Poikivan hiehonhan saa toki samaan hintaan ostettua kuin muilla kasvatettua, mutta onhan tuossa omassa elukassa (vaikka jollekkin sen 1600 maksaa) ainakin emän taustat tiedossa. Tiätty aivan kehnoja jälkeläisiä ei kannattane kasvatukseen laittaa...Eipä niitä kannattais itekkään kasvattaa?

Tautiriski on vähintäänkin haasteellinen hallittava, jos ostaa paljon.

Paljonko tulee hintaa sinun itse kasvattamille hiehoille? Pystytkö laskemaan? Jos 2.5€/vrk tuntuu kalliilta, pääsetkö itse alle 3€/vrk?

En kasvata hiehoja itse. Pystyn laskemaan. 2.5 ei tunnu kalliilta, se on kallis.

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 12.09.09 - klo:11:41

Paljonko tulee hintaa sinun itse kasvattamille hiehoille? Pystytkö laskemaan? Jos 2.5€/vrk tuntuu kalliilta, pääsetkö itse alle 3€/vrk?

En kasvata hiehoja itse. Pystyn laskemaan. 2.5 ei tunnu kalliilta, se on kallis.

Tarkkaa hintaa itsekasvattamalle en itsekään tiedä. Mutta kun pelkkä rehukustannus ja parsipaikan vuokra (rakennuksen korko ja poisto) menee yli 2€/vrk on helppo maksaa vieraalle tuo summa ja täyttää tyhjäksi jääneet paikat lehmillä.

Väittäisin että uudessa tuotantorakennuksessa alle 2€/vrk kustannukseen on aika haasteellista päästä.

Samalla myös peltopinta-ala riittää paremmin ison lehmämäärän rehuntuotantoon ja lannanlevitysalaksi.

Vuosi sitten sanomalehdissähän oli kirjoituksia, että poikivaa hiehoa ei kannata myydä alle 2000 e.n. Käytännössä kuinka moni saa sellaista hintaa, ei varmaan monikaan. Ainakaan tavan keskimääräisestä lupukasta, kun ei paremmistakaan. Meillä hiehonkasvatuksen ulkoistaminen oli pakon sanelemaa. Tilat eivät millään riittäneet. Toisekseen niillekin hiehojen vaatimille parsipaikoille saadaan lypsävä lehmä. Mieluummin pidän terveitä lehmiä karjassa, kuin näin syksyaikaan alan laskea arpomalla, että minkähän lehmän pistäisin teuraaksi, kun nuoriso ei muuten mahdu sisälle. Toisaalta tuo hiehon myynnin kannattamattomuus ei iske luopumaan omistaan.

Uutta navettaa rakennettaessa kannattanee miettiä tarkoin, kannattaako yli 5000 e.n hintaista paikkaa jättää hiehon kasvattamiseen vai laittaa se tuottamaan lehmän alle. Pointti tämäkin. Kalleushan sitten on ajattelutavassa, miten sen laskee. Hieho ei tuota, mutta lypsävä lehmä sillä paikalla tuopi paremmin katetta pöytään.

Maitotilan itse kasvattaman hiehon hinnaksi on kotimaisissa ammattilehdissä esitetty 1400-2000€. Ei liene syytä epäillä, tuohon haarukkaan se menee.

Jos lähdetään ulkoistamaan jotakin toimintoa, yleensä pitäisi syntyä kustannussäästöä. Toki syitä on muitakin. Kertokaapa nyt paljonko tulee hiehon hinnaksi, kun se on osan kasvatusajasta rahtikasvattajalla tässä keskustelussa aiemmin kuvatuilla ehdoilla ja hinnalla?

Jos lähdetään ulkoistamaan jotakin toimintoa, yleensä pitäisi syntyä kustannussäästöä.

