Lainaus käyttäjältä: vms1 - 15.07.10 - klo:18:33

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 12.07.10 - klo:17:26

Koneen hinta luokkaa 70 th, ei nykyaikana paljoa ole jos puhutaan hevosheinän ammattimaisesta tuotannosta, ja säästyneistä juomakuluista harjakaisissa

On rahanarvo hieman hämärtynyt mutta kausikoneena pidän tuota kuitenkin melko arvokkaana. Saa olla paalilla hieman hintaa että tuonkin saa kuitattua.

Ei ole mitään merkitystä koneen hinnalla, jos sen saa ulosmitattua loppumaksajalta, eli hevostelijoilta. Naudan tai lampaan heinät kyllä tulee hintoihinsa, se on selvä, mutta maksaahan se heinän säilöminen muovipaaleihinkin, eikä sitä pidetä niin ihmeellisenä?!

Tarkoititko ulosotettua? Nouseeko pikkupaalin hinta sillä, että tuottamiseen tulee tehokkaampia menetelmiä, yleensä käy päinvastoin?

Eihän asia minulle kuulu ja olen vähän jäävikin ottamaan kantaa, joten ajatuksiin kannattaakin suhtautua varauksella:

Miksi pikkupaalit pitäisi kerätä maasta, kun ne saisi helpommin paalaajan radalta ja riittäisi yksi kuski ja vetokone? Käsitin Arcusinin kapasiteetiksi 350 paalia tunnissa, joka on ihan normaali pikkupaalarin työsaavutus. Maassa paalit on paalaajankin tiellä ja alttiina iltapäiväkuuroille, joten aika samoja jälkiä keruukone joutuu kulkemaan.

Kuormaajan käyttäminen on kivaa, mutta oma aikansa silläkin nostamiseen menee. Jos ajattelee omia noin 14 kg paaleja, niin joku 16 paalin nippu on turhan pieni koneellisesti siirrettäväksi. Nykykuormaaja nostaisi tonnin samalla vaivalla. Tuo Kuhnin systeemi vaatisi käytännössä kurottajan, koska paaleista otetaan kiinni ylhäältäpäin. 

Jos laskee siihen niputuskoneen hintaan vielä vetokoneen hinta niin aletaan hyvinkin olla uusien puimureitten hinnoissa

Ei se puimurihommakaan oikein edisty ilman traktoria ja kärryjä.

Kuormaajan käyttäminen on kivaa, mutta oma aikansa silläkin nostamiseen menee. Jos ajattelee omia noin 14 kg paaleja, niin joku 16 paalin nippu on turhan pieni koneellisesti siirrettäväksi. Nykykuormaaja nostaisi tonnin samalla vaivalla. Tuo Kuhnin systeemi vaatisi käytännössä kurottajan, koska paaleista otetaan kiinni ylhäältäpäin. 

Ainakin kuvien ja videoiden perusteella noiden nippujen kerääminen onnistuu hyvin pienemmälläkin etukuormaajalla:

http://haymaster.biz/pictures.php

Jos pinta-alaa ei ole valtavasti, selviää yhdellä pienehköllä kuormaajatraktorilla, jolla ensin vetää paalaajaa ja kerääjää, ja sen jälkeen käy hakemassa vankkurikärryn ja lastaa paalit siihen.
Paalit tosin ovat irrallisena kärryssä, mutta homma on hoitunut huomattavasti kevyemmin kuin käsin kärrylle heittelemällä.

Arcusinilla niputettuna paalit voi kuivata nipussa, varastoida nipussa ja nostaa nipussa peräkärrylle ja hyvällä tuurilla tallillakin varastoon. Tallitytöt purkaa paalit yksittäisiksi vasta hevolle viedessä.

Arcusinilla niputettuna paalit voi kuivata nipussa, varastoida nipussa ja nostaa nipussa peräkärrylle ja hyvällä tuurilla tallillakin varastoon. Tallitytöt purkaa paalit yksittäisiksi vasta hevolle viedessä.

Siinä se oleellisin!

Vaikka seuraava ei nyt asiaan varsinaisesti kuulu, niin mitkä näistä suomeen aikoinaan myydyistä pienpaalaimista tekee normi paalia isompaa paalia. Rapakon takaahan löytyy freemannin pienpaalaimia jotka tekee jopa 17" x 22" (43 x 56). Edellä mainittu koko vaatii jo, että tallityttö on joka aamu muistanut syödä kaurapuuron. 

Ainakin MF 15 tekee sellaista paalia, että ei jokaiselle kelvannut juuri siitä syystä, että oli isompi ja näinollen painavampi.
Kyseinen laite löytyy tallista, ja ilmeisesti juuri tästä koneesta on ikiliikkuja kehitetty.....aina vaan tekee paalia, jos vaan murtopultti on ehjä ja narua laatikossa, niin paalia syntyy. No ehkä n. 200-300 paalin välein tekee sen kaksi solmimatonta, mutta ei niiden vuoksi kannata penkistä nousta...

