Alotetaas uus topiikki.
Koneviestin testiplänteistä osa ihan perseellään. Onko muita kohtalotovereita? Kylvöajankohta vaikutti kyllä kans todella paljon mut melkein 80% suorakylvöistä täälläpäin on keltasta tai orastunu vaan salaojien kohdilla. Myös näiden yli 30tonnisten lietemörssäriyhdistelmien raiskaamat lohkot erottuu hyvin. Pyöränjäljet näkyy, mitä leveempi Elssi tai Twini, sitä leveempi on keltanen juova.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 26.06.10 - klo:22:10

Parina ekana vuonna tuli käytyä paikalla, mutta sitten ei ole vaan kerennyt. Nyt voisi kyllä käydä kattomassa, jos todella näkemisen arvoinen epäonnistuminen.

Siinä on kuule kylmiksen lautasmuokkauksesta johtuvat murheet pieniä......

Mää en ole nähnyt koskaan näin myöhäisiä oraita suorakylvömiesten jäljiltä. Tosin en ole edes varma onko ne oraita vai jotain LHP-lajiketta. Maan vesitilavuus on aihe, joka pitäisi nostaa uudelleen keskusteluun. Samoin maan tiivistäminen yleensä. Ei näillä nykyaikaisilla vehkeillä tee täällä savimailla hevon paskaa. Tosi tarkkana saa olla kylvöajankohdan suhteen. Nyt olen onnistunut parina keväänä tiivistämään parhaan (multavimman) peltolohkon niin tiiviiksi, että ei tarvitse paljoa syksyllä puida Suorakylvö ja lautasmuokkaimet on pellolle melkoisen tappava yhdistelmä. Isännän pitää tuntea maansa todella tarkkaan ennenkuin tähän leikkiin lähtee mukaan. Tähän voisi oikeastaan lisätä kolmanneksi nämä kevätsänkipelleilyt. Kyllä ihmeitä tarvii tapahtua jos seuraavassa ympäristötukiohjelmassa allekirjoittanut vielä sitoutuu johonkin sängelle jättöön

Lainaus käyttäjältä: SKN - 26.06.10 - klo:22:12

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 26.06.10 - klo:22:10

Parina ekana vuonna tuli käytyä paikalla, mutta sitten ei ole vaan kerennyt. Nyt voisi kyllä käydä kattomassa, jos todella näkemisen arvoinen epäonnistuminen.

Siinä on kuule kylmiksen lautasmuokkauksesta johtuvat murheet pieniä......

Mää en ole nähnyt koskaan näin myöhäisiä oraita suorakylvömiesten jäljiltä. Tosin en ole edes varma onko ne oraita vai jotain LHP-lajiketta. Maan vesitilavuus on aihe, joka pitäisi nostaa uudelleen keskusteluun. Samoin maan tiivistäminen yleensä. Ei näillä nykyaikaisilla vehkeillä tee täällä savimailla hevon paskaa. Tosi tarkkana saa olla kylvöajankohdan suhteen. Nyt olen onnistunut parina keväänä tiivistämään parhaan (multavimman) peltolohkon niin tiiviiksi, että ei tarvitse paljoa syksyllä puida Suorakylvö ja lautasmuokkaimet on pellolle melkoisen tappava yhdistelmä. Isännän pitää tuntea maansa todella tarkkaan ennenkuin tähän leikkiin lähtee mukaan. Tähän voisi oikeastaan lisätä kolmanneksi nämä kevätsänkipelleilyt. Kyllä ihmeitä tarvii tapahtua jos seuraavassa ympäristötukiohjelmassa allekirjoittanut vielä sitoutuu johonkin sängelle jättöön

No kuules ku epätoivo valtas monet. Oli yhdistelmä: kevätsänki, lautasmuokkain ja sihen suorakylvö. Ja niiiiin ***** märkää, kun ei äkeellä irronnu multaa, haettiin jyrsin. Eikä mee piukkaan, ei........

