Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: SAS - 12.03.15 - klo:20:59
-
https://www.youtube.com/watch?v=SytEPLDoM9Q
Miehelle jolla ei käsivarsissa pysy moottorisaha. ;D
-
https://www.youtube.com/watch?v=SytEPLDoM9Q
Miehelle jolla ei käsivarsissa pysy moottorisaha. ;D
Joutuuhan tuolle kuitenkin sahalla kaatamaan.
Täytyy sanoa että näytti pelaavan kuin mainoksessa.
Aika siro-oksaisia puita kyllä, menevät helposti läpi.
Mitasta ei tainnut olla niin nuukaa kun näytti aloittavan tyviä mistä sattui.
Tuo vinssihomma voi olla toimivakin, edellyttäen että on sellainen Kela-työsopimuksella oleva palkaton apumies.
Mitenkähän toimisi metsurin kanssa kimppapuuhana? Metsuri kaataisi ja tekisi vaativammat, haarat, isot tyvet jne.
Rutiinityö sitten konehella.
Prosessorin ongelmat:
- huono näkyvyys rungon virheisiin (mutkiin). Esim lahon loppumista on mahdotonta nähdä ellei pudonneen pöllin pää jää näkyviin tai nosta sitä kouralla esille.
- päästävä runkoon nähden sopivaan suuntaan / kaadettava oikein
- iso-oksaisessa puussa kerääntyy julma oksakasa
- ihme jos sahan teho riittää isompiin puihin ilman repeämiä/kouralla kannattelua
Joskus katselin traktoriin sovitettua Pika-45 prosessoria. Se oli aika raju värkki...
Nimimerkki aikoinaan 'muutaman vuoden prosessorin kanssa puuhastellut'.
-
https://www.youtube.com/watch?v=SytEPLDoM9Q
Miehelle jolla ei käsivarsissa pysy moottorisaha. ;D
Joutuuhan tuolle kuitenkin sahalla kaatamaan.
Täytyy sanoa että näytti pelaavan kuin mainoksessa.
Aika siro-oksaisia puita kyllä, menevät helposti läpi.
Mitasta ei tainnut olla niin nuukaa kun näytti aloittavan tyviä mistä sattui.
Tuo vinssihomma voi olla toimivakin, edellyttäen että on sellainen Kela-työsopimuksella oleva palkaton apumies.
Mitenkähän toimisi metsurin kanssa kimppapuuhana? Metsuri kaataisi ja tekisi vaativammat, haarat, isot tyvet jne.
Rutiinityö sitten konehella.
Prosessorin ongelmat:
- huono näkyvyys rungon virheisiin (mutkiin). Esim lahon loppumista on mahdotonta nähdä ellei pudonneen pöllin pää jää näkyviin tai nosta sitä kouralla esille.
- päästävä runkoon nähden sopivaan suuntaan / kaadettava oikein
- iso-oksaisessa puussa kerääntyy julma oksakasa
- ihme jos sahan teho riittää isompiin puihin ilman repeämiä/kouralla kannattelua
Joskus katselin traktoriin sovitettua Pika-45 prosessoria. Se oli aika raju värkki...
Nimimerkki aikoinaan 'muutaman vuoden prosessorin kanssa puuhastellut'.
Näinhän sitä ruotsalaisilla tehtiin jo aikoja. Toinen kaatoi ja ajoi, toinen vinssasi ja käytti "häntämotoa". Kaikkeen kyllästyy räntäsateessa, paitsi oikean motin tekoon. Siksipä nuo jo kopista hoituu kaikki.
-
kattelin tosa vaan että mitenkähän isomman puun, kun kerran sopiikin, kanssa sitten. kun oikea motokin joutuu pikkasen ohjaan tyveä ennen loppusahausta ettei halkia..... on kait tuo ihan toimiva nuin pienelläkin traktorilla. ja halvempaa kuin oikea moto...
-
Tossa vois olla ratkaisu näihin jatkuvan kasvatuksen kohteille.
Ei välttämättä traktori pohjalta.