Mitenkäs tuo Kronen Big pack multibale ominaisuudella? Onko kellään kokemuksia? Yhdellä koneella saisi pikkupaalit ison kanttipaalin sisään..

Mitenkäs tuo Kronen Big pack multibale ominaisuudella? Onko kellään kokemuksia? Yhdellä koneella saisi pikkupaalit ison kanttipaalin sisään..

Muuta kipale on suomessa. Käsittääkseni esim. Kuuselan Kalevilla. On kallis kone. Käytetyn multibalen hinnalla saa suomesta ostettua uuden combi pyöröpaalaimen tai ainakin todella vähän käytetyn sellaisen.

Ainakin MF 15 tekee sellaista paalia, että ei jokaiselle kelvannut juuri siitä syystä, että oli isompi ja näinollen painavampi.

Enpä löytänyt nyt löytänyt göögelin avulla yhtään kuvaa kyseisestä paalaimesta. Onkos noissa ruuvilla olevista jontikoissa joku malli joka tekis normaalista isompaa paalia.

Niitä "isompia" pikkupaaleja tekevät ainakin Jd349,Welger ap 45 ja 52 sekä Claas 52. Plus monet muut. Ja ne eivät ole kuin 45 leveitä.Normitiukka kuivaheinä paali painaa jonkun 13-20 kg. Pieniä paaleja tekee ainakin Welger 41 ja 42 sekä Claas 41 ja 42. Pienempi paalikoko on varmaan yleisempi Suomessa käytössä olevista koneista. Kaikenkaikkiaan perin *****maista hommaa koko pikkupaalitouhu.Pyrin välttämään viimeiseen asti.     nm.tuhansia pyöröpaaleja talvisin pieniksi silpunnut

Olis itekin pitäny kuvata 90-luvulla elokuva "paalinajoa ja kasausta," mutta epäilen ,että olis joutunu juutuubin sensuuriin. Siinä mielessä oli edistyksellisestä puuhaa, että "etanolin" voimalla nousi paalit kärriin. 2000 luvulla paalihommat loppu, kun välilevyn pullistuma yleisty hurjaa vauhtia työttömien kylänmiesten, ja joutilaitten sukulaisten keskuudessa.

Niitä "isompia" pikkupaaleja tekevät ainakin Jd349,Welger ap 45 ja 52 sekä Claas 52. Plus monet muut. Ja ne eivät ole kuin 45 leveitä.Normitiukka kuivaheinä paali painaa jonkun 13-20 kg. Pieniä paaleja tekee ainakin Welger 41 ja 42 sekä Claas 41 ja 42. Pienempi paalikoko on varmaan yleisempi Suomessa käytössä olevista koneista. Kaikenkaikkiaan perin *****maista hommaa koko pikkupaalitouhu.Pyrin välttämään viimeiseen asti.     nm.tuhansia pyöröpaaleja talvisin pieniksi silpunnut

Normikokoa suurempia nippuja teki tosiaan JD332/349 (likimain sama kones) Welger ap52/53 eikä MF105:n paalikaan liian pieni ollu, mutta toisaalta MF120 teki aavistuksen ellei jopa reilusti isomman paalin.

Omas käytös edelleen JD339 vuodelta -92... Muuten... samaa mieltä tuosta pikkupaalihommasta

Muuten... samaa mieltä tuosta pikkupaalihommasta

Edes aika ei niitä muistoja kultaa.......

Nimim. uusi pyöröpaalain oli taannoin pihassa, mutta "vanha" päätti vaan ajaa kovapaaliin, ja me muut sitten ne navetan vintille.....15000 paalia viimeisenä vuonna prkl. Ja se "vanha" istu tosiaan vaan siellä sataseitenviitosessa tyytyväisenä, eikä ollu muuta vikaa kuin laiskuus äijässä...

Lainaus käyttäjältä: Lemmy - 16.07.10 - klo:00:06

Kuormaajan käyttäminen on kivaa, mutta oma aikansa silläkin nostamiseen menee. Jos ajattelee omia noin 14 kg paaleja, niin joku 16 paalin nippu on turhan pieni koneellisesti siirrettäväksi. Nykykuormaaja nostaisi tonnin samalla vaivalla. Tuo Kuhnin systeemi vaatisi käytännössä kurottajan, koska paaleista otetaan kiinni ylhäältäpäin. 

