jos ei joku ymmärtänyt, niin asia olikin rivien välissä.
vanhanen joutuu taipumaan eläkeasiassa ja pitää muistaa matti-pojan koettaneen ottaa maineen itselleen, mutta kunniakin meni, jos sitä näitten susannien juttujen jälkeen edes ollut.
-
mtk ja keskustapuolue.
Haukkui sentään Lenita Airisto vanhasta apinaksi.Ei kai muu kuin apina voi puhua apinaenklantia.
korhosen haaveet hyvätuloisten verojen nostamiseksi, koettaa tuoda maatamme askelta kohti kepulandiaa.Kaikilla pitää mennä yhtä huonosti.Ne hyvätuloiset on vaan ne jotka pitävät maamme pyörimässä ja jos ne ajetaan maasta pois, menee loputkin työpaikat.
Ensimmäisen kerran eilisessä maastullissa, jotta etelän maitotalousyrittäjillä menee huonosti, koska tuet on rohmutu c-alueelle.Jos ei joku ymmärtänyt, niin asia olikin rivien välissä.
vanhanen joutuu taipumaan eläkeasiassa ja pitää muistaa matti-pojan koettaneen ottaa maineen itselleen, mutta kunniakin meni, jos sitä näitten susannien juttujen jälkeen edes ollut.
No miten MTT:n tutkimus kertoi ihan toista. AB-alueen maidontuotannon kannattavuus lähes samaa luokkaa kuin c2 alueen.
-
No miten MTT:n tutkimus kertoi ihan toista. AB-alueen maidontuotannon kannattavuus lähes samaa luokkaa kuin c2 alueen.
En nty onnitsu löytämään tuolaista en MTT en MT en MTK sivuitla mitenkään että ainoa mitö löydän on maininta että keksimäärin maitotilta kanattiavt viime vuonna muita tuotatnosuuntia paremin. Mutta kiun tästä tukialueiden välisetsä erosta eilen mm MT sivu 8 juttua niin eiköhän nuo olsi uutisoneet tämänkin ja olisi aikanin jossakin netissä?
-
No miten MTT:n tutkimus kertoi ihan toista. AB-alueen maidontuotannon kannattavuus lähes samaa luokkaa kuin c2 alueen.
En nty onnitsu löytämään tuolaista en MTT en MT en MTK sivuitla mitenkään että ainoa mitö löydän on maininta että keksimäärin maitotilta kanattiavt viime vuonna muita tuotatnosuuntia paremin. Mutta kiun tästä tukialueiden välisetsä erosta eilen mm MT sivu 8 juttua niin eiköhän nuo olsi uutisoneet tämänkin ja olisi aikanin jossakin netissä?
Radion uutisissa vaan kuulin ohimennen. En löytäny minäkään netistä mitään.
-
kuuli se Heinoki saman assien ja oli pikkusen huuli pyöreänä, kun on tullu akrosta luvettuo muunlaesta, vaen nyt tuli tottuus juluki.
-
Mikä kanava? Mihin aikaan? Kun alkaa tuollaisia epämääräisiä tietoja faktana kertomaan niin olis syytä varautua myös perustelemaan.
-
eileaamuna ratijouutiset
-
AB sensuuri iskenyt. Eihän sitä saa kertoa julkisesti että AB alue on yhtä vahvoilla, kuin c- alue.
-
Ei löytynyt viitteitä yle arenasta joten huhun asteelle jää tämäkin kuten muutkin argumenttinne. Kumma kun palstalle kirjoittavat eivät tajua sellaista perusasiaa että väitteen lisäksi on syytä olla selkeää faktaa numeroina.
-
Kyllä se tuli eileaamuna ratijosta seittemen ja yheksän välillä, joku mtt:n tutkimus, outtele, julukasee ne sen vielä paperillaki.
-
Kyllä se tuli eileaamuna ratijosta seittemen ja yheksän välillä, joku mtt:n tutkimus, outtele, julukasee ne sen vielä paperillaki.
Taivalkosken paikallinen puskaradio
-
Ei löytynyt viitteitä yle arenasta joten huhun asteelle jää tämäkin kuten muutkin argumenttinne. Kumma kun palstalle kirjoittavat eivät tajua sellaista perusasiaa että väitteen lisäksi on syytä olla selkeää faktaa numeroina.
http://areena.yle.fi/toista?id=1970429
Kuunteleppa tuosta ja tule sitten *****ilemaan.
-
Kyllä se tuli eileaamuna ratijosta seittemen ja yheksän välillä, joku mtt:n tutkimus, outtele, julukasee ne sen vielä paperillaki.
Taivalkosken paikallinen puskaradio
Piti ihan käydä kuuntelemassa. Ei ollut Vesilahden tiltu joka kertoi satuja veetin kanssa.
Oli ihan asiaa MTT:ltä
-
Täytyy kyllä myöntää, että Ceemiehet voittaa lobbauskisat 6-0, hyvin ajoitettu ulostulo, kun juuri terveystarkastusrahat jaossa!
Sirkka-Liisa ei ottanut kantaa, mutta ehätti sanomaan, että jos terveystarkastusrahaa annetaan etelään, niin vastaava raha pohjoiseenkin täytyy löytyä muualta!
Tukiero on ja pysyy, ainakin niinkauan kuin suokustat hallituksessa..
-
Tukiero on ja pysyy, ainakin niinkauan kuin suokustat hallituksessa..
Tässä minä olen samaa mieltä, niin kauan kun keskusta on hallituksessa, niin tukero säilyy.
-
Eli tissinkoittajilla, kustannusnoususta huolimati menee vielä ***** hyvin, turha ruikuttaa pientä hinnanleikkausta.
A-b-alueella ammattitaitoisemmat maitotalousyrittäjät, jos heikommilla tukiaisilla pärjää ja taitaakin c-alueella olla ne, jotka maksavat ylisuuria peltovuokria ja tärväävät pankinkin rahat ylisiuuriin koneisiin.
-
Eli tissinkoittajilla, kustannusnoususta huolimati menee vielä ***** hyvin, turha ruikuttaa pientä hinnanleikkausta.
A-b-alueella ammattitaitoisemmat maitotalousyrittäjät, jos heikommilla tukiaisilla pärjää ja taitaakin c-alueella olla ne, jotka maksavat ylisuuria peltovuokria ja tärväävät pankinkin rahat ylisiuuriin koneisiin.
Mitä *****a sinäkin räkyttäjä tiedät kenenkään ammattitaidosta tai -taidottomuudesta. Ja kyllä täällä päin komeimmilla koneilla ajelee viljan viljelijät ja maksavat ylisuuria vuokria.
-
Mites se vanha sanonta menikään, jotta se koira älähtää mihin kalikka halahtaa, tai miten se nyt oli.
Mutta jos huonommilla perusteilla tehdään yhtä hyvää kannattavuutta, niin kyllä se syyn täytyy löytyä itse viljelijästä.Tuskin se ainakaan Kokoomuksen syytä on.
-
Ei löytynyt viitteitä yle arenasta joten huhun asteelle jää tämäkin kuten muutkin argumenttinne. Kumma kun palstalle kirjoittavat eivät tajua sellaista perusasiaa että väitteen lisäksi on syytä olla selkeää faktaa numeroina.
http://areena.yle.fi/toista?id=1970429
Kuunteleppa tuosta ja tule sitten *****ilemaan.
Ka, mulla on varraa tunnustaa olevani veärässä, iltaviijjen uutisethannne oliki ;D
-
Selitäs Eemeli mitenkä viljanviljeliän kannattaa maksaa yli 600€ha hintaa vuokrasta . Ei huonosti voi mennä jos tollasii hintoja on varaa maksaa .
-
ja mihin kustannuslaskelmaan pellonhintana esimerkiksi 15 000 euora per hehtaari perustuupi?
-
Mites se vanha sanonta menikään, jotta se koira älähtää mihin kalikka halahtaa, tai miten se nyt oli.
Mutta jos huonommilla perusteilla tehdään yhtä hyvää kannattavuutta, niin kyllä se syyn täytyy löytyä itse viljelijästä.Tuskin se ainakaan Kokoomuksen syytä on.
Ite en ole viljelijä, mutta vituttaa muiden puolesta, että sinä olet aina rankuttamassa tuota samaa virttä ammattitaidosta/-taidottomuudesta.
-
Mites se vanha sanonta menikään, jotta se koira älähtää mihin kalikka halahtaa, tai miten se nyt oli.
Mutta jos huonommilla perusteilla tehdään yhtä hyvää kannattavuutta, niin kyllä se syyn täytyy löytyä itse viljelijästä.Tuskin se ainakaan Kokoomuksen syytä on.
Ite en ole viljelijä, mutta vituttaa muiden puolesta, että sinä olet aina rankuttamassa tuota samaa virttä ammattitaidosta/-taidottomuudesta.
Ostataan sitä ihan edsukunnassa atsi
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
että
"Yrittäjäominaisuudet ja oma osaaminen eivät enää ratkaisekaan tukieron vääristämää kilpailua.".
-
Tämä kukonlaulu iltaviideltä selittäkin monta asiaa alkaen siitä että vaikka tuet ovat tundralla suuremmat, niin kannattavuus kuitenkin samaa luokkaa kustannusten ja panosten ollessa samat kaikille tuottajille koko suomessa. Eli laiskotellaan ja nukutaan iltapäivään ja tulos sen mukaista. Ja ihmetellä täytyy poohojanmaan ja tornion seudun konemyyjien vaihtokonelistaa, toinen toistaan isompaa ja uudempaa vähänajettua masseria...
-
Ei löytynyt viitteitä yle arenasta joten huhun asteelle jää tämäkin kuten muutkin argumenttinne. Kumma kun palstalle kirjoittavat eivät tajua sellaista perusasiaa että väitteen lisäksi on syytä olla selkeää faktaa numeroina.
http://areena.yle.fi/toista?id=1970429
Kuunteleppa tuosta ja tule sitten *****ilemaan.
Ka, mulla on varraa tunnustaa olevani veärässä, iltaviijjen uutisethannne oliki ;D
Alkaa n. kolmannes alusta 6.40 vaiheilla.
Johtuukohan tuo Etelä-Suomen maitotilojen kannattavuus peltoviljelystä? Täällä päin on paljon maitotiloja, jotka viljelevät aika isolla alalla myyntikasveja. Karjanlantaa ja kotieläintilan tukia höysteenä. Makella on jurttia ja sirkussonnilla siemenviljaa jne. Itse maidontuotanto sitten kannattaa heikommin ja on uhanalaista.
-
Tukiero on ja pysyy, ainakin niinkauan kuin suokustat hallituksessa..
Tässä minä olen samaa mieltä, niin kauan kun keskusta on hallituksessa, niin tukero säilyy.
Eli siis ab-tuotajien kannttaa ennen seuravia eduskutnavaaleja satsata täysillä kampnjointiin etelän asutuskeksuksissa joissa rummutamme tukieroa ketra toisensa jälkeen etelän tiedostusvälineisä. Kun ei ole enää mitään hävitavää ja jos tuo on ainoa keini että keksusta saadaan pois hallituskesta niin eipä siihen sitten pajlon vaithoehtoja jää.
-
Alkaa n. kolmannes alusta 6.40 vaiheilla.
Johtuukohan tuo Etelä-Suomen maitotilojen kannattavuus peltoviljelystä? Täällä päin on paljon maitotiloja, jotka viljelevät aika isolla alalla myyntikasveja. Karjanlantaa ja kotieläintilan tukia höysteenä. Makella on jurttia ja sirkussonnilla siemenviljaa jne. Itse maidontuotanto sitten kannattaa heikommin ja on uhanalaista.
Kuutnelin juu tuon jutun. Isompoien tilojen tukiiero on pienempi muta pienmmällä tilalla c-alue pesee etelän tilat ja se voi tiety jothua tusta peltopuoletsa. Mutat voi olla toinenkin selitsy eli isommalla tilalla liikevaitho on suurepmi ja ammatitaito ja osaaminen ehkä näyy siinä miten saadaan viivan alle enemän mutta pienemmäsä yskikössä tukien osuus liikevaihdotsa on niin suuri että milään toimenpiteilä mitään ei ole tethävissä.
-
Ei löytynyt viitteitä yle arenasta joten huhun asteelle jää tämäkin kuten muutkin argumenttinne. Kumma kun palstalle kirjoittavat eivät tajua sellaista perusasiaa että väitteen lisäksi on syytä olla selkeää faktaa numeroina.
http://areena.yle.fi/toista?id=1970429
Kuunteleppa tuosta ja tule sitten *****ilemaan.
Ka, mulla on varraa tunnustaa olevani veärässä, iltaviijjen uutisethannne oliki ;D
Alkaa n. kolmannes alusta 6.40 vaiheilla.
Johtuukohan tuo Etelä-Suomen maitotilojen kannattavuus peltoviljelystä? Täällä päin on paljon maitotiloja, jotka viljelevät aika isolla alalla myyntikasveja. Karjanlantaa ja kotieläintilan tukia höysteenä. Makella on jurttia ja sirkussonnilla siemenviljaa jne. Itse maidontuotanto sitten kannattaa heikommin ja on uhanalaista.
No ainakin täällä päin suurimmalla osalla tissinkoittajista on pellot tapissaan elukoiden rehujen saamiseksi. Aika paljon joutuvat ostamaan viljaa muualta. On niitäkin tiloja joilla eläinyksiköitä sen verran että pysyvät kotieläintilana ja myyvät viljaa, mutta ne on harvassa.
-
Alkaa n. kolmannes alusta 6.40 vaiheilla.
Johtuukohan tuo Etelä-Suomen maitotilojen kannattavuus peltoviljelystä? Täällä päin on paljon maitotiloja, jotka viljelevät aika isolla alalla myyntikasveja. Karjanlantaa ja kotieläintilan tukia höysteenä. Makella on jurttia ja sirkussonnilla siemenviljaa jne. Itse maidontuotanto sitten kannattaa heikommin ja on uhanalaista.
Kuutnelin juu tuon jutun. Isompoien tilojen tukiiero on pienempi muta pienmmällä tilalla c-alue pesee etelän tilat ja se voi tiety jothua tusta peltopuoletsa. Mutat voi olla toinenkin selitsy eli isommalla tilalla liikevaitho on suurepmi ja ammatitaito ja osaaminen ehkä näyy siinä miten saadaan viivan alle enemän mutta pienemmäsä yskikössä tukien osuus liikevaihdotsa on niin suuri että milään toimenpiteilä mitään ei ole tethävissä.
Se voi johtua kymmenestä muustakin asiasta kuin tuista, esim. pienten tilojen joukossa todennäköisesti on ne tilat joilla ei ole jatkajia ja omistajapari on lopettanut kaikki investoinnit tilaansa jo vuosia sitten, eli tilan kaikki tulot jää käteen eikä niitä ole tarkoituskaan sijoittaa enää takaisin tilaan.
Ei ole poistoja, joten tulos näyttää hyvältä ja maksellaan veroja ....
Mutta tila ei myöskään ole toiminnassa enää kymmenen vuoden kuluttua.
-
Eli tissinkoittajilla, kustannusnoususta huolimati menee vielä ***** hyvin, turha ruikuttaa pientä hinnanleikkausta.
A-b-alueella ammattitaitoisemmat maitotalousyrittäjät, jos heikommilla tukiaisilla pärjää ja taitaakin c-alueella olla ne, jotka maksavat ylisuuria peltovuokria ja tärväävät pankinkin rahat ylisiuuriin koneisiin.
Mitä *****a sinäkin räkyttäjä tiedät kenenkään ammattitaidosta tai -taidottomuudesta. Ja kyllä täällä päin komeimmilla koneilla ajelee viljan viljelijät ja maksavat ylisuuria vuokria.
Osa noista korkeista osto/vuokrahinnoista ei perustu järkeen, aivan sama kuin viljelijä äänestää kepulia vaalista toiseen vaikka silmille paskaa lentää heti vaalien jälkeen ja vaalilupauksia ei edes pyritä toteuttamaan.
Tuskimpa 15000 on keskihinta, mutta vaikea arvioida tapauskohtaisia toteutumia, yksi syy kotoleläintukien ha pohjaisuus,maausko josko seuraava tai sitä seuraava sukupolvi,muualta tullutta rahaa kotiutetaan tai jos naapuri myy.Näitä ylihintoja maksetaan ympäri suomen viljelysalueita.
Onko tämä kt joku pro rahastuksen kätyri vai joku muu maatalouden ympärillä pörräävä perskärpänen.
-
Alkaa n. kolmannes alusta 6.40 vaiheilla.
Johtuukohan tuo Etelä-Suomen maitotilojen kannattavuus peltoviljelystä? Täällä päin on paljon maitotiloja, jotka viljelevät aika isolla alalla myyntikasveja. Karjanlantaa ja kotieläintilan tukia höysteenä. Makella on jurttia ja sirkussonnilla siemenviljaa jne. Itse maidontuotanto sitten kannattaa heikommin ja on uhanalaista.
Kuutnelin juu tuon jutun. Isompoien tilojen tukiiero on pienempi muta pienmmällä tilalla c-alue pesee etelän tilat ja se voi tiety jothua tusta peltopuoletsa. Mutat voi olla toinenkin selitsy eli isommalla tilalla liikevaitho on suurepmi ja ammatitaito ja osaaminen ehkä näyy siinä miten saadaan viivan alle enemän mutta pienemmäsä yskikössä tukien osuus liikevaihdotsa on niin suuri että milään toimenpiteilä mitään ei ole tethävissä.
Se voi johtua kymmenestä muustakin asiasta kuin tuista, esim. pienten tilojen joukossa todennäköisesti on ne tilat joilla ei ole jatkajia ja omistajapari on lopettanut kaikki investoinnit tilaansa jo vuosia sitten, eli tilan kaikki tulot jää käteen eikä niitä ole tarkoituskaan sijoittaa enää takaisin tilaan.
Ei ole poistoja, joten tulos näyttää hyvältä ja maksellaan veroja ....
Mutta tila ei myöskään ole toiminnassa enää kymmenen vuoden kuluttua.