Olisi kuitenkin jäävän puuston kannalta viisaampaa viedä pieni kone
ison puun tyvelle,ja operoida se siellä.
Kuin isolla koneella raahata sitä isoa puuta siihen uran varteen operoitavaksi.
-
Mulla on sykeharvesteri puomin nokassa. Aika lelu se on ku raktori on kevyt. Monesti miettiny tuommosta häntämotoa, olis varmaan tukevampi ja uskaltas isompiaki puita ottaa.Muutenki ny alkanu harmittaa tuo tapion osto sillä ku ei pientä puuta karsittua.Paljo jää puuta mettään verrattuna sahamieheen.
Onhan esim. keslalla ja muistaakseni muillaki tuohon häntämotoon sopiva kaatokoura. Jää ne sahahommat sitte jo aika vähälle.
-
Mut entäs oikea moto ? Vaikka olis joku parinkympin loppuunajettu sohlokin, niin silti se kaataa, karsii ja katkoo melkolailla murskaavalla tehokkuudella verrattuna mihin tahansa isäntälinjan koneeseen. Jotenkin kun on seuraillut sujuvaa mototyöskentelyä tehokkaalla koneella, niin melkein tympäisee nuo puuhavehkeet. Toki vielä enempi tympäisee katsella köpelöä motokuskia tehokkaan koneen puikoissa.
Ja minusta on edelleen harvennuksilla pienempi paha järeä moto, joka pystyy tehokkaasti harventamaan jopa 11m ulottuvuudelta, kuin joku pienempi häristin, joka joutuu ajamaan järeämmän rungon viereen saadakseen sen turvallisesti nurin.
-
kattelin tosa vaan että mitenkähän isomman puun, kun kerran sopiikin, kanssa sitten. kun oikea motokin joutuu pikkasen ohjaan tyveä ennen loppusahausta ettei halkia..... on kait tuo ihan toimiva nuin pienelläkin traktorilla. ja halvempaa kuin oikea moto...
Hoituu sillä että otetaan kouralla vähän kannatusta sieltä tyhjän päällä roikkuvasta pölkystä.
Muuten näytti tosiaan toimivan ihmeen hyvin.
-
Mut entäs oikea moto ? Vaikka olis joku parinkympin loppuunajettu sohlokin, niin silti se kaataa, karsii ja katkoo melkolailla murskaavalla tehokkuudella verrattuna mihin tahansa isäntälinjan koneeseen. Jotenkin kun on seuraillut sujuvaa mototyöskentelyä tehokkaalla koneella, niin melkein tympäisee nuo puuhavehkeet. Toki vielä enempi tympäisee katsella köpelöä motokuskia tehokkaan koneen puikoissa.
Ja minusta on edelleen harvennuksilla pienempi paha järeä moto, joka pystyy tehokkaasti harventamaan jopa 11m ulottuvuudelta, kuin joku pienempi häristin, joka joutuu ajamaan järeämmän rungon viereen saadakseen sen turvallisesti nurin.
Oikeastaan niillä harvennuksilla mitä isäntälinjalla kannattaa tehdä, ei kamalan suuria pitäisi vastaan tulla. Myrskytuhot ja sellaiset tietysti erikseen.
Parinkympin moto on suuri arvoitus. Voi pelata vuositolkulla pikkurempalla, tai sitten ei. Huonolla tuurilla ainakin remonttitaidot kehittyvät, ja pitää olla asiallinen lämmin tila missä rumilusta joutaa seisottamaan. Pohjolan tallissa ei isompia korjauksia ainakaan talvisaikaan tee Erkkikään.
Hyvällä tuurilla kuski ja elämä hymyilevat vielä pirtissäkin.
-
Itte pidän tällaista sykeversioista minkä voisi nostaa kärryn päälle hyvänä. Siihen vaan pitäisi mennä todella iso puu ja pääasiallisena käyttönä tuulenkaatojen pätkiminen. Toki sahaava katkaisu kouraan olisi hieno. Kauhean ison pilkin se vaan vaatii että lumesta saa revittyä sen jäätyneen kuusen.
