Miten arvon raati käyttää muokkauskoneita, jos on olemassa sekä hukkakauravapaita että hukkakaurattomina lohkoja. Itselle kävi vahinko tasausäkeen kanssa, ja eka vedolla pääsi 4- 5 siementä itämään puhtaammalle lohkolle. Eli äkeen ja vantaiston painepesu ainakin lienee  pakkotilanne, jos kosteusolojen takia on pakko poiketa hukkakauraiselle lohkolle ?

-SS-

Ydinpommi siihen lohkoon muu ei auta.

Minä luuli  että on tarjota ylimääräinen kaura.

Ehdottomasti omat koneet hukkislohkoille ja puhtaille ja kuski desinfioidaan enne kuin voi siirtyä lohkolta toiselle...

Hukkis on oikeasti suomen kallein rikkakasvi.

No en tiedä, kyllä juolavehnä lienee kallein. Aika pitkä penni menee glofosaatteihin....

Juu sitä vain tuli huomattua, että muutaman vuoden ajan jopa hukkaruiskulla käydyssä maassa edelleen on itämättömiä hukkakauran siemeniä, ja tasausäkeen palkit keräävät sitä multaa, joka näkyy varisevan noin 200 m matkalla uudelle lohkolle.

Mutta koskaan ei voi olla varma, milloin se viimeinen siemen välteistä putoaa. Eli tuollainen "lievä saastunta" todennäköisesti vääjäämättä leviää koko tilalle ennen pitkää, jollei puhaltelua ja pesua tehdä huolella...enkä ole ainakaan lautasmuokkareita nähnyt pestävän lohkojen välillä... todelinen multakeko se muokkarikin vähän kostealla kelillä on.

-SS-

Mulla kans sama, pari- kolme hukkislohkoa, niitä viimeseksi ja kyntö tai muut muokkaukset akseleitten päältä kepillä enimät pskat päältä. Pumimuri sama juttu, ne moska pesäkkeet sille pellolle. Multa mailla melko vaikeeta päästä hukkiksesta totaalisesti eroon.

Hukkislohkoille suorakylvö.

Eiköhän se ole vääjäämätöntä että melkeen joka pelto on vähän saastunut aina välillä, eläimet kuljettelee ym.
Positiivista että on pysynyt pellolla ja että voidaan sanoa tilanteen olevan vielä hallinnassa suomessa.
En ole tosin kotimaan matkailua pahemmin harrastanut.

Mulle tuossa tulleissa parilla pellolla ollut paljonkin.

Kyntö on ainakin siemenpankin kannalta hyvä, kevytmuokkaus ja syysvilja on ollut paras myrkkyjen jälkeen.

Jännästi jos pellon on muokannut syksyllä niin ei pahemmin näy mutta jos kylvää vielä esim. s-vehnän niin johan niitä taas näkyy olevan
jostain syystä? ja talvi kitkee itäneet pois.

Hukkakaura kuulemma leviää tulvien mukana  Miten jumalattomasti sitä hukkista sitten on siellä jokien latvoilla  Miten se hukkiksen jyvä osaakin kellua vedessä just jonkun pellolle itämään eikä ui esim. mereen.

Jos kala, esim ruutana tai karppi, syö hukkakauran ja heittää perkeet pellolle niin voiko se jyvä itää vielä.

Entä jos hukkis kelluilee vaikka Tanskaan ja siellä pakataan linnunkaurapussiin ja
tuodaan Suomeen S-Markettiin myyntiin ja siitä lintulaudalle ja siitä linnunpaskan mukana
taas pellolle?

Niin leviääkö hukkis tollai?

Eli se olis vähän niinkuin bumerangi...
Fysiikassa meillä on se aineen häviämättömyyden laki. Olisiko hukkis tämän lain alainen eli ei katoa ikuna.

Entä jos hukkis kelluilee vaikka Tanskaan ja siellä pakataan linnunkaurapussiin ja
tuodaan Suomeen S-Markettiin myyntiin ja siitä lintulaudalle ja siitä linnunpaskan mukana
taas pellolle?

Niin leviääkö hukkis tollai?

Näin se voisi tietysti levitä sinne jokien latvoille. Onkohan ensimmäinen hukkakaura tullut Suomeen juurikin näin, ja tulvat levittäneet sen sitten kaikkialle  Ja onkohan hukkakaura kuten vaelluslohi, eli että se osaa palata takaisin syntymäjokeensa lisääntymään 

Levittääkö tuulipuistot hukkakauraa?

Kyl ne tuuligeneraattorien siivet puhaltelee kaikki siemenet pitkin peltoja.

No heh-heh. Eli siis täällä saattaisi siis olla semmoista henkeä ilmassa, että Broadwayt vaa kirjanpidon ulkopuolella peltoon ja sitte tilaamaan siemenviljelykselle tarkastusta. Vai miten se nyt oli ?

-SS-