Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: skuutteri - 19.11.17 - klo:13:48
-
Eli ensi kaudelle olisi haussa viljatilalle n. 110-120 hp traktori etukuormaimella. Nykyinen konekanta on pääasiassa sieltä 70-80 luvulta josta olisi tarkoitus päästä eroon samalla, tähän mennessä siis kaikki nostot on tehty 70-luvun takavetonatikalla ja nyt alkaa olla aika päästää se värkki perunanistutushommiin.
Käytettyjen koneiden hinnat tiedetään joten sillä muodoin on myös uusi kone harkinnassa. Käytettyjen osalta hakusessa tämän vuosituhannen laite järkitunneilla (< 6000 riippuen vähän merkistä)
Mihin sitä konetta sitten käytellään:
- ruiskutukset (= ei leveitä kumeja alle, paripyöräjumppa sujuu kyllä)
- suursäkkijumppaa (rapidin täyttöä)
- mahdollisesti kyntöä (3x16 kverne kääntöaura, vaihto 4x14 auraan harkinnassa)
- viljakärryn kuskausta
- tavaranlastausta muutaman kerran kuussa sivuelinkeinon puitteissa
- äestystä (6m väderstad)
- lumenluontia talvisin omiksi tarpeiksi
Mitä ominaisuuksia siinä sitten pitäsi olla:
- mieluusti muutama pikavaihde
- suunnanvaihto ilman kytkintä
- vedonvapautus jarrulla olis plussaa
- kohtuullinen kääntöympyrä
- ilmajakkara joka kääntyy edes vähän johonkin suuntaan
- etukuormain, mieluummin vähän isompi kun pienempi, öljyntuottokin vähän sivuseikka kun ei päivittäin tarvita.
- mitoilla ei loppupeleissä kovin paljon väliä kun ei tarvii missään sisätiloissa kikkailla
Uusista näyttäisi sektoriin osuvan seuraavat koneet:
- Massikan 5712 SL
- Valtran N114
- JD uusi 5R sarja, 5115R esim (trumplandian tuotos, paperilla vaikuttaa tosi hyvältä, mielenkiinnolla kuulen hinnan)
- NH T5 tai T6 (t6 tarjous päällä 59t, mittojen ja ympyrän perusteella vähän kankeampi laite?)
- Casella lienee joku luxxumi tai pieni maxxumi
Käytettynä kiinnostaisi
- JD 6420/6420
- Valtra N113/123 H5 tms
- CNH:llla melkoinen kattaus malleja tuossa 2000-2017 välillä joten niistäkin löytynee joku sopiva, tähän mieluusti kommentteja mikä hyvä, mikä ei missään nimessä hyvä
- Massikoista ei oikein mitään tietoa, onko teillä?
Tämä on tuttu skenaario jota on palstoilla pohdittu ennekin, lähinnä kiinnostaa arvon kolleegoiden kokemukset ja tuntemukset mm. MF;stä noissa kuormainhommissa ja pellolla (oma kokemus MF65:sta vähän kauempaa historiasta). Ja yhtä lailla tietty kommentteja muistakin merkeistä, etenkin noiden käytettyjen osalta.
-
5712sl on kyllä hyvä kuormainkone. 6430 tai tuo R-sarja on varmaan parempi vetämään ja muutenkin enemmän voimakone.
-
Valtua saattaa löytyä turbiinin kanssa, ek käytössä mukavampi kuin pelkkä vedonvapautin. Onhan Valteemissa kyllä sekin...
-
Vaikka vähän vanhempikin ventti, kyllä turpiinikytkin on sana kuormaushommissa..
-
Vaikka Nyykkärin miehiä oonkin niin täytyy sanoa että New Hollandista ehdottomasti T6/6000 sarjaa tai vastaava Case.Ei T5 sarjaa ne on mun mielestä aivan surkeita,vanha L/TL sarjalainenki on parempi.
-
Ventti toki olisi hyvä peli, niitä vaan huomattavasti vähemmän markkinoilla sopivan kokoisena, ja tuoreemmat tuppaa maksamaan saman verran kun joku toinen uutena.
Tuo nh t6 kampanjahinta tuntuu aika hyvältä kun vastaavaa 4 vuotta vanhaa myydään 2 tonnia kalliimmalla (ek ja 140hp toki). Toki hyvitykset vanhoista romuista voi tuohon kamppiskoneeseen olla vähän naftimmat.
