Tuossa onkin olennainen pointti. Elikkä helpossa muodossa olevan fosforin saanti vaikeutuu. Joudutaan suorittamaan kierrätystä, erottelua yms. josta tullee kustannuksia, jotka jonkun on taas maksettava.

22.2.2008, Landsbygdens Folk:

Räkna med dyra och sena leveranser på konstgödsel

På tisdagen höjde Kemira priset på gödsel med 13,7 procent. Det här är andra höjningen enbart på det här året. I januari höjdes priserna med 13,8 procent. Också i höstas höjdes priset två gånger. En direkt jämförelse med priserna visar att den som beställde till exempel åkergödsel den 3 september betalar 290 euro per ton, medan den som beställer gödseln i dag tvingas betala 460 euro för samma mängd. Det ger en höjning på nästan 59 procent på mindre än ett halvår!
Förutom att betala ett högt pris tvingas också de som nu beställer vänta länge på leveransen. I värsta fall tvingas man inleda vårbruket innan gödseln kommit. Försäljningsdirektör Janne Mäkikalli vid Kemira säger att de som beställer nu får sina leveranser i maj. Något exakt datum vill han inte uttala sig om.
På onsdagen lovade i alla fall en lantbrukshandel i Österbotten att den som då beställde gödsel kunde få den första veckan i maj. Enligt lantbrukshandlarna har också de allra flesta beställt gödsel redan tidigare. Dock finns det en del som ännu inte börjat planera för säsongen. Mäkikalli säger att det börjar bli bråttom för dem om de ska hinna få gödsel till vårbruket.
Att Kemira göra två sådana här drastiska höjningar så nära inpå varandra förklarar Mäkikalli med brist på och därmed ett högre pris på råvaror.
- Samtidigt har marknadspriset på gödsel stigit på världsmarknaden. Det är brist på konstgödsel i hela världen, säger han.
Det finns många förklaringar till att det nu råder brist på konstgödsel på världsmarknaden.
- I Australien, Nya Zeeland och i Mellaneuropa var det dåliga skördar i fjol. Då spannmålspriserna stigit vill man ta igen det man förlorade i fjol. Att gödsla bra är ett sätt. Också energigrödorna i Brasilien och USA ska ha mera gödsel. Att EU slopat tvångsträdan gör också att större areal ska sås in i Europa i år.

Voisko maanviljelijä laittaa tuon etellisen toesella kotimurteella, ei oo oekeen kaekki kotimaeset nii hallinnassa

Fosforia on kasvukerroksessa tuhansia kiloja hehtaarilla,(kouluajoilta muistelen tämmöstä).
Kyse on siitä miten sen sais vapautumaan kasvien käyttöön.
Kalkitus auttais tähänkin asiaan, nyt kannattaa kalkita jos koskaan, ja
vähä äkkijä ennen ku huomataan että norijalaeset omistaa nordkalkit,skjiit
ym. kalkkiyritykset

Kait sen nyt tyhmemmänkin pitäis käsittää että ei Agrimarket  mikääm lannoitemonopoli ole.Jos tavaraa ei ole myytävänä niin ei ole.ei sitä myyjät persnahoistaan y lannoksia saa aikaan.Mut menkää vaan ovet paukkuen sivaan ym marketteihin ei se mitään asialle tee.

En ole väittänytkään, että Agrimarketilla on monopoli. Sillä on kuitenkin monilla alueilla määräävä markkina-asema, jota se käyttää räikeästi hyväkseen. Kuinka firma, jossa lannoitetehdas on merkittävänä omistajana, voi ensimmäisenä myydä ei-oota ja pelotella lannoitteen saatavuudella samaan aikaan kun pienet yksityiset kaupat myyvät vielä viikkoja lannoitteita omille kanta-asiakkailleen huhtikuun alun toimituksilla? Tarkoitan sitä, että Agrimarket hämmentää tietoisesti markkinoita ja pyrkii korjaamaan sen seurauksena lisäeurot kassaan. Määräävä markkina-asema tarkoittaa sitä, että viljelijällä ei ole toiminta-alueellaan juuri vaihtoehtoja harjoittaa maataloutta ilman, että on Agrimarketin kanssa tekemisissä. Kyse on myös mm. rehuista ja viljakaupasta. Kun viljelijät tyhmyyksissään ovat antaneet "omaa" kauppaa suosimalla kilpailijoiden, pienten maatalousporvarien, näivettyä, on hankala ostaa esim. rahtikulujen takia kovin kaukaa.

