Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.
Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.
Kasvuhan ei ole päätarkoitus syyslevityksessä vaan logistiikan helpottaminen. Varmasti sieltä jotain lähtee kevääseen mennessä, jopa lannoittamattomasta maasta jäämäravinteita, mutta kyse ei ole siitä onko se absoluuttisen ympäristöystävällistä, vaan siitä miten siitä tehdään mahdollisimman ympäristöystävällistä, koska sitä syyslevitystä on jonkin verran voitava tehdä.
Kasvun puolesta näkisin että ne muutaman kymmentä kiloa typpeä syksyllä levitettynä riittää siihen alkukasvuun esim. nurmelle, joka sitten keväällä täydennetään kun maiden kuivumiseen asti se syyslannoitus on hoitanut alkuversomisen tarpeita. Kukaan tuskin olettaa että joku 120 kiloa typpeä vaikka väkilannotteesta pysyisi maassa tallessa talven yli. Se saturaatikin vaikuttanee liikkeellelähtemisen herkkyyteen, kun kemiallisesta reaktiosta kuitenkin on kyse.
Ja tietenkin puhutaan vain karjanlannoista.