Huvittavinta oli tuossa radion jutussa, että 30 lehmänen tila luettiin jo isoksi tilaksi.
-
Se voi johtua kymmenestä muustakin asiasta kuin tuista, esim. pienten tilojen joukossa todennäköisesti on ne tilat joilla ei ole jatkajia ja omistajapari on lopettanut kaikki investoinnit tilaansa jo vuosia sitten, eli tilan kaikki tulot jää käteen eikä niitä ole tarkoituskaan sijoittaa enää takaisin tilaan.
Ei ole poistoja, joten tulos näyttää hyvältä ja maksellaan veroja ....
Mutta tila ei myöskään ole toiminnassa enää kymmenen vuoden kuluttua.
MTTn tilatsoissa ei voi olla mitän tuollasisia tekijöitö jokta vääritsäisivät totuutta mihninkään suuntaan vaan ne ovat aina oikein eikä mitän epäilyskiä mitsään vääritsymiä aiheuttavitsa tekijöitsä voi esittää.
-
Alkaa n. kolmannes alusta 6.40 vaiheilla.
Johtuukohan tuo Etelä-Suomen maitotilojen kannattavuus peltoviljelystä? Täällä päin on paljon maitotiloja, jotka viljelevät aika isolla alalla myyntikasveja. Karjanlantaa ja kotieläintilan tukia höysteenä. Makella on jurttia ja sirkussonnilla siemenviljaa jne. Itse maidontuotanto sitten kannattaa heikommin ja on uhanalaista.
Kuutnelin juu tuon jutun. Isompoien tilojen tukiiero on pienempi muta pienmmällä tilalla c-alue pesee etelän tilat ja se voi tiety jothua tusta peltopuoletsa. Mutat voi olla toinenkin selitsy eli isommalla tilalla liikevaitho on suurepmi ja ammatitaito ja osaaminen ehkä näyy siinä miten saadaan viivan alle enemän mutta pienemmäsä yskikössä tukien osuus liikevaihdotsa on niin suuri että milään toimenpiteilä mitään ei ole tethävissä.
Näinhän se menee, isommilla tiloilla ammattitaidon merkitys korostuu ja siksi ab alue yltää samaan kannattavuuteen pienemmällä tukitasolla kustannusten ja panosten ollessa samat kaikille tuottajille koko suomessa.
-
Se voi johtua kymmenestä muustakin asiasta kuin tuista, esim. pienten tilojen joukossa todennäköisesti on ne tilat joilla ei ole jatkajia ja omistajapari on lopettanut kaikki investoinnit tilaansa jo vuosia sitten, eli tilan kaikki tulot jää käteen eikä niitä ole tarkoituskaan sijoittaa enää takaisin tilaan.
Ei ole poistoja, joten tulos näyttää hyvältä ja maksellaan veroja ....
Mutta tila ei myöskään ole toiminnassa enää kymmenen vuoden kuluttua.
MTTn tilatsoissa ei voi olla mitän tuollasisia tekijöitö jokta vääritsäisivät totuutta mihninkään suuntaan vaan ne ovat aina oikein eikä mitän epäilyskiä mitsään vääritsymiä aiheuttavitsa tekijöitsä voi esittää.
No miten nämä erot oikein huomioidaan, isot ja jatkavat tilat investoi rajusti ja pienet lopettavat ei ollenkaan ????
Tottakai pienet näyttää silloin suhteellisen hyvää tulosta ....
-
Se voi johtua kymmenestä muustakin asiasta kuin tuista, esim. pienten tilojen joukossa todennäköisesti on ne tilat joilla ei ole jatkajia ja omistajapari on lopettanut kaikki investoinnit tilaansa jo vuosia sitten, eli tilan kaikki tulot jää käteen eikä niitä ole tarkoituskaan sijoittaa enää takaisin tilaan.
Ei ole poistoja, joten tulos näyttää hyvältä ja maksellaan veroja ....
Mutta tila ei myöskään ole toiminnassa enää kymmenen vuoden kuluttua.
MTTn tilatsoissa ei voi olla mitän tuollasisia tekijöitö jokta vääritsäisivät totuutta mihninkään suuntaan vaan ne ovat aina oikein eikä mitän epäilyskiä mitsään vääritsymiä aiheuttavitsa tekijöitsä voi esittää.
No miten nämä erot oikein huomioidaan, isot ja jatkavat tilat investoi rajusti ja pienet lopettavat ei ollenkaan ????
Tottakai pienet näyttää silloin suhteellisen hyvää tulosta ....
Jälleen tulee ilmi rajoittunut ymmärryksesi, vai väitätkö että isot eivät investoi etelässä vaan ainoastaan pohjoisessa?
-
Se voi johtua kymmenestä muustakin asiasta kuin tuista, esim. pienten tilojen joukossa todennäköisesti on ne tilat joilla ei ole jatkajia ja omistajapari on lopettanut kaikki investoinnit tilaansa jo vuosia sitten, eli tilan kaikki tulot jää käteen eikä niitä ole tarkoituskaan sijoittaa enää takaisin tilaan.
Ei ole poistoja, joten tulos näyttää hyvältä ja maksellaan veroja ....
Mutta tila ei myöskään ole toiminnassa enää kymmenen vuoden kuluttua.
MTTn tilatsoissa ei voi olla mitän tuollasisia tekijöitö jokta vääritsäisivät totuutta mihninkään suuntaan vaan ne ovat aina oikein eikä mitän epäilyskiä mitsään vääritsymiä aiheuttavitsa tekijöitsä voi esittää.
No miten nämä erot oikein huomioidaan, isot ja jatkavat tilat investoi rajusti ja pienet lopettavat ei ollenkaan ????
Tottakai pienet näyttää silloin suhteellisen hyvää tulosta ....
Jälleen tulee ilmi rajoittunut ymmärryksesi, vai väitätkö että isot eivät investoi etelässä vaan ainoastaan pohjoisessa?
En väitä, enkä ole sellaista väittänyt ...
Kysehän oli siitä, että pienet tilat pohjoisessa näyttää parempaa tulosta kuin etelässä, isot tilat oli tasoissa tämän tutkimuksen mukaan.
Ainoa jolla on rajoittunut käsityskyky olet sinä itse, kun et näin lyhyttä keskustelua pysy mukana.
-
Se voi johtua kymmenestä muustakin asiasta kuin tuista, esim. pienten tilojen joukossa todennäköisesti on ne tilat joilla ei ole jatkajia ja omistajapari on lopettanut kaikki investoinnit tilaansa jo vuosia sitten, eli tilan kaikki tulot jää käteen eikä niitä ole tarkoituskaan sijoittaa enää takaisin tilaan.
Ei ole poistoja, joten tulos näyttää hyvältä ja maksellaan veroja ....
Mutta tila ei myöskään ole toiminnassa enää kymmenen vuoden kuluttua.
MTTn tilatsoissa ei voi olla mitän tuollasisia tekijöitö jokta vääritsäisivät totuutta mihninkään suuntaan vaan ne ovat aina oikein eikä mitän epäilyskiä mitsään vääritsymiä aiheuttavitsa tekijöitsä voi esittää.
No miten nämä erot oikein huomioidaan, isot ja jatkavat tilat investoi rajusti ja pienet lopettavat ei ollenkaan ????
Tottakai pienet näyttää silloin suhteellisen hyvää tulosta ....
Jälleen tulee ilmi rajoittunut ymmärryksesi, vai väitätkö että isot eivät investoi etelässä vaan ainoastaan pohjoisessa?
En väitä, enkä ole sellaista väittänyt ...
Kysehän oli siitä, että pienet tilat pohjoisessa näyttää parempaa tulosta kuin etelässä, isot tilat oli tasoissa tämän tutkimuksen mukaan.
Ainoa jolla on rajoittunut käsityskyky olet sinä itse, kun et näin lyhyttä keskustelua pysy mukana.
Eipä näytä ymmärrys olevan vahvuuksiasi tässäkään. Totta munassa myös etelässä on pikkutiloja jotka jäähdyttelevät, tukitaso vain pohjoisessa on niin korkea että pikkutila tekee tulosta väkisinkin. Isoilla tiloilla liikemiestaidot ja businestaju kuitenkin tulevat kuvaan mukaan ja ab alueen tilat jyräävät ohi olemattomallakin tukitasolla.
-
Onko se sittenkin niin jotta reilun tuen c-alue on juuri se missä ylenpalttiset tuet törsätään turhuuten( ylihintaiset ja-suuret koneet, turhat investoinnit, liikahinta maasta ja vuokrista) vaikka nämä apilakset ja muut toista väittävät.
-
En väitä, enkä ole sellaista väittänyt ...
Kysehän oli siitä, että pienet tilat pohjoisessa näyttää parempaa tulosta kuin etelässä, isot tilat oli tasoissa tämän tutkimuksen mukaan.
Ainoa jolla on rajoittunut käsityskyky olet sinä itse, kun et näin lyhyttä keskustelua pysy mukana.
Eipä näytä ymmärrys olevan vahvuuksiasi tässäkään. Totta munassa myös etelässä on pikkutiloja jotka jäähdyttelevät, tukitaso vain pohjoisessa on niin korkea että pikkutila tekee tulosta väkisinkin. Isoilla tiloilla liikemiestaidot ja businestaju kuitenkin tulevat kuvaan mukaan ja ab alueen tilat jyräävät ohi olemattomallakin tukitasolla.
[/quote]
Niiin, näinhän tuo tutkimus väitti, tilojen välillä ei ole kannattavuudessa eroja silloin kun on kyse isoista tiloista.
Mutta pienien tilojen kohdalla on toisin.
Se mistä se johtuu on toinen juttu, sinulla vain on vaikea ilmeisesti tajuat kirjoitettua tekstiä tai sitten sotket tähän asiaan joitain aikaisempia kirjoituksia.
Sanoin, että pienten hyvä tulos voi selittyä muillakin asioilla kuin tuilla, koska isoilla ei samaa eroa ole.
Mikä tässä on niin ylivoimaisen vaikea tajuta ????
-
Onko se sittenkin niin jotta reilun tuen c-alue on juuri se missä ylenpalttiset tuet törsätään turhuuten( ylihintaiset ja-suuret koneet, turhat investoinnit, liikahinta maasta ja vuokrista) vaikka nämä apilakset ja muut toista väittävät.
Niin, sitä en tiedä onko näin, mutta mikäli joku sitä väittää, niin väittäjä todistakoon väitteensä.
Jään mielenkiinnolla odottelemaan tuloksia ....
-
Se voi johtua kymmenestä muustakin asiasta kuin tuista, esim. pienten tilojen joukossa todennäköisesti on ne tilat joilla ei ole jatkajia ja omistajapari on lopettanut kaikki investoinnit tilaansa jo vuosia sitten, eli tilan kaikki tulot jää käteen eikä niitä ole tarkoituskaan sijoittaa enää takaisin tilaan.
Ei ole poistoja, joten tulos näyttää hyvältä ja maksellaan veroja ....
Mutta tila ei myöskään ole toiminnassa enää kymmenen vuoden kuluttua.
MTTn tilatsoissa ei voi olla mitän tuollasisia tekijöitö jokta vääritsäisivät totuutta mihninkään suuntaan vaan ne ovat aina oikein eikä mitän epäilyskiä mitsään vääritsymiä aiheuttavitsa tekijöitsä voi esittää.
Luultavasti tilastollisesti arveluttava otos, ainakin isompien tilojen osalta?
-
Alkaa n. kolmannes alusta 6.40 vaiheilla.
Johtuukohan tuo Etelä-Suomen maitotilojen kannattavuus peltoviljelystä? Täällä päin on paljon maitotiloja, jotka viljelevät aika isolla alalla myyntikasveja. Karjanlantaa ja kotieläintilan tukia höysteenä. Makella on jurttia ja sirkussonnilla siemenviljaa jne. Itse maidontuotanto sitten kannattaa heikommin ja on uhanalaista.
Kuutnelin juu tuon jutun. Isompoien tilojen tukiiero on pienempi muta pienmmällä tilalla c-alue pesee etelän tilat ja se voi tiety jothua tusta peltopuoletsa. Mutat voi olla toinenkin selitsy eli isommalla tilalla liikevaitho on suurepmi ja ammatitaito ja osaaminen ehkä näyy siinä miten saadaan viivan alle enemän mutta pienemmäsä yskikössä tukien osuus liikevaihdotsa on niin suuri että milään toimenpiteilä mitään ei ole tethävissä.
Näinhän se menee, isommilla tiloilla ammattitaidon merkitys korostuu ja siksi ab alue yltää samaan kannattavuuteen pienemmällä tukitasolla kustannusten ja panosten ollessa samat kaikille tuottajille koko suomessa.
kustannukset ja panokset...
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf
sinänsä pieni asia, mutta laskeppa nyt taitavana peruslaskutoimitusten suorittajana että onko kustannuseroa vai ei...
-
Korkeisiin vuokriin ja pellonhintaan täällä etelässä sopii Jopihopin teoria pakkolaajentamisesta huonojen tukien takia. Kait ne maidontuottajat Ceealueella lämmittää kylmäpihatoitakin ;D
Mihin helvettiin muuten se yhen robon tila saa sen kolmekymmentä tonttua tukieroa haaskattua..
-
Korkeisiin vuokriin ja pellonhintaan täällä etelässä sopii Jopihopin teoria pakkolaajentamisesta huonojen tukien takia. Kait ne maidontuottajat Ceealueella lämmittää kylmäpihatoitakin ;D
Mihin helvettiin muuten se yhen robon tila saa sen kolmekymmentä tonttua tukieroa haaskattua..
Onhan noita kohteita jos on ylimääräistä, samaa voi kysyä että miten saa ab alueen sianlihantuottaja sijoitettua koneisiin 350e/ha enemmän vuodessa kuin kolleegansa c alueella.
-
Korkeisiin vuokriin ja pellonhintaan täällä etelässä sopii Jopihopin teoria pakkolaajentamisesta huonojen tukien takia. Kait ne maidontuottajat Ceealueella lämmittää kylmäpihatoitakin ;D
Mihin helvettiin muuten se yhen robon tila saa sen kolmekymmentä tonttua tukieroa haaskattua..
Onhan noita kohteita jos on ylimääräistä, samaa voi kysyä että miten saa ab alueen sianlihantuottaja sijoitettua koneisiin 350e/ha enemmän vuodessa kuin kolleegansa c alueella.
Varmaan sama syy miksi C-sikamies on velkaantunut pahasti laajennuksiensa vuoksi..
-
Korkeisiin vuokriin ja pellonhintaan täällä etelässä sopii Jopihopin teoria pakkolaajentamisesta huonojen tukien takia. Kait ne maidontuottajat Ceealueella lämmittää kylmäpihatoitakin ;D
Mihin helvettiin muuten se yhen robon tila saa sen kolmekymmentä tonttua tukieroa haaskattua..
Onhan noita kohteita jos on ylimääräistä, samaa voi kysyä että miten saa ab alueen sianlihantuottaja sijoitettua koneisiin 350e/ha enemmän vuodessa kuin kolleegansa c alueella.
Varmaan sama syy miksi C-sikamies on velkaantunut pahasti laajennuksiensa vuoksi..
Jooo, näinkin se voi olla ????
-
kustannukset ja panokset...
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf
sinänsä pieni asia, mutta laskeppa nyt taitavana peruslaskutoimitusten suorittajana että onko kustannuseroa vai ei...
Ei varmaan ollut minulle mutta satuin avaamaan tuon linkin ja täytyy todeta että olipas tosi mielenkiintoista asiaa. Ihan ensi alkuun kiinnitti huomiota sivulla 5 olleet taulukot ja kuva. Kuvasta nähdään todella selkeästi että ilmeisesti suurin osa b-alueesta eli Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso kuuluvat lämmöneristyssuosituksissa ja lisälämpösuosituksissa samaan II-alueeseen c-tukialueen sikatuotannon pääalueen eli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kanssa. Lämmöneristyssuositus on sama vielä Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta eli siinä ei ainakaan rakennuskustannuspuolella pitäisi merkittävää eroa syntyä, kaikki päätuotantoalueet samalla viivalla.
Lisälämmöntarpeessa tosiaan nuo Uusimaa ja V-S ja Satakunta eroavat siten että suositus lämmönlähteen huipputehoksi on 35 W/m2 kun kaikissa muissa eli Pirkanmaa, Häme, Kymenlaakso, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa suositus on 40 W/m2. Tästä erosta tai tästä vertailusta koko keskustelussa on kyse, tukierosta tällä askelilla. Jostakin syystä rakennusteknisesti ja lämmityssuosituksen osalta nuo kaikki viisi ovat samalla viivalla mutta osa on huonommin tuettua b-aluetta ja osa sitten tuota eliittiä eli c-aluetta vaikka ero ei tästäkään taulukosta löytynyt että olisi tukierolle perusteita. Hyödyllinen tieto siis tämäkin kun oli uusi asia, kiitos siitä. Mutta se ihmetyttää että koskaan en ole kuullut Hämeen suunnasta valitusta että heidän pitää ostaa 1.000 neliön sikakoppiinsa 40 kW kattila kun täällä pärjätään 35 kW kattilalla. Sen sijaan tukierosta c-alueeseen on viime aikoina kuulunut paljonkin ääntä. Kertoneeko tämä sitten mistä, en tiedä.
Toinen asia on että tuossa taulukossa on siis maksimitehon tarve, ei lämpöenergian kulutus. Lämpöenergian kulutus on asia erikseen ja se ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin tuo maksimitehon tarve. Jokainen joka on kotieläinrakennuksia kiertänyt tietää että usein kosteus on se ongelma, ei niinkään lämpötila. Vesi on siitä hauska aine että sen lämmittäminen on kallista ja vaatii paljon energiaa. Mitä enemmän ilmassa on kosteutta niin sitä enemmän sen lämmittäminen vaatii energiaa. Minimi-ilmanvaidossa on aina vaihdettava tietty määrä ilmaa ja ilman mukana tulee aina kosteutta eli vesihöyryä. Jos on kuiva pakkaskeli -15 ja ilman suhteellinen kosteus 10% tai vähän pakkasta -5 ja ilman suhteellinen kosteus 95% niin en mene veikkamaan että kun tietty kuutiometrimäärä vaihdetaan ilmaa että kumman lämmittämiseen menee enemmän. Joku osaavampi laskekoon. Mutta että energiankulutus ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin pikaisesti luulisi ja tosiaan koskaan en ole esimerkiksi Hämeen suunnasta kuulunut että eivät pärjäisi kilpailussa koska lämmityskustannus on niin suuri mutta tuosta tukierosta on muutama sana kuulunut.