Edit: painoa on tuolla t6:lla näköjään 5800kg joten ruiskutuksille vähän tuhti paketti. Valtratkin kyllä menee yli 5 tonnin.
Turbiinivaltra olisi varmasti hyvä, olen samaa mieltä tuosta turbiinista kuormailussa, kyntöhommissa ei ehkä niinkään. Toki aurat tulee tuon turpokuutosen perässäkin jos sikseen on.
-
Vihreistä keltavanteista ehkä 6620/30 että se äestäminen ole kovin vaikeaa.
Sillä pystyy sitten noihin muihinkin hommiin.
-
Vihreistä keltavanteista ehkä 6620/30 että se äestäminen ole kovin vaikeaa.
Sillä pystyy sitten noihin muihinkin hommiin.
Tuota mietiskelin itekkin että 6230 varmaan liian nuhainen eli pitäs olla vähintään se 6430, tuo 6630 on sitten isompi, samaa kaliiperia kun tuo nykyinen 6800 jolla nyt tehdään hikisemmät työt. Sen verran löysäpiikkinen tuo äeskin alkaa olla että kulkee kevyesti ruuvatulla 6800:lla todella vaivattomasti. Joku Topline varmaan pistää enemmän hanttiin kun tuo.
-
Vaikka Nyykkärin miehiä oonkin niin täytyy sanoa että New Hollandista ehdottomasti T6/6000 sarjaa tai vastaava Case.Ei T5 sarjaa ne on mun mielestä aivan surkeita,vanha L/TL sarjalainenki on parempi.
Mikä T-viidessä on vikana?
-
Isompi ventti kaheksankytäluvulta. Ei tarvitse suunnanvaihtajia. Kunhan lyö pykälää pyttyyn toisen perään.
-
Mä kun olen tälläinen Valtra uskovainen ,niin etsisin käytetyn Ferkun. Uuteenhan mä en pääse enää koskaan, mutta käytetyt ferkut on järjellisissä hinnoissa.
-
Jos tässä jossain mielenhäiriössä päätyy uuteen traktoriin niin onko noissa minkämoiset takuut nykyään? Valtrahan jossain vaiheessa kamppisteli viiden vuoden takuulla, joku mielenhäiriö ilmeisesti sielläkin ollu. Kolme vuotta taitaa olla niillä vakio. Agriteekki ei hirveästi mainosta takuuta eikä peurakaan. Kai niissäkin jotain on.
-
Isompi ventti kaheksankytäluvulta. Ei tarvitse suunnanvaihtajia. Kunhan lyö pykälää pyttyyn toisen perään.
Täysin samaa mieltä, mulla kaksikin tuolta vuosikymmeneltä ja olen niihin tyytyväisempi mitä näihin uudempiin Varioihin..
-
FENDT 211.
-
Vaikka Nyykkärin miehiä oonkin niin täytyy sanoa että New Hollandista ehdottomasti T6/6000 sarjaa tai vastaava Case.Ei T5 sarjaa ne on mun mielestä aivan surkeita,vanha L/TL sarjalainenki on parempi.
Mikä T-viidessä on vikana?
Ja mikä T6/6000 sarjassa ?
Entä on 5xxx fergoos yhtä huono etuveto kuin ennen – luistaa ja polttaa kytkentäpakan ja entä nostolaitteen liikerata onko riittävä vieläkään?
-
Jos etukuormaajan kanssa oikeasti tehdään jotain, niin runko-ohjattu on ainoa varteenotettava vaihtoehto etukuormaajan kantajaksi. Merkin voi sitten vapaasti valita.
-Ruiskutuksen onnistumisesta en tiedä.
-Kyntö onnistuu, mutta ei ensisijaisesti.
Painoja riittävästi taakse, takarenkaissa vähiten tiellä ja vielä vähemmän renkaan sisällä.
-
Jos etukuormaajan kanssa oikeasti tehdään jotain, niin runko-ohjattu on ainoa varteenotettava vaihtoehto etukuormaajan kantajaksi. Merkin voi sitten vapaasti valita.
-Ruiskutuksen onnistumisesta en tiedä.
-Kyntö onnistuu, mutta ei ensisijaisesti.
Painoja riittävästi taakse, takarenkaissa vähiten tiellä ja vielä vähemmän renkaan sisällä.