Oikeaa motoa mietittäessä pitää myös miettiä kuluksi sitä tallissa seisovaa raktoria ja pöllikärryä jotka muutenkin on olemassa. Siksi se raktoriin liitettävä sykeharveri voisi olla järkevä jos ei ihan vakituiseen suunnittele metsähommeleita. Harvennuksille sitten ammattilaisten ajamat sampot ja toiseen harvennukseen ja päätehakkuisiin jontikat.
-
Mut entäs oikea moto ? Vaikka olis joku parinkympin loppuunajettu sohlokin, niin silti se kaataa, karsii ja katkoo melkolailla murskaavalla tehokkuudella verrattuna mihin tahansa isäntälinjan koneeseen. Jotenkin kun on seuraillut sujuvaa mototyöskentelyä tehokkaalla koneella, niin melkein tympäisee nuo puuhavehkeet. Toki vielä enempi tympäisee katsella köpelöä motokuskia tehokkaan koneen puikoissa.
Ja minusta on edelleen harvennuksilla pienempi paha järeä moto, joka pystyy tehokkaasti harventamaan jopa 11m ulottuvuudelta, kuin joku pienempi häristin, joka joutuu ajamaan järeämmän rungon viereen saadakseen sen turvallisesti nurin.
Oikeastaan niillä harvennuksilla mitä isäntälinjalla kannattaa tehdä, ei kamalan suuria pitäisi vastaan tulla. Myrskytuhot ja sellaiset tietysti erikseen.
Parinkympin moto on suuri arvoitus. Voi pelata vuositolkulla pikkurempalla, tai sitten ei. Huonolla tuurilla ainakin remonttitaidot kehittyvät, ja pitää olla asiallinen lämmin tila missä rumilusta joutaa seisottamaan. Pohjolan tallissa ei isompia korjauksia ainakaan talvisaikaan tee Erkkikään.
Hyvällä tuurilla kuski ja elämä hymyilevat vielä pirtissäkin.
Niin pitäähän ne omat kyvyt osata arvioida rehellisesti ja tuntea kone mitä on ostamassa. Sittenkin pitää vielä numeroiden täsmätä että hankinnassa on jotain järkeä. Toki jos numerot näyttää jo suunnitteluvaiheessa punaista, niin kyse on harrastamisesta jossa ei kuluja toinnakaan niin tarkkaan laskea :D
Mielestäni aika on ajanut noiden prosessorivehkeiden ohitse. Saahan nykyään jo suht järkevään hintaan katkaisevia kouria, jotka karsivat puut jonnekin 15-20 sentin kokoluokkaan asti. Tuon suurempiin puihin kun monesti loppuvat traktorialustojen kyvyt ja hakkuutyöstä tulee nysväämistä.
-
Itte pidän tällaista sykeversioista minkä voisi nostaa kärryn päälle hyvänä. Siihen vaan pitäisi mennä todella iso puu ja pääasiallisena käyttönä tuulenkaatojen pätkiminen. Toki sahaava katkaisu kouraan olisi hieno. Kauhean ison pilkin se vaan vaatii että lumesta saa revittyä sen jäätyneen kuusen.
Oikeaa motoa mietittäessä pitää myös miettiä kuluksi sitä tallissa seisovaa raktoria ja pöllikärryä jotka muutenkin on olemassa. Siksi se raktoriin liitettävä sykeharveri voisi olla järkevä jos ei ihan vakituiseen suunnittele metsähommeleita. Harvennuksille sitten ammattilaisten ajamat sampot ja toiseen harvennukseen ja päätehakkuisiin jontikat.
Kärryversio on vain onnettoman kömpelö systeemi. Kokemusta on. Varsinkin jonkun tuulenkaatojen kanssa jotka ovat yleensä kaatuneet sinne minne tuuli on osoittanut.
Ja sitten pitää jaksaa tosiaan repiä kokorunkoja oksineen liikkeelle. No way.
