Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Rypsistä rapsiin  (Luettu 317321 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20005
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
Niin tämmänen on kukinta, jonka pitäisi tuottaa kolme tonnia. Jos toteutunut nykykukinta on jotenkin suhtessa satotasoon, jopa 800 kiloa tekee tiukkaa saada.



-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20005
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
Katselin Peltotuen tehtyjä toimenpiteitä CL rapsissa, jonkin
verran kuuma kesänalku teki nopeatempoiseksi kasvuasteiden seurantaa.

01.11.2015 KYNTÖ
07.05.2016 SIEMEN RAPSI DK 7130 CL 7,900 KG
07.05.2016 LANNOITUS 1 YARAMILA Y20 K (N27 P2 K3) 325,300 KG 87,8 6,5
07.05.2016 MUOKKAUS
07.05.2016 KYLVÖ
29.05.2016 KASVINS. 1 KESTAC 50 EC 0,200 L
01.06.2016 KASVINS. 2 PILOT ULTRA 2,000 L
01.06.2016 KASVINS. 2 CONTACT KIINNITE 0,200 L
01.06.2016 KASVINS. 2 MATRIGON 72 SG  0,165 G
06.06.2016 KASVINS. 3 CLAMOX 1,500 L
06.06.2016 KASVINS. 3 DASH-KIINNITE 1,000 L
06.06.2016 KASVINS. 3 KESTAC 50 EC  0,200 L
10.06.2016 LANNOITUS 2 YARABELA SUOMENSALPIETARI 27-0-1 100,000 KG 27,0
10.06.2016 LANNOITUS 2 YARAVITA BORTRAC 150 6-0-0 2,700 L 0,1
10.06.2016 KASVINS. 4 AVAUNT 150 EC  170,000 ML
10.06.2016 KASVINS. 4 VILJELYOHJELMA-KIINNITE  0,030 L
21.06.2016 HIVENLANN. 3 YARAVITA SOLATREL 0-19-6 4,000 L 0,7
21.06.2016 HIVENLANN. 3 YARAVITA BORTRAC 150 6-0-0 1,200 L 0,0
21.06.2016 KASVINS. 5 MOSPILAN  0,150 KG
21.06.2016 KASVINS. 5 VILJELYOHJELMA-KIINNITE  0,020 L
24.06.2016 KASVINS. 6 MAVRIK 2 F 0,200 L
24.06.2006 KASVINS. 6 JUVENTUS 90  1,000 L
24.06.2006 KASVINS. 6 SILWET GOLD KIINNITE  50,000 ML
29.06.2016 KASVINS. 7 MAVRIK 2 F  0,220 L
29.06.2016 KASVINS. 7 SILWET GOLD KIINNITE  80,987 ML
29.06.2016 KASVINS. 7 AMISTAR  0,400 L

Disclaimer: nämä siis ovat kirjoitettuja rivejä, en
takaa kyseisen ohjelman turvallisuutta tai toimivuutta
jollakin erityisellä pellolla.

-SS-

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2531
  • Etelä-Karjala
Vs: Rypsistä rapsiin
Katselin Peltotuen tehtyjä toimenpiteitä CL rapsissa, jonkin
verran kuuma kesänalku teki nopeatempoiseksi kasvuasteiden seurantaa.