Aina ei ulkoistamisesta tarvitse tulla kustannussäästöä. Oleellisempaa on se mihinkä ulkoistamalla säästetyt omat resurssit käytetään. Pitää ymmärtää mikä on maitotilan pääasiallinen tulonlähde: maito. Keskitetään kaikki resurssit sen taakse, mistä raha tulee, ja ulkoistetaan muu. 

Maitotilan itse kasvattaman hiehon hinnaksi on kotimaisissa ammattilehdissä esitetty 1400-2000€. Ei liene syytä epäillä, tuohon haarukkaan se menee.

Jos lähdetään ulkoistamaan jotakin toimintoa, yleensä pitäisi syntyä kustannussäästöä. Toki syitä on muitakin. Kertokaapa nyt paljonko tulee hiehon hinnaksi, kun se on osan kasvatusajasta rahtikasvattajalla tässä keskustelussa aiemmin kuvatuilla ehdoilla ja hinnalla?

hiehon hintaan taitaa aika paljon vaikuttaa se tehtävä työ määrä ja kiinteät kustannukset jotka on todella vaihtelevia tilojen kesken. mutta veikkaan että alle 1500e sitä ei saa noilla ehdoilla.

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 12.09.09 - klo:19:18

Jos lähdetään ulkoistamaan jotakin toimintoa, yleensä pitäisi syntyä kustannussäästöä.

Aina ei ulkoistamisesta tarvitse tulla kustannussäästöä. Oleellisempaa on se mihinkä ulkoistamalla säästetyt omat resurssit käytetään. Pitää ymmärtää mikä on maitotilan pääasiallinen tulonlähde: maito. Keskitetään kaikki resurssit sen taakse, mistä raha tulee, ja ulkoistetaan muu. 

Siis ulkoistaa voi mihin hintaan tahansa, kunhan nyt ulkoistaa?

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 12.09.09 - klo:21:07

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 12.09.09 - klo:19:18

Jos lähdetään ulkoistamaan jotakin toimintoa, yleensä pitäisi syntyä kustannussäästöä.

Aina ei ulkoistamisesta tarvitse tulla kustannussäästöä. Oleellisempaa on se mihinkä ulkoistamalla säästetyt omat resurssit käytetään. Pitää ymmärtää mikä on maitotilan pääasiallinen tulonlähde: maito. Keskitetään kaikki resurssit sen taakse, mistä raha tulee, ja ulkoistetaan muu. 

Siis ulkoistaa voi mihin hintaan tahansa, kunhan nyt ulkoistaa?

Ulkoistaminen ei ole tavoite vaan keino parantaa tilan tuottamaa tulosta. Omalla kohdalla hiehon kasvattajan pyytämä kahden euron hinta on halvempi kuin mihin itse pystyn. Se tuo jo  sinällään säästöjä ja parantaa tulosta.

Mutta oleellisinta on se mitä tehdään hiehoilta vapautuneella tiloilla ja muilla resursseilla. Jos tilat ovat tyhjillään, ulkoistaminen tuskin on järkevää. Mutta jos samoissa tiloissa pystytään pitämään paremmin tuottavia lypsylehmiä, ulkoistaminen on todennäköisesti järkevää vaikka kasvattajan perimä korvaus olisi yhtä suuri kuin omakustannushinta.

Jos alunperin 70 lehmälle suunnitellussa navetassa pystyy ulkoistamisen jälkeen pitämään 115-120 lehmää ilman investointeja, se tuntuu ainakin minusta kannattavalta. Kasvattajalle joutuu maksamaan noin 50 000€ alv 0% vuodessa  mutta suuremman summan säästä siitä ettei kasvata hiehoja itse. 45-50 lehmää tuo liki 200 000€ lisää liikevaihtoa. Tästä pitäisi jäädä viivan alle jonkin verran...

Halvinta olisi myydä vasikat ja ostaa hiehot, mutta silloin menettää oman jalostustyön hedelmät ja tautiriski kasvaa paljon.

Halvinta olisi myydä vasikat ja ostaa hiehot, mutta silloin menettää oman jalostustyön hedelmät ja tautiriski kasvaa paljon.