Kohtuullisen isossa pilkissä voisi toimia reilu sykepää. Keslalla oli joskus sellainen vähän parempi sykeversio mistä meni isommatkin oksat. Kun se on nosturin nokassa niin ei sen tarvitse heti jaksaa repiä sitä jäätynyttä puuta irti. Kannosta irti, sitten sillä voi ujutella paikallaan olevaa puuta pitkin karsien, ja sitten katkaista. Jo lähtee se tehty pölli liikkelle vähemmälläkin voimalla. Pari pätkää kun saa tehtyä niin yleensä se loppu alkaa sitten liikkua jo kokonaisena, jos ei niin sitten jatkaa samaan malliin.
Ei se hirveän nopeaa noin ole, mutta ei se lumeen jäätyneen puun metsurointikaan ole ihan sitä unelmahommaa.
Ehkä teillä on huimia metsäaloja, mä en ihan ensiksi osaisi kuvitella että tuulenkaatoja varten hommaisi jonkun 20 ke:n systeemin ?
Pikemminkin se tarve lähtisi siellä ensiharvennus - väljennys tiimoilta. Ja siellä ei kamalan suurta hakkuupäätä kaivata. Nosturissa saa tietysti olla vartta ja voimaa. Ja alustassa maastokelpoisuutta.
-
Mä en taas näe mitään järkeä lähteä harventamaan omatoimiseti kun siihen on saatavana kaikenlaisia urakoitsijoita pilvin pimein. Kuitenkin tehokas tuulenkaatojen selvittely hyvin siirtyvällä kalustolla on mahdollisuus. Ne kun tarttee tehdä niin omissa mettissä ja voi olla että sitä touhua olisi muidenkin mettissä. En tiedä uushankintahinnoista mutta joku käytetty keslan rimpula oli agrin pihalla 7 tonniin. Sellaisen kun saisi huomattavasti järeämpänä niin joku 15 tonniakin voisi investoida ja se toisi hommia koko talvelle. Eli eka tekisi puut ja sitten ajelisi ne tien varteen.
-
Ensimmäinen havainto oli se että tuolla tehdessä ajouralla on 2m korkea kasa havuja ja molemmin puolin puukasat. Kun voisi kuvitella että tuon jäljiltä ajo tehdään maataloustraktorilla niin ei hyvä.
-
Mä en taas näe mitään järkeä lähteä harventamaan omatoimiseti kun siihen on saatavana kaikenlaisia urakoitsijoita pilvin pimein. Kuitenkin tehokas tuulenkaatojen selvittely hyvin siirtyvällä kalustolla on mahdollisuus. Ne kun tarttee tehdä niin omissa mettissä ja voi olla että sitä touhua olisi muidenkin mettissä.
Reilu metsävakuutus vaan ja tuttu kaveri arvioimaan myrskyn kaatamat puut. ;) Mikäli sitten isompi rytö niin sinne saa kyllä moton.
-
Joko tästä löytyy kokemusta etenkin rakennussarjasta? http://www.sykeharvesteri.fi/tee-se-itse/
-
Mä en taas näe mitään järkeä lähteä harventamaan omatoimiseti kun siihen on saatavana kaikenlaisia urakoitsijoita pilvin pimein. Kuitenkin tehokas tuulenkaatojen selvittely hyvin siirtyvällä kalustolla on mahdollisuus. Ne kun tarttee tehdä niin omissa mettissä ja voi olla että sitä touhua olisi muidenkin mettissä. En tiedä uushankintahinnoista mutta joku käytetty keslan rimpula oli agrin pihalla 7 tonniin. Sellaisen kun saisi huomattavasti järeämpänä niin joku 15 tonniakin voisi investoida ja se toisi hommia koko talvelle. Eli eka tekisi puut ja sitten ajelisi ne tien varteen.
Taitaa olla erilaiset nää systeemit erilaisia eri paikkakunnilla... mitä minä olen metsiä kolunnut niin kyllä tuulenkaadot ovat olleet hyvin vähäisiä, usein muutamia kymmeniä runkoja ehken talvessa keskimäärin. Sen sijaan toukan pystyyn tappamia on riittänyt. Ja tekemättömiä harvennuksia ja varsinkin raivauksia :-( Omassa pusikossanikin olisi tehtävää.