No varmaan menee! Monet itkee kuivia keväitä, mutta mun mielestä tuo märkyys on paljon pahempi juttu. Noi maat lähtee saman tien tiivistymään ja kun juuristo jää sinne betonin sisään, niin mikään ei auta. Oraiden tarttis päästä tarpeeksi pitkälle, että juuristo olisi ehtinyt jo vähän pöyhimään maata. Sateen kestävyys kasvaa. Jos viime vuonna tehtiin isoja tappioita kalliin apulannan vuoksi, niin nyt ei tilanne ole monen kohdalla yhtään sen paremmin. Vituttaa katsella vajaita peltoja koko kesä, varsinkin kun paskaruohot valtaavat tilaa. Näkyy seurannaisvaikutuksia vielä seuraavanakin vuonna

Suurimmal osalla noista surkeitten oraitten omistajista on kuitenkin pirun iso
kanakoppi takaamassa harrastuksen kannattavuuden.

Niille on aivan sama vaikka ei mitään puitavaa tulis.

Alotetaas uus topiikki.
Koneviestin testiplänteistä osa ihan perseellään.

Vaikka alla oli paras mahdollinen tilanne eli edellisvuotinen rypsi.,

Jostain syystä ei ollut enää kaikkia konemerkkikylttejäkään paikoillaan..

Reaalitilanne kyllä näkyi parhaiten tienvarressa matkalla noille testilänteille.

Jotenkin tuntuu että iso osa isännistä ei 2007 edes tajunnut että nyt voisi päästä kevytmuokkaus ja kasvipeitteisyyspelleilystä kokonaan eroon.  Jossain tilanteessa toki paikallaan, itse ajattelin rypsin jäljiltä ajaa kultivaattorilla.

Onneksi oli noista sen verran kokemusta että osasi laittaa ruksit siten ettei ole pakko moiseen osallistua.

Nähtäväksi jää onnistuuko vielä seuraavalla kierroksella.

Eikä noissa ruuduissa ole mitään sellaista epäonnistumista jollaista ei olisi tienvarrenssa nähnyt eteläisessä suomessa liikkuessa.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 26.06.10 - klo:22:18

Alotetaas uus topiikki.
Koneviestin testiplänteistä osa ihan perseellään.

Eikä noissa ruuduissa ole mitään sellaista epäonnistumista jollaista ei olisi tienvarrenssa nähnyt eteläisessä suomessa liikkuessa.

Minä pöljä kun luulin että siellä on ollu kylvämässä suorakylvöeliitti. Virheiden mahdollisuus 0%. Ruuvimeisseli kertoo oikean kylvöajankohdan? Pakko myöntää mut kynnetyistä muokatut lohkot on parhaita jos ei sattunu kuorettumaan. Suorakylvetyissä ei vaan kerta kaikkiaan ole mitään vesivaraa.

Miten on tuo vertailulohko orastunut  eli perinteisesti hoidettu vai onko annettu tasoitusta ja kylvetty vasta sitten kun suorakylväjät jo käyneet? Koneviestissä ei juurikaan tuosta loimaan kokeesta ole veuhkattu ja olin jo huolissani että onko koko koe tältä vuodelta peruttu epäedullisten sääolojen tähden. Kaiken kaikkiaan tälläisenä märkänäkin keväänä oleellista on tehdä oikea-aikainen kylvö maan mukaan,ei kalenterin mukaan ja tämä näkyy orasmaissa. Oikea-aikaisesti kylvetyt pellot orastuu nätisti eikä keltasuutta esiinny. Tuo loimaan suorakylvökoe kaikkiaan on aika kevyttä viihdettä eikä sillä mitenkään kokeellista arvoa ole mutta toki se on hauskaa seurattavaa.

Onko käsitystä mitkä konemerkit ovat jääneet kokonaan pois?

Niin huono tilanne ei sentään ole, että laajamittaista kyntöön paluuta olisi näköpiirissä. Joillakin lohkoilla kyntö tosin tuntuu suositeltavalta ratkaisulta.

