No, olen lukuihin tyytyväinen, pimeällä apulannalla ei saa omiaan pois.
-SS-
Niin purin asiaa siten, että pelkän halvimman typpilannoitteen hinnan mukaan
jos lannoittaisi pimeällä apulannalla 100-110 kg/ha
ylittävän osuuden,
tappio ALV-vähennysoikeudesta ja myös verotettavan tulon kohoamisesta olisi
170N kg lannoitustasolla noin 70€ ja 150N kg lannoitustasolla noin 50€. Eli
ympäristökorvauksen perusosa menee päikseen (mukana tulevat kaikki ehdot
kaupan päälle) , ja osa kasvipeitteisyydestäkin.
Jos fosforilannoitus on mukana, moniravinteiset ovat kalliimpia, tappio nousee
jopa >100€/ha , ero alkaa tukea ympin ulkopuolelle jäämistä joka tapauksessa.
Eli ei mitään järkeä laittomissa pimeissä lannoituksissa. Metsälannoitukset lienevät
asia erikseen, jos on riittävän paljon lannoituskelpoista metsää. Jollekin 20 ha palstalle ei
voi vuosikausien ajan paperilla mättää tonneja apulantaa, vai voiko ?
Sitten ns.
apusäilörehunurmi, jos se todella jatkossa menee niin, että saa
niittää maahan , eikä tarvitse osoittaa lannoitusta, niin jos semmoinen
200+ kg typpeä siirretään hehtaarilta 4 x viljahehtaarin +50 N lannoitukseksi
tai 3 x +70N kg lannoitukseksi, ero ilman ymppiä lannoittamiseen tulee 150N
tasolla noin +75€ ja 170N tasolla noin +98€. Ymmärrän kyllä tämän "kikkailun"
houkuttelevuuden.
Tässä siis on oletettu noin puolet kerääjäkasvialaa, koska puolet on
syysvilja-alaa, tavoitteena. Toimenpiteet 54 + 56 max kasvip + 50 €
eli joka toinen vuosi kerääjäkasvi. Mutta jos apusäilis pysyvänä
nurmena jää kasvipeitteisyyden ulkopuolelle, heikentää se edelleen
ymppikorvauksen etua.
Mutta siis tämä "apusäilis" ei varmastikaan ole
ravinteiden tasapainoinen
käyttö -ehtojen tarkoituksen mukainen.
Disclaimer: Tämä vain on siis eri vaihtoehtojen tarkastelua, Pro-Agrian Tukipuntarissa
ei varmastikaan ole näitä. Tukipuntarin laskelmat ovat aika lailla sellaiset,
joihin itse olen päätynyt. Tämä ei ole kehotus alkaa käyttää tämmöisiä "kikkoja" missään
tilanteessa.
-SS-