Joskus joku muualla asuva metsänomistaja on kysynyt kaatuneita tekemään, mutta ne ovat melkein tuntitöitä ja pikkujuttuja.
Täällä ei tuulenkaadoista kyllä businesta pystyyn saisi. Ellei sitten halua pyöriä 100 km säteellä, ehkä. Jotain uusien aukkojen reunoja välillä kaatuu, mutta ei niiden puumäärä ole tilakohtaisesti mitenkään maininnan arvoinen kuitenkaan.
Keski-Suomessa on tainnut olla näitä oikein naisen nimellä ristittyjä puhureita, jotka kaatavat sitten satoja hehtaareja. Täällä Lahden nurkilla ei sellaisia ole tainnut vähään aikaan olla.
-
Kyllä tuulenkaadot ovat joko moottorisaha tai motohommaa. Metsäjussi ne syyt jo sanoikin. Harvennukseen tuo on minun mielestäni tarkoitettu.
Ihan hyvin videolla kyllä työ sujui. Mutta konekaan ei ole ihan isäntälinjan hupilelukalustoa hinnan perusteella. Pikaisesti hakien saman valmistajan pienin maksaa uutena Puolassa noin 27000 euroa, joten tuskin täällä kovin paljoa vähempää. SAS:n likittämällä videolla oleva kone löytyy mm. Ruotsista käytettynä, vuosimalli 2008. Ymmärtääksei myydään pakettina Valmet 6850 kanssa, vuosimalli 2000 ja ajettu 7900 tuntia. Hintapyyntö noin 71000 € ilman momseja tai alveja.
http://www.mascus.fi/metsakoneet/kaytetyt-karsintakoneet/other-hypro-300/idcni9gh.html
http://www.mascus.fi/metsakoneet/kaytetyt-harvesterit/other-hypro-755/jhla7cif.html
Käytettyjä, oikeiden motojen, kohtuu hyviä (kait...) hakkuupäitä saa nettikoneen perusteella alkaen noin 5000 €. Mutta ne taitavat painaa yhtä paljon kuin joku isäntälinjan Keslan rimpula tms. jaksaa nostaa. Ja sitten pitäisi vielä sitä karsittavaa ja katkottavaa puutakin saada siirrettyä tai edes hieman hallittua.. :P
Joten siitä sitten vaan tinkimään jos meinaa saada yhtä hyvin toimivan paketin vielä kärryjen kanssa noin 15000 €. Rimpuloita ja romuja kyllä voi saada. Tai voisi pistää ajatuksen kokonaan uusiksi...
-
Keski-Suomessa on tainnut olla näitä oikein naisen nimellä ristittyjä puhureita, jotka kaatavat sitten satoja hehtaareja. Täällä Lahden nurkilla ei sellaisia ole tainnut vähään aikaan olla.
Ei nyt rajoittunut Keski-Suomeen. Ja hehtaareitakin enemmän kuin satoja.
Finanssialan keskusliitto arvioi Astan kokonaisvahingoiksi yli 20 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta saadun metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan kesän myrskyjen vahingot olivat 8,1 miljoonaa kuutiometriä - eli huomattavasti elokuussa esitettyjä arvioita suuremmat (tähän lukuun sisältyy Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen tuhot)
-
Omasta mielestäni jotakin 15- 20 tonnin ostohintaista konetta ei kannata suoraan metsään työmaalle viedä särkymään. Tuurilla tosiaan voi kestääkin mutta ennemmin lottoaisin jos onneen luotan. Lotossa on mahdollisuus pienemmällä panoksella voittaa enemmän kuin vanhan koneen kanssa. Tietysti jos on tuntenut koneen, koneen käytön ja tehdyt huollot ja remontit uudesta asti, on eri asia ennakoida kestävyyttä.
Vanhastakin saa kyllä tosi hyvän ja kestävän mutta parempi on käydä kone kunnolla läpi jossain metsämaastoa paremmassa paikassa ja uusia ja kunnostaa heikkoja paikkoja. Tietysti työtä on paljon mutta ei hyvää hakkuukonetta oikein millään konstilla ihan pienellä panostuksella saa. Vaatii paljon asiaan perehtymistä ja aikaa tehdä ja etsiä/ tehdä osia, jne.