-
Nyt varsinkin kun mtkn aloitteesta leikattiin sikatiloilta ja eu vaatii kuitenkin 142 paketin täysimääräistä maksamista, eli kohdentamatonta tukea on tarjolla.
Taas yks ymmärtämätön idiootti pelle. EU ei vaadi 142-tuen täysmääräistä maksua vaan määrittelee sen maksimin. Kansallisesti on järjetöntä maksaa 142-tukea kun kerran olosuhteissa ei ole niin isoja eroja. Osittain C-alueella jopa paremmat olosuhteet kuin b-alueella...
Vihdoiknin aisallista tekstiä. Juuri tätä olen yritänyt ketroa että eu määrää 142:lle vain maskimin jota ei saa ylitää ja loppu on kasnallisesti päätettävissä ihan enemitsöpäätöksellä edsukunnassa ja leikkausket komitea siunaa kylä eli siis ab-aluen toivo on seuravisa edsukuntavaaleissa kunteh omo-heikki towtesi että tukiero säilyy niin kauna kuin keksusta on hallituksessa niin armoto kampanja päälle etelän astutuskeksuksiin ja median tästä epäreilutsa tukierotsa alueiden välillä noiin mainoksen sanoin "Asia voi muuttua" ihan enemsitöpäätöksellä.
-
Nyt varsinkin kun mtkn aloitteesta leikattiin sikatiloilta ja eu vaatii kuitenkin 142 paketin täysimääräistä maksamista, eli kohdentamatonta tukea on tarjolla.
Taas yks ymmärtämätön idiootti pelle. EU ei vaadi 142-tuen täysmääräistä maksua vaan määrittelee sen maksimin. Kansallisesti on järjetöntä maksaa 142-tukea kun kerran olosuhteissa ei ole niin isoja eroja. Osittain C-alueella jopa paremmat olosuhteet kuin b-alueella...
Vihdoiknin aisallista tekstiä. Juuri tätä olen yritänyt ketroa että eu määrää 142:lle vain maskimin jota ei saa ylitää ja loppu on kasnallisesti päätettävissä ihan enemitsöpäätöksellä edsukunnassa ja leikkausket komitea siunaa kylä eli siis ab-aluen toivo on seuravisa edsukuntavaaleissa kunteh omo-heikki towtesi että tukiero säilyy niin kauna kuin keksusta on hallituksessa niin armoto kampanja päälle etelän astutuskeksuksiin ja median tästä epäreilutsa tukierotsa alueiden välillä noiin mainoksen sanoin "Asia voi muuttua" ihan enemsitöpäätöksellä.
No mitä ihmettä sinä vingut, nehän on päätetty kansallisesti ????
-
No mitä ihmettä sinä vingut, nehän on päätetty kansallisesti ????
Entsä jos ne päätetän uusksi seuraavine edsukuntavaalien jälkeen?
-
kustannukset ja panokset...
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf
sinänsä pieni asia, mutta laskeppa nyt taitavana peruslaskutoimitusten suorittajana että onko kustannuseroa vai ei...
Ei varmaan ollut minulle mutta satuin avaamaan tuon linkin ja täytyy todeta että olipas tosi mielenkiintoista asiaa. Ihan ensi alkuun kiinnitti huomiota sivulla 5 olleet taulukot ja kuva. Kuvasta nähdään todella selkeästi että ilmeisesti suurin osa b-alueesta eli Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso kuuluvat lämmöneristyssuosituksissa ja lisälämpösuosituksissa samaan II-alueeseen c-tukialueen sikatuotannon pääalueen eli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kanssa. Lämmöneristyssuositus on sama vielä Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta eli siinä ei ainakaan rakennuskustannuspuolella pitäisi merkittävää eroa syntyä, kaikki päätuotantoalueet samalla viivalla.
Lisälämmöntarpeessa tosiaan nuo Uusimaa ja V-S ja Satakunta eroavat siten että suositus lämmönlähteen huipputehoksi on 35 W/m2 kun kaikissa muissa eli Pirkanmaa, Häme, Kymenlaakso, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa suositus on 40 W/m2. Tästä erosta tai tästä vertailusta koko keskustelussa on kyse, tukierosta tällä askelilla. Jostakin syystä rakennusteknisesti ja lämmityssuosituksen osalta nuo kaikki viisi ovat samalla viivalla mutta osa on huonommin tuettua b-aluetta ja osa sitten tuota eliittiä eli c-aluetta vaikka ero ei tästäkään taulukosta löytynyt että olisi tukierolle perusteita. Hyödyllinen tieto siis tämäkin kun oli uusi asia, kiitos siitä. Mutta se ihmetyttää että koskaan en ole kuullut Hämeen suunnasta valitusta että heidän pitää ostaa 1.000 neliön sikakoppiinsa 40 kW kattila kun täällä pärjätään 35 kW kattilalla. Sen sijaan tukierosta c-alueeseen on viime aikoina kuulunut paljonkin ääntä. Kertoneeko tämä sitten mistä, en tiedä.
Toinen asia on että tuossa taulukossa on siis maksimitehon tarve, ei lämpöenergian kulutus. Lämpöenergian kulutus on asia erikseen ja se ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin tuo maksimitehon tarve. Jokainen joka on kotieläinrakennuksia kiertänyt tietää että usein kosteus on se ongelma, ei niinkään lämpötila. Vesi on siitä hauska aine että sen lämmittäminen on kallista ja vaatii paljon energiaa. Mitä enemmän ilmassa on kosteutta niin sitä enemmän sen lämmittäminen vaatii energiaa. Minimi-ilmanvaidossa on aina vaihdettava tietty määrä ilmaa ja ilman mukana tulee aina kosteutta eli vesihöyryä. Jos on kuiva pakkaskeli -15 ja ilman suhteellinen kosteus 10% tai vähän pakkasta -5 ja ilman suhteellinen kosteus 95% niin en mene veikkamaan että kun tietty kuutiometrimäärä vaihdetaan ilmaa että kumman lämmittämiseen menee enemmän. Joku osaavampi laskekoon. Mutta että energiankulutus ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin pikaisesti luulisi ja tosiaan koskaan en ole esimerkiksi Hämeen suunnasta kuulunut että eivät pärjäisi kilpailussa koska lämmityskustannus on niin suuri mutta tuosta tukierosta on muutama sana kuulunut.
Juuri näin, kosteusfysiikkaa lukeneena tiedän että suhteellisen kosteuden vähentäminen tarkoittaa lämmitystarvetta, kosteushan on nimenomaan se ongelma sioilla ja samoin lisää kuivitustarvetta nautojen kylmäpihatoissa. Mannermainen keli itseasiassa on edullisempaa kotieläintuottajille!
-
kustannukset ja panokset...
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf
sinänsä pieni asia, mutta laskeppa nyt taitavana peruslaskutoimitusten suorittajana että onko kustannuseroa vai ei...
Ei varmaan ollut minulle mutta satuin avaamaan tuon linkin ja täytyy todeta että olipas tosi mielenkiintoista asiaa. Ihan ensi alkuun kiinnitti huomiota sivulla 5 olleet taulukot ja kuva. Kuvasta nähdään todella selkeästi että ilmeisesti suurin osa b-alueesta eli Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso kuuluvat lämmöneristyssuosituksissa ja lisälämpösuosituksissa samaan II-alueeseen c-tukialueen sikatuotannon pääalueen eli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kanssa. Lämmöneristyssuositus on sama vielä Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta eli siinä ei ainakaan rakennuskustannuspuolella pitäisi merkittävää eroa syntyä, kaikki päätuotantoalueet samalla viivalla.
Lisälämmöntarpeessa tosiaan nuo Uusimaa ja V-S ja Satakunta eroavat siten että suositus lämmönlähteen huipputehoksi on 35 W/m2 kun kaikissa muissa eli Pirkanmaa, Häme, Kymenlaakso, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa suositus on 40 W/m2. Tästä erosta tai tästä vertailusta koko keskustelussa on kyse, tukierosta tällä askelilla. Jostakin syystä rakennusteknisesti ja lämmityssuosituksen osalta nuo kaikki viisi ovat samalla viivalla mutta osa on huonommin tuettua b-aluetta ja osa sitten tuota eliittiä eli c-aluetta vaikka ero ei tästäkään taulukosta löytynyt että olisi tukierolle perusteita. Hyödyllinen tieto siis tämäkin kun oli uusi asia, kiitos siitä. Mutta se ihmetyttää että koskaan en ole kuullut Hämeen suunnasta valitusta että heidän pitää ostaa 1.000 neliön sikakoppiinsa 40 kW kattila kun täällä pärjätään 35 kW kattilalla. Sen sijaan tukierosta c-alueeseen on viime aikoina kuulunut paljonkin ääntä. Kertoneeko tämä sitten mistä, en tiedä.
Toinen asia on että tuossa taulukossa on siis maksimitehon tarve, ei lämpöenergian kulutus. Lämpöenergian kulutus on asia erikseen ja se ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin tuo maksimitehon tarve. Jokainen joka on kotieläinrakennuksia kiertänyt tietää että usein kosteus on se ongelma, ei niinkään lämpötila. Vesi on siitä hauska aine että sen lämmittäminen on kallista ja vaatii paljon energiaa. Mitä enemmän ilmassa on kosteutta niin sitä enemmän sen lämmittäminen vaatii energiaa. Minimi-ilmanvaidossa on aina vaihdettava tietty määrä ilmaa ja ilman mukana tulee aina kosteutta eli vesihöyryä. Jos on kuiva pakkaskeli -15 ja ilman suhteellinen kosteus 10% tai vähän pakkasta -5 ja ilman suhteellinen kosteus 95% niin en mene veikkamaan että kun tietty kuutiometrimäärä vaihdetaan ilmaa että kumman lämmittämiseen menee enemmän. Joku osaavampi laskekoon. Mutta että energiankulutus ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin pikaisesti luulisi ja tosiaan koskaan en ole esimerkiksi Hämeen suunnasta kuulunut että eivät pärjäisi kilpailussa koska lämmityskustannus on niin suuri mutta tuosta tukierosta on muutama sana kuulunut.
Juuri näin, kosteusfysiikkaa lukeneena tiedän että suhteellisen kosteuden vähentäminen tarkoittaa lämmitystarvetta, kosteushan on nimenomaan se ongelma sioilla ja samoin lisää kuivitustarvetta nautojen kylmäpihatoissa. Mannermainen keli itseasiassa on edullisempaa kotieläintuottajille!
Niiin, mitä sitten ????
-
Niiin, mitä sitten ????
Eiköhän tuo vähän sitä mahda tarkoittaa että tuo valtava olosuhdehaitta ja kustannusero mikä lämmityksestä sikapuolella luonnonolojen johdosta jopihopin mukaan tulee on ainakin jonkunverran asian suurentelua?
Ja jos puhutaan C1:stä eli Pohjanmaan sikasuorasta ja päätuotantoalueesta niin se on ilmeisesti aika paljonkin liioittelua?
-
No pohhjjjaanmaaaaaaalaisilla on vaan tapa isotella ja suurennella asioita.
Pitävät jopa itseään ***** kovana työmiehenä, vaikka talonpito perustuu vain ja ainoastaan toisilta rosvottuun tukeen.
-
Niiin, mitä sitten ????
Eiköhän tuo vähän sitä mahda tarkoittaa että tuo valtava olosuhdehaitta ja kustannusero mikä lämmityksestä sikapuolella luonnonolojen johdosta jopihopin mukaan tulee on ainakin jonkunverran asian suurentelua?
Ja jos puhutaan C1:stä eli Pohjanmaan sikasuorasta ja päätuotantoalueesta niin se on ilmeisesti aika paljonkin liioittelua?
C-alueen sikatuotanto tapahtuu lähes kokonaan C1-alueella, missä olosuhteet eivät ole yhtään huonommat kuin AB-alueella.
-
No on on.Uusien, ylisuurten maatalousvehkeiden tuontirahti kalliimpi.
Se korkeampi kustannus pitää saada tukimarkkinoilta pois.
-
Huipputehohan siinä tietenkin määritellään ja jatkuva teho on luonnollisesti alempi kaikkialla, mutta eroa lienee samassa suhteessa myös jatkuvan tehon tarpeissa. Ja kuten aluksi sanoin että sinänsä pieni asia, mutta osoittaa osaltaan valheeksi hokeman samoista olosuhteista kaikille tuottajille koko suomessa.
Kosteus on tietenkin toinen juttu, en ole siinä(kään) asiantuntija, mutta käsittääkseni ilmaan mahtuu kosteutta paljonkin ja ongelmat tulevat kun sisäilma kohtaa riittävän kylmää seinäpintaa. Asiantuntijat tietenkin voivat osoittaa jos alueellisia kustannuseroja on.
-
Nyt varsinkin kun mtkn aloitteesta leikattiin sikatiloilta ja eu vaatii kuitenkin 142 paketin täysimääräistä maksamista, eli kohdentamatonta tukea on tarjolla.
Taas yks ymmärtämätön idiootti pelle. EU ei vaadi 142-tuen täysmääräistä maksua vaan määrittelee sen maksimin. Kansallisesti on järjetöntä maksaa 142-tukea kun kerran olosuhteissa ei ole niin isoja eroja. Osittain C-alueella jopa paremmat olosuhteet kuin b-alueella...
Vihdoiknin aisallista tekstiä. Juuri tätä olen yritänyt ketroa että eu määrää 142:lle vain maskimin jota ei saa ylitää ja loppu on kasnallisesti päätettävissä ihan enemitsöpäätöksellä edsukunnassa ja leikkausket komitea siunaa kylä eli siis ab-aluen toivo on seuravisa edsukuntavaaleissa kunteh omo-heikki towtesi että tukiero säilyy niin kauna kuin keksusta on hallituksessa niin armoto kampanja päälle etelän astutuskeksuksiin ja median tästä epäreilutsa tukierotsa alueiden välillä noiin mainoksen sanoin "Asia voi muuttua" ihan enemsitöpäätöksellä.
On huomattava, että 141-tuki on 141 artiklan mukaan toissijainen 142-tukeen ja erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan alaisiin tukiin nähden. 141-tuen myöntäminen edellyttää nimittäin artiklan mukaan ko. muiden tukien täysimittaista hyödyntämistä, mikä ilmenee selvemmin esim. artiklan englanninkielisestä versiosta ("after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland …").
Tämä herättää kysymyksen siitä, voisiko mahdollinen Suomen kansallinen päätös jättää olennaisesti käyttämättä 142-tukivaltuuksia merkitä sitä, ettei kyseistä tukea ole hyödynnetty täysimääräisesti 141 artiklan edellyttämällä tavalla, jolloin 141-tuen jatkamiselle ei olisi enää edellytyksiä.
-
Kosteus on tietenkin toinen juttu, en ole siinä(kään) asiantuntija, mutta käsittääkseni ilmaan mahtuu kosteutta paljonkin ja ongelmat tulevat kun sisäilma kohtaa riittävän kylmää seinäpintaa. Asiantuntijat tietenkin voivat osoittaa jos alueellisia kustannuseroja on.
Kylmään ilmaan voi sitoutua hyvin vähän kosteutta verrattuna lämpimämpään. 0 asteessa kastepisteessä 5 g höyryä per kuutio. Jos tuuletuksessa ilman kosteus kasvaa vaikkapa 80 %:sta 90 %:n, kuutio ilmaan poistaa vain 0,5 grammaa kosteutta. Tuuletuksen voimakkuutta ei voi kasvattaa rajattomasti koska silloin vedosta muodostuu ongelma. Kylmissä oloissa siis kosteudenpoisto ja lämmitys aiheuttaa merkittävästi suuremmat kustannukset.
-
Nyt varsinkin kun mtkn aloitteesta leikattiin sikatiloilta ja eu vaatii kuitenkin 142 paketin täysimääräistä maksamista, eli kohdentamatonta tukea on tarjolla.
Taas yks ymmärtämätön idiootti pelle. EU ei vaadi 142-tuen täysmääräistä maksua vaan määrittelee sen maksimin. Kansallisesti on järjetöntä maksaa 142-tukea kun kerran olosuhteissa ei ole niin isoja eroja. Osittain C-alueella jopa paremmat olosuhteet kuin b-alueella...
Vihdoiknin aisallista tekstiä. Juuri tätä olen yritänyt ketroa että eu määrää 142:lle vain maskimin jota ei saa ylitää ja loppu on kasnallisesti päätettävissä ihan enemitsöpäätöksellä edsukunnassa ja leikkausket komitea siunaa kylä eli siis ab-aluen toivo on seuravisa edsukuntavaaleissa kunteh omo-heikki towtesi että tukiero säilyy niin kauna kuin keksusta on hallituksessa niin armoto kampanja päälle etelän astutuskeksuksiin ja median tästä epäreilutsa tukierotsa alueiden välillä noiin mainoksen sanoin "Asia voi muuttua" ihan enemsitöpäätöksellä.
On huomattava, että 141-tuki on 141 artiklan mukaan toissijainen 142-tukeen ja erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan alaisiin tukiin nähden. 141-tuen myöntäminen edellyttää nimittäin artiklan mukaan ko. muiden tukien täysimittaista hyödyntämistä, mikä ilmenee selvemmin esim. artiklan englanninkielisestä versiosta ("after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland …").
Tämä herättää kysymyksen siitä, voisiko mahdollinen Suomen kansallinen päätös jättää olennaisesti käyttämättä 142-tukivaltuuksia merkitä sitä, ettei kyseistä tukea ole hyödynnetty täysimääräisesti 141 artiklan edellyttämällä tavalla, jolloin 141-tuen jatkamiselle ei olisi enää edellytyksiä.
