Kai tohon tuntitaksaan pitäis liittää myös tieto, että mitä sillä saa..
Että kuivataanko vaikka 12 tuntia 60 asteella vai 6 tuntia 85 asteella??
Vai onko tuolla väliä? Matalilla lämmöillä öljyä menee vähemmän, mutta kaikkea muuta menee enemmän. Mahtavatko nää asiat kompensoida toisensa? Onko joku laskenut tämän?
Ei taida kompensoida, näin mututietona? Rajapiste jossain noilla main, että lämminilmakuivuri on tehoton kuin kylmäilmakuivuri lisälämmöllä, aikaa ja öljyä palaa muttei tapahdu oikeen mitään.
Jos kuivuri säädetty lähelle maksimia, tässä mielenkiintoinen yksinkertaistettu käppyrä. 50 astetta kuivausilma kylmällä ilmalla vs. 70 astetta tehokkaamalla pannulla, kyllästyskosteuden ero 80 vs. 200 eli tehoero 2.5 kertainen vaikka asteissa ero vain 20 astetta. Ei ihme että alitehoisella pannulla kuivaus kestää, ja öljyä palaa.
https://7b7b5653-a-62cb3a1a-s-sites.googlegroups.com/site/tekevillex/ilmankosteus/KosteusKuva1.jpg?attachauth=ANoY7cq_vShclHa6F7qZXNlPDeBvXFCHVCPoeP2ytWS0zII7Bfmv44xXpQCkVp5XCPiiw1JxDMKsZtMKz-Cq2WCyAVgmC9eTxTrbvgWlYWDFN0-pU4ivbmKO-kLzfCVv02_PnJJRCmmrcCPofXviYkzdPrg4Pc8fykE0fYM4C6pTtohCpmwhKrCMhLA2DzbgvI0nDZ1mhvkCA-iDnzadzirhNx_8dRhTeT1NHD3_fQaw0cWgm5M9dFs%3D&attredirects=0
Ilmamäärä vaikuttaa paljon hyötysuhteeseen vaikka öljyn (tai muun lämmitysenergian) pysyy samana. Antin käyttöohjeesta kopioituna:
"Normien mukaan mitoitettua kuivuria ja kuivuriuunia käyttäessäsi tulee vastaan tilanteita, joissa uunin maksi-milämpömäärä (suurin polttimen suutinkoko) ei riitä nostamaan kuivausilman lämpötilaa riittävästi. Ilmamäärää rajoitetaan silloin puhaltimen imuaukkoa kuristamalla niin paljon, että kuivausilman lämpötila nousee. Näin sekä kuivurista saatu teho että hyötysuhde paranevat.
Esimerkki kuivausilman vesihöyrynsitomiskyvystä samalla lämpömäärällä sekoitettuna erilaisiin ilmamääriin:
10 000 ilma m lämmittämiseen 0 °C:sta 50 °C:een tarvitaan sama lämpö määrä kuin 7 100 ilma m :n lämmittämi
seen 0° C:sta 70° C:een. Kun nämä ilmamäärät ajetaan kuivurin viljakerrosten läpi, laskevat lämpötilat vastaavasti n. 20:een ja 27:ään asteeseen kuivausajan keskivaiheilla. Silloin 10 000 m + 20° C ilmaa voi sisältää max 170 kg vettä ja 7 100 m + 27° C ilmaa voi sisältää max 188 kg vettä. Kun 0° C ilma voi sisältää vettä 5 g / m , niin 10 000 m :ssä 50° C ilmaa menee 50 kg ja tulee ulos 136 kg = 86 kg netto ja 7 100 m :ssä 70° C ilmaa menee 35 kg ja tulee ulos 150 kg = 115 kg netto."
Esimerkissä on oletettu, että ulostulevassa ilmassa 80% sen mahdollisesta maksimi vesimäärästä.
https://antti-teollisuus.fi/sites/default/files/fi408008%20ANTTI-MF1_as-%20ja%20kayttoohje_07_2010_fi.pdf
Mielenkiintoinen laskelma! Onko ulostulevassa ilmassa 80% maksimivesimäärästä vai enemmän, omassa kuivurissa ainakin tuntuma että enemmänkin? Ilman poistopuolen imureita saattaa kuivuri tiputella vettä, poistopuolen imurit päällä ei koskaan. Jos enemmän vettä kuin 80%, hyötysuhteen ero jyrkkeenee eri lämpötilojen suhteen,kuten tuosta mun linkittämästä kaaviosta näkee.
Yhtäkaikki, pannu pitää olla niin tehokas, että ilmamäärää ei tarvitse tarpeettomasti kuristaa kuin ihan äärilämpötiloissa ts. pakkasella. Jos antaa lämpötilan laskea vapaasti eli ei kurista ilmaa, käy kuten em. laskelmassa, energiaa kuluu mutta vilja ei enää kuivukaan kuten kuuluisi.
Tästä meinas olla väittelyä jossain toisaalla, että ei kannata ehdoin tahdoin puhaltaa ilmaa viljakerroksen läpi lämminilmakuivurilla, ellei saa lämpöäkin nousemaan. Ilmaa kuristettava, ettei lämpö karkaa harakoille. Tuo laskelma osoittaa selkeästi miksei! Vieläkun tuohon lisää sen erotuksen, että isommalla pannulla saa tohottaa reilua ilmamäärää kylmälläkin, kuivurin "teho" ts. kuivattava määrä per vuorokausi voikin lähes puolittua alimittaisella pannulla, vaikka pannujen tehojen erotus ei olisikaan läheskään yhtä suuri.
Mulla tosiaan mepun 365RCW 500kw:n nimellistehoisella pannulla, ilmamäärää kuristettava pakkasella. Muuten nousee aika mukavasti säädettyyn 86 asteeseen. Poistolämpö ohralla 31.5-34 asteen nurkilla, helteellä tms. kun yhdelläkin polttimella lämmöt nousee korkeammalle, silloin hieman enemmän. Ilmamäärä täysillä noilla luvuilla ja kuivuri poistaa kosteutta noilla spekseillä aikalailla sen 1.5% tunnissa, keskiarvon voi sanoa olevan aika liki. Joku vuosi tästä oli väittelyä, ja sieltä löytyy mitä laskin eräkohtaisia kosteuden poistoja. Nää poistumat todellisia, kun kuivuri vaakan päällä. Pikakosteusmittarit näyttää lähes poikkeuksetta märälle viljalle liian kuivaa ts. sen mukaan erästä ei poistuisi kovinkaan paljoa prosentteja mutta totuus on toinen ja usen karumpi, se 22% ohra olikin 28% kosteudeltaan
Ja sitten kuivuria moititaan tehottomaksi...