Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 59 60 [61] 62

Viestit - Lemmy

Tuskin aiheutuu pöytätappioita ja kiertämällä puiden joudut tekemään paljon enemmän käännöksiä. Nurmen suojaviljan kun pui pehmeässä maassa jotenkin poikittain, siitä joutuu kärsimään aika monta vuotta.

Tietysti on lohkoja, joissa kuviokiertäminen kannattaa.
Siellä fosforipankki vain kasvaa korkoa, meillä vähän sama juttu.
Kuormaajan käyttäminen on kivaa, mutta oma aikansa silläkin nostamiseen menee. Jos ajattelee omia noin 14 kg paaleja, niin joku 16 paalin nippu on turhan pieni koneellisesti siirrettäväksi. Nykykuormaaja nostaisi tonnin samalla vaivalla. Tuo Kuhnin systeemi vaatisi käytännössä kurottajan, koska paaleista otetaan kiinni ylhäältäpäin. 

Ainakin kuvien ja videoiden perusteella noiden nippujen kerääminen onnistuu hyvin pienemmälläkin etukuormaajalla:

http://haymaster.biz/pictures.php

Jos pinta-alaa ei ole valtavasti, selviää yhdellä pienehköllä kuormaajatraktorilla, jolla ensin vetää paalaajaa ja kerääjää, ja sen jälkeen käy hakemassa vankkurikärryn ja lastaa paalit siihen.
Paalit tosin ovat irrallisena kärryssä, mutta homma on hoitunut huomattavasti kevyemmin kuin käsin kärrylle heittelemällä.

Arcusinilla niputettuna paalit voi kuivata nipussa, varastoida nipussa ja nostaa nipussa peräkärrylle ja hyvällä tuurilla tallillakin varastoon. Tallitytöt purkaa paalit yksittäisiksi vasta hevolle viedessä.


Noissa preeriakuvissa karheet on huomattavan harvassa. Paalaus Suomessa: Lohkot pieniä, sato voi silti olla suuri, joten karheet oltava mieluiten kolmen metrin välein. Paalataan lohkolle sata pientä nippua. Jos heinää on ojaan asti, ensimmäiset jää toisen karheen päälle. Jos paalataan lohkoa ympäri, nurkkiin jää ulkokaarteeseen nippuja, joista ei pääse ohi. Jos päisteet on vapaat ja pellolla rinnakkain suorat karheet, päisteeseen jää silti nippuja tielle. Jos paalaa siitä keskeltä karheen pois vähentääkseen tyhjää ajoa päisteessä, nippuja jää toisen karheen päälle.
Koneen hinta luokkaa 70 th, ei nykyaikana paljoa ole jos puhutaan hevosheinän ammattimaisesta tuotannosta, ja säästyneistä juomakuluista harjakaisissa ;D

On rahanarvo hieman hämärtynyt mutta kausikoneena pidän tuota kuitenkin melko arvokkaana. Saa olla paalilla hieman hintaa että tuonkin saa kuitattua.


Ei ole mitään merkitystä koneen hinnalla, jos sen saa ulosmitattua loppumaksajalta, eli hevostelijoilta. Naudan tai lampaan heinät kyllä tulee hintoihinsa, se on selvä, mutta maksaahan se heinän säilöminen muovipaaleihinkin, eikä sitä pidetä niin ihmeellisenä?!


Tarkoititko ulosotettua? Nouseeko pikkupaalin hinta sillä, että tuottamiseen tulee tehokkaampia menetelmiä, yleensä käy päinvastoin?

Eihän asia minulle kuulu ja olen vähän jäävikin ottamaan kantaa, joten ajatuksiin kannattaakin suhtautua varauksella:

Miksi pikkupaalit pitäisi kerätä maasta, kun ne saisi helpommin paalaajan radalta ja riittäisi yksi kuski ja vetokone? Käsitin Arcusinin kapasiteetiksi 350 paalia tunnissa, joka on ihan normaali pikkupaalarin työsaavutus. Maassa paalit on paalaajankin tiellä ja alttiina iltapäiväkuuroille, joten aika samoja jälkiä keruukone joutuu kulkemaan.