Kyllä. Komisio jo aikoinaan ihmetteli etteikö Suomi tarvitse siirtymäkauden tukia, kun itse niitä vapaehtoisesti leikkaa. Se on vain Talojussille, Veetille, Eemelille ja muille niin vaikea hyväksyä että syy olisi SUUREN JA MAHTAVAN SINIPUNAN.
-
Kosteus on tietenkin toinen juttu, en ole siinä(kään) asiantuntija, mutta käsittääkseni ilmaan mahtuu kosteutta paljonkin ja ongelmat tulevat kun sisäilma kohtaa riittävän kylmää seinäpintaa. Asiantuntijat tietenkin voivat osoittaa jos alueellisia kustannuseroja on.
Kylmään ilmaan voi sitoutua hyvin vähän kosteutta verrattuna lämpimämpään. 0 asteessa kastepisteessä 5 g höyryä per kuutio. Jos tuuletuksessa ilman kosteus kasvaa vaikkapa 80 %:sta 90 %:n, kuutio ilmaan poistaa vain 0,5 grammaa kosteutta. Tuuletuksen voimakkuutta ei voi kasvattaa rajattomasti koska silloin vedosta muodostuu ongelma. Kylmissä oloissa siis kosteudenpoisto ja lämmitys aiheuttaa merkittävästi suuremmat kustannukset.
'
Kylmässä eläinhallissa ilmanvaihto tapahtuu usein painovoimaisesti, vapaasti. Ilmanvaihtoa säätää siis lämpötilaero sisä- ja ulkotilojen välillä. Minulla pihatossa liian loiva katto ja ilmanvaihto riittämätöntä(kuivitustarve kasvaa), koska täällä etelässä koko talvi usein niitä nollakelejä. Nyt kulunut talvi, pitkästä aikaa ollut hienoja pakkaskelejä, tosin vasta tammikuun puolivälistä alkaen.
Tietääkseni kaikki navetat C-alueellakaan eivät ole lämmitettyjä??
-
Korkeisiin vuokriin ja pellonhintaan täällä etelässä sopii Jopihopin teoria pakkolaajentamisesta huonojen tukien takia. Kait ne maidontuottajat Ceealueella lämmittää kylmäpihatoitakin ;D
Mihin helvettiin muuten se yhen robon tila saa sen kolmekymmentä tonttua tukieroa haaskattua..
Onhan noita kohteita jos on ylimääräistä, samaa voi kysyä että miten saa ab alueen sianlihantuottaja sijoitettua koneisiin 350e/ha enemmän vuodessa kuin kolleegansa c alueella.
Varmaan sama syy miksi C-sikamies on velkaantunut pahasti laajennuksiensa vuoksi..
Laajennettu on molemmilla alueilla, mutta c alueella velkaannuttu enemmän vaikeammissa tuki- ja ilmasto-olosuhteissa.
-
Korkeisiin vuokriin ja pellonhintaan täällä etelässä sopii Jopihopin teoria pakkolaajentamisesta huonojen tukien takia. Kait ne maidontuottajat Ceealueella lämmittää kylmäpihatoitakin ;D
Mihin helvettiin muuten se yhen robon tila saa sen kolmekymmentä tonttua tukieroa haaskattua..
Onhan noita kohteita jos on ylimääräistä, samaa voi kysyä että miten saa ab alueen sianlihantuottaja sijoitettua koneisiin 350e/ha enemmän vuodessa kuin kolleegansa c alueella.
Varmaan sama syy miksi C-sikamies on velkaantunut pahasti laajennuksiensa vuoksi..
Laajennettu on molemmilla alueilla, mutta c alueella velkaannuttu enemmän vaikeammissa tuki- ja ilmasto-olosuhteissa.
Juuri näin, täytyyhän pankkiholvejakin lämmittää ;)
-
Laajennettu on molemmilla alueilla, mutta c alueella velkaannuttu enemmän vaikeammissa tuki- ja ilmasto-olosuhteissa.
Siis C1:llä niinkö? Heitä nyt jo voltti, justhan tossa laittamassasi linkissäkin todettiin että C1 kuuluu eristys- ja lämmitysvaatimusten puolesta täysin samaan alueeseen kuin B-alueesta Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso. Onko sielläkin sitten velkaannuttu vaikeampien ilmasto-olosuhteiden takia?
-
On huomattava, että 141-tuki on 141 artiklan mukaan toissijainen 142-tukeen ja erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan alaisiin tukiin nähden. 141-tuen myöntäminen edellyttää nimittäin artiklan mukaan ko. muiden tukien täysimittaista hyödyntämistä, mikä ilmenee selvemmin esim. artiklan englanninkielisestä versiosta ("after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland …").
Tämä herättää kysymyksen siitä, voisiko mahdollinen Suomen kansallinen päätös jättää olennaisesti käyttämättä 142-tukivaltuuksia merkitä sitä, ettei kyseistä tukea ole hyödynnetty täysimääräisesti 141 artiklan edellyttämällä tavalla, jolloin 141-tuen jatkamiselle ei olisi enää edellytyksiä.
Mille jatkamiselle? Näillä päätöksillä 141 on loppu 2013 jälkeen niin että 142-tukea määriteltäessä ei ole minkäänlaista tarvetta ajatella enää 141-tukea. Jos 142 olisi haluttu säilyttää niin 141-tuen puolustamisessa olisi pitänyt onnistua huomattavasti paremmin. Nyt kun 141 loppuu joka tapauksessa niin mitä väliä tukivaltuuksien täysimääräisellä käytöllä koska ne eivät enää 141-tukeen mitään vaikuta.
-
Laajennettu on molemmilla alueilla, mutta c alueella velkaannuttu enemmän vaikeammissa tuki- ja ilmasto-olosuhteissa.
Siis C1:llä niinkö? Heitä nyt jo voltti, justhan tossa laittamassasi linkissäkin todettiin että C1 kuuluu eristys- ja lämmitysvaatimusten puolesta täysin samaan alueeseen kuin B-alueesta Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso. Onko sielläkin sitten velkaannuttu vaikeampien ilmasto-olosuhteiden takia?
no tietenkin olosuhteet muuttuvat pohjoiseen mentäessä, vaikka samalla vyöhykkeellä ollaankin. Ei kai kukaan ole väittänyt että se ero on ainostaan vyöhykkeen rajalinjalla. Ja tukipolitiikka on koko eu ajan ellut etelää suosiva.
-
On huomattava, että 141-tuki on 141 artiklan mukaan toissijainen 142-tukeen ja erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan alaisiin tukiin nähden. 141-tuen myöntäminen edellyttää nimittäin artiklan mukaan ko. muiden tukien täysimittaista hyödyntämistä, mikä ilmenee selvemmin esim. artiklan englanninkielisestä versiosta ("after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland …").
Tämä herättää kysymyksen siitä, voisiko mahdollinen Suomen kansallinen päätös jättää olennaisesti käyttämättä 142-tukivaltuuksia merkitä sitä, ettei kyseistä tukea ole hyödynnetty täysimääräisesti 141 artiklan edellyttämällä tavalla, jolloin 141-tuen jatkamiselle ei olisi enää edellytyksiä.
Mille jatkamiselle? Näillä päätöksillä 141 on loppu 2013 jälkeen niin että 142-tukea määriteltäessä ei ole minkäänlaista tarvetta ajatella enää 141-tukea. Jos 142 olisi haluttu säilyttää niin 141-tuen puolustamisessa olisi pitänyt onnistua huomattavasti paremmin. Nyt kun 141 loppuu joka tapauksessa niin mitä väliä tukivaltuuksien täysimääräisellä käytöllä koska ne eivät enää 141-tukeen mitään vaikuta.
141 hukattiin koska eun vatimaa tukiporrasta ei muodostettu maan sisällä vaikka olosuhteet muuttuvat suomen sisällä jopa enemmän kuin eteläsuomen ja eteläruotsin välillä.
Ja saatiinhan 141 tukeen kuitenkin 15 vuotta lisäaikaa..
-
Laajennettu on molemmilla alueilla, mutta c alueella velkaannuttu enemmän vaikeammissa tuki- ja ilmasto-olosuhteissa.
Siis C1:llä niinkö? Heitä nyt jo voltti, justhan tossa laittamassasi linkissäkin todettiin että C1 kuuluu eristys- ja lämmitysvaatimusten puolesta täysin samaan alueeseen kuin B-alueesta Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso. Onko sielläkin sitten velkaannuttu vaikeampien ilmasto-olosuhteiden takia?
no tietenkin olosuhteet muuttuvat pohjoiseen mentäessä, vaikka samalla vyöhykkeellä ollaankin. Ei kai kukaan ole väittänyt että se ero on ainostaan vyöhykkeen rajalinjalla. Ja tukipolitiikka on koko eu ajan ellut etelää suosiva.
No voi pyhä yksinkertaisuus! Ensin väität että ilmasto-olojen takia rakentaminen ja lämmitys maksaa maltaita pohjoisessa ja laitat dokumenttia luettavaksi. Sitten kun dokumentti luetaan ja siinä on asiantuntijat katsoneet sitä laatiessaan että C1 on samanarvoista eristys- ja lämmitysvaatimusten suhteen kuin B-alueen Pirkanmaa ja Häme ja Kymenlaakso niin sitten yhtäkkiä tämä asiantuntijoiden raportti ei kelpaakaan vaan sillä pyyhitään persettä ja "tietenkin olosuhteet muuttuvat pohjoiseen mentäessä" vaikka asiantuntijat ovat sitä mieltä että alueilla ei ole eroa. Ei voi olla totta...
-
Laajennettu on molemmilla alueilla, mutta c alueella velkaannuttu enemmän vaikeammissa tuki- ja ilmasto-olosuhteissa.
Siis C1:llä niinkö? Heitä nyt jo voltti, justhan tossa laittamassasi linkissäkin todettiin että C1 kuuluu eristys- ja lämmitysvaatimusten puolesta täysin samaan alueeseen kuin B-alueesta Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso. Onko sielläkin sitten velkaannuttu vaikeampien ilmasto-olosuhteiden takia?
no tietenkin olosuhteet muuttuvat pohjoiseen mentäessä, vaikka samalla vyöhykkeellä ollaankin. Ei kai kukaan ole väittänyt että se ero on ainostaan vyöhykkeen rajalinjalla. Ja tukipolitiikka on koko eu ajan ellut etelää suosiva.
No voi pyhä yksinkertaisuus! Ensin väität että ilmasto-olojen takia rakentaminen ja lämmitys maksaa maltaita pohjoisessa ja laitat dokumenttia luettavaksi. Sitten kun dokumentti luetaan ja siinä on asiantuntijat katsoneet sitä laatiessaan että C1 on samanarvoista eristys- ja lämmitysvaatimusten suhteen kuin B-alueen Pirkanmaa ja Häme ja Kymenlaakso niin sitten yhtäkkiä tämä asiantuntijoiden raportti ei kelpaakaan vaan sillä pyyhitään persettä ja "tietenkin olosuhteet muuttuvat pohjoiseen mentäessä" vaikka asiantuntijat ovat sitä mieltä että alueilla ei ole eroa. Ei voi olla totta...
Taas esität tyhmempää kuin voit teoriassakaan olla. Ei tietenkään koko maata voida jakaa tuotantorakennusten lämmitysjärjestelmän tehontarpeen suosittelussa kymmeniin vyöhykkeisiin. Varmasti jokainen tajuaa että se muutos ei tapahdu vyöhkken rajalinjalla, vaan koko vöhykkeen mitalla. Tukiporras kuitenkin on rajalla ja se on kokonaisuudessaa ollut etelää suosiva koko jäsenyyden ajan.
-
Siis C1:llä niinkö? Heitä nyt jo voltti, justhan tossa laittamassasi linkissäkin todettiin että C1 kuuluu eristys- ja lämmitysvaatimusten puolesta täysin samaan alueeseen kuin B-alueesta Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso. Onko sielläkin sitten velkaannuttu vaikeampien ilmasto-olosuhteiden takia?
Taas esität tyhmempää kuin voit teoriassakaan olla. Ei tietenkään koko maata voida jakaa tuotantorakennusten lämmitysjärjestelmän tehontarpeen suosittelussa kymmeniin vyöhykkeisiin. Varmasti jokainen tajuaa että se muutos ei tapahdu vyöhkken rajalinjalla, vaan koko vöhykkeen mitalla. Tukiporras kuitenkin on rajalla ja se on kokonaisuudessaa ollut etelää suosiva koko jäsenyyden ajan.
Mutta kuitekni eritsys- ja lämmitysvaatimutsen mukaan c1-aluen eli pohjanmaa ja etel-pohjamaa pitäisi kuulua samaan vyöhykeeseen kuin häme ja muut? Eli siis raja on ihna vääräsä paikassa sen pitäisi olla pajlon ylemmpänä tai ainkaan lämmitsykuluilla ei voi mitenkän persutella että c1:kllä olisi kjokreammat lämmityskult kuin b-aluella.
-
Siis C1:llä niinkö? Heitä nyt jo voltti, justhan tossa laittamassasi linkissäkin todettiin että C1 kuuluu eristys- ja lämmitysvaatimusten puolesta täysin samaan alueeseen kuin B-alueesta Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso. Onko sielläkin sitten velkaannuttu vaikeampien ilmasto-olosuhteiden takia?
Taas esität tyhmempää kuin voit teoriassakaan olla. Ei tietenkään koko maata voida jakaa tuotantorakennusten lämmitysjärjestelmän tehontarpeen suosittelussa kymmeniin vyöhykkeisiin. Varmasti jokainen tajuaa että se muutos ei tapahdu vyöhkken rajalinjalla, vaan koko vöhykkeen mitalla. Tukiporras kuitenkin on rajalla ja se on kokonaisuudessaa ollut etelää suosiva koko jäsenyyden ajan.
Mutta kuitekni eritsys- ja lämmitysvaatimutsen mukaan c1-aluen eli pohjanmaa ja etel-pohjamaa pitäisi kuulua samaan vyöhykeeseen kuin häme ja muut? Eli siis raja on ihna vääräsä paikassa sen pitäisi olla pajlon ylemmpänä tai ainkaan lämmitsykuluilla ei voi mitenkän persutella että c1:kllä olisi kjokreammat lämmityskult kuin b-aluella.
Raja on niin etelässä, kun se vaan neuvotteluissa saatiin vedettyä.
Mikäli meistä olisi ollut kiinni, niin se olisi Suomenlahdessa.
-
Alkaa n. kolmannes alusta 6.40 vaiheilla.
Johtuukohan tuo Etelä-Suomen maitotilojen kannattavuus peltoviljelystä? Täällä päin on paljon maitotiloja, jotka viljelevät aika isolla alalla myyntikasveja. Karjanlantaa ja kotieläintilan tukia höysteenä. Makella on jurttia ja sirkussonnilla siemenviljaa jne. Itse maidontuotanto sitten kannattaa heikommin ja on uhanalaista.
Kuutnelin juu tuon jutun. Isompoien tilojen tukiiero on pienempi muta pienmmällä tilalla c-alue pesee etelän tilat ja se voi tiety jothua tusta peltopuoletsa. Mutat voi olla toinenkin selitsy eli isommalla tilalla liikevaitho on suurepmi ja ammatitaito ja osaaminen ehkä näyy siinä miten saadaan viivan alle enemän mutta pienemmäsä yskikössä tukien osuus liikevaihdotsa on niin suuri että milään toimenpiteilä mitään ei ole tethävissä.
Näinhän se menee, isommilla tiloilla ammattitaidon merkitys korostuu ja siksi ab alue yltää samaan kannattavuuteen pienemmällä tukitasolla kustannusten ja panosten ollessa samat kaikille tuottajille koko suomessa.
kustannukset ja panokset...
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf
sinänsä pieni asia, mutta laskeppa nyt taitavana peruslaskutoimitusten suorittajana että onko kustannuseroa vai ei...
Suoritan laskennan. b ja c1 alueet pääosin vyöhykkeellä II. Ykkösvyöhykkeellä esimerkiksi emakoilla mitoitusteho 45w/m2 ja III vyöhykkeellä 60W. II alueen ylä ja alarajan ero voi siten olla maksimissaan 60-45=15w/m2 ja tukialueen rajalla tietenkin 0,0.
Emakko tarvitsee tilaa about 10m2, eli 10*15=150w per emakko maksimissaan lämmitystehojen ero b ja c1 alueilla. Lämmityskausi 6-9 kuukautta, tarkoittaa maksimissaan 6480h*150w=972kwh, lähtötietojen epävarmuuden vuoksi pyöristyssäänön mukaan alle 1Mwh/ emakko tarkoittaa 1,43Mwh/ ey maksimissaan b ja c1 alueilla ja tukirajalla 0,00Mwh. Sähkön hinta seinässä nyt oliko 13 cent/kwh ja laskee, niin 2014 muodostuvaa tukieroa ei voi mitenkään perustella energiankulutuksella edes ääritapauksessa.
Perustellusti voidaan edelleen sanoa että kustannukset ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa.
-
Taas esität tyhmempää kuin voit teoriassakaan olla. Ei tietenkään koko maata voida jakaa tuotantorakennusten lämmitysjärjestelmän tehontarpeen suosittelussa kymmeniin vyöhykkeisiin. Varmasti jokainen tajuaa että se muutos ei tapahdu vyöhkken rajalinjalla, vaan koko vöhykkeen mitalla. Tukiporras kuitenkin on rajalla ja se on kokonaisuudessaa ollut etelää suosiva koko jäsenyyden ajan.
Miten tässä nyt näin kävi että tyhmäksi kehutaan? Jos minulta kysyt niin keskustelu meni näin:
1) Esitit väitteen että c-alue tarvitsee korkeammat tuet koska ilmasto eli lämpötila ja muut olosuhteet ovat niin paljon ankarammat että tulee paljon enemmän rakennus- ja lämmityskustannuksia ja laitoit väitteesi tueksi linkin http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf
2) Minä luin tuon materiaalin ja totesin että C1 eli Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa on eristysvaatimusten suhteen samalla tasolla koko ab-alueen kanssa ja lämmitysmielessä samalla tasolla b-alueen Pirkanmaan, Hämeen ja Kymenlaakson kanssa. Näin ollen C1 sekä rakennus- että lämmityskustannuksen pitäisi olla sama kuin yli puolessa b-aluetta ja tämän minä esitin tueksi sille että tukiero ei perustu ainakaan lämmityksestä aiheutuviin kustannuksiin.