Mutta kaikesta huolimatta, maakuntaa kun kiertää, niin epäonnistumisia on tapahtunut kaikilla muokkaustavoilla, sitä tuskin voi kukaan kiistää. Itselläni on juurikin kaikista huonoimmat, joskaan eivät mitenkään erityisen huonot, juurikin kynnetyllä maalla, ja taas vastaavasti parhaasta päästä orakset löytyykin suorakylvetystä. En kyllä pysty sanomaan mikä se nyt olis ollut se paras tapa kylvää, tai sitten en ole ensimmäisenä suorakylvövuotena vielä päässyt hurmioon. Yritän siis olla realistinen näiden kolmen eri muokkaustavan suhteen.
Parhaiten luulisi näkyvän lohkolla, joka on muokattu eri tavoilla, ja kylvetty samaan lohkoon, mutta kun ruiskuttaessa en pystynyt sanomaan missä kohtaa muokkaustapa muuttui, maalajit kyllä näytti oraaseen vaikuttavan paljon enempi.

Mutta kaikesta huolimatta, maakuntaa kun kiertää, niin epäonnistumisia on tapahtunut kaikilla muokkaustavoilla, sitä tuskin voi kukaan kiistää. Itselläni on juurikin kaikista huonoimmat, joskaan eivät mitenkään erityisen huonot, juurikin kynnetyllä maalla, ja taas vastaavasti parhaasta päästä orakset löytyykin suorakylvetystä. En kyllä pysty sanomaan mikä se nyt olis ollut se paras tapa kylvää, tai sitten en ole ensimmäisenä suorakylvövuotena vielä päässyt hurmioon. Yritän siis olla realistinen näiden kolmen eri muokkaustavan suhteen.
Parhaiten luulisi näkyvän lohkolla, joka on muokattu eri tavoilla, ja kylvetty samaan lohkoon, mutta kun ruiskuttaessa en pystynyt sanomaan missä kohtaa muokkaustapa muuttui, maalajit kyllä näytti oraaseen vaikuttavan paljon enempi.

Sitten kun kaikki muu jolla maata saa tongittua on myyty, paitsi kylvökone, on hurmos iskeny.
 Tää yks pioneerihan käyttää suorakylvintä muokkaukseenkin, siis sillon kun ani harvoin ei maa läpäisekkään vettä riittävästi ja puimurista jää ikävät urat peltoon. Tietty siinähän voi syyttää niitä salaojittajia, eli kastematoja, laiskuudesta.

Eikös viime syksynä suorakylvömiesten muoti-ilmiö ollut jankkurointi!

Jankkuri voisi olla seuraava todellinen hittituote

Eikös viime syksynä suorakylvömiesten muoti-ilmiö ollut jankkurointi!

Myyräaura. Herääkin kysymys: Mitäs sekin sit taas hyödyttää? Keltaasta on silti ku Tähkän Laurin vireoossa ohra syksyllä................ Moomma aina haluunnu rakastaa kaikki roskihin..................

Pehmeimmät maat onnistu kylvöajankohtaan ja tulleen sateen määrään yllättävän hyvinkin. Kovimmat savikot sitten aivan järkyttävän kamalaa paskaa jossa juurikin ongelma toi vesitalous. Eipä tosin lohkot ole salaojissakaan mutta varmaan kyntämällä vedenkesto olis ollu parempi tänä vuonna.

Eräs mielenkiintoinen asia oli se että talvella kalkitut onnistu ihan pirun hyvin noilla kovillakin savilla. Olisko sitten niin että kalkitus tekee muru- ja pintarakenteen sellaiseks että kestää liettymättä ja murustuu hyvin?

Enpä itse ainakaa vielä yhden onnettoman kevään perusteella ole luopumassa. Satotasot on kuitenki säilyneet lähes samoissa kun kynnetyillä, osittain jopa parantuneetkin ja yksinkertaisesti polttoainekulut pienentyneet niin paljon ettei paluuta kyntämiseen ainakaan ole