Käyttömukavuuden kannalta uskon tämän. Pyöräkuormaajat ovat tavallisesti linkkuja. Miksei ruiskutus onnistuisi, menee samoja jälkiä käännöksissäkin. Äkkinäisiä edes-taas ohjausliikkeitä kannattaa varmaan välttää ettei puomin päät viipota samalla tavalla, metri eteen, metri taakse. Hinattavalla ruiskulla ei sitäkään väliä.
Millaisia nuo (merkkiin katsomatta :-) ) tavalliset linkkutraktorit ovat silloin jos kuormausta joutuu tekemään tasamaata hankalammissa maasto-olosuhteissa? Linkku on vähän selllainen varottava jos joutuu olemaan kovin linkussa ja kallellaan. Eli tonni kauhassa ja sivurinteessä kovasti käännellään ? Ekana tulee mieleen vaikka niinkin tavallinen juttu kuin rehusiilossa polkeminen.
Metsähommissa olen oppinut että sisäkaarten puolelle se saattaa kovinkin tahtoa lepäämään... en kuitenkaan kaatanut ole. Vielä. Joskus vähän tullut sellainen inhottava HUIIH -tunne kun pyörä käy ilmassa... kuski nojaa vaistomaisesti ylärinteeseen. Niinkuin sillä nyt jotain merkitystä olisi :-|
Linkulla ei muuten kannata mennä kylki liian lähelle ojaa tai seinää. Sieltä ei pääse pois päätymättä jompi kumpi pää ensin ojaan tai nojaamatta siihen seinään.
-
ja tuota ihmettelen että miksi ei yleismaataloustraktorit ole kaikki linkkuja järestään, jos net on niiiin hyviä töissä? tiedän pari linkkua ja niihin ei jotkit kuskit mene kuin kilon paloina kun ei jaksa päivää nilkuttaa... ( kuten eräskin sanoi ) perinteistä konetta sitten ajelee ihan mieluusti.
-
Jos etukuormaajan kanssa oikeasti tehdään jotain, niin runko-ohjattu on ainoa varteenotettava vaihtoehto etukuormaajan kantajaksi. Merkin voi sitten vapaasti valita.
-Ruiskutuksen onnistumisesta en tiedä.
-Kyntö onnistuu, mutta ei ensisijaisesti.
Painoja riittävästi taakse, takarenkaissa vähiten tiellä ja vielä vähemmän renkaan sisällä.
Käyttömukavuuden kannalta uskon tämän. Pyöräkuormaajat ovat tavallisesti linkkuja. Miksei ruiskutus onnistuisi, menee samoja jälkiä käännöksissäkin. Äkkinäisiä edes-taas ohjausliikkeitä kannattaa varmaan välttää ettei puomin päät viipota samalla tavalla, metri eteen, metri taakse. Hinattavalla ruiskulla ei sitäkään väliä.
Millaisia nuo (merkkiin katsomatta :-) ) tavalliset linkkutraktorit ovat silloin jos kuormausta joutuu tekemään tasamaata hankalammissa maasto-olosuhteissa? Linkku on vähän selllainen varottava jos joutuu olemaan kovin linkussa ja kallellaan. Eli tonni kauhassa ja sivurinteessä kovasti käännellään ? Ekana tulee mieleen vaikka niinkin tavallinen juttu kuin rehusiilossa polkeminen.
Metsähommissa olen oppinut että sisäkaarten puolelle se saattaa kovinkin tahtoa lepäämään... en kuitenkaan kaatanut ole. Vielä. Joskus vähän tullut sellainen inhottava HUIIH -tunne kun pyörä käy ilmassa... kuski nojaa vaistomaisesti ylärinteeseen. Niinkuin sillä nyt jotain merkitystä olisi :-|
Linkulla ei muuten kannata mennä kylki liian lähelle ojaa tai seinää. Sieltä ei pääse pois päätymättä jompi kumpi pää ensin ojaan tai nojaamatta siihen seinään.
Joo, ei se linkku joka paikkaan sovi, eikä varsinkaan sisänurkkaan kannata sovittaa, siitä voi olla vaikea päästä pois.
Jos on paljon tieajoa, varsinkin talvella, niin siinä etupyöräohjaus on parempi. Eräässä uudessa mallissahan saa valita kääntyykö etupyörät vai runko.
Rehusiilossa polkeminen ei ole ongelma. Jos pelottaa, niin paripyörät kiinni. Ja paino takana (renkaissa) auttaa takapyörän nosteluun.