3) Sinä esität että tuolla asiantuntijaraportilla lämmityskustannuksista voikin pyyhkiä persettä koska niillä rajoilla mitä siinä on ei olekaan yhtään mitään merkitystä vaan kustannukset kasvavat siitä huolimatta koko ajan tasaisesti kohti pohjoista mentäessä sanoivat asiantuntijat mitä tahansa ja ainakin C1:llä ne ovat korkeammat kuin b-alueella vaikka tuo asiantuntijaraportti sanoo että ne ovat samat tai niin lähellä toisiaan että voidaan katsoa että kuuluvat samaan alueeseen eli merkittävää eroa ei ole.
4) Minä ihmettelen että miten kun asiantuntijat sanovat että olennaista eroa ei ole niin sinun mielestäsi siinä on olennainen ero kuitenkin lämmityskustannuksissa C1:llä ja korkeammat tuet ovat sen takia perusteltuja ja tarpeellisia. Ihmettelen sitä että tässä kohtaa sitten ohitat asiantuntijat ja luotat omaan asiantuntemukseesi asiassa.
5) Haukut minua tyhmäksi.
Että silleen.
-
Kosteus on tietenkin toinen juttu, en ole siinä(kään) asiantuntija, mutta käsittääkseni ilmaan mahtuu kosteutta paljonkin ja ongelmat tulevat kun sisäilma kohtaa riittävän kylmää seinäpintaa. Asiantuntijat tietenkin voivat osoittaa jos alueellisia kustannuseroja on.
Kylmään ilmaan voi sitoutua hyvin vähän kosteutta verrattuna lämpimämpään. 0 asteessa kastepisteessä 5 g höyryä per kuutio. Jos tuuletuksessa ilman kosteus kasvaa vaikkapa 80 %:sta 90 %:n, kuutio ilmaan poistaa vain 0,5 grammaa kosteutta. Tuuletuksen voimakkuutta ei voi kasvattaa rajattomasti koska silloin vedosta muodostuu ongelma. Kylmissä oloissa siis kosteudenpoisto ja lämmitys aiheuttaa merkittävästi suuremmat kustannukset.
Otas uudestaan. Mitäs jos tuot sisään korvausilmana kylmää ilmaa jossa on siis hyvin vähän vesihöyryä. Sitä ei tarvitse paljoa lämmittää jotta siihen sitoutuisi poistettaessa vettä. Jos sen sijaan tuot sisään korvausilmaa joka on lähellä kastepistettä eli siihen on jo sitoutunut lähes maksimimäärä vettä vesihöyrynä niin joudut lämmityksellä lämmittämään sitä paljon enemmän saadaksesi siihen sitoutumaan lisää vettä. Eli ei se ole ihan niin yksioikoinen juttu kuitenkaan kun mietit vähän enemmän asiaa.
-
Nyt varsinkin kun mtkn aloitteesta leikattiin sikatiloilta ja eu vaatii kuitenkin 142 paketin täysimääräistä maksamista, eli kohdentamatonta tukea on tarjolla.
Taas yks ymmärtämätön idiootti pelle. EU ei vaadi 142-tuen täysmääräistä maksua vaan määrittelee sen maksimin. Kansallisesti on järjetöntä maksaa 142-tukea kun kerran olosuhteissa ei ole niin isoja eroja. Osittain C-alueella jopa paremmat olosuhteet kuin b-alueella...
Vihdoiknin aisallista tekstiä. Juuri tätä olen yritänyt ketroa että eu määrää 142:lle vain maskimin jota ei saa ylitää ja loppu on kasnallisesti päätettävissä ihan enemitsöpäätöksellä edsukunnassa ja leikkausket komitea siunaa kylä eli siis ab-aluen toivo on seuravisa edsukuntavaaleissa kunteh omo-heikki towtesi että tukiero säilyy niin kauna kuin keksusta on hallituksessa niin armoto kampanja päälle etelän astutuskeksuksiin ja median tästä epäreilutsa tukierotsa alueiden välillä noiin mainoksen sanoin "Asia voi muuttua" ihan enemsitöpäätöksellä.
On huomattava, että 141-tuki on 141 artiklan mukaan toissijainen 142-tukeen ja erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan alaisiin tukiin nähden. 141-tuen myöntäminen edellyttää nimittäin artiklan mukaan ko. muiden tukien täysimittaista hyödyntämistä, mikä ilmenee selvemmin esim. artiklan englanninkielisestä versiosta ("after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland …").
Tämä herättää kysymyksen siitä, voisiko mahdollinen Suomen kansallinen päätös jättää olennaisesti käyttämättä 142-tukivaltuuksia merkitä sitä, ettei kyseistä tukea ole hyödynnetty täysimääräisesti 141 artiklan edellyttämällä tavalla, jolloin 141-tuen jatkamiselle ei olisi enää edellytyksiä.
Kyllä. Komisio jo aikoinaan ihmetteli etteikö Suomi tarvitse siirtymäkauden tukia, kun itse niitä vapaehtoisesti leikkaa. Se on vain Talojussille, Veetille, Eemelille ja muille niin vaikea hyväksyä että syy olisi SUUREN JA MAHTAVAN SINIPUNAN.
Mulle ainakin jäi mielikuva, jotta viimeisimmän leikkauksen ainoa viikatemies oli keskustalta, vai oliko sekin Demarien ja Kokoomuksen syy.
-
Nyt varsinkin kun mtkn aloitteesta leikattiin sikatiloilta ja eu vaatii kuitenkin 142 paketin täysimääräistä maksamista, eli kohdentamatonta tukea on tarjolla.
Taas yks ymmärtämätön idiootti pelle. EU ei vaadi 142-tuen täysmääräistä maksua vaan määrittelee sen maksimin. Kansallisesti on järjetöntä maksaa 142-tukea kun kerran olosuhteissa ei ole niin isoja eroja. Osittain C-alueella jopa paremmat olosuhteet kuin b-alueella...
Vihdoiknin aisallista tekstiä. Juuri tätä olen yritänyt ketroa että eu määrää 142:lle vain maskimin jota ei saa ylitää ja loppu on kasnallisesti päätettävissä ihan enemitsöpäätöksellä edsukunnassa ja leikkausket komitea siunaa kylä eli siis ab-aluen toivo on seuravisa edsukuntavaaleissa kunteh omo-heikki towtesi että tukiero säilyy niin kauna kuin keksusta on hallituksessa niin armoto kampanja päälle etelän astutuskeksuksiin ja median tästä epäreilutsa tukierotsa alueiden välillä noiin mainoksen sanoin "Asia voi muuttua" ihan enemsitöpäätöksellä.
On huomattava, että 141-tuki on 141 artiklan mukaan toissijainen 142-tukeen ja erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan alaisiin tukiin nähden. 141-tuen myöntäminen edellyttää nimittäin artiklan mukaan ko. muiden tukien täysimittaista hyödyntämistä, mikä ilmenee selvemmin esim. artiklan englanninkielisestä versiosta ("after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland …").
Tämä herättää kysymyksen siitä, voisiko mahdollinen Suomen kansallinen päätös jättää olennaisesti käyttämättä 142-tukivaltuuksia merkitä sitä, ettei kyseistä tukea ole hyödynnetty täysimääräisesti 141 artiklan edellyttämällä tavalla, jolloin 141-tuen jatkamiselle ei olisi enää edellytyksiä.
Kyllä. Komisio jo aikoinaan ihmetteli etteikö Suomi tarvitse siirtymäkauden tukia, kun itse niitä vapaehtoisesti leikkaa. Se on vain Talojussille, Veetille, Eemelille ja muille niin vaikea hyväksyä että syy olisi SUUREN JA MAHTAVAN SINIPUNAN.
Mulle ainakin jäi mielikuva, jotta viimeisimmän leikkauksen ainoa viikatemies oli keskustalta, vai oliko sekin Demarien ja Kokoomuksen syy.
Olisikohan Lipposen hallituksen kannatanut maksaa kaikki tuet aikanaan täysimääräisinä, eikä leikata sitä 750 miljoonaa.
Se oli suora viesti komisiolle ettei suomi tarvii mitään 141 tukea.
Ihme kun saatiin maksaa näinkin kauan.
-
Tämä jää ikuisesti selvitytämättä.
Kuitenkin sen ajan talousmurheet on pieniä tulevaan verrattuna.
-
Taas esität tyhmempää kuin voit teoriassakaan olla. Ei tietenkään koko maata voida jakaa tuotantorakennusten lämmitysjärjestelmän tehontarpeen suosittelussa kymmeniin vyöhykkeisiin. Varmasti jokainen tajuaa että se muutos ei tapahdu vyöhkken rajalinjalla, vaan koko vöhykkeen mitalla. Tukiporras kuitenkin on rajalla ja se on kokonaisuudessaa ollut etelää suosiva koko jäsenyyden ajan.
Miten tässä nyt näin kävi että tyhmäksi kehutaan? Jos minulta kysyt niin keskustelu meni näin:
1) Esitit väitteen että c-alue tarvitsee korkeammat tuet koska ilmasto eli lämpötila ja muut olosuhteet ovat niin paljon ankarammat että tulee paljon enemmän rakennus- ja lämmityskustannuksia ja laitoit väitteesi tueksi linkin http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf
2) Minä luin tuon materiaalin ja totesin että C1 eli Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa on eristysvaatimusten suhteen samalla tasolla koko ab-alueen kanssa ja lämmitysmielessä samalla tasolla b-alueen Pirkanmaan, Hämeen ja Kymenlaakson kanssa. Näin ollen C1 sekä rakennus- että lämmityskustannuksen pitäisi olla sama kuin yli puolessa b-aluetta ja tämän minä esitin tueksi sille että tukiero ei perustu ainakaan lämmityksestä aiheutuviin kustannuksiin.
3) Sinä esität että tuolla asiantuntijaraportilla lämmityskustannuksista voikin pyyhkiä persettä koska niillä rajoilla mitä siinä on ei olekaan yhtään mitään merkitystä vaan kustannukset kasvavat siitä huolimatta koko ajan tasaisesti kohti pohjoista mentäessä sanoivat asiantuntijat mitä tahansa ja ainakin C1:llä ne ovat korkeammat kuin b-alueella vaikka tuo asiantuntijaraportti sanoo että ne ovat samat tai niin lähellä toisiaan että voidaan katsoa että kuuluvat samaan alueeseen eli merkittävää eroa ei ole.
4) Minä ihmettelen että miten kun asiantuntijat sanovat että olennaista eroa ei ole niin sinun mielestäsi siinä on olennainen ero kuitenkin lämmityskustannuksissa C1:llä ja korkeammat tuet ovat sen takia perusteltuja ja tarpeellisia. Ihmettelen sitä että tässä kohtaa sitten ohitat asiantuntijat ja luotat omaan asiantuntemukseesi asiassa.
5) Haukut minua tyhmäksi.
Että silleen.
No äläs nyt noin pessimistisesti ajattele.
1. Esitin linkin ja totesin että sinänsä vähäinen asia, mutta osoittaa osaltaan jottei olosuhteet ole samat koko suomessa kaikille tuottajille...
2. Esitit väitteen että lisälämmitystarve muuttuu vyöhykerajalla ja on sama jatkuvasti siirtymästä riippumatta kunnes nousee taas 10-15w/m2 seuraavalla rajalla...
3.Sanoin että itse uskon ilmaston ja siten lämmitystarpeen muuttuvan tasaisesti vyöhykerajoista riippumatta ja vyöhykkeen sisällä on suurempi ero kuin rajalinjalla. Vyöhykeellä edetessä on ylärajalla taulukon porrastuksen verran suurempi lisälämmitystarve kuin alarajalla.
4. En ole sanonut että tukien pitäisi perustua pelkästään lisälämmöntarpeeseen.
5. Sanoin että itse uskon sinun vain tekeytyvän tyhmäksi koska väität että 10-15W/m2 lisälämmitystarve voisi ilmentyä astuttaessa kartalle vedetyn rajan yli. Esitin siis mielipiteenäni että saatat olla jopa tätä ulostuloasi fiksumpi, eli päin vastoin ylistin Teitä en haukkunut...
6. Onko tässä taas jokin kilpailu meneillään?
-
Alkaa n. kolmannes alusta 6.40 vaiheilla.
Johtuukohan tuo Etelä-Suomen maitotilojen kannattavuus peltoviljelystä? Täällä päin on paljon maitotiloja, jotka viljelevät aika isolla alalla myyntikasveja. Karjanlantaa ja kotieläintilan tukia höysteenä. Makella on jurttia ja sirkussonnilla siemenviljaa jne. Itse maidontuotanto sitten kannattaa heikommin ja on uhanalaista.
Kuutnelin juu tuon jutun. Isompoien tilojen tukiiero on pienempi muta pienmmällä tilalla c-alue pesee etelän tilat ja se voi tiety jothua tusta peltopuoletsa. Mutat voi olla toinenkin selitsy eli isommalla tilalla liikevaitho on suurepmi ja ammatitaito ja osaaminen ehkä näyy siinä miten saadaan viivan alle enemän mutta pienemmäsä yskikössä tukien osuus liikevaihdotsa on niin suuri että milään toimenpiteilä mitään ei ole tethävissä.
Näinhän se menee, isommilla tiloilla ammattitaidon merkitys korostuu ja siksi ab alue yltää samaan kannattavuuteen pienemmällä tukitasolla kustannusten ja panosten ollessa samat kaikille tuottajille koko suomessa.
kustannukset ja panokset...
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf
sinänsä pieni asia, mutta laskeppa nyt taitavana peruslaskutoimitusten suorittajana että onko kustannuseroa vai ei...
Suoritan laskennan. b ja c1 alueet pääosin vyöhykkeellä II. Ykkösvyöhykkeellä esimerkiksi emakoilla mitoitusteho 45w/m2 ja III vyöhykkeellä 60W. II alueen ylä ja alarajan ero voi siten olla maksimissaan 60-45=15w/m2 ja tukialueen rajalla tietenkin 0,0.
Emakko tarvitsee tilaa about 10m2, eli 10*15=150w per emakko maksimissaan lämmitystehojen ero b ja c1 alueilla. Lämmityskausi 6-9 kuukautta, tarkoittaa maksimissaan 6480h*150w=972kwh, lähtötietojen epävarmuuden vuoksi pyöristyssäänön mukaan alle 1Mwh/ emakko tarkoittaa 1,43Mwh/ ey maksimissaan b ja c1 alueilla ja tukirajalla 0,00Mwh. Sähkön hinta seinässä nyt oliko 13 cent/kwh ja laskee, niin 2014 muodostuvaa tukieroa ei voi mitenkään perustella energiankulutuksella edes ääritapauksessa.
Perustellusti voidaan edelleen sanoa että kustannukset ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa.
Lämmöntarve muuttuu tasaisesti kaikilla vyöhykkeillä. Vyöhykkeen sisällä muutos on 10-15W per neliö taulukon mukaan. Eli lisälämmön tarve kasvaa jokaisen vyöhykkeen sisällä 10-15W neliöltä, ei rajalinjalla kuten tuet. Näin ollen lämmitysvyöhykkeen sisällä voi olla 1-1,5 mwh per eläinyksikkö, ero lämmitystarpeessa laskelmasi mukaan
-
Kosteus on tietenkin toinen juttu, en ole siinä(kään) asiantuntija, mutta käsittääkseni ilmaan mahtuu kosteutta paljonkin ja ongelmat tulevat kun sisäilma kohtaa riittävän kylmää seinäpintaa. Asiantuntijat tietenkin voivat osoittaa jos alueellisia kustannuseroja on.
Kylmään ilmaan voi sitoutua hyvin vähän kosteutta verrattuna lämpimämpään. 0 asteessa kastepisteessä 5 g höyryä per kuutio. Jos tuuletuksessa ilman kosteus kasvaa vaikkapa 80 %:sta 90 %:n, kuutio ilmaan poistaa vain 0,5 grammaa kosteutta. Tuuletuksen voimakkuutta ei voi kasvattaa rajattomasti koska silloin vedosta muodostuu ongelma. Kylmissä oloissa siis kosteudenpoisto ja lämmitys aiheuttaa merkittävästi suuremmat kustannukset.
Otas uudestaan. Mitäs jos tuot sisään korvausilmana kylmää ilmaa jossa on siis hyvin vähän vesihöyryä. Sitä ei tarvitse paljoa lämmittää jotta siihen sitoutuisi poistettaessa vettä. Jos sen sijaan tuot sisään korvausilmaa joka on lähellä kastepistettä eli siihen on jo sitoutunut lähes maksimimäärä vettä vesihöyrynä niin joudut lämmityksellä lämmittämään sitä paljon enemmän saadaksesi siihen sitoutumaan lisää vettä. Eli ei se ole ihan niin yksioikoinen juttu kuitenkaan kun mietit vähän enemmän asiaa.
Jos Teistä tuntuu että MMM ei julkaisussaan ole huomioinut riittävästi lämmityskapasiteettia ohjeistukseensa joillekin alueille niin kehoitankin teitä kääntymään kyseisen instanssin puoleen ja esittämään perustelunne sekä vaatimaan kyseistä tahoa korjaamaan virheensä.
Olisihan vakavaa jos yksittäinen tuottaja parka luottaisi alimitoitettuun ohjeistukseen näin tärkeässä asiassa. Jokainenhan tietää että lämmityksessä ja ilmanvaihdossa säästäminen tulee moninkerroin kaliimmaksi rakennevaurioiden ja tuotantohäiriöiden kautta.
-
Eli ei se ole ihan niin yksioikoinen juttu kuitenkaan kun mietit vähän enemmän asiaa.