Naulan kantaan. 

Ymmärrän, Shrek, mitä tarkoitat. Myös meillä on hiehonkasvatus ulkoistettu hyvin samankaltaisella sopimuksella kun kerrot itse tehneesi.  Tällä systeemillä tulee vain turhan kalliita hiehoja, muuten toimii todella hyvin.

Eli mainitsemallesi "säästyneelle resurssille" muodostuu jokin hinta ja tätä hintaa pitää ymmärtääkseni verrata tämän "säästyneen resurssin" tuottoon jossakin toisessa kohtaa. Olipa se vaikeasti sanottu Näin ulkoistamisenkin hinnalla on joku maksimitaso.

Peräänkuulutin tuossa aiemmin muualla kasvatetun hiehon kokonaishintaa, koska se on jäänyt vähän piiloon. Tässähän on sellainen tilanne, että kaikkein kallein vaihe eli juottovasikkan kustannukset on omassa piikissä (paljon työtä+kalliit rehut) sen jälkeen kasvattaja hoitaa edullisimman osuuden (vähän työtä, 5kk laitumella jne) jonka jälkeen kustannus on jälleen maitotilalla (nyt se vie jo oikeasti lehmän paikan, iso eläin). Lisäksi rahdit, vakuutukset, siemennykset ,sorkanhoidot ym ja vielä mahdollinen kustannus kasvatuksen aikaisesta karsinnasta tai huonolla tuurilla pakollinen poisto eli riskille pitää laskea myös. Näin päädytään mun mielestä yli 2000 euron hintaseen hiehoon, saatika jos kasvattajan taksa on 2,5 tai yli.

Laittaa ajattelemaan, olisiko kuitenkin järkevää hankkia itselle myös nuo "välivaiheen" resurssit, niitähän saa rahalla. Käytännössä tarkoittaa rakentamista, rehujen ja työvoiman ostamista. Jos näin pääsee vaikkapa 1500€ hintaan en näe ulkoistamisessa järkeä.    

Tuo kassavirta vielä: Jos tuotat  1 milj litraa maitoa, saat siitä myyntituloa 300 000 (toivotaan, että enemmin) on tuo 50 000 hiehonkasvattajalle paha paikka...

kaikkein kallein vaihe eli juottovasikkan kustannukset on omassa piikissä (paljon työtä+kalliit rehut) sen jälkeen kasvattaja hoitaa edullisimman osuuden (vähän työtä, 5kk laitumella jne) jonka jälkeen kustannus on jälleen maitotilalla (nyt se vie jo oikeasti lehmän paikan, iso eläin). Lisäksi rahdit, vakuutukset, siemennykset ,sorkanhoidot ym ja vielä

Miksi ei voisi lähteä ternivasikkana? Tautiriski pienempi kuin lihapuolen välikasvatuksessa. Kasvattaja voisi ottaa myös sonnivasikat ja myydä ne välitykseen teininä.

Kaiken kaikkiaan tässä on sama ongelma kuin kaikessa maatalouteen liittyvässä. Kurjuutta on vaikea jakaa, kenen kouraan Musta Pekka jää kun ketjussa on niukasti rahaa? Kun olisikin kunnon bisnestä josta kaikille jäisi kunnólla rahaa.

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 13.09.09 - klo:00:28

kaikkein kallein vaihe eli juottovasikkan kustannukset on omassa piikissä (paljon työtä+kalliit rehut) sen jälkeen kasvattaja hoitaa edullisimman osuuden (vähän työtä, 5kk laitumella jne) jonka jälkeen kustannus on jälleen maitotilalla (nyt se vie jo oikeasti lehmän paikan, iso eläin). Lisäksi rahdit, vakuutukset, siemennykset ,sorkanhoidot ym ja vielä

Miksi ei voisi lähteä ternivasikkana? Tautiriski pienempi kuin lihapuolen välikasvatuksessa. Kasvattaja voisi ottaa myös sonnivasikat ja myydä ne välitykseen teininä.