-
ja tuota ihmettelen että miksi ei yleismaataloustraktorit ole kaikki linkkuja järestään, jos net on niiiin hyviä töissä? tiedän pari linkkua ja niihin ei jotkit kuskit mene kuin kilon paloina kun ei jaksa päivää nilkuttaa... ( kuten eräskin sanoi ) perinteistä konetta sitten ajelee ihan mieluusti.
Osittain tottumiskysymys. Toisissa hommissa se on parempi, toisissa huonompi. Jossain ei merkitystä.
Nopeassa ja raskaassa kuljetusajossa ei ehkä omimmillaan, kyntökin on vähän sellaista 'asettelua'. Peräkärryn peruuttaminenkin vähän uusi ulottuvuus, renkaan ja aisan väli paikallaankin riippuu siitä miten rattia pyörittää.
Suurimmat preeriavetäjät taas ovat usein runko-ohjattuja. Saadaan mahtumaan isot pyörät, järeät akselit ja puhtaaseen vetämiseen optimaalinen etupainoinen painonjakautuma, työkoneethan ovat silloin aina hinattavia.
Tasamaalla kuormauskäytössä se melkein omimmillaan on. Jonkun trukkihaarukan kanssa kätevä kun voi sivusuunnassa helposti hienosäätää. Ahtaissa paikoissa ketterä sukkuloida. Nämä joissa runkonivelen lisäksi kääntyvät vielä etupyörätkin ovat käsittämättömän ketteriä. Joskus sellaista vähän kokeilin, niillä saa ajettua myös samalla lailla kylkimyyryä kuin jollain Vredolla, jokainen rengas menee omaa jälkeään.
-
Itse aiheeseen: kaverilla on muutama tuhat tuntia koluttu nelosmassikka 5455 ek-koneena ja minusta se on ollut aika ongelmaton ja käteenkäypä.
Sisua vähän virittämällä tehotkin lienevät viime vuosina olleet siinä 150 paikkeilla ja hyvin on kestänyt, töitäkin sillä on tehty eikä hyssytelty. Nopeahko hydrauliikka, toimiva suunnanvaihto (!) jne.
Onhan noissa kai maanantaiyksilöitäkin ollut, mutta en yleistäisi.
-
(https://www.farmshow.com/images/articlefull/105941297089799.jpg)
-
Miksi ostaa traktoria ylipäänsä ilman etukuormaajaa? en ymmärrä. Kyllä siitä enemmän hyötyä on siinnä keulalla kuin haittaa.
-
5713SL dyna6 ismen 170b kuormaajalla ollut nyt pari kuukautta eli jotain osaa sanoa..
Hankittiin karjatilan ykköskoneeksi eli työnkuva ihan laidasta laitaan, paskan mätöstä silppurin vetoon ja kaikkea siltä väliltä.
Alkukokemukset pelkästään positiiviset, kuormaajakäytössä aivan omimmillaan, painojakauma tuttua massikkaa eli ensimmäisenä ei ole takapyörät ilmassa, tosin jos vähänkään enemmän kuormausta oon pitänyt 2000kg punttia varsissa, ei tosiaan nouse takapyörät :D Hallintalaitteet hyvät kuormauskäytössä, vedonvapautus, pikavaihteet ja suunnanvaihto löytyy tuosta effiecent mallista kuormaajanvivusta jne. Ja näkyvyys perinteisestä luiskanokka massikkaa eli erittäin hyvä.
Kuormainhommien lisäksi paljon muuta ei oo vielä ehditty tekemään kuin kyntämään muutama kymmenen hehtaaria 4siipisten variflexi mallisten paluu ööverumien kanssa ja pienestä koostaan huolimatta tuntuu melko ok kokoiselta koneelta aurojen eteen, nostolaitteessa nostovaraa vähintäänkin riittävästi vrt. aikaisemmat massikat. Ja 130 hevosvoimalla kulkee kyllä nuo 4 siipiset kaakonkulman moninaisilla maalajeilla ihan riittävää vauhtia 20 tuuman leveydelläkin.