Jos Teistä tuntuu että MMM ei julkaisussaan ole huomioinut riittävästi lämmityskapasiteettia ohjeistukseensa joillekin alueille niin kehoitankin teitä kääntymään kyseisen instanssin puoleen ja esittämään perustelunne sekä vaatimaan kyseistä tahoa korjaamaan virheensä.
Olisihan vakavaa jos yksittäinen tuottaja parka luottaisi alimitoitettuun ohjeistukseen näin tärkeässä asiassa. Jokainenhan tietää että lämmityksessä ja ilmanvaihdossa säästäminen tulee moninkerroin kaliimmaksi rakennevaurioiden ja tuotantohäiriöiden kautta.
Rupesi ihan ihmetyttämään mikä tässä
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf
oli niin ihmeellistä että siitä noin pahasti piti vetää herneet nenään. Aika yksiselitteinen juttu, raportin tehneet asiantuntijat ovat katsoneet että eristys- ja lämmityskuluissa keskimäärin c1 eli Pohjanmaan sikatuotantoalueet kuuluu samaan alueeseen kuin puolet b-alueesta jolla eristyksen ja lämmityksen kulut ovat siis suurinpiirtein samat. Kai jokainen ymmärtää että ei se suositus kuntakohtainen voi olla mutta kai jokainen myös silloin ymmärtää että c1-tukirajaa siinä missä se on ei ainakaan missään mielessä eristyksen ja lämmityksen kuluilla voi perustella. Jos se siirrettäisiin pohjoisemmaksi niin olisi oikeassa paikassa.
Mitä sianlihantuottaja tuossa ilmeisesti koitti sanoa on se että huipputehon tarve ja vuotuinen lämmitysenergian kulutus ovat eri asia. Ja lämmitysenergian kulutus taas on huomattavasti mutkikkaampi ja monimuotoisempi juttu kuin huipputehon tarve. En tietty koko juttua lukenut vaan katsoin vain tuon kartan ja taulukon mihin täällä viitatiin mutta mielestäni pikaisesti katsottuna vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta mihin sianlihantuottaja viitannee ei tuossa paperissa ollut yhtään mitään eli ei siinä paperissa mitään virhettä eikä korjattavaa liene vaan täyttä asiaa.
Mitä taas kosteuteen tulee niin itselläni kokosyistä tarvitaan riittävää kosteutta että hommiin ruvetessa asiat sujuisivat ilman turhan suurta kitkaa. ;)
-
Eli ei se ole ihan niin yksioikoinen juttu kuitenkaan kun mietit vähän enemmän asiaa.
Jos Teistä tuntuu että MMM ei julkaisussaan ole huomioinut riittävästi lämmityskapasiteettia ohjeistukseensa joillekin alueille niin kehoitankin teitä kääntymään kyseisen instanssin puoleen ja esittämään perustelunne sekä vaatimaan kyseistä tahoa korjaamaan virheensä.
Olisihan vakavaa jos yksittäinen tuottaja parka luottaisi alimitoitettuun ohjeistukseen näin tärkeässä asiassa. Jokainenhan tietää että lämmityksessä ja ilmanvaihdossa säästäminen tulee moninkerroin kaliimmaksi rakennevaurioiden ja tuotantohäiriöiden kautta.
Rupesi ihan ihmetyttämään mikä tässä
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf
oli niin ihmeellistä että siitä noin pahasti piti vetää herneet nenään. Aika yksiselitteinen juttu, raportin tehneet asiantuntijat ovat katsoneet että eristys- ja lämmityskuluissa keskimäärin c1 eli Pohjanmaan sikatuotantoalueet kuuluu samaan alueeseen kuin puolet b-alueesta jolla eristyksen ja lämmityksen kulut ovat siis suurinpiirtein samat. Kai jokainen ymmärtää että ei se suositus kuntakohtainen voi olla mutta kai jokainen myös silloin ymmärtää että c1-tukirajaa siinä missä se on ei ainakaan missään mielessä eristyksen ja lämmityksen kuluilla voi perustella. Jos se siirrettäisiin pohjoisemmaksi niin olisi oikeassa paikassa.
Mitä sianlihantuottaja tuossa ilmeisesti koitti sanoa on se että huipputehon tarve ja vuotuinen lämmitysenergian kulutus ovat eri asia. Ja lämmitysenergian kulutus taas on huomattavasti mutkikkaampi ja monimuotoisempi juttu kuin huipputehon tarve. En tietty koko juttua lukenut vaan katsoin vain tuon kartan ja taulukon mihin täällä viitatiin mutta mielestäni pikaisesti katsottuna vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta mihin sianlihantuottaja viitannee ei tuossa paperissa ollut yhtään mitään eli ei siinä paperissa mitään virhettä eikä korjattavaa liene vaan täyttä asiaa.
Mitä taas kosteuteen tulee niin itselläni kokosyistä tarvitaan riittävää kosteutta että hommiin ruvetessa asiat sujuisivat ilman turhan suurta kitkaa. ;)
Tietenkin huipputehon tarve on eri asia kuin keskimääräinen tehontarve, ero kuitenkin on samassa suhteessa myös jatkuvassa tehontarpeessa. Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät. Ja kokonaisuudessaan tuet ovat suosineet etelän sikatiloja koko eu historian ajan.
Ja mitä tähän kosteusteemaan tulee niin tietenkin mitoittajat ovat huomioineet sen laskelmissaan, ja jos jotain uutta faktaa löytyy niin ministeriötä pitää informoida harhaanjohtavasta ohjeistuksesta. Ja sikäli kun lämpötiloissa ei niin suuria eroja ole, niin miten suhteellisessa kosteudessa niitä sitten olisi?
-
Taas esität tyhmempää kuin voit teoriassakaan olla. Ei tietenkään koko maata voida jakaa tuotantorakennusten lämmitysjärjestelmän tehontarpeen suosittelussa kymmeniin vyöhykkeisiin. Varmasti jokainen tajuaa että se muutos ei tapahdu vyöhkken rajalinjalla, vaan koko vöhykkeen mitalla. Tukiporras kuitenkin on rajalla ja se on kokonaisuudessaa ollut etelää suosiva koko jäsenyyden ajan.
Miten tässä nyt näin kävi että tyhmäksi kehutaan? Jos minulta kysyt niin keskustelu meni näin:
1) Esitit väitteen että c-alue tarvitsee korkeammat tuet koska ilmasto eli lämpötila ja muut olosuhteet ovat niin paljon ankarammat että tulee paljon enemmän rakennus- ja lämmityskustannuksia ja laitoit väitteesi tueksi linkin http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf
2) Minä luin tuon materiaalin ja totesin että C1 eli Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa on eristysvaatimusten suhteen samalla tasolla koko ab-alueen kanssa ja lämmitysmielessä samalla tasolla b-alueen Pirkanmaan, Hämeen ja Kymenlaakson kanssa. Näin ollen C1 sekä rakennus- että lämmityskustannuksen pitäisi olla sama kuin yli puolessa b-aluetta ja tämän minä esitin tueksi sille että tukiero ei perustu ainakaan lämmityksestä aiheutuviin kustannuksiin.
3) Sinä esität että tuolla asiantuntijaraportilla lämmityskustannuksista voikin pyyhkiä persettä koska niillä rajoilla mitä siinä on ei olekaan yhtään mitään merkitystä vaan kustannukset kasvavat siitä huolimatta koko ajan tasaisesti kohti pohjoista mentäessä sanoivat asiantuntijat mitä tahansa ja ainakin C1:llä ne ovat korkeammat kuin b-alueella vaikka tuo asiantuntijaraportti sanoo että ne ovat samat tai niin lähellä toisiaan että voidaan katsoa että kuuluvat samaan alueeseen eli merkittävää eroa ei ole.
4) Minä ihmettelen että miten kun asiantuntijat sanovat että olennaista eroa ei ole niin sinun mielestäsi siinä on olennainen ero kuitenkin lämmityskustannuksissa C1:llä ja korkeammat tuet ovat sen takia perusteltuja ja tarpeellisia. Ihmettelen sitä että tässä kohtaa sitten ohitat asiantuntijat ja luotat omaan asiantuntemukseesi asiassa.
5) Haukut minua tyhmäksi.
Että silleen.
No äläs nyt noin pessimistisesti ajattele.
1. Esitin linkin ja totesin että sinänsä vähäinen asia, mutta osoittaa osaltaan jottei olosuhteet ole samat koko suomessa kaikille tuottajille...
2. Esitit väitteen että lisälämmitystarve muuttuu vyöhykerajalla ja on sama jatkuvasti siirtymästä riippumatta kunnes nousee taas 10-15w/m2 seuraavalla rajalla...
3.Sanoin että itse uskon ilmaston ja siten lämmitystarpeen muuttuvan tasaisesti vyöhykerajoista riippumatta ja vyöhykkeen sisällä on suurempi ero kuin rajalinjalla. Vyöhykeellä edetessä on ylärajalla taulukon porrastuksen verran suurempi lisälämmitystarve kuin alarajalla.
4. En ole sanonut että tukien pitäisi perustua pelkästään lisälämmöntarpeeseen.
5. Sanoin että itse uskon sinun vain tekeytyvän tyhmäksi koska väität että 10-15W/m2 lisälämmitystarve voisi ilmentyä astuttaessa kartalle vedetyn rajan yli. Esitin siis mielipiteenäni että saatat olla jopa tätä ulostuloasi fiksumpi, eli päin vastoin ylistin Teitä en haukkunut...
6. Onko tässä taas jokin kilpailu meneillään?
Ei voi olla totta... mietippä kuinka ristiriitaista logiikkasi on, ensin väität että on selkeät rajat eristysvahvuuksille ja lämmitykselle ja sitten sanotkin ettei mitään rajoja voi olla kuin ainoastaan tuelle. Ja kaikki muutkin argmenttisi voi laskea samaan sarjaan...
-
Suoritan laskennan. b ja c1 alueet pääosin vyöhykkeellä II. Ykkösvyöhykkeellä esimerkiksi emakoilla mitoitusteho 45w/m2 ja III vyöhykkeellä 60W. II alueen ylä ja alarajan ero voi siten olla maksimissaan 60-45=15w/m2 ja tukialueen rajalla tietenkin 0,0.
Emakko tarvitsee tilaa about 10m2, eli 10*15=150w per emakko maksimissaan lämmitystehojen ero b ja c1 alueilla. Lämmityskausi 6-9 kuukautta, tarkoittaa maksimissaan 6480h*150w=972kwh, lähtötietojen epävarmuuden vuoksi pyöristyssäänön mukaan alle 1Mwh/ emakko tarkoittaa 1,43Mwh/ ey maksimissaan b ja c1 alueilla ja tukirajalla 0,00Mwh. Sähkön hinta seinässä nyt oliko 13 cent/kwh ja laskee, niin 2014 muodostuvaa tukieroa ei voi mitenkään perustella energiankulutuksella edes ääritapauksessa.
Perustellusti voidaan edelleen sanoa että kustannukset ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa.
Lämmöntarve muuttuu tasaisesti kaikilla vyöhykkeillä. Vyöhykkeen sisällä muutos on 10-15W per neliö taulukon mukaan. Eli lisälämmön tarve kasvaa jokaisen vyöhykkeen sisällä 10-15W neliöltä, ei rajalinjalla kuten tuet. Näin ollen lämmitysvyöhykkeen sisällä voi olla 1-1,5 mwh per eläinyksikkö, ero lämmitystarpeessa laskelmasi mukaan
Hei, minä en paljon laskutoimituksista ymmärrä mutta yritättekö saada tässä jotain totuudenmukaista aikaiseksi vai ette eli sellaista mikä olisi edes lähellä todellisuutta? Jos otetaan nyt edes keskimääräisillä eikä ääriarvoilla eli ero lihasikapuolella 10W/m2 I- ja II-vyöhykkeiden välillä. Lämmityskausi 6 kuukautta ja jatkuva tehontarve puolet huipusta niin ero on myös puolet huipun erosta eli 5 W/m2 ja tästä tulee kai lisäenergiankulutukseksi 22 kW per neliö. Voisi varmaan laskea että se on tuon 22 kW per lihasikapaikka, aika lähellä joka tapauksessa eli tuolla sähkön hinnalla vajaa 3 euroa per lihasikapaikka. Jos paikalla kasvattaa 3,3 eläintä niin kustannusta per lihasika tulee tuolla sähkön hinnalla vajaa euro eli noin sentti per lihakilo. Ihan hyvin mahtuu nykyisen tukieron sisälle siis.
Todettakoon vielä että esimerkiksi maatalouskalenterin lihasian katetuottolaskelmassa lämmityskustannusta ei ole erikseen eritelty vaan se on joko "lääkintä, sähkö yms" tai "yleiskustannukset" että kovasti merkittävästä kustannustekijästä tuskin puhutaan? Itse hakelämmittäjänä en ole oikein tuota kustannusta pitkään aikaan laskenut että mitä se mahtaisi tehdä. Ja sen lisäksi vielä että b-alueesta puolet kuuluu samaan alueeseen c1:n kanssa eli periaatteessa lämmityskustannukset samat ja enpä tosiaan ole kuullut Hämeen suunnan kollegoiden valittavan että tämän takia eivät pärjää että jos nyt ei tämä lämmityskustannus kuitenkaan liene kannattavuuden kannalta ihan olennaisimpia. Tietysti jos tukieron peruste on jostakin revittävä niin voihan sitä tästä yrittää mutta en nyt oikein sanoisi että se tästä löytyy.
-
Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät.
Tuossa oli kai olennaisin asia tästä vastauksesta? Tukierot eivät todellakaan ole olemattomat mutta olosuhde-erot ovat kyllä olemattomat. Onko se sitten oikein vai väärin niin sen miettiköön kukin itsekseen.[/quote]
-
Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät.
Tuossa oli kai olennaisin asia tästä vastauksesta? Tukierot eivät todellakaan ole olemattomat mutta olosuhde-erot ovat kyllä olemattomat. Onko se sitten oikein vai väärin niin sen miettiköön kukin itsekseen.
[/quote]
Jokainen tajuaa että rajalinjalla ei olosuhde-eroja ole. Pienelläkin siirtymällä kuitenkin olosuhde-erojakin syntyy ja täysin tasapuolinen järjestelmä vaatisikin kuntakohtaisen olosuhdemäärittelyn ja niiden mukaiset tukitasot.
A sekä b alueiden sisälläkin vaikkapa porsastuotannossa on ainakin 10w per neliö mitoituseroja. Porsastuotannossa jo 5 wattiakin tarkoittaa 75w per eläinyksikkö ja 6 kuukaudessa 300 kwh/ey tai 9 kuukaudessa 500kwh/ey ja tuo ero hoidetaan monesti sillä 150w ja 250w hehkulampun erolla eli sähköllä. Ja pidemmällä siirtymällä vaikutus moninkertaistuu. Ja tämä tietenkin vain yksi vähäinen olosuhdehaitta kasvukauden pituuden, lämpösumman, kiinteistöjen talvihoidon, viljan kuivaustarpeiden etc lisäksi, jotka kaikki muuttuvat pohjoiseen mentäessä.
Ja kuten aluksi sanoin että osoittaa valheeksi Itälän kirjallisen väitteen tasapuolisista tuotanto-olosuhteista kaikille tuottajille koko suomessa. Myös mielikuvaperustelun "seinien sisällä tai katon alla" tapahtuvan tuotannon tasapuolisuudesta voi katsoa olevan tarkoitushakuista vahingoittamista.
Varmaan maitopojillakin on näitä vastaavia olosuhdehaittoja enemmänkin kun kokonaistukitaso on kuitenkin ollut korkeampi kuin ab alueella eikä ab aluetta matalampi kuten sikasektorilla. Ilmastotekijät kuitenkin haittaavat viljan viljelyä enemmän kuin nurmen kasvua.
Ja tukierot ovat olleet kokonaisuudessaan etelää suosivia koko eu jäsenyyden ajan sikasektorilla.
-
Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät.
Tuossa oli kai olennaisin asia tästä vastauksesta? Tukierot eivät todellakaan ole olemattomat mutta olosuhde-erot ovat kyllä olemattomat. Onko se sitten oikein vai väärin niin sen miettiköön kukin itsekseen.
Jokainen tajuaa että rajalinjalla ei olosuhde-eroja ole. Pienelläkin siirtymällä kuitenkin olosuhde-erojakin syntyy ja täysin tasapuolinen järjestelmä vaatisikin kuntakohtaisen olosuhdemäärittelyn ja niiden mukaiset tukitasot.
A sekä b alueiden sisälläkin vaikkapa porsastuotannossa on ainakin 10w per neliö mitoituseroja. Porsastuotannossa jo 5 wattiakin tarkoittaa 75w per eläinyksikkö ja 6 kuukaudessa 300 kwh/ey tai 9 kuukaudessa 500kwh/ey ja tuo ero hoidetaan monesti sillä 150w ja 250w hehkulampun erolla eli sähköllä. Ja pidemmällä siirtymällä vaikutus moninkertaistuu. Ja tämä tietenkin vain yksi vähäinen olosuhdehaitta kasvukauden pituuden, lämpösumman, kiinteistöjen talvihoidon, viljan kuivaustarpeiden etc lisäksi, jotka kaikki muuttuvat pohjoiseen mentäessä.
Ja kuten aluksi sanoin että osoittaa valheeksi Itälän kirjallisen väitteen tasapuolisista tuotanto-olosuhteista kaikille tuottajille koko suomessa. Myös mielikuvaperustelun "seinien sisällä tai katon alla" tapahtuvan tuotannon tasapuolisuudesta voi katsoa olevan tarkoitushakuista vahingoittamista.
Varmaan maitopojillakin on näitä vastaavia olosuhdehaittoja enemmänkin kun kokonaistukitaso on kuitenkin ollut korkeampi kuin ab alueella eikä ab aluetta matalampi kuten sikasektorilla. Ilmastotekijät kuitenkin haittaavat viljan viljelyä enemmän kuin nurmen kasvua.
Ja tukierot ovat olleet kokonaisuudessaan etelää suosivia koko eu jäsenyyden ajan sikasektorilla.