Kuormaajan käyttäminen on kivaa, mutta oma aikansa silläkin nostamiseen menee. Jos ajattelee omia noin 14 kg paaleja, niin joku 16 paalin nippu on turhan pieni koneellisesti siirrettäväksi. Nykykuormaaja nostaisi tonnin samalla vaivalla. Tuo Kuhnin systeemi vaatisi käytännössä kurottajan, koska paaleista otetaan kiinni ylhäältäpäin. 
Kasvintuotanto / Vs: Kuivaheinäkausi 2010.
: 08.07.10 - klo:23:58
Säät on suosinut nurmenkorjuuta täällä lounaassa, vettä on tullut riittävästi ja poutaa ollut sitten korjatessa. Kuivaheinäsato noin 6 tonnia hehtaarilta, yli puolet pinta-alasta viidennen vuoden nurmea.

Meillä alkajaisiksi Welger AP42 pikkupaalarista lensi männän ohjauskisko pihalle sieltä kampikoneiston vierestä. Paukaus herätti monenlaisia ajatuksia, kun paalauskuivaa heinää oli 4 hehtaaria puolet valmiiksi karhotettuna. Loputkin oli kaadettu aiemmin samana päivänä. Oikeastaan 80-senttinen kisko löytyi noukkijan päältä kovia kokeneena. Sitten kotiin takaisin tutkimaan tarkemmin ja inventoimaan romuvarastoja sopivan varaosan löytämiseksi. Männässä olevan lattaraudan, jossa kiskossa liikkuva kulahtanut muovipylpyrä on kiinni, sai painettua suoraksi pullotunkilla.

http://kuvablogi.com/nayta/2669098/

http://kuvablogi.com/nayta/2669099/

Seuraavana päivänä päästiin kuitenkin paalaamaan auringon vähän haalistamia heiniä ja loppu meni ongelmitta. Blogissa on ennen noita kuvia esitys meidän lavasysteemistä, jolla pyritään niitä hanskankuvia vähentämään. Tuosta oli täällä linkki jo viime kesänä.
Omin automaatein onneen.


massikkaan saa tulemaan alle tai yli tunnin jos mekaaninen mittari, pätee myös muihin mekaanisiin, myös valmetin.

Ainakin mulla tulee 300-massikkaan etukuormaajakäytössä puoli tuntia tunnissa. Siinä sähköinen 1800 rpm mittari. Muutaman kerran kellottanut tuon. Aika sama navetannurkka-ajoissa muutenkin.
Pitäisi saada sellainen Mummo Ankka tyylin vanha traktori, jossa etupyörät on kapeella, niin pyöränvälikin tulisi jyrättyä. Rapidi on kyllä nätin värinen, vanhan Tumen hinnalla saisikin jo melkein kokonaisen vantaan.

Pehmeämmillä maalajeilla laahavannas on herkkä kylvämään liian syvään. Kiekkovantaassa oleva olake kantaa pehmeämmissä kohdissa vannasta ja liian syvältä kylvöltä vältytään. Laahavantaalla pärjää tiettyyn rajaan asti myös pelloilla, jotka ovat kevytmuokkaamalla perusmuokattuja. Tähän vaikuttaa oljen määrä, maalaji ja perusmuokkaussyvyys.


On mielestäni oikein hyvä ja informatiivinen kirjoitus. On kanssa jollain lohkolla tuollaisia pehmeitä aika pienialaisia kohtia, joilla ei oikein kasvanut, vaikka kylvettiin perinteisesti toista päätä erikseen ja sitten säädettiin konetta ja kylvettiin taas pätkää. No on tuollainen 30v sivupyöräinen laahavannaskone. Nyt olen sitten vaan seurannut pyöränjälkeä ja kun jälki alkaa olla pehmeässä paikassa syvempi, painan kaasua lisää, jolloin vannas ei painu niin syvään. Helppoa ja toimivaa. Huomaa vaan paikan, kun päisteeseen tullessa en ole tullut täysillä loppuun asti, niin oraat muuttuu huonoksi. Tuossa maa on kuitenkin niin hikevää, joten ei juuri haittaa vaikka siemenet ei olisi kaikki aivan samalla syvyydellä.

Pellot on ollut talven enimmäkseen sängellä, muokataan joustopiikkiäkeellä, mahd. tasausäkeellä. Käytetään olkista kuivalantaakin keväällä ennen kylvöä, tosin syyskynnetylle maalle yleensä. Ei ole yleensä ongelmia tukkimisen kanssa, kun Tumessa on vantaat niin pystyssä, ettei ne paina olkia tai juolanjuuria maata vasten, jolloin maa lähtisi lauttaamaan vantaan mukana. Joskus vantaat kyllä paatuu ja maat ei ole mitään keveitä eloperäisiä. Uudemmassa äkeessä on vain takahara, joka keräsi olkia kasoihin, jotka aiheutti kosteina ongelmia. Otan harasta varmaan piikkejä pois, jos en muuta keksi. Varpajyrä sekoittaa olkia paremmin maahan.

Niin kun pidin vaneria hirveen kalliina, tein tuohon Tumeen puolen metrin korotuslaidat neljän tuuman laudasta ja alkuperäiset kannet tuli sinne päälle. Kapea lauta ei elä niin paljoa, että tulisi liian suuria rakoja ja jokainen lauta merkitsee sadan litran tilavuutta siementä tai lannoitetta, joka helpottaa kulutuksen seuraamista. Pitää suosia suomalaista ja kun itse tekee paikallisesta kierrätysraudasta ja puutavarasta, kotimaisuusasteen pitäisi olla aika korkea.
Ei tuosta suurta juttua tule. Sitä kun on aika vaikea vihreiden kaataa maatalouden syyksi. :P

Siis ydinjäte on peräisin ydinsähkön tuotannosta. Sitä on tuotu Suomeen, jotta maajusseille on saatu tehtyä apulantaa. Sinappikaasut sun muut taas on seurausta puolustussodasta Suomen TALONPOIKAISarmeijaa vastaan.
Kasvintuotanto / Vs: Vihreiden linja?
: 27.02.10 - klo:15:04
Varmaan kymmenen vegaania tulis toimeen sillä soijalla ym. , mikä nyt menee yhden lehmän suuhun. Mutta kyllähän sitä paljon mieluummin ruokkii lehmää kuin kymmentä vegaania.
Suhranteet vaihteloo ja ruotsalainen maito ei välttämättä ole iankaiken suomalaista halvempaa. Jos mulle maksetaan 34 senttiä ja 3 senttiä litratukea, niin ei muun maan tuottaja paljon edullisemmin pysty jatkuvasti maitoaan myymään.

Eihän nämä meidän tiivisteet ja kasvinsuojeluaineet, joita on ostettu, paljoa enempää kymppitonnia tee vuodessa. Mutta se vaikuttaa vielä sittenkin, kun  ruotsimaidon ostosta ei enää saa kauppa hyötyä. 
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: MF 135
: 12.02.10 - klo:23:20
Siinä on kuivat rumpujarrut pyörän keskiöissä. Voi koittaa säätää, keskiöiden sisäreunassa on pienet luukut, joista voi meisselillä kammeta sellaista säätöratasta. Voi joutua kyllä avaamaan ja uusimaan jarrukengät. Tuolta löytyy ohjekirjaakin:

http://personal.inet.fi/cool/shyde1/index.html
Vapaa sana / Vs: Varoituksen sana
: 02.08.09 - klo:22:31
Ensin sininen tennissukka, sitten vasta väline. Ei tuu ainakaan vilu.
Kasvintuotanto / Vs: Kuivaheinän tekoon???
: 19.07.09 - klo:23:13

            Jaaha, hyvävelijärjestelmä toimii... ;D

Normaalia sidosryhmätoimintaa vaan. Kun ei kehdannu enää leegoilla pelata niin huomasin, että noitakin voi pinota yhtä lailla. Tuolla on jonkun verran lisää juttua tästä:

http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=1&t=1711&start=60

Olen tuonne kirjoittanut, että ei oikein sovellu kuivuriin nämä. Sitä olen kuitenkin nyt tuuminut vähän uudestaan ja ajatellut, että voisi ihan rakolattialla kuivata, kun vaan sopivat kiristyskeinot keksii.
Sivuja: 1 ... 59 60 [61] 62