01.11.2015 KYNTÖ
07.05.2016 SIEMEN RAPSI DK 7130 CL 7,900 KG
07.05.2016 LANNOITUS 1 YARAMILA Y20 K (N27 P2 K3) 325,300 KG 87,8 6,5
07.05.2016 MUOKKAUS
07.05.2016 KYLVÖ
29.05.2016 KASVINS. 1 KESTAC 50 EC 0,200 L
01.06.2016 KASVINS. 2 PILOT ULTRA 2,000 L
01.06.2016 KASVINS. 2 CONTACT KIINNITE 0,200 L
01.06.2016 KASVINS. 2 MATRIGON 72 SG  0,165 G
06.06.2016 KASVINS. 3 CLAMOX 1,500 L
06.06.2016 KASVINS. 3 DASH-KIINNITE 1,000 L
06.06.2016 KASVINS. 3 KESTAC 50 EC  0,200 L
10.06.2016 LANNOITUS 2 YARABELA SUOMENSALPIETARI 27-0-1 100,000 KG 27,0
10.06.2016 LANNOITUS 2 YARAVITA BORTRAC 150 6-0-0 2,700 L 0,1
10.06.2016 KASVINS. 4 AVAUNT 150 EC  170,000 ML
10.06.2016 KASVINS. 4 VILJELYOHJELMA-KIINNITE  0,030 L
21.06.2016 HIVENLANN. 3 YARAVITA SOLATREL 0-19-6 4,000 L 0,7
21.06.2016 HIVENLANN. 3 YARAVITA BORTRAC 150 6-0-0 1,200 L 0,0
21.06.2016 KASVINS. 5 MOSPILAN  0,150 KG
21.06.2016 KASVINS. 5 VILJELYOHJELMA-KIINNITE  0,020 L
24.06.2016 KASVINS. 6 MAVRIK 2 F 0,200 L
24.06.2006 KASVINS. 6 JUVENTUS 90  1,000 L
24.06.2006 KASVINS. 6 SILWET GOLD KIINNITE  50,000 ML
29.06.2016 KASVINS. 7 MAVRIK 2 F  0,220 L
29.06.2016 KASVINS. 7 SILWET GOLD KIINNITE  80,987 ML
29.06.2016 KASVINS. 7 AMISTAR  0,400 L

Disclaimer: nämä siis ovat kirjoitettuja rivejä, en
takaa kyseisen ohjelman turvallisuutta tai toimivuutta
jollakin erityisellä pellolla.

-SS-

Täytyy myöntää, että yritystä ainakin on ollut.
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

Tiimo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 603
Vs: Rypsistä rapsiin
Pellonpiennarpäivän esittely Farmitissa. Ensin on kuvituskuva keltaisenaan kukkivasta öljykasvipellosta, sitten äskettäinen otettu kuva Kleopatra- ja Drago-lajikkeiden mainoskyltistä. Kyltin takana kasvustot ovat ihan samanlaista harvaa puolikukkivaa kuin omakin.

http://www.farmit.net/oljykasvit-kasvinviljely/2016/07/01/pellonpientareella-tutustuttiin-kevatrapsiuutuuksiin

-SS-
Juurikin näin. Miksi ei kukaan puhu mikä mättää. Minkä takia kukinta ei ole sellaista kuin pitäisi (kuvat).
Tilanne pellollasi on samanlainen kuin täällä useimmilla pelloilla.
Sivuversojen kehitys näyttäisi jotenkin häiriintyneen ja kukinta on jotenkin ihmeellistä kukka kerrallaan nukkumista. Voiko toukokuun helteet sekoittaa kasvurytmin näin perusteellisesti. Ei näyttäisi tuholaisten tekemältä vaivalta.
Milloin mahtaa päästä tällaisia kasvustoja puimaan kun kukinta on tällaista hidastettua elokuvaa. Jos ne sisuversot sieltä toteutuneella tahdilla kehittyvät kukkivat ne seuraan kuukauden.

  • Vieras
Vs: Rypsistä rapsiin
Pellonpiennarpäivän esittely Farmitissa. Ensin on kuvituskuva keltaisenaan kukkivasta öljykasvipellosta, sitten äskettäinen otettu kuva Kleopatra- ja Drago-lajikkeiden mainoskyltistä. Kyltin takana kasvustot ovat ihan samanlaista harvaa puolikukkivaa kuin omakin.

http://www.farmit.net/oljykasvit-kasvinviljely/2016/07/01/pellonpientareella-tutustuttiin-kevatrapsiuutuuksiin

-SS-
Juurikin näin. Miksi ei kukaan puhu mikä mättää. Minkä takia kukinta ei ole sellaista kuin pitäisi (kuvat).
Tilanne pellollasi on samanlainen kuin täällä useimmilla pelloilla.
Sivuversojen kehitys näyttäisi jotenkin häiriintyneen ja kukinta on jotenkin ihmeellistä kukka kerrallaan nukkumista. Voiko toukokuun helteet sekoittaa kasvurytmin näin perusteellisesti. Ei näyttäisi tuholaisten tekemältä vaivalta.
Milloin mahtaa päästä tällaisia kasvustoja puimaan kun kukinta on tällaista hidastettua elokuvaa. Jos ne sisuversot sieltä toteutuneella tahdilla kehittyvät kukkivat ne seuraan kuukauden.