[/quote]
Ei voi olla totta enään! Samassa lauseessa: eroja on ja eroja ei ole! Alkaa nämäkin argumentit kolista tyhjyyttään...
-
Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät.
Tuossa oli kai olennaisin asia tästä vastauksesta? Tukierot eivät todellakaan ole olemattomat mutta olosuhde-erot ovat kyllä olemattomat. Onko se sitten oikein vai väärin niin sen miettiköön kukin itsekseen.
Jokainen tajuaa että rajalinjalla ei olosuhde-eroja ole. Pienelläkin siirtymällä kuitenkin olosuhde-erojakin syntyy ja täysin tasapuolinen järjestelmä vaatisikin kuntakohtaisen olosuhdemäärittelyn ja niiden mukaiset tukitasot.
A sekä b alueiden sisälläkin vaikkapa porsastuotannossa on ainakin 10w per neliö mitoituseroja. Porsastuotannossa jo 5 wattiakin tarkoittaa 75w per eläinyksikkö ja 6 kuukaudessa 300 kwh/ey tai 9 kuukaudessa 500kwh/ey ja tuo ero hoidetaan monesti sillä 150w ja 250w hehkulampun erolla eli sähköllä. Ja pidemmällä siirtymällä vaikutus moninkertaistuu. Ja tämä tietenkin vain yksi vähäinen olosuhdehaitta kasvukauden pituuden, lämpösumman, kiinteistöjen talvihoidon, viljan kuivaustarpeiden etc lisäksi, jotka kaikki muuttuvat pohjoiseen mentäessä.
Ja kuten aluksi sanoin että osoittaa valheeksi Itälän kirjallisen väitteen tasapuolisista tuotanto-olosuhteista kaikille tuottajille koko suomessa. Myös mielikuvaperustelun "seinien sisällä tai katon alla" tapahtuvan tuotannon tasapuolisuudesta voi katsoa olevan tarkoitushakuista vahingoittamista.
Varmaan maitopojillakin on näitä vastaavia olosuhdehaittoja enemmänkin kun kokonaistukitaso on kuitenkin ollut korkeampi kuin ab alueella eikä ab aluetta matalampi kuten sikasektorilla. Ilmastotekijät kuitenkin haittaavat viljan viljelyä enemmän kuin nurmen kasvua.
Ja tukierot ovat olleet kokonaisuudessaan etelää suosivia koko eu jäsenyyden ajan sikasektorilla.
Ei voi olla totta enään! Samassa lauseessa: eroja on ja eroja ei ole! Alkaa nämäkin argumentit kolista tyhjyyttään...
[/quote]
Samassa paikassa erot olemattomat, siirryttäessä maisema vaihtuu..
-
Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät.
Tuossa oli kai olennaisin asia tästä vastauksesta? Tukierot eivät todellakaan ole olemattomat mutta olosuhde-erot ovat kyllä olemattomat. Onko se sitten oikein vai väärin niin sen miettiköön kukin itsekseen.
[/quote]
Olosuhteet ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa, se on fakta.
-
Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät.
Tuossa oli kai olennaisin asia tästä vastauksesta? Tukierot eivät todellakaan ole olemattomat mutta olosuhde-erot ovat kyllä olemattomat. Onko se sitten oikein vai väärin niin sen miettiköön kukin itsekseen.
Olosuhteet ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa, se on fakta.
[/quote]
Käyppä kattomassa esim kylvöpäiviä matildan sivuilta ja tule sitten sanomaan, että olosuhteet on samat.
-
Katso itse vehnänviljelyalue ja kirjota vasta sitten.
-
Katso itse vehnänviljelyalue ja kirjota vasta sitten.
Katottu on
ab alue 15 000 hehtaaria ja c alue 1000 hehtaaria, syysvehnän kylvöt syksy 2008. Kylvöala ab-alueella viistoista kertainen verrattuna c alueeseen.
Kevätvehnä 2008 ab alue + ahvenanmaa 163 000 hehtaaria ja c alue 33 000 hehtaaria eli ab alueella viisin kertainen. :) :) :)
-
Eli vehnänviljelyaluetta, jos sitä noin paljon viljellään.Selvää a-b-alueen kauraa tuo poooohjjjaaaanmaaaa.
-
Olosuhteet ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa, se on fakta.
Aivan näin en sanoisi mutta jos vertailussa vaikka B/C1 niin todeliset erot eivät ole lähellekään tukieroa ja varsinkaan muodostuvaa tukieroa. Ja kun sitä kylvöpäivää jossakin väläyteltiin ja muuta niin onhan niitä eroja. Mutta jättäisin sen tundran erilleen ja oikeudenmukaisiksi koetut tukierot hyväksyy jokainen. Jostakin syystä nykyisiä tukieroja tuntuu olevan aika monenkin vaikea hyväksyä, johtuisiko siitä että ne eivät ole oikeudenmukaisia? Ja mm tuosta satotasosta. Jokainen voi tykönänsä miettiä kummasta jää enemmän käteen jos ab-alueella on pakko maksaa vuokraa 500 euroa hehtaari jotta saisi tarjouskilpailussa pellon vijelykseensä ja satotaso on 5000 kiloa eli tuottoa 600 euroa nykyhinnoilla ja c-alueella joku maksaa vuokraa 100 euroa hehtaari ja satotaso on 3000 kiloa josta tuottoa 350 euroa. Aika äkkiä tuosta laskee kummasta jää enemmän käteen? Että ei se ole ihan niin yksioikoista aina näiden kanssa kuin luulisi?
-
Katso itse vehnänviljelyalue ja kirjota vasta sitten.
Katottu on
ab alue 15 000 hehtaaria ja c alue 1000 hehtaaria, syysvehnän kylvöt syksy 2008. Kylvöala ab-alueella viistoista kertainen verrattuna c alueeseen.
Kevätvehnä 2008 ab alue + ahvenanmaa 163 000 hehtaaria ja c alue 33 000 hehtaaria eli ab alueella viisin kertainen. :) :) :)
Pääosin rehua on c-alueen viljat
-
Katso itse vehnänviljelyalue ja kirjota vasta sitten.
Katottu on
ab alue 15 000 hehtaaria ja c alue 1000 hehtaaria, syysvehnän kylvöt syksy 2008. Kylvöala ab-alueella viistoista kertainen verrattuna c alueeseen.
Kevätvehnä 2008 ab alue + ahvenanmaa 163 000 hehtaaria ja c alue 33 000 hehtaaria eli ab alueella viisin kertainen. :) :) :)
Pääosin rehua on c-alueen viljat
Näin on, taisi viime kasvukausi jäädä hieman lyhyeksi, yöpakkaset jo elokuun alussa. Mitähän jupinaa Eemeli tähän keksii.
-
Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät.
Tuossa oli kai olennaisin asia tästä vastauksesta? Tukierot eivät todellakaan ole olemattomat mutta olosuhde-erot ovat kyllä olemattomat. Onko se sitten oikein vai väärin niin sen miettiköön kukin itsekseen.
Olosuhteet ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa, se on fakta.
Käyppä kattomassa esim kylvöpäiviä matildan sivuilta ja tule sitten sanomaan, että olosuhteet on samat.
[/quote]
Mitä v...ua se kylvöpäivä johonkin emolehmän tai maidon tukiin vaikuttaa???? Ihan satavarmasti nurmi kasvaa paremmin jalasjärvellä kuin Huittisissa!!!!!
-
No eihä sinne sitte kannata mitää tukia osoottaa jos ei siälä mistää tuu mitää...
-
No eihä sinne sitte kannata mitää tukia osoottaa jos ei siälä mistää tuu mitää...
Eipä kai, mutta maksetaanhan tundrallekkin ;) ;D
-
No eihä sinne sitte kannata mitää tukia osoottaa jos ei siälä mistää tuu mitää...
Eipä kai, mutta maksetaanhan tundrallekkin ;) ;D
pitäähän tääläkin jonkun asua jos satut eksymään kehä kolmosesta liian kauaksi. Aatele nyt itsekin. Navigaatori näyttää että tuotatietä pitkin ja olet jo muutenkin metrisessä hangessa kiini metsäautotiellä kun navia uskoit.
-
No eihä sinne sitte kannata mitää tukia osoottaa jos ei siälä mistää tuu mitää...
Eipä kai, mutta maksetaanhan tundrallekkin ;) ;D
pitäähän tääläkin jonkun asua jos satut eksymään kehä kolmosesta liian kauaksi. Aatele nyt itsekin. Navigaatori näyttää että tuotatietä pitkin ja olet jo muutenkin metrisessä hangessa kiini metsäautotiellä kun navia uskoit.
Juu olipahan tuokin selitys tundratuille ;D
Pitkä matka kapakkaan jne....
-
No eihä sinne sitte kannata mitää tukia osoottaa jos ei siälä mistää tuu mitää...
Eipä kai, mutta maksetaanhan tundrallekkin ;) ;D
pitäähän tääläkin jonkun asua jos satut eksymään kehä kolmosesta liian kauaksi. Aatele nyt itsekin. Navigaatori näyttää että tuotatietä pitkin ja olet jo muutenkin metrisessä hangessa kiini metsäautotiellä kun navia uskoit.
Juu olipahan tuokin selitys tundratuille ;D
Pitkä matka kapakkaan jne....
Ei se ole selitys, kyse on pohjoisesta sijainnista, joka on se syy millä Suomi on saanut oikeuden maksaa kansallisia tukia.
EU vain laittoi siihen pienen reunaehdon, nimittäin että tukea ei saa maksaa koko maahan.
Eli etelä jäi sentakia ulkopuolelle.
-
No eihä sinne sitte kannata mitää tukia osoottaa jos ei siälä mistää tuu mitää...
Eipä kai, mutta maksetaanhan tundrallekkin ;) ;D
pitäähän tääläkin jonkun asua jos satut eksymään kehä kolmosesta liian kauaksi. Aatele nyt itsekin. Navigaatori näyttää että tuotatietä pitkin ja olet jo muutenkin metrisessä hangessa kiini metsäautotiellä kun navia uskoit.
Juu olipahan tuokin selitys tundratuille ;D
Pitkä matka kapakkaan jne....
Alkon postimyynti toimii nii hyvi, ettei tartte lähtiä kotua mihinkä :D :D :D
-
Katso itse vehnänviljelyalue ja kirjota vasta sitten.
Katottu on
ab alue 15 000 hehtaaria ja c alue 1000 hehtaaria, syysvehnän kylvöt syksy 2008. Kylvöala ab-alueella viistoista kertainen verrattuna c alueeseen.
Kevätvehnä 2008 ab alue + ahvenanmaa 163 000 hehtaaria ja c alue 33 000 hehtaaria eli ab alueella viisin kertainen. :) :) :)
Pääosin rehua on c-alueen viljat
Näin on, taisi viime kasvukausi jäädä hieman lyhyeksi, yöpakkaset jo elokuun alussa. Mitähän jupinaa Eemeli tähän keksii.
Ei se etelässäkään se sato onnistunut kymppiin, kaikilta, joten tasoissa ollaan.
Aivan kuin satoasioissa, niin kadoissakin, onko toiset oikeutetumpia kuin toiset.
-
No eihä sinne sitte kannata mitää tukia osoottaa jos ei siälä mistää tuu mitää...
Eipä kai, mutta maksetaanhan tundrallekkin ;) ;D
pitäähän tääläkin jonkun asua jos satut eksymään kehä kolmosesta liian kauaksi. Aatele nyt itsekin. Navigaatori näyttää että tuotatietä pitkin ja olet jo muutenkin metrisessä hangessa kiini metsäautotiellä kun navia uskoit.
Suomi on ainoa suuren pinta-alan/pienen asukasluvun maa, jota on (väkisin) pidetty kauttaaltaan asuttuna. Perustui aikanaan maanpuolustukselliseen oppiin, mutta ei enää. Hulluttelu loppuu kunhan maan talous menee tarpeeksi huonoksi.
-
Suomi on ainoa suuren pinta-alan/pienen asukasluvun maa, jota on (väkisin) pidetty kauttaaltaan asuttuna. Perustui aikanaan maanpuolustukselliseen oppiin, mutta ei enää. Hulluttelu loppuu kunhan maan talous menee tarpeeksi huonoksi.
Hulluttelu loppuu, kun SuoKustan sekulisakki saadaan - pysyvästi - oppositioon rosvoamasta meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoja :P ::) :P ;D
-
Ei se etelässäkään se sato onnistunut kymppiin, kaikilta, joten tasoissa ollaan.
Aivan kuin satoasioissa, niin kadoissakin, onko toiset oikeutetumpia kuin toiset.
Niin mutta sato ei ollut kiinni kasvukauden pituudesta. Yhtä pitkää kasvukauttahan ja samanlaisia olosuhteitahan täällä jotkut koettavat kilvan todistella. Siis jos tundralla kylvi viimeisenä kylvöpäivänä kesäkuun lopulla, viime kasvukausi jäi 33 päivään kun pakkanen vikuutti kasvustoa elokuun 3. päivän vastaisena yönä. Sateinen ja kolea kesä vaikutti myös nurmen kasvuun. Monelta jäi toinen rehusato tosi heikoksi. Laihaksi jäi sadot toissa vuonnakin.
-
Hulluttelu loppuu, kun SuoKustan sekulisakki saadaan - pysyvästi - oppositioon rosvoamasta meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoja :P ::) :P ;D
[/quote]
Tuskin keput on yhtä pitkään oppositiossa kuin kakot ( 21 pitkääää vuotta ) :)
-
Hulluttelu loppuu, kun SuoKustan sekulisakki saadaan - pysyvästi - oppositioon rosvoamasta meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoja :P ::) :P ;D
Tuskin keput on yhtä pitkään oppositiossa kuin kakot ( 21 pitkääää vuotta ) :)
[/quote]
Suomi ei ollut Kekksslovakian aikaan parlamentaarinen demokratia....suurin syyllinen kepu-Neuvostoliitto akseli.
-
Hulluttelu loppuu, kun SuoKustan sekulisakki saadaan - pysyvästi - oppositioon rosvoamasta meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoja :P ::) :P ;D
Tuskin keput on yhtä pitkään oppositiossa kuin kakot ( 21 pitkääää vuotta ) :)
Suomi ei ollut Kekksslovakian aikaan parlamentaarinen demokratia....suurin syyllinen kepu-Neuvostoliitto akseli.
[/quote]
Älä viiti selitellä, nolla mikä nolla.
-
Olosuhteet ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa, se on fakta.
Aivan näin en sanoisi mutta jos vertailussa vaikka B/C1 niin todeliset erot eivät ole lähellekään tukieroa ja varsinkaan muodostuvaa tukieroa. Ja kun sitä kylvöpäivää jossakin väläyteltiin ja muuta niin onhan niitä eroja. Mutta jättäisin sen tundran erilleen ja oikeudenmukaisiksi koetut tukierot hyväksyy jokainen. Jostakin syystä nykyisiä tukieroja tuntuu olevan aika monenkin vaikea hyväksyä, johtuisiko siitä että ne eivät ole oikeudenmukaisia? Ja mm tuosta satotasosta. Jokainen voi tykönänsä miettiä kummasta jää enemmän käteen jos ab-alueella on pakko maksaa vuokraa 500 euroa hehtaari jotta saisi tarjouskilpailussa pellon vijelykseensä ja satotaso on 5000 kiloa eli tuottoa 600 euroa nykyhinnoilla ja c-alueella joku maksaa vuokraa 100 euroa hehtaari ja satotaso on 3000 kiloa josta tuottoa 350 euroa. Aika äkkiä tuosta laskee kummasta jää enemmän käteen? Että ei se ole ihan niin yksioikoista aina näiden kanssa kuin luulisi?
Minkä takia tuossa c-alueen laskelmassa ei ne korkeammat tue valukkaan enään vuokriin? Ja miksi pitää voittaa se tarjouskilpailu ab-alueella jos sen takia tulos menee miinukselle? Ei ole yksioikoista ei.
-
Hulluttelu loppuu, kun SuoKustan sekulisakki saadaan - pysyvästi - oppositioon rosvoamasta meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoja :P ::) :P ;D
Tuskin keput on yhtä pitkään oppositiossa kuin kakot ( 21 pitkääää vuotta ) :)
[/quote]
Niinpä... tuskin... nythän täällä ei ole enää SuoKustan sekulisakin kekkoslovakialaista diktatuuria :P ;D
-
Minkä takia tuossa c-alueen laskelmassa ei ne korkeammat tue valukkaan enään vuokriin? Ja miksi pitää voittaa se tarjouskilpailu ab-alueella jos sen takia tulos menee miinukselle? Ei ole yksioikoista ei.
Olitskohan mahtaa olla nin yskinketraisesta asiatsa kiinni että ab:llä kun peltoa tulee vuokkralle niin mahdolisia vuokramiähiä on 10-15 jäkrevän etäisyyden pääsä mutta c-aluella niitä potenssiaalisia vuokrajia on vaan 1-2 tai vähemän kuitekin koska c-alueella vasrinkin lienee suutra vaihtelua pellon ostosa ja vuokrisa eli C1 ei paljo ab:tä häpeä mutta jossain syjräisesä loukosa voi saada maatta vuokralle kuhnan kyvlää ettei puskikoidu? Mitäs luulet? Ja mitä tuohhon minukselle menoon tule niin ohnan monella taksulaskmine paterit heikosa kunnoossa ei sitä voi kietlää mutta perussyy on kiplailussa koska jos ei kiplailua olisi niin ei hihnankaan nousisi.
-
Suomi on ainoa suuren pinta-alan/pienen asukasluvun maa, jota on (väkisin) pidetty kauttaaltaan asuttuna. Perustui aikanaan maanpuolustukselliseen oppiin, mutta ei enää. Hulluttelu loppuu kunhan maan talous menee tarpeeksi huonoksi.