Ainakin kuvien ja videoiden perusteella noiden nippujen kerääminen onnistuu hyvin pienemmälläkin etukuormaajalla:

http://haymaster.biz/pictures.php

Jos pinta-alaa ei ole valtavasti, selviää yhdellä pienehköllä kuormaajatraktorilla, jolla ensin vetää paalaajaa ja kerääjää, ja sen jälkeen käy hakemassa vankkurikärryn ja lastaa paalit siihen.
Paalit tosin ovat irrallisena kärryssä, mutta homma on hoitunut huomattavasti kevyemmin kuin käsin kärrylle heittelemällä.

Arcusinilla niputettuna paalit voi kuivata nipussa, varastoida nipussa ja nostaa nipussa peräkärrylle ja hyvällä tuurilla tallillakin varastoon. Tallitytöt purkaa paalit yksittäisiksi vasta hevolle viedessä.

Noissa preeriakuvissa karheet on huomattavan harvassa. Paalaus Suomessa: Lohkot pieniä, sato voi silti olla suuri, joten karheet oltava mieluiten kolmen metrin välein. Paalataan lohkolle sata pientä nippua. Jos heinää on ojaan asti, ensimmäiset jää toisen karheen päälle. Jos paalataan lohkoa ympäri, nurkkiin jää ulkokaarteeseen nippuja, joista ei pääse ohi. Jos päisteet on vapaat ja pellolla rinnakkain suorat karheet, päisteeseen jää silti nippuja tielle. Jos paalaa siitä keskeltä karheen pois vähentääkseen tyhjää ajoa päisteessä, nippuja jää toisen karheen päälle.

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 16.07.10 - klo:00:52

Lainaus käyttäjältä: Lemmy - 16.07.10 - klo:00:06

Kuormaajan käyttäminen on kivaa, mutta oma aikansa silläkin nostamiseen menee. Jos ajattelee omia noin 14 kg paaleja, niin joku 16 paalin nippu on turhan pieni koneellisesti siirrettäväksi. Nykykuormaaja nostaisi tonnin samalla vaivalla. Tuo Kuhnin systeemi vaatisi käytännössä kurottajan, koska paaleista otetaan kiinni ylhäältäpäin. 

Ainakin kuvien ja videoiden perusteella noiden nippujen kerääminen onnistuu hyvin pienemmälläkin etukuormaajalla:

http://haymaster.biz/pictures.php

Jos pinta-alaa ei ole valtavasti, selviää yhdellä pienehköllä kuormaajatraktorilla, jolla ensin vetää paalaajaa ja kerääjää, ja sen jälkeen käy hakemassa vankkurikärryn ja lastaa paalit siihen.
Paalit tosin ovat irrallisena kärryssä, mutta homma on hoitunut huomattavasti kevyemmin kuin käsin kärrylle heittelemällä.

Arcusinilla niputettuna paalit voi kuivata nipussa, varastoida nipussa ja nostaa nipussa peräkärrylle ja hyvällä tuurilla tallillakin varastoon. Tallitytöt purkaa paalit yksittäisiksi vasta hevolle viedessä.

Noissa preeriakuvissa karheet on huomattavan harvassa. Paalaus Suomessa: Lohkot pieniä, sato voi silti olla suuri, joten karheet oltava mieluiten kolmen metrin välein. Paalataan lohkolle sata pientä nippua. Jos heinää on ojaan asti, ensimmäiset jää toisen karheen päälle. Jos paalataan lohkoa ympäri, nurkkiin jää ulkokaarteeseen nippuja, joista ei pääse ohi. Jos päisteet on vapaat ja pellolla rinnakkain suorat karheet, päisteeseen jää silti nippuja tielle. Jos paalaa siitä keskeltä karheen pois vähentääkseen tyhjää ajoa päisteessä, nippuja jää toisen karheen päälle.

Aika turha vempain on 2 ihmistä ja claas 42 + apuakseli + paalirata + peräkärry  2000 paalia paalia kolmessa tunnissa ladossa eikä tullut hikikään huom lohkot oli aika epämääräisiä j:) olen kuullut että moni pelkää apuakselitouhua pakettelun pelossa.. normaalisti ei tarvitse mutta ylämäkeen ei kannata kauheasti yrittää tasasella 5-10m menee helposti paitsi jos on peukalo keskellä kämmentä kaikki riippuu karhottajasta

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 15.07.10 - klo:20:54

Jos laskee siihen niputuskoneen hintaan vielä vetokoneen hinta niin aletaan hyvinkin olla uusien puimureitten hinnoissa

Ei se puimurihommakaan oikein edisty ilman traktoria ja kärryjä.

Jos puimurin kustannuksiin pitää lisätä traktori ja pari kärryä niin silloin voisi vertailla millainen ketju on pikkupaalit sateelta suojaan koneellisesti. Eli tr+paalain, tr+niputuskone, tr. etukuormaimella + peräkärri joten kone ja ihmistyö kustannukset alkavat olla riittävät peltohehtaareihin nähden mitä Suomen sääoloissa pystyy paalaamaan kuivaheinää.