Kaiken kaikkiaan tässä on sama ongelma kuin kaikessa maatalouteen liittyvässä. Kurjuutta on vaikea jakaa, kenen kouraan Musta Pekka jää kun ketjussa on niukasti rahaa? Kun olisikin kunnon bisnestä josta kaikille jäisi kunnólla rahaa.

Niin se menee. Kuten aiemmin totesin en epäile kasvattajaa ahneeksi, luulen kuitenkin että löysiä löytyisi kun oikein etsisi.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 13.09.09 - klo:00:35

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 13.09.09 - klo:00:28

kaikkein kallein vaihe eli juottovasikkan kustannukset on omassa piikissä (paljon työtä+kalliit rehut) sen jälkeen kasvattaja hoitaa edullisimman osuuden (vähän työtä, 5kk laitumella jne) jonka jälkeen kustannus on jälleen maitotilalla (nyt se vie jo oikeasti lehmän paikan, iso eläin). Lisäksi rahdit, vakuutukset, siemennykset ,sorkanhoidot ym ja vielä

Miksi ei voisi lähteä ternivasikkana? Tautiriski pienempi kuin lihapuolen välikasvatuksessa. Kasvattaja voisi ottaa myös sonnivasikat ja myydä ne välitykseen teininä.

Kaiken kaikkiaan tässä on sama ongelma kuin kaikessa maatalouteen liittyvässä. Kurjuutta on vaikea jakaa, kenen kouraan Musta Pekka jää kun ketjussa on niukasti rahaa? Kun olisikin kunnon bisnestä josta kaikille jäisi kunnolla rahaa.

Niin se menee. Kuten aiemmin totesin en epäile kasvattajaa ahneeksi, luulen kuitenkin että löysiä löytyisi kun oikein etsisi.

Sopiva koko / työllistävyys on tässäkin varmaan avainasia.

Kuullostaa ihan siltä, että Cosmic_Cowboy haluaa alkaa kasvattamaan mun ja Vastarannan vasikat ternistä lähtien... 

Sopiva koko / työllistävyys on tässäkin varmaan avainasia.

Kuullostaa ihan siltä, että Cosmic_Cowboy haluaa alkaa kasvattamaan mun ja Vastarannan vasikat ternistä lähtien... 

Kyllä se kierros meni jo ohi. Juottamon nvestointitukipäätös meni vanhaksi ja pehmeä lasku nautavapaaseen tulevaisuteen on hyvässä vauhdissa.

Sonnivasikoilla saisi lisää liikevaihtoa kasvattajalle. Hiehojen lisääminen sellaisiin määriin kuin lihanautoja nykyisin kasvatetaan ei onnistu. Eläimiä joutuisi ottamaan monesta paikasta monine tauteineen.

Luitteko MT:n Kantri-liitteestä Tammelalaisesta hiehonkasvattaja-pariskunnasta? Oli satakunta hiehoa ja sisäruokinakaudella 4...5 + 3...4 (tjsp) tuntia navettatyötä päivässä. Liikevaihtoahan moisesta tulee 2€/el/d*365 d/v*100el= 73000€/v, hiehoista ei kai mitään eläintukia (sopii etelä-suomeen) ja pelloilta +100€/ha.

Eräs lahajakas maatalousekonomistin alku laskeskeli päässään: 200 olis 150, hmm 400 jo 300, heeei 600:lla mentäis jo puolen millin luokkaaan! Kyllähän ne nykytekniikalla pariskunta ruokkii siinä kuin sonnitkin, eiksni. No, miehellä on tausta lihasiipikarjassa, jossa matematiikka varmaan meneekin noin. Tässä mallissa eläimen yksilölliseen huomioimiseen, tarkkailuun, hoitosuhteen rakentamiseen ja takapuolen vahtimiseen jää aikaa sekunnin osia päivässä. Vastaanottaja osannee olla kiitollinen hirvikiväärillä hoidetttavista villieläimistä.