Hulluttelu loppuu, kun SuoKustan sekulisakki saadaan - pysyvästi - oppositioon rosvoamasta meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoja :P ::) :P ;D
On katkeraa tekstiä...eikö sttk tarvi kepulaisia jäsenikseen, ne kun kaikki eivät suinkaan kuulu mtkoohon. Kepussa on valtaosa ihan tavallisia työläisiä, opettajia dipl.insinöörejä, ym ym... Nämä sinun juttusi eivät ole onneksi sttk:lle! Kantsis vähä miettiä, mitä herjaa heittää.
-
Suomi on ainoa suuren pinta-alan/pienen asukasluvun maa, jota on (väkisin) pidetty kauttaaltaan asuttuna. Perustui aikanaan maanpuolustukselliseen oppiin, mutta ei enää. Hulluttelu loppuu kunhan maan talous menee tarpeeksi huonoksi.
Hulluttelu loppuu, kun SuoKustan sekulisakki saadaan - pysyvästi - oppositioon rosvoamasta meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoja :P ::) :P ;D
On katkeraa tekstiä...eikö sttk tarvi kepulaisia jäsenikseen, ne kun kaikki eivät suinkaan kuulu mtkoohon. Kepussa on valtaosa ihan tavallisia työläisiä, opettajia dipl.insinöörejä, ym ym... Nämä sinun juttusi eivät ole onneksi sttk:lle! Kantsis vähä miettiä, mitä herjaa heittää.
Mitäs helevettiä STTK tähän asiaan kuuluu... hoitele sinä saatanavie vaan niitä SuoKustan sekulisakin juttuja äläkä puutu aikuisten asioihin ja saatananperkele ja justiinsa niin - sitä paitsi kannattaisi tutustua saitin sääntöihin... täällä ei esimerkiksi saa vitt... siis hattuilla kenenkään uskonnollisesta vakaumiksesta - outoa touhua pesukoneen ikkunan ääreltä... toi sun kirjottelus :o :o :o
-
Ei se etelässäkään se sato onnistunut kymppiin, kaikilta, joten tasoissa ollaan.
Aivan kuin satoasioissa, niin kadoissakin, onko toiset oikeutetumpia kuin toiset.
Niin mutta sato ei ollut kiinni kasvukauden pituudesta. Yhtä pitkää kasvukauttahan ja samanlaisia olosuhteitahan täällä jotkut koettavat kilvan todistella. Siis jos tundralla kylvi viimeisenä kylvöpäivänä kesäkuun lopulla, viime kasvukausi jäi 33 päivään kun pakkanen vikuutti kasvustoa elokuun 3. päivän vastaisena yönä. Sateinen ja kolea kesä vaikutti myös nurmen kasvuun. Monelta jäi toinen rehusato tosi heikoksi. Laihaksi jäi sadot toissa vuonnakin.
Tuossahan se järjettömyys tulikin selitettyä: maataloutta on väkisin siirretty tundralle, uutta navettaa pykätään enemmän kuin missään muualla. "Maatalous" tundralla perustuu pelkästään valtaviin tukiaisiin, niin että esim. rehut ostetaan pääasiassa etelästä....ja suomalainen veronmaksaja maksaa.
-
Suomi on ainoa suuren pinta-alan/pienen asukasluvun maa, jota on (väkisin) pidetty kauttaaltaan asuttuna. Perustui aikanaan maanpuolustukselliseen oppiin, mutta ei enää. Hulluttelu loppuu kunhan maan talous menee tarpeeksi huonoksi.
Hulluttelu loppuu, kun SuoKustan sekulisakki saadaan - pysyvästi - oppositioon rosvoamasta meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoja :P ::) :P ;D
On katkeraa tekstiä...eikö sttk tarvi kepulaisia jäsenikseen, ne kun kaikki eivät suinkaan kuulu mtkoohon. Kepussa on valtaosa ihan tavallisia työläisiä, opettajia dipl.insinöörejä, ym ym... Nämä sinun juttusi eivät ole onneksi sttk:lle! Kantsis vähä miettiä, mitä herjaa heittää.
Mitäs helevettiä STTK tähän asiaan kuuluu... hoitele sinä saatanavie vaan niitä SuoKustan sekulisakin juttuja äläkä puutu aikuisten asioihin ja saatananperkele ja justiinsa niin - sitä paitsi kannattaisi tutustua saitin sääntöihin... täällä ei esimerkiksi saa vitt... siis hattuilla kenenkään uskonnollisesta vakaumiksesta - outoa touhua pesukoneen ikkunan ääreltä... toi sun kirjottelus :o :o :o
Just joo ja Sun kirjoittelus se vasta Outoa onkin!! Koko ajan haukut ihmisiä täällä ja luuletkos, että tällä saitilla ei tiedetä, mikä mies sinä olet??? Minkä firman koneelta kirjoittelet? Ja pesukone pyörii, koko ajan ;)
-
Suomi on ainoa suuren pinta-alan/pienen asukasluvun maa, jota on (väkisin) pidetty kauttaaltaan asuttuna. Perustui aikanaan maanpuolustukselliseen oppiin, mutta ei enää. Hulluttelu loppuu kunhan maan talous menee tarpeeksi huonoksi.
Hulluttelu loppuu, kun SuoKustan sekulisakki saadaan - pysyvästi - oppositioon rosvoamasta meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoja :P ::) :P ;D
On katkeraa tekstiä...eikö sttk tarvi kepulaisia jäsenikseen, ne kun kaikki eivät suinkaan kuulu mtkoohon. Kepussa on valtaosa ihan tavallisia työläisiä, opettajia dipl.insinöörejä, ym ym... Nämä sinun juttusi eivät ole onneksi sttk:lle! Kantsis vähä miettiä, mitä herjaa heittää.
Mitäs helevettiä STTK tähän asiaan kuuluu... hoitele sinä saatanavie vaan niitä SuoKustan sekulisakin juttuja äläkä puutu aikuisten asioihin ja saatananperkele ja justiinsa niin - sitä paitsi kannattaisi tutustua saitin sääntöihin... täällä ei esimerkiksi saa vitt... siis hattuilla kenenkään uskonnollisesta vakaumiksesta - outoa touhua pesukoneen ikkunan ääreltä... toi sun kirjottelus :o :o :o
Just joo ja Sun kirjoittelus se vasta Outoa onkin!! Koko ajan haukut ihmisiä täällä ja luuletkos, että tällä saitilla ei tiedetä, mikä mies sinä olet??? Minkä firman koneelta kirjoittelet? Ja pesukone pyörii, koko ajan ;)
Pesukonetta MTK tarvitseekin, 1800-luvun pölyt pois
-
luuletkos, että tällä saitilla ei tiedetä, mikä mies sinä olet???
Mitä helevetin ja väliä sillä on... kirjoitan nimimerkillä... niin kuin aika moni muukin täällä.
-
Tottakai STTK kuuluu tälle palstalle, siinä kuin MTK ja YTK:fi ja monet muutkin ::)
Kyllä... tietysti kuuluu - mutta siitä ei nyt ollut kyse.
-
luuletkos, että tällä saitilla ei tiedetä, mikä mies sinä olet???
Mitä helevetin ja väliä sillä on... kirjoitan nimimerkillä... niin kuin aika moni muukin täällä.
Aika hassu nimmari sulla :D :D :D :D :D
-
luuletkos, että tällä saitilla ei tiedetä, mikä mies sinä olet???
Mitä helevetin ja väliä sillä on... kirjoitan nimimerkillä... niin kuin aika moni muukin täällä.
Aika hassu nimmari sulla :D :D :D :D :D
No ei oo saatana häävi omaskaa perkele nii!!!!!!!!!!!! :P :P :P ::) :P ;D
-
Tottakai STTK kuuluu tälle palstalle, siinä kuin MTK ja YTK:fi ja monet muutkin ::)
Kyllä... tietysti kuuluu - mutta siitä ei nyt ollut kyse.
Kyse on siitä, että tarviiko käyttää tuollaista haukkuvaa tyyliä? Eikö tosiaankaan voi keskustella asiallisemmin. Jos ei, niin siitä vaan, antaa palaa!
-
Tottakai STTK kuuluu tälle palstalle, siinä kuin MTK ja YTK:fi ja monet muutkin ::)
Kyllä... tietysti kuuluu - mutta siitä ei nyt ollut kyse.
Kyse on siitä, että tarviiko käyttää tuollaista haukkuvaa tyyliä? Eikö tosiaankaan voi keskustella asiallisemmin. Jos ei, niin siitä vaan, antaa palaa!
Kiitos kovasti... luvasta, jota en tarvitse enkä kaipaa... vapaan maan vapaa kansalainen kirjoittaa niin kuin hyväksi näkee... lienee uutinen - tai hällä ja väliä :o :o ::)
-
Tottakai STTK kuuluu tälle palstalle, siinä kuin MTK ja YTK:fi ja monet muutkin ::)
Kyllä... tietysti kuuluu - mutta siitä ei nyt ollut kyse.
Kyse on siitä, että tarviiko käyttää tuollaista haukkuvaa tyyliä? Eikö tosiaankaan voi keskustella asiallisemmin. Jos ei, niin siitä vaan, antaa palaa!
Kiitos kovasti... luvasta, jota en tarvitse enkä kaipaa... vapaan maan vapaa kansalainen kirjoittaa niin kuin hyväksi näkee... lienee uutinen - tai hällä ja väliä :o :o ::)
Minä myös saanen vapaasti komennella ja nuhdella vapaassa maassa, vapaana kansalaisena, silloin, kun hyväksi näen? Miksi sinä mulle siitä noitumaan...
-
luuletkos, että tällä saitilla ei tiedetä, mikä mies sinä olet???
Mitä helevetin ja väliä sillä on... kirjoitan nimimerkillä... niin kuin aika moni muukin täällä.
Aika hassu nimmari sulla :D :D :D :D :D
No ei oo saatana häävi omaskaa perkele nii!!!!!!!!!!!! :P :P :P ::) :P ;D
Naapurin kissalta lainattu :D ;D :D ;D :D ;D
-
Tottakai STTK kuuluu tälle palstalle, siinä kuin MTK ja YTK:fi ja monet muutkin ::)
Kyllä... tietysti kuuluu - mutta siitä ei nyt ollut kyse.
Kyse on siitä, että tarviiko käyttää tuollaista haukkuvaa tyyliä? Eikö tosiaankaan voi keskustella asiallisemmin. Jos ei, niin siitä vaan, antaa palaa!
Kiitos kovasti... luvasta, jota en tarvitse enkä kaipaa... vapaan maan vapaa kansalainen kirjoittaa niin kuin hyväksi näkee... lienee uutinen - tai hällä ja väliä :o :o ::)
Minä myös saanen vapaasti komennella ja nuhdella vapaassa maassa, vapaana kansalaisena, silloin, kun hyväksi näen? Miksi sinä mulle siitä noitumaan...
Saat saat... aikani kuluksihan minä tässä :P :P :P
-
Maalaityttö saa kirjotella aivan vapaasti kyselemättä keneltäkään Auli Santtiloilta yhtään mitään. ;D ;D ;D ;D ;D
Höh... tietysti saa... niin kuin me kaikki muutkin.
-
luuletkos, että tällä saitilla ei tiedetä, mikä mies sinä olet???
Mitä helevetin ja väliä sillä on... kirjoitan nimimerkillä... niin kuin aika moni muukin täällä.
Aika hassu nimmari sulla :D :D :D :D :D
No ei oo saatana häävi omaskaa perkele nii!!!!!!!!!!!! :P :P :P ::) :P ;D
Naapurin kissalta lainattu :D ;D :D ;D :D ;D
Meilläki asuu naapurissa Veeti-kissa ;D :D :)
-
luuletkos, että tällä saitilla ei tiedetä, mikä mies sinä olet???
Mitä helevetin ja väliä sillä on... kirjoitan nimimerkillä... niin kuin aika moni muukin täällä.
Aika hassu nimmari sulla :D :D :D :D :D
No ei oo saatana häävi omaskaa perkele nii!!!!!!!!!!!! :P :P :P ::) :P ;D
Naapurin kissalta lainattu :D ;D :D ;D :D ;D
Pidäki sitten huoli, ettet kirjoituksillasi nolaa naapurin kissan mainetta! :-)
-
luuletkos, että tällä saitilla ei tiedetä, mikä mies sinä olet???
Mitä helevetin ja väliä sillä on... kirjoitan nimimerkillä... niin kuin aika moni muukin täällä.
Aika hassu nimmari sulla :D :D :D :D :D
No ei oo saatana häävi omaskaa perkele nii!!!!!!!!!!!! :P :P :P ::) :P ;D
Naapurin kissalta lainattu :D ;D :D ;D :D ;D
Pidäki sitten huoli, ettet kirjoituksillasi nolaa naapurin kissan mainetta! :-)
Kyl se tekee sen iha ite :P ;D :P
-
luuletkos, että tällä saitilla ei tiedetä, mikä mies sinä olet???
Mitä helevetin ja väliä sillä on... kirjoitan nimimerkillä... niin kuin aika moni muukin täällä.
Aika hassu nimmari sulla :D :D :D :D :D
No ei oo saatana häävi omaskaa perkele nii!!!!!!!!!!!! :P :P :P ::) :P ;D
Naapurin kissalta lainattu :D ;D :D ;D :D ;D
Meilläki asuu naapurissa Veeti-kissa ;D :D :)
***Käykkö sää silittelemässä naapurin mirriä?
-
Tottakai STTK kuuluu tälle palstalle, siinä kuin MTK ja YTK:fi ja monet muutkin ::)
Kyllä... tietysti kuuluu - mutta siitä ei nyt ollut kyse.
Kyse on siitä, että tarviiko käyttää tuollaista haukkuvaa tyyliä? Eikö tosiaankaan voi keskustella asiallisemmin. Jos ei, niin siitä vaan, antaa palaa!
Kiitos kovasti... luvasta, jota en tarvitse enkä kaipaa... vapaan maan vapaa kansalainen kirjoittaa niin kuin hyväksi näkee... lienee uutinen - tai hällä ja väliä :o :o ::)
Minä myös saanen vapaasti komennella ja nuhdella vapaassa maassa, vapaana kansalaisena, silloin, kun hyväksi näen? Miksi sinä mulle siitä noitumaan...
Saat saat... aikani kuluksihan minä tässä :P :P :P
Olet sinä sitten ailahteleva luonne...;-)
-
luuletkos, että tällä saitilla ei tiedetä, mikä mies sinä olet???
Mitä helevetin ja väliä sillä on... kirjoitan nimimerkillä... niin kuin aika moni muukin täällä.
Aika hassu nimmari sulla :D :D :D :D :D
No ei oo saatana häävi omaskaa perkele nii!!!!!!!!!!!! :P :P :P ::) :P ;D
Naapurin kissalta lainattu :D ;D :D ;D :D ;D
Meilläki asuu naapurissa Veeti-kissa ;D :D :)
***Käykkö sää silittelemässä naapurin mirriä?
Ei passaa... näin pienessä kylässä... jää tasan ja takuuvarmasti kii :P ;D ::) ;D
-
Tottakai STTK kuuluu tälle palstalle, siinä kuin MTK ja YTK:fi ja monet muutkin ::)
Kyllä... tietysti kuuluu - mutta siitä ei nyt ollut kyse.
Kyse on siitä, että tarviiko käyttää tuollaista haukkuvaa tyyliä? Eikö tosiaankaan voi keskustella asiallisemmin. Jos ei, niin siitä vaan, antaa palaa!
Kiitos kovasti... luvasta, jota en tarvitse enkä kaipaa... vapaan maan vapaa kansalainen kirjoittaa niin kuin hyväksi näkee... lienee uutinen - tai hällä ja väliä :o :o ::)
Minä myös saanen vapaasti komennella ja nuhdella vapaassa maassa, vapaana kansalaisena, silloin, kun hyväksi näen? Miksi sinä mulle siitä noitumaan...
Saat saat... aikani kuluksihan minä tässä :P :P :P
Olet sinä sitten ailahteleva luonne...;-)
Mulla on... ja otsikossa loput :P ;D :P
-
Tottakai STTK kuuluu tälle palstalle, siinä kuin MTK ja YTK:fi ja monet muutkin ::)
Kyllä... tietysti kuuluu - mutta siitä ei nyt ollut kyse.
Kyse on siitä, että tarviiko käyttää tuollaista haukkuvaa tyyliä? Eikö tosiaankaan voi keskustella asiallisemmin. Jos ei, niin siitä vaan, antaa palaa!
Kiitos kovasti... luvasta, jota en tarvitse enkä kaipaa... vapaan maan vapaa kansalainen kirjoittaa niin kuin hyväksi näkee... lienee uutinen - tai hällä ja väliä :o :o ::)
Minä myös saanen vapaasti komennella ja nuhdella vapaassa maassa, vapaana kansalaisena, silloin, kun hyväksi näen? Miksi sinä mulle siitä noitumaan...
Saat saat... aikani kuluksihan minä tässä :P :P :P
Olet sinä sitten ailahteleva luonne...;-)
Mulla on... ja otsikossa loput :P ;D :P
Tuosta minä olen jyrkästi eri mieltä! :)
-
Tottakai STTK kuuluu tälle palstalle, siinä kuin MTK ja YTK:fi ja monet muutkin ::)
Kyllä... tietysti kuuluu - mutta siitä ei nyt ollut kyse.
Kyse on siitä, että tarviiko käyttää tuollaista haukkuvaa tyyliä? Eikö tosiaankaan voi keskustella asiallisemmin. Jos ei, niin siitä vaan, antaa palaa!
Kiitos kovasti... luvasta, jota en tarvitse enkä kaipaa... vapaan maan vapaa kansalainen kirjoittaa niin kuin hyväksi näkee... lienee uutinen - tai hällä ja väliä :o :o ::)
Minä myös saanen vapaasti komennella ja nuhdella vapaassa maassa, vapaana kansalaisena, silloin, kun hyväksi näen? Miksi sinä mulle siitä noitumaan...
Saat saat... aikani kuluksihan minä tässä :P :P :P
Olet sinä sitten ailahteleva luonne...;-)
Mulla on... ja otsikossa loput :P ;D :P
Tuosta minä olen jyrkästi eri mieltä! :)
Saa olla :P ::) ;D :P ;D