Tietääkö kukaan minne ne kaalikoit koteloituu? Joku muistaakseni kirjoitti että ne koteloituisivat jopa lituun. Nyt kun lituja ei juuri ole tai ovat niin pieniä ja ohkasia, epäilen että tuskin se toukka sinne vielä mahtuu koteloitumispuuhiin. Olisko ne pirulaiset koteloituneen ton rypsin/rapsin varsironttoon? Tälläkään alueella (pohjammaa) ei ole kun 10-prosenttia rypsi/rapsi maista hyvän näköisiä, ja nekin autosta istuen katsottuna.

Mutta "so not" kullan hinta nousee, kun siitä tulee pulaa  :D

Viimeksi muokattu: 02.07.16 - klo:06:42 kirjoittanut Köntys

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12235
  • Virolaista kiitos!
Vs: Rypsistä rapsiin
Mulla oli hiukan mielessä, että lähtisin tuohon Salon tilaisuuteen, mutten sitten viitsinyt, kun ajattelin, että Borealin lajikkeisiin en kuitenkaan sekaannu. Mukava kuulla, että kukinnan vaisuutta on muillakin. Samaa olen jo itsekin ihmetellyt, että ihmeen kauan kestää. Pääverso jonkinlaisessa kukassa ja sivuversot kehittymässä. Ehkä positiivista on kuitenkin se, että niitä versoja ylipäätänsä on, kun lähtötilanteessa kuoriainen oli jo kyttäämässä ensimmäistä nuppua. Laittaisin ongelmista 70% liian lämpimän alkukesän piikkiin, yhdistettynä kuivuuteen. Loput 30% joku kaalikoin levittämä kasvitauti tms. vielä tuntematon juttu. Kieltämättä harmittaa, kun kasvusto muuten olisi ihan mukava, mutta nämä ylivoimaset esteet kuten peura, säät ja öttiäiset pilaa homman.

Peuroihin on tosin tulossa helpotusta, kun arvovaltainen metsästysseurueen delegaatio kävi paikalla toteamassa tilanteen. Toimittavat nyt pellolle tykin, jolla peurat pelotellaan mäelle. Luulin aluksi, että on joku kummelijuttu, mutta se on joku kaasutykki tms. Raportoin lisää kunhan homma etenee.

Tiimo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 603
Vs: Rypsistä rapsiin
Kokeiltiin joskus n.20v sitten kaasutykkiä hirvien pois pelotteluun jurttiaumalta. Toimi pari viikko ja sitten hirvet tottui paukahteluun. Toivotaan parempaa menestystä peurojen pelottelussa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20005
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
Nii mitä noilla peuroilla kulloinkin tarkoitetaan; niitä punertavanruskeita ja isompia jotka vilauttavat valkoista hännänalusta loikkiessaan vain niitä pieniä ruskeita jotka ovat siellä pellolla laiduntamassa jopa kymmenin kappalein.

Yhtä hyvin voisi 50-päisen lammaskatraan laittaa rehustukseen.

Eivätkä metsästysseurat suostu vähentämään niitä pienempiä, vain niitä isompia pitkin hampain. Ketä varten niitä säästellään ? Konsernijohtajien jahtiin ? Markkinoidaan tulevaisuudessa ulkomaisille rahamiehille elämysmetsästystä ? Peuranlihasuurteurastamon peruskivi muurattu ?

-SS-

Naturalis

  • Vieras
Vs: Rypsistä rapsiin
Eivätkä metsästysseurat suostu vähentämään niitä pienempiä, vain niitä isompia pitkin hampain. Ketä varten niitä säästellään ? Konsernijohtajien jahtiin ? Markkinoidaan tulevaisuudessa ulkomaisille rahamiehille elämysmetsästystä ? Peuranlihasuurteurastamon peruskivi muurattu ?

-SS-

Metsäkauriit voit itse listiä metsästysaikana jos omaat metsästyskortin, muistat vaan saalisilmoituksen tehdä.
Tietysti alkusi voi vihjaista seuralle että vuokrasopimus on harkinnassa kun eivät harvenna tuholaisia...

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Rypsistä rapsiin
Peuroihin on tosin tulossa helpotusta, kun arvovaltainen metsästysseurueen delegaatio kävi paikalla toteamassa tilanteen. Toimittavat nyt pellolle tykin, jolla peurat pelotellaan mäelle. Luulin aluksi, että on joku kummelijuttu, mutta se on joku kaasutykki tms. Raportoin lisää kunhan homma etenee.

Saahan sitä toivoa, mutta...

Kokeiltiin joskus n.20v sitten kaasutykkiä hirvien pois pelotteluun jurttiaumalta. Toimi pari viikko ja sitten hirvet tottui paukahteluun. Toivotaan parempaa menestystä peurojen pelottelussa.

...eiköhän siinä noin käy. Kaikki elukat kun ovat ennemmän ja vähemmän oppivaisia. Paremmin voisi toimia laskun lähettminen teuraseläinten luvattomista laiduntamisesta rypsipellossa tai  metsästyssopimuksen irtisanominen ja uuden laatiminen, jossa määritellä euromääräinen vuokra ja korvaustaso, jos elukoita ei saada pidettyä poissa pellolta sekä kuinka lähelle saa eläimiä ruokintapaikkaa ylläpitämällä houkutella. Tai sitten pitäisi ryhtyä mitämään näkösällä ahkerasti sitä Turun Sanomien juttua, jossa joku virustutkija tms. oli vaatimassa kaikkien hirvien ja peurojen metsästämistä punkkien levittämien tautien ehkäisemiseksi.

Samaisen jutun mukaan peura ja kauris ovat myös vieraslajeja ja niitähän, tai ainakin tuoreimpia tulokkaita, kuuluisi vainota. Vanhat vissiin saavat olla rauhassa kun ovat jo ehtineet kotiutumaan ja valtaamaan oman tilansa. Niitä vanhoja vieraslajeja on kyllä aika paljon jos vaikkapa sata vuotta mennään taaksepäin....

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: Rypsistä rapsiin
  Ei muutako tiukka ote elukkoihin niin kuin täällä tehtiin kun ei hirvejä saatu vähenemään ,niin perustettiin oma seura ja ammuttiin
ensimmäisenä pyynti-viikonloppuna kuusi hirveä kahdella laukauksella ,niin rupesi kanta kummasti vähenemään.
 Mitä tulee tuohon SS ruikutusohjelmaan ,niin ainakin kaksi turhaa ja jopa vahinkollista (resistenssi) ruiskutusta tehty.

 

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20005
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
Eivätkä metsästysseurat suostu vähentämään niitä pienempiä, vain niitä isompia pitkin hampain. Ketä varten niitä säästellään ? Konsernijohtajien jahtiin ? Markkinoidaan tulevaisuudessa ulkomaisille rahamiehille elämysmetsästystä ? Peuranlihasuurteurastamon peruskivi muurattu ?

-SS-

Metsäkauriit voit itse listiä metsästysaikana jos omaat metsästyskortin, muistat vaan saalisilmoituksen tehdä.
Tietysti alkusi voi vihjaista seuralle että vuokrasopimus on harkinnassa kun eivät harvenna tuholaisia...

Tuossa seuran aktiivin kanssa on asiaa jutusteltu; olen maininnut jopa tapporahan omalta osaltani olevan mahdollinen; valkohäntäistä isompaa lupaavat tulla mielelläänkin, mutta kollektiivisella päätöksellä kuuluvat suojelevan vielä sitä pikkukaurista. En tiedä susilleko ruokaa vai mikä on ajatus. Joka tapuksessa tämä Raaseporin susilauma elää ja lisääntyy hyvin näillä pikku hirvieläimillä. Sitten kun syövät loppuun, alkaa lampaiden saalistus.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20005
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
  Ei muutako tiukka ote elukkoihin niin kuin täällä tehtiin kun ei hirvejä saatu vähenemään ,niin perustettiin oma seura ja ammuttiin
ensimmäisenä pyynti-viikonloppuna kuusi hirveä kahdella laukauksella ,niin rupesi kanta kummasti vähenemään.
 Mitä tulee tuohon SS ruikutusohjelmaan ,niin ainakin kaksi turhaa ja jopa vahinkollista (resistenssi) ruiskutusta tehty.

Juu pyretroideja ehkä liian monta, mutta kyllä asiantuntijat sanoivat, että Avaunt - Mospilan(neonikotinoidi ) ja Mavrik (resistenssiä vastustava pyretroidi) olisivat kolme muuta tehovaikutusta normipyretriinin lisäksi. Ja koska oli kolme erilaista mutta lähes samaan aikaan tulevaa kasvintuhoojaa, suosittelivat nimenomaan tuon neonikotinoidiruiskutuksen yhteyteen tavallista pyretroidia. En uskaltanut yhdistää, koska siitäkin on Bernerin sivuilla kielto, vaan pidin väliä. Jälkikäteen nyt tietää, ettei se pyretroidi ainakaan kaalikoihin tehonnut, mutta ei kyllä Mospilankaan.

Rapsikuoriaisiin mielestäni sain hyvän tehon, vähäiset kirpat myös lähtivät ensimmäisellä pyretriinillä. Ja niin kuin sanoin, en kirjoita enkä kirjaa tänne, ruiskutinko vai enkö ruiskuttanut vielä enemmillä aineilla. Ehkä sitten kuolinvuoteella joskus tunnustan, jos on tunnustettavaa.

Mutta yritin noudattaa tärkeimpiä ohjeita: Avaunt, Mospilan vain kerran, eikä yhdessä pyretroidin kanssa. Mavrik max kaksi kertaa, ja kukinnan lähellä, koska mehiläisiä liikkui, eikä muitakaan tehoaineita olisi saanut laittaa. Pyretriiniä ehkä liian monta kertaa, mutta tehosi ainakin lentäviin kaalikoihin pudottelemalla niitä maahan, vaikka matoihin ei vaikutusta juuri millään aineella, ehkäpä sitten täytyy sellainen kasvustossa puhaltava systeemi järjestää, vaikka testeissä ei siltikään ole havaittu tasaisempaa leviämistä. Ainakin kaikki mahdolliset tuulisuuttimet pitää hylätä, 20 mikronin punaisella pisarasumuttimella sumun vaikutusaika rypsikasvustossa on jo 5 minuuttia, ja kaasuuntuva tehoaine tappaa jo hengityselimistön kautta.

Ruotsissa on vaikutuksen saamiseksi ruiskutettu kuumana päivänä, iltaruiskutuksilla ei ole sitä tehoa niinkään ollut, yhtään mihinkään, samaa olen itse havainnut. Ja todellakin näillä vesistö-lannoite-lorosuuttimilla nyt ei vaikutusta saa.

Pohjanmaalla muutenkaan ei ole resistettejä kantoja, eikä tuholaispainetta, ja kyllä se resistenssi jo on kauan sitten tänne Länsi-Uudenmaan - Varsinais-Suomen alueelle tullut, ja niin kuin sanoin, eikös asia ajatella niin, että ei koske minua, muut hoitakoot resistenssiongelmat, tämä minun minun minun satopotentiaali on ainoa, joka on mielessä.


(Kuvituskuva, MTT)

Ja näitähän on aina, jotka tulevat haaksirikon jälkeen sanomaan, että ruiskuta, älä ruiskuta , mitäs jätit ruiskuttamatta, mitäs ruiskutit.

-SS-

Viimeksi muokattu: 02.07.16 - klo:11:21 kirjoittanut -SS-

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: Rypsistä rapsiin
  Tuossa kuvassa ,vaikka onkin täynnä noita koppiaisia niin ei ne tuossa vaiheessa mitään vahinkoa tee vaan lisää tiliä kun hoitavat
amppareitten työtä.

Tiimo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 603
Vs: Rypsistä rapsiin
Nii mitä noilla peuroilla kulloinkin tarkoitetaan; niitä punertavanruskeita ja isompia jotka vilauttavat valkoista hännänalusta loikkiessaan vain niitä pieniä ruskeita

-SS-
Valkohäntäpeura on peura ja metsäkauris on kauris.
 Näin ainakin tällaiselle vanhemmalle miehelle vaikka sitä miten tässä taanoin yritettiin muuttaa.