Mielestäni viljelijöillä on oikeus avoimesti kyseenalaistaa S-ryhmän koko toimintapaketin (päivittäistavarakauppa, viljakauppa, rehuteollisuus, pankkitoiminta, polttoainekauppa jne.) vaikutus viljelijän toimeentuloon.

En ole väittänytkään, että Agrimarketilla on monopoli. Sillä on kuitenkin monilla alueilla määräävä markkina-asema, jota se käyttää räikeästi hyväkseen. Kuinka firma, jossa lannoitetehdas on merkittävänä omistajana, voi ensimmäisenä myydä ei-oota ja pelotella lannoitteen saatavuudella samaan aikaan kun pienet yksityiset kaupat myyvät vielä viikkoja lannoitteita omille kanta-asiakkailleen huhtikuun alun toimituksilla?

Tilaamalla haamukuormia ison kasan jonoon onnistuu tämä. Monet a-marketitkin tekee samaa. Sitten kun tilauksia tulee, lätkitään toimitusosoitteita kuormiin.

kyllä on hyvä että ostin viime kesänä halvimmalla hinnalla reilusti lantaa. kyllä on kylmä hiki noussut pintaan missähän hinta tasossa liikutaan ensi kesänä .

kyllä on hyvä että ostin viime kesänä halvimmalla hinnalla reilusti lantaa. kyllä on kylmä hiki noussut pintaan missähän hinta tasossa liikutaan ensi kesänä .

Niinpä, milloin on viimeksi lannoitteet halventuneet? Taisi olla EU-vuonna veronalennuksen takia.

Virossa lannotteen hinta noussu kuulemma 110%.
Siinä vähä osviittaa
Että sillälaella

Mielestäni viljelijöillä on oikeus avoimesti kyseenalaistaa S-ryhmän koko toimintapaketin (päivittäistavarakauppa, viljakauppa, rehuteollisuus, pankkitoiminta, polttoainekauppa jne.) vaikutus viljelijän toimeentuloon.
[/quote]

Tämä on hyvä huomio. Ainakin osa sikamiehistä on vankasti sitä mieltä, että S-ryhmä jarruttaa enemmän sianlihan hinta kehitystä, kuin K-ryhmä. Viljamarkkinoilla S-ryhmällä on määräävä markkina asema välittäjänä, samoin rehuissa. Viljanviljelijöiden ja karjatilallisten kannattaisi edelleen tiivistää yhteistyötä ja saada sitä kautta parempaa tuottavuutta kummallekkin. Rahtikulut tulevat kasvamaan lähi vuosina polttoaineiden hintojen kohoamisen vuoksi, joten naapurin viljojen siiloon ostaminen alkaa houkutella enemmän. Tuorevilja markkinatkin tuntuvat menevän pilalle sitä myöten, kun Kesko ja Agrimarket sekaantuvat siihen. Alun perinhän sen kannattavuus perustui, että voitiin ostaa vilja edullisesti pellosta... 

Mielestäni viljelijöillä on oikeus avoimesti kyseenalaistaa S-ryhmän koko toimintapaketin (päivittäistavarakauppa, viljakauppa, rehuteollisuus, pankkitoiminta, polttoainekauppa jne.) vaikutus viljelijän toimeentuloon.

Viljanviljelijöiden ja karjatilallisten kannattaisi edelleen tiivistää yhteistyötä ja saada sitä kautta parempaa tuottavuutta kummallekkin. Rahtikulut tulevat kasvamaan lähi vuosina polttoaineiden hintojen kohoamisen vuoksi, joten naapurin viljojen siiloon ostaminen alkaa houkutella enemmän.
[/quote]

Tässä on yhdenlainen malli. Ei ole kahdenvälistä vaan kymmenien tilojen välistä kauppaa.

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-01-24,104:4:513482,1:0:0:0:0:0:

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 27.02.08 - klo:16:37

Mielestäni viljelijöillä on oikeus avoimesti kyseenalaistaa S-ryhmän koko toimintapaketin (päivittäistavarakauppa, viljakauppa, rehuteollisuus, pankkitoiminta, polttoainekauppa jne.) vaikutus viljelijän toimeentuloon.