Joku kommentoi nelikon pakan lipsumisesta, en oo ainakaan vielä saanut luistamaan. Ja vanhempiin massikoihinkin on temput olemassa millä sen nelikon pakan saa pitämään... ;D
Yhteenvetona voidaan sanoa että tähän mennessä oon erittäin tyytyväinen, ens kesän jälkeen paremmin kokemuksia
-
Ehdottomasti linkku kone etukuormainkoneeksi. Itsellä on sellainen 20 vuotias, city Valtra navetta koneena, vaihdoin kurottajan tuollaiseen. Omassa käytössä paljon monikäyttösempi ja parempi. Nostokorkeus toki on paljon vaatimattomampi. On niin mukavan ketterä ja kuormain on tehokas. Itsellä muut hommat rajoittuu kärryn vetoon ja nostolaite kylvökoneen käyttöön. Tuo hieman tehoton 14000 ajettu moottori rajoittaa kärrynvetoa. Mutta muutama linkku täälläpäin on monipuolisessa käytössä, siirtoajoa, äestystä, perunannostoa jne. Eli itse hankin seuraavksikin linkku koneen kuormainkoneeksi, toki noita jäykkärunkoisiakin täytyy farmilla olla.
-
Kiitoksia kaikille kommenteista, nyt näyttää pakka siltä että vähän ajettu 54xx sarjalainen massikka vie voiton. Tämä lähinnä siksi että kaikesta huolimatta noiden museoikäisten vaihtokoneiden arvo ei ollutkaan miljoonia :o
Täytyy kyllä sanoa että se uusi 5R jontikka näyttää edelleen sellaiselta koneelta joka tulee paikkansa lunastamaan, ellei ilmene jotain mystistä. Siinä oli kyllä törkeän kallis orkkisetukuormaaja joka vähän latisti tunnelmaa.
Lähtöhinnaltaan nuo kaikki (mf 5713sl, jd 5120r, nh t5.120 ja valtra n104) oli aika tarkkaan samat 85-90t. Erot lähinnä lisävarusteista.
Jos tuota ei-maaatalouden kuormaushommaa jostain syystä tulisi enemmän niin sellainen jämerämpi avantti tai vanha trukki voisi olla siellä paikallaan, pihat on vaan sen verran epätasaisia ettei ihan optimaalisia trukilla kurvailuun.
-
Epäilemättä hyvä valinta aiottuun käyttötarkoitukseen. Käytä kuitenkin hetki aikaa sen miettimiseen, mistä löytyy tuon merkin huolto ja onko se pätevä yrittäjä. Massikka on muuten ok kone, mutta huoltovapaa se ei ole. Tässä on muutama kone ollut tutuilla, joilla on ollut aika hankalia vikoja. Ne on selvitetty, mutta huolto sai tehdä tosissaan hommia.
-
Aika hankalia ja kalliita vikoja tahtoo tulla kaikkiin merkkeihin nykyään tuon tikitalisaation myötä.
-
Maassa olevan konekannan laajuus vaikuttaa silleenkin, että mahdolliset viat ja niiden syyt on todennäköisemmin tuttuja huoltomiehille.
Nyt kun Fentin huolto kattaa koko maan, niin itse saattaisin kokeilla ek-koneeksi käytettyä varjomallin fenttiä ennemin kuin verkua tai sontarekeä.
-
Maassa olevan konekannan laajuus vaikuttaa silleenkin, että mahdolliset viat ja niiden syyt on todennäköisemmin tuttuja huoltomiehille.
Nyt kun Fentin huolto kattaa koko maan, niin itse saattaisin kokeilla ek-koneeksi käytettyä varjomallin fenttiä ennemin kuin verkua tai sontarekeä.
Sen huollon laajentuminen ei välttämättä merkitse sen toimivuutta, näitten varioitten ja tee em essien vikojen löytämisessä vaaditaan jotain kokenustakin, saati sitten oikeitten antureitten löytämistä. (Nimim. kokemusta on)
Suosittelisin edelleen tuon merkin Farmer- mallistosta sopivan kokoista vehjettä.
Minun mielestäni olisivat voineet säilyttää nuo Farmerit ja Favoriitit tuotannossa,pääsisi töihinkin ilman että ensteks pitää ohjelmoida jutut tarkoitukseen sopiviksi eikä tehoja hukkuisi mihnkään automaatikan vaatimaan ylimääräiseen hydrauliikkaan.