Omaan käyttöön kun ostin konetta ( oli n. 11000 h ajettu, seissyt paljon, jne. ), muistan kun edellinen omistaja kysyi että minne palstalle meinaat nyt tämän tästä viedä. Sanoin että ei taija tämä kone pariin vuoteen palstalle keretä. Olihan siinä oma hommansa kun kaikki (vaihteistoa ja moottoria lukuunottamatta) tehtiin uusiksi tai kunnostettiin. Mutta nyt kun sillä puita kaatelee niin ei tuo operaatio kaduta, varsinkin kun ei tuo kuitenkaan omalla porukalla tehtynä loppujen lopuksi kovinkaan kalliiksi tullut. Polttoaineen kulutuskin on nyt paremman hydrauliikan takia aika pientä.
Vaikka eipä tuo koskaan kokonaan valmiiksi taida tullakaan, aina kun voi parantaa.
-
En tiedä mutta itseäni häiritsee tuulenkaadot eikä niitä oikein tahdo kukaan tulla mielellään tekemään. Ei yhden vuoden kaatuneet haittaa mutta kun vuosia on monta niin sitten rupee pistämään silmään ruokottomat mettät. Itte en koe saavani mitään metsäkoneeseen viittaavaa 15 tonnilla mutta voisin kuvitella että melko järeän käytetty sykeharvesteri voisi irrota minkä voisi liittää siihen muuten olemassaolevaan kärryyhdistelmään.
-
Omasta mielestäni jotakin 15- 20 tonnin ostohintaista konetta ei kannata suoraan metsään työmaalle viedä särkymään. Tuurilla tosiaan voi kestääkin mutta ennemmin lottoaisin jos onneen luotan. Lotossa on mahdollisuus pienemmällä panoksella voittaa enemmän kuin vanhan koneen kanssa. Tietysti jos on tuntenut koneen, koneen käytön ja tehdyt huollot ja remontit uudesta asti, on eri asia ennakoida kestävyyttä.
Vanhastakin saa kyllä tosi hyvän ja kestävän mutta parempi on käydä kone kunnolla läpi jossain metsämaastoa paremmassa paikassa ja uusia ja kunnostaa heikkoja paikkoja. Tietysti työtä on paljon mutta ei hyvää hakkuukonetta oikein millään konstilla ihan pienellä panostuksella saa. Vaatii paljon asiaan perehtymistä ja aikaa tehdä ja etsiä/ tehdä osia, jne.
Omaan käyttöön kun ostin konetta ( oli n. 11000 h ajettu, seissyt paljon, jne. ), muistan kun edellinen omistaja kysyi että minne palstalle meinaat nyt tämän tästä viedä. Sanoin että ei taija tämä kone pariin vuoteen palstalle keretä. Olihan siinä oma hommansa kun kaikki (vaihteistoa ja moottoria lukuunottamatta) tehtiin uusiksi tai kunnostettiin. Mutta nyt kun sillä puita kaatelee niin ei tuo operaatio kaduta, varsinkin kun ei tuo kuitenkaan omalla porukalla tehtynä loppujen lopuksi kovinkaan kalliiksi tullut. Polttoaineen kulutuskin on nyt paremman hydrauliikan takia aika pientä.
Vaikka eipä tuo koskaan kokonaan valmiiksi taida tullakaan, aina kun voi parantaa.
Aika lailla samoilla linjoilla. Työtä on kyllä julmetusti ja aikaa menee jos koneen oikeasti käy läpi, sillä työmäärällä ja ajalla tekee jo aika monta tuulenkaatoa moottorisahalla.
Voi olla että parasta tiliä tekisikin perustamalla metsäkonekorjaamon...