Viljanviljelijöiden ja karjatilallisten kannattaisi edelleen tiivistää yhteistyötä ja saada sitä kautta parempaa tuottavuutta kummallekkin. Rahtikulut tulevat kasvamaan lähi vuosina polttoaineiden hintojen kohoamisen vuoksi, joten naapurin viljojen siiloon ostaminen alkaa houkutella enemmän.

Tässä on yhdenlainen malli. Ei ole kahdenvälistä vaan kymmenien tilojen välistä kauppaa.

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-01-24,104:4:513482,1:0:0:0:0:0:
[/quote]

Huittislaisena olen ilolla seurannut tuota... Mutta tarkoitin, että pienemässäkin mittakaavassa luonaisi samalla idealla.

Viljanviljelijöiden ja karjatilallisten kannattaisi edelleen tiivistää yhteistyötä ja saada sitä kautta parempaa tuottavuutta kummallekkin. Rahtikulut tulevat kasvamaan lähi vuosina polttoaineiden hintojen kohoamisen vuoksi, joten naapurin viljojen siiloon ostaminen alkaa houkutella enemmän.

Noin on meillä toimittu jo monta vuotta. Kuviossa on pari viljantoimittajaa, ja toinen samalla paskan vastaanottaja.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 27.02.08 - klo:16:37

Viljanviljelijöiden ja karjatilallisten kannattaisi edelleen tiivistää yhteistyötä ja saada sitä kautta parempaa tuottavuutta kummallekkin. Rahtikulut tulevat kasvamaan lähi vuosina polttoaineiden hintojen kohoamisen vuoksi, joten naapurin viljojen siiloon ostaminen alkaa houkutella enemmän.

Noin on meillä toimittu jo monta vuotta. Kuviossa on pari viljantoimittajaa, ja toinen samalla paskan vastaanottaja.

Kyllähän noita hyviä esimerkkejä löytyy. Täälläkin sikamiehet on vieneet painavat mallasohrat pihasta samalla hinnalla, kuin kauppa mallastamoon. Eikä pelkoa laatu vähennyksistä.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 27.02.08 - klo:23:39

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 27.02.08 - klo:16:37

Viljanviljelijöiden ja karjatilallisten kannattaisi edelleen tiivistää yhteistyötä ja saada sitä kautta parempaa tuottavuutta kummallekkin. Rahtikulut tulevat kasvamaan lähi vuosina polttoaineiden hintojen kohoamisen vuoksi, joten naapurin viljojen siiloon ostaminen alkaa houkutella enemmän.

Noin on meillä toimittu jo monta vuotta. Kuviossa on pari viljantoimittajaa, ja toinen samalla paskan vastaanottaja.

Kyllähän noita hyviä esimerkkejä löytyy. Täälläkin sikamiehet on vieneet painavat mallasohrat pihasta samalla hinnalla, kuin kauppa mallastamoon. Eikä pelkoa laatu vähennyksistä.

Periaatteena tilojen välises viljakaupas on parhaimmillaan se, että kumpikin voittaa, kun kauppa ei vetele välistä.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 28.02.08 - klo:08:27

Lainaus käyttäjältä: KJL - 27.02.08 - klo:23:39

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 27.02.08 - klo:16:37

Viljanviljelijöiden ja karjatilallisten kannattaisi edelleen tiivistää yhteistyötä ja saada sitä kautta parempaa tuottavuutta kummallekkin. Rahtikulut tulevat kasvamaan lähi vuosina polttoaineiden hintojen kohoamisen vuoksi, joten naapurin viljojen siiloon ostaminen alkaa houkutella enemmän.

Noin on meillä toimittu jo monta vuotta. Kuviossa on pari viljantoimittajaa, ja toinen samalla paskan vastaanottaja.

Kyllähän noita hyviä esimerkkejä löytyy. Täälläkin sikamiehet on vieneet painavat mallasohrat pihasta samalla hinnalla, kuin kauppa mallastamoon. Eikä pelkoa laatu vähennyksistä.

Periaatteena tilojen välises viljakaupas on parhaimmillaan se, että kumpikin voittaa, kun kauppa ei vetele välistä.

AAMEN!

Se on nimenomaan niin. Jos isännät pääse keskenään sopuun, niin kysyy kaupalta mitä se maksaisi, jos saisi viljat viedä ja sitten sille onkin jo selvä hinta. Kumpikin voittaa, kun ei tartte maksaa välityspalkkiota (4-5€) ja rahtia.