-
Tuo huolto on melkoisen tärkeä homma, onneksi itellä on kiinnostusta ymmärtää noiden vimpaimien sielunelämää, helpottaa melkoisesti vianhaussa ja pienemmät hommat sujuu omassa tallissakin. Meillä on onneksi kohtuullisen matkan sisällä parikin huoltomiestä joiden avulla täytyy pärjätä.
Ikävästi tuo vehkeiden digitalisoituminen vaikeuttaa hommia (pahimmillaan), tutkiskelin juuri taannoisen koeajon päätteeksi jontikan vikakoodeja ja siellähän niitä oli, mutta suurin osa jotain joutavanpäiväisiä matalien kierrosten ja matalien hydrauliikkapaineiden rivejä, hukkuu vakavammat virheet tuollasten sekaan jos ei jaksa vähän väliä kelata niitä valikon alavalikon alavalikoita läpi. Toki kivaa on että pystyy muokkaamaan kaikkia ominaisuuksia mutta onko ne kaikki asiat sinne tuhruiseen telkkariin tungettava. No, ajattelin myös joskus aiemmin ettei javasta tule ikinä mitään merkittävää ohjelmointikieltä ja että facebook on sellanen ohimenevä ilmiö, voi olla että jouduin vähän myöntymään ettei ihan täysin noin ollut...
Mitä noihin ventteihin tulee niin edelleen ongelma minun tapauksessani on se että uudet on liian kalliiita ja hinnalta ja ominaisuuksilta sopivia käytettyjä on erittäin vähän kaupan. Ja mitä olen erittäin pienellä otannalla haastatellut "ison" ventin omistajia niin eipä nekään vioilta vapaita ole, niinkuin ei muutkaan.
Aika paljon pystyy tiettyjä tuhoja välttämään kun vähän katselee ja kuuntelee sitä konetta, mutta nuo sähköviat vaatii että niitä kuunnellaan analysaattorilla eikä sekään aina suoraan kerro syyllistä. Jonkun ohjelman joskus tehneenä tietää että ohjelman korjaaminen ei auta jos testi on rikki.
-
Varsinaisia softavikoja noissa kai harvemmin on - siis ohjelmoijan jättämiä bugeja.
Mutta piirikorttivikoja (boxivikoja), liitinvikoja, johtosarjavikoja, kytkinvikoja, anturivikoja, toimilaitevikoja, näyttövikoja. Vaikka mitä vikoja, jopa laturivikoja jotka voivat sekoittaa systeemejä.
Ja joskus sen varsinaisen syyllisen löytäminen on kuin nopanheittoa, huolimatta siitä että testeri tai itsediagnostiikka mielestään kertookin syyllisen.
-
katellu nuita liittimiä joissain koneissa ja aika aroille paikoille laitettu niin kuin normaali käyttöä ajatellen. ja kun noissa aika heikot suojat turvana niin olisko joku pätevä konsti saada net säilymään ropakossa paremmin?
-
Maassa olevan konekannan laajuus vaikuttaa silleenkin, että mahdolliset viat ja niiden syyt on todennäköisemmin tuttuja huoltomiehille.
Nyt kun Fentin huolto kattaa koko maan, niin itse saattaisin kokeilla ek-koneeksi käytettyä varjomallin fenttiä ennemin kuin verkua tai sontarekeä.
Mahtaakohan käydä niin että Valtra sahhaa itteensä nilkkaan tuon Fendtin kanssa tai Amerikkalaisethan sen päättää?
-
Jos se on niinkuin mersu, että maine kestää pikku notkahduksetkin ? Integraatio merkkien kesken luonnollisesti syvenee jokaisen uuden mallin myötä.
-
Taitaa olla senjälkeen kun firma on myyty sijoittajille niin nää yrittävät aikansa ratsastaa sillä entisellä laadukkaan vehkeen maineella ja tuotteet ovat kuitenkin samaa mössöä muitten kanssa kun ei enää ole suvun nimi rasitteena, Fendt, Ferguson ehkä Claassikin sekä joku pikkufirma vielä, eihän nää sijoittajat tarvitse välittää muusta kuin voitoista..
-
Varsinaisia softavikoja noissa kai harvemmin on - siis ohjelmoijan jättämiä bugeja.
Ei kärsi olla softavikoja kun se on ainoa osa koneesta mitä ostaja ei omista ja mistä valmistaja on oikeasti vastuussa.
-
Varsinaisia softavikoja noissa kai harvemmin on - siis ohjelmoijan jättämiä bugeja.