Halvan koneen hinnankin saa tuplattua jos vikaa enemmälti löytyy. Jo pelkästään työ- ja ajohydrauliikan laittaminen ei ole halpaa hubaa, ellei sitten korvaa loppuunajettuja osia puoliksi loppuunajetuilla. Jos uutta laittaa niin euroja menee. Riittävän vanha ja yksinkertainen kone ilman CAN-väyliä ja kaiken tietokoneohjausta saattaa olla halvempi laittaa - jos taas osia vaan saa. Vieläkös niitä wanhoja Kockumeita on olemassa.... :-)))
Väsymistyyppisiä vikoja on vaikea ennakoida - kunnes telissä napsahtaa.
Mutta eihän siinä mitään , jos töitä on enemmänkin tiedossa, aikaa löytyy ja hommasta tykkää, niin ei se hassumpaa terapiaa ole. Tekemisen meininki ja työn jäljen näkee :-)
-
Serkkupojat ostivat 50 k€ Beaverin, ja sillä ovat ymmärtääkseni hakanneet suht perushuolloilla muutaman talven ajan vähintään toistatuhatta mottia talvessaan. Toki tuossa on kyseessä jo kalliimman hintaluokan kone ja huonolla tuurilla olis varmaan isompaakin remonttiakin ollut edessä, mut tuo homma on toiminut suunnitellusti. Tämä noin niinkuin yhtenä esimerkkinä metsäkoneinvestoinnista. Ja tuonkin koneen hintaa selittää se, että siinä on telat ja kaikki muutkin varusteet mitä noihin nyt kuuluu. Niistäkin kertyy useampi tonni, jos erikseen joutuu haalimaan.
Ja asiallisesti pidettynä tuollaisen koneen hinta ei todennäköisesti romahda, vaikka sen muutaman vuoden päästä möisikin eteenpäin. Pihankoristeeksi kun nuo tuppaavat olemaan hieman liian hintavia.
-
Serkkupojat ostivat 50 k€ Beaverin, ja sillä ovat ymmärtääkseni hakanneet suht perushuolloilla muutaman talven ajan vähintään toistatuhatta mottia talvessaan. Toki tuossa on kyseessä jo kalliimman hintaluokan kone ja huonolla tuurilla olis varmaan isompaakin remonttiakin ollut edessä, mut tuo homma on toiminut suunnitellusti. Tämä noin niinkuin yhtenä esimerkkinä metsäkoneinvestoinnista. Ja tuonkin koneen hintaa selittää se, että siinä on telat ja kaikki muutkin varusteet mitä noihin nyt kuuluu. Niistäkin kertyy useampi tonni, jos erikseen joutuu haalimaan.
Ja asiallisesti pidettynä tuollaisen koneen hinta ei todennäköisesti romahda, vaikka sen muutaman vuoden päästä möisikin eteenpäin. Pihankoristeeksi kun nuo tuppaavat olemaan hieman liian hintavia.
Siinä onkin sitten kyseessä hyvä kone josta on pidetty hyvää huolta. Ei tuo motoksi kuitenkaan kallis oo jos 50 tonnilla saatu. 10 kertaa halvempi kuin uusi :) Ja varmasti arvonsa säilyttää kun hyvässä kunnossa koneen pitää. Tosi iso merkitys on tuolla miten konetta käytetään ja huolletaan. Yhteen omaan projektiin laitoin työpumput Ponsse HS 10 koneesta jolla oli ajettu jotain 15000 tuntia. Tuttu omistaja ja pitää koneitaan kuin kukkia kämmenellä, nuokin pumput vaihtoi keväthuollossa uusiin kun sanoi tunteja olevan paljon, mitään vikoja ei vielä yhtään.
Vanhat pumput purin ja sisuskalut olivat hyväkuntoisia vieläkin. Ainoastaan venttiililevyissä oli muutama pieni naarmu ja kavitointijälki jotka hiottiin pois. Laakerit ja kaikki tiivisteet uusittiin varmuuden vuoksi. Noillakin pumpuilla olisi vielä ajanut pitkään mutta parempi kuitenkin kunnostaa kuin odottaa että hajoaa täysin. No, nyt on nuokin taas uudenveroiset pumput, eikä maksanut paljoa.
-
Huomaa kun maajussi lähtee mettäkoneostoksille niin sen pitää aina olla pirun vähän ajettu. Mua pistää ensimmäisenä silmään jos koneella ikää ja vähän tunteja... Jossain mättää jos koneeseen ei oo tunteja kertyny.
