Ai että pitäis osata ennustaa seuraavan 1,5kk sää ja levittää lannat sen mukaan
En tiiä mitään luomumiesten keinoa tietää säätä 10v eteenpäin, valitettavasti

Apilaat jonkin verran sitä typpeä kuitenkin tuovat suurimmalle osalle nurmista että ihan kuollutta siellä ei ole ilman lannoitteitakaan.

Apilaat jonkin verran sitä typpeä kuitenkin tuovat suurimmalle osalle nurmista että ihan kuollutta siellä ei ole ilman lannoitteitakaan.
[/quote]

  Varmin konsti hävittää apila on antaa sille jaraa,kantsii ne apilikolle aijotut kylvää viljoille ja tasata sitten paperilla..

Kyllä meillä alkaa apilaa olla suurimmalla osalla lohkoista ja kaikille sitä jaranpaskaa ajetaan Tietysti apilalle myöhemmin ja vähemmän kuin apilattomalle.
Viljaa meillä ei viljellä kuin kauraa suojaviljana.

Apila on antanut edellisen vuoden typpensä muille nurmiheinäkasveille heti kasvukauden alkaessa ja jatkaa siitä typensidontaa myöhään syksyyn. Tarkoittaa sitä, ettei kasvukaudesta jää päivääkään ruohon kasvussa hyväksikäyttämättä ja keltaisia raitoja ei ole. Näin laidunkauden voi aloittaa aikaisin pellon alettua kantaa ja sitä voi jatkaa myöhään syksyyn kunnes lämpötila lopettaa kasvun. Apulannoitetuilla nurmilla tavaraa tulee kun/jos jaraa annetaan ja kasvukaudesta voidaan menettää huomattavastikin.
Apilan tuottama ylimääräinen typpi pääsääntöisesti sitoutuu hidasliukoiseksi jemmaan jos sitä ei tarvita. Ylimääräiset/väärin huiskitut jarat häipyvät vesistöihin.
Kattavasta apilakasvustosta on huolehdittava kylvämällä lisäsiementä joka toinen vuosi.
Apulantatypen levittäminen apiloille on käsittämättömän turhaa ja jopa haitallista.

Kyl tämä "apulannan haihtuminen" on taas yksi selitys lieventää omia epäonnistumisia 

Hyvä muistaa että "apulanta ei pala eikä räjähdä, mutta kuumetuessaan se saattaa vapauttaa myrkyllisiä kaasuja". Eli haihtumista tapahtuu jossain +140 asteen jälkeen.. Kasvit haihduttavat typpeä varmaan itse kuin mitä tuuli apulannasta pystyy irroittamaan. Esim. rypsimaa päästää typpeä ilokaasuna karkuun hyvinkin paljon.

Mulla ei ole vielä ikinä haihtunut yhtään typpeä suoraan apulannasta. Raakavalkuaista on aina kertynyt kasveihin 10-15% enemmän kuin mitä sitä on lannoitteina annettu. Kaikilla kasveilla ja joka vuosi 

Kyl tämä "apulannan haihtuminen" on taas yksi selitys lieventää omia epäonnistumisia 

Hyvä muistaa että "apulanta ei pala eikä räjähdä, mutta kuumetuessaan se saattaa vapauttaa myrkyllisiä kaasuja". Eli haihtumista tapahtuu jossain +140 asteen jälkeen.. Kasvit haihduttavat typpeä varmaan itse kuin mitä tuuli apulannasta pystyy irroittamaan. Esim. rypsimaa päästää typpeä ilokaasuna karkuun hyvinkin paljon.

Mulla ei ole vielä ikinä haihtunut yhtään typpeä suoraan apulannasta. Raakavalkuaista on aina kertynyt kasveihin 10-15% enemmän kuin mitä sitä on lannoitteina annettu. Kaikilla kasveilla ja joka vuosi 

  en tiedä mihin menee,mut niinkuin täällä etelän savikoilla useimpina vuosina ensimmäiset kevätsateet tulevat joskus juhannuksen maissa niin heinät lykkäävät tähkää jo alle kymmensenttisinä ,apilavaltainen nurmi kasvaa ilman lannoitustakin paremmin,olen pähkäillyt voiko kasvit ,kun tottuvat pinnasta saamaan sen voiman jäädä matalajuurisemmiksi ja kuivuudelle aremmiksi.
  harva ei-luomuviljelijä ei vaan uskalla jättää sitä lannoitteen huiskimista,kantsis kokeilla vaikka pienemmälläkin alalla ens..

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 20.05.13 - klo:07:20

Kyl tämä "apulannan haihtuminen" on taas yksi selitys lieventää omia epäonnistumisia 

Hyvä muistaa että "apulanta ei pala eikä räjähdä, mutta kuumetuessaan se saattaa vapauttaa myrkyllisiä kaasuja". Eli haihtumista tapahtuu jossain +140 asteen jälkeen.. Kasvit haihduttavat typpeä varmaan itse kuin mitä tuuli apulannasta pystyy irroittamaan. Esim. rypsimaa päästää typpeä ilokaasuna karkuun hyvinkin paljon.

Mulla ei ole vielä ikinä haihtunut yhtään typpeä suoraan apulannasta. Raakavalkuaista on aina kertynyt kasveihin 10-15% enemmän kuin mitä sitä on lannoitteina annettu. Kaikilla kasveilla ja joka vuosi 

  en tiedä mihin menee,mut niinkuin täällä etelän savikoilla useimpina vuosina ensimmäiset kevätsateet tulevat joskus juhannuksen maissa niin heinät lykkäävät tähkää jo alle kymmensenttisinä ,apilavaltainen nurmi kasvaa ilman lannoitustakin paremmin,olen pähkäillyt voiko kasvit ,kun tottuvat pinnasta saamaan sen voiman jäädä matalajuurisemmiksi ja kuivuudelle aremmiksi.
  harva ei-luomuviljelijä ei vaan uskalla jättää sitä lannoitteen huiskimista,kantsis kokeilla vaikka pienemmälläkin alalla ens..

Kasveilla lämpösumman kertyminen vaikuttaa tähkimisajankohtaan

Kasveilla lämpösumman kertyminen vaikuttaa tähkimisajankohtaan
[/quote]

  Juu,mut jos savikko on kuivaa kun kallio niin ei siinä apulannat auta pituuskasvuun,saattaa jäädä kukinnot tuppeenkin vaikka olis huiskittu jaraa miten paljon tahansa.
 Kyllä se sanonta on nähty monesti todeksi että juhannusta edeltävät sateet satavat laariin..

Kasveilla lämpösumman kertyminen vaikuttaa tähkimisajankohtaan

  Juu,mut jos savikko on kuivaa kun kallio niin ei siinä apulannat auta pituuskasvuun,saattaa jäädä kukinnot tuppeenkin vaikka olis huiskittu jaraa miten paljon tahansa.
 Kyllä se sanonta on nähty monesti todeksi että juhannusta edeltävät sateet satavat laariin..
[/quote]

Mutta onko tällöin kyseessä apulannan haihtuminen vaiko vaan se että vettä ei ole ollut 

Apulanta ja sen levitysajankohta on vain osatekijä siinä heinän kasvussa ja kehityksessä.

Pari muuttujata aina johon ei voikkaan vaikuttaa.

Apulanta ja sen levitysajankohta on vain osatekijä siinä heinän kasvussa ja kehityksessä.

Pari muuttujata aina johon ei voikkaan vaikuttaa.

Juurikin näin.. Mä uskon että apulannan tarkka levityshetki on niin pieni tekijä, että sen vaikutusta ei pystytä selvittämään edes laboratorio-olosuhteissa. Saati sitten järkevästi Suomen 2 500 000 peltohehtaarilla  Luultavasti 50 vaikuttavampaa tekijää pitäisi ensin sulkea pois..

Lainaus käyttäjältä: Topias Funke - 21.05.13 - klo:06:40

Apulanta ja sen levitysajankohta on vain osatekijä siinä heinän kasvussa ja kehityksessä.

Pari muuttujata aina johon ei voikkaan vaikuttaa.

Juurikin näin.. Mä uskon että apulannan tarkka levityshetki on niin pieni tekijä, että sen vaikutusta ei pystytä selvittämään edes laboratorio-olosuhteissa. Saati sitten järkevästi Suomen 2 500 000 peltohehtaarilla  Luultavasti 50 vaikuttavampaa tekijää pitäisi ensin sulkea pois..

Apulannan levitys  pellolle on turhaa.

[/quote]Apulannan levitys  pellolle on turhaa.
[/quote]

  Ainakin rehunurmille...

Itsellä on noita apilanurmia nyt kuitenkin lannoitettu jonkin verran apulannalla ja apila ei mun mielestä siitä tykkää niin huonoa kun on täällä väitetty. Mun mielestä ongelmaksi tulee apilanurmilla se että apila valtaa liikaakin kasvualaa ja nurmi jää tappiolle mikä ei välttämättä ole lypsävillekään parasta evästä... Siis pelkkä apila. Kuinka apila toimii/käyttäytyy kolmen niiton systeemissä ilman lannoitusta. Se on kyllä tiedossa että apilanurmista tulee tavaraa ihan valtavasti ilman lannoitusta kun pari satoa tehdään kasvukaudella.