Ei kärsi olla softavikoja kun se on ainoa osa koneesta mitä ostaja ei omista ja mistä valmistaja on oikeasti vastuussa.
Juu. Tietysti pitää ensin määritellä mikä on 'vika', ja mikä on 'dokumentoimaton ominaisuus'.
Typerä mutta kömpelö toiminta ei varmaan ole vika ellei se aiheuta vaaraa tms. Löytyyhän niitä välillä kun käyttäjä toimii täysin eri tavalla kuin mitä suunnittelija on ajatellut. Pari esimerkkiä omasta massikasta:
- jos joystick on aktivoitu ja menee vääntämään manuaalisesti sieltä takaa venttikarojen vivuista niin se bittipuoli menee johonkin 'safe modeen' niin että saa vähän aikaa kikkailla sen aktivointinappulan kanssa ennen kuin merkki valo herkeää herjamasta ja joystick taas toimii. Muuten sieltä takaa on tosi näppärä säätää vaikkapa hydraulista työntövartta kun kiinnittää konetta, pitää vaan muistaa penkiltä lähtiessä poistaa joystick käytöstä. Systeemi tietysti huomaa että propokara liikkuu vaikka sitä ei sähköllä ohjata ja virhetilahan sellainen on...
- yleensä jos koneella ajaa joku joka ei sitä osaa käyttää, jossakin vaiheessa vaihteisto alkaa vilkuttaa jotain virhetilaa näytössä eikä kone välttämättä liiku kuin uudelleen käynnistämällä. Mä en onnistu tuossa koskaan mutta utelias kokeililja yleensä 5 minuutin sisällä. Jotenkin kun kytkintä, T-kahvaa, sen nappulaa, sitä isoa nuppia ja suunnanvaihdinta käyttää riittävän sekavasti niin systeemiltä loppuu ideat.
- vanhemman polven kuskit eivät pääse sillä ollenkaan liikkeelle kun eivät päästä kytkintä hetkeksi ylös käynnistyksen jälkeen . Jos sitä ei tee vaan tarjoaa suoraan liikkeellelähtöä perään niin virhehän siitä syntyy eikä kytkimen nosto saa aikaan kuin virheilmoituksen. Varmaan 5 kertaa olen puhelimeen vastannut että suunnanvaihdin vapaalle ja kytkin rauhassa viideksi sekunnniksi ylös ja sitten uusi liikkeellelähtöyritys.
Noista tuota keskimmäistä pitäisin varsinaisena ohjelmistovirheenä. Muut ovat enemmän tai vähemmän tarkoituksellisia mutta ärsyttäviä ominaisuuksia, ehkä niissä on joku turvallisuusajatuskin mukana.
Suorastaan vaarallisena pidän sitä että jos nostolaitetta on käytetty lokasuojien nappuloista tai niistä taaempana olevista 'pakko-ohajusnappuloista' niin se pitää kuitata uudelleen penkin vierestä. Ja sitten kun tilanne työkoneen kanssa on joskus sellainen että nostaa ei saisi enää yhtään vaan laskea, ja se kuittaus vaatii ensin nappula ylös ja sitten alas. Tuottoisa hydrauliikka ehtii tuossa nykäistä varsia vähän ylös, varsinkin jos hiukan mokaa siinä nopeassa klik-klik tempussa. Kerran olen kaatanut vielä ilman tyntövartta olleen työkonen tuolla tempulla kun varsia ei saanut suoraan alas. Saahan ne niistä mainituista nappuloista kun muistaa ettei yritä siitä tavallisesta keinukytkimestä. Minusta turhaa monimutkaisuutta kiireessä muistettavaksi.
-
aika kivaksi on mennyt elektroniikan ja voiman yhistäminen..... aatelkaas jos siellä apumies kopista ohjais jotain koneen kiinnilaittoa niin millanen tapaturmariski moinen? tuo kytkimen lepuutusjuttu on miulle uutta. missään vaiheessa ei moisesta ole ollut huollon puolelta tuossa nyyssä puhetta... kun se herjaa aika usein liikkelle lähdöstä kylmiltään tuolla cp herjalla... joka sit poistuu kytkimen ja suunnanvaihdon vapaalla... kivaaa!
-
Apumiesten on syytä olla riittävän osaavia ja ymmärtäviä. Ainakin siellä hytissä.
Kävi tuossa kaverille niin että laittoivat liiterissä ahtaassa välissä paluuauroja perään. Letkut enää puuttuivat, ja traksa on sellainen että niitä ei oikein saa kiinni kuin mottori seis. Apumies sammutti koneen ja veteli mekaanistyyppistä ulkoisesen hydrauliikan vipua muutaman kerran ees taas poistaakseen liittimistä paineet. Letkut kiinni ja kone käyntiin, aurat lähti samantien kääntymään siinä lattialla ja aurojen vieressä yhä ollut kiinnilaittaja sai juuri ja juuri vältettyä alle jäämisen ja vieressä olleen toisen koneen väliin rusentumisen. Aurat kääntyvät loppujen lopuksi aika nopeasti.
Se vipu oli heiluttelun päätteeksi jäänyt lukituksi työasentoon... näinkin voi siis käydä :-((
Kiire, innostus ja tietämättömyys on huono yhdistelmä. Ei tarvita edes väsymystä.
-
Kyllähän moni asia on mennyt sen vuoksi metsään, että mahdollistetaan fantsut ja ihqut sähkötoiminnot digitaalisella ohjauksella.
Kosketusnäyttöjen omg tyyppinen daa pitää olla nykyään joka koneessa. Nappulat on niin nähty.
Käyttöliittymien monimutkaistuessa raktorin tietokoneessa ei enää kelpaa joku motorolan tai intelin perus masuunikuona vaan lähtökohtaisesti näytössä pitää pyöriä 60 quakee yhtä aikaa death matchina.
Siksi softa on yksi heikoimmista lenkeistä nykykoneissa. Se ohjausboksi saattaa toimia labrassa komeasti, mutta kun korroosio alkaa purra, niin mitäs sitten. Paska rauta on tietenkin syy.
Kun aukaisee jonkun boksin, niin piirien kinttuja saa katsella vanhoilla silmillä mikroskoopin läpi, jotta kiiltävästä massasta erottaa kinttujen välisen ilmaraon. Sitten kun kellotetaan miljoonaa sitä piilaakson muurikkaa, niin ei ihme jos alkaa puntit tutista.
Meinaan vaan, että turhaa tavaraa joudutaan nykyään prosessoimaan aivan liikaa ja systeemi menee aivan jumiin, jos joku kellojakso putoaa välistä.
Meinaan, että ilman kosketusnäyttöäkin ja graafisia hienosteluita pärjäisi komeasti.
Meinaan, että ihan kytkinraktoria turpiinilla lähtisin katsomaan.
-
Paras kun olis vielä linkku ja semmoinen on tehty. Nimittäin 6600 valmetin pohjalle tehdyssä koeajo linkussa oli kuulemma ollut turbiinikytkin, jotain alkupään citymalleja mekaanisella suunnanvaihdolla. Kaverit kellä turbiinikytkinkoneita oli, koeajoivat ja näppäräksi kehuivat.
-
Eikös ne oo palanut kaikki,ainakin täällä keskellä länttä.
-
Sitä en osaa sanoa ovatko olleet normaalimalleja uitelampia palamaan, mutta se keskikardaanin boorin voitelu on ymmärtääkseni aiheuttanut hieman ongelmia. Muistelen myös että forest malleissa oli lykätty hieman liikaa kuormaa yhdelle työvalon sulakkeelle, jolloin niitä sulakelootan piirilevyjä on tainnut kärytä...
-
Paras varmaan sitten jättää vääderi ostamatta, jos ei sitä saa täyteen ilman linkkua ja turbiinia.
-
Paras varmaan sitten jättää vääderi ostamatta, jos ei sitä saa täyteen ilman linkkua ja turbiinia.
😂😂😂
-
Mites noi linkku-traktorit käyttäytyy sivurinteessä. Enkä tarkoita noita preeriakoneita vaan näitä meikäläisiä. Metsäkoneella ainakin on välillä aika vaikea ajella sivurinnettä silleen, että kone menisi haluttuun suuntaan, eikä vaan valuisi alaspäin.
-
Mites noi linkku-traktorit käyttäytyy sivurinteessä. Enkä tarkoita noita preeriakoneita vaan näitä meikäläisiä. Metsäkoneella ainakin on välillä aika vaikea ajella sivurinnettä silleen, että kone menisi haluttuun suuntaan, eikä vaan valuisi alaspäin.
Niljakkaalla pinnalla yhtä hyvin - tai huonosti.