Työstä kun koneen ostaa eikä sellasen mikä makaa sen 11 kuukautta navetan nurkalla niin ei kauheesti mee mettään.
Mitä enemmän kone seisoo sen enemmän se yleensä sitten *****ilee.
Ja mitä tuolta aikasemmin tuli CAN väylä koneet esiin niin ennemmin väylällä oleva kone kuin ilman. Sitä voi sitten ihan itse miettiä että haluatko helvetinmoisen nipun vanhoja haperoita johtimia vaiko muutaman moduulin ja neljällä johtimella olevan kaapelin....
Kevyen mettäkärryn päälle on muuten aivan turha haaveilla järeetä sykevehjetta kun se parin tonnin painonen kärry lähtee puun mukaan eikä toisinpäin ;D
-
Huomaa kun maajussi lähtee mettäkoneostoksille niin sen pitää aina olla pirun vähän ajettu. Mua pistää ensimmäisenä silmään jos koneella ikää ja vähän tunteja... Jossain mättää jos koneeseen ei oo tunteja kertyny.
Työstä kun koneen ostaa eikä sellasen mikä makaa sen 11 kuukautta navetan nurkalla niin ei kauheesti mee mettään.
Mitä enemmän kone seisoo sen enemmän se yleensä sitten *****ilee.
Ja mitä tuolta aikasemmin tuli CAN väylä koneet esiin niin ennemmin väylällä oleva kone kuin ilman. Sitä voi sitten ihan itse miettiä että haluatko helvetinmoisen nipun vanhoja haperoita johtimia vaiko muutaman moduulin ja neljällä johtimella olevan kaapelin....
Kevyen mettäkärryn päälle on muuten aivan turha haaveilla järeetä sykevehjetta kun se parin tonnin painonen kärry lähtee puun mukaan eikä toisinpäin ;D
Kyllä se saa olla vähän ajettu, mutta pitää vaan määritellä mikä on vähän. 10 000 kieppeillä voi ehkä varovasti sanoa että 'ei vielä paljon'. Mutta on niitä 30 000 ajettujakin, ja se on kyllä sitten jo lähellä loppua. Tai ainakin täydellistä peruskunnostusta.
Seisomiseenkin voi olla ihan hyväksyttävä syy. Monella urakoitsijalla on tuollainen 'varakone' jolla ei kauhea aktiivisesti enää rahaa tehdä. Tunteja siinä saattaa kyllä olla jo enemmän kuin 'vähän' ja luotettavuudessa pientä sanomista. Eikä siinä välttämättä ole uusimpia yhtiöiden vaatimia tietojärjestelmiä jne joka jo sinällään rajoittaa työtä. Se on totta että seisominen ei välttämättä konetta mitenkään paranna. Harvoin vaan tuollainen maajussi-hintaluokan kone on enää täysissä työvuoroissa urakoitsijan ykköskoneena... ainakaan minä en ole nähnyt. Kyllä ne melkein alle 5 vuotta vanhoja ovat jotka eivät yhtään seisomaan jouda.
Noista väylistä, mittalaitteen ja hakkupään välillä se on oikein hyvä juttu, mutta muuten en kyllä haluaisi konetta jossa kaikki moottorinohjauksesta sisävaloon on jonkin TMC:n takana. Mieluummin vanhassa koneessa ei yhtään väylää eikä johtoa niihin, sammutussolenoidia lukuunottamatta :-). Uudempia ei tietysti muunlaisia kuin väyläohjattuja olekaan . Niissähän kaikki liittyy bittien välityksellä toisiinsa.
Minkähänlaisia ovat nämä valmistajien 'tehdaskunnostetut' koneet? Onko kunnostuksen hinta suhteessa hyötyyn? Varmasti itse turaamalla saa halvemmalla, mutta..
Ei ole kovin kauaa kun yksi urakoitsija kertoili että koneen väyläsolmujen uusimisiin on mennyt vähän turhan paljon rahaa, ei ollut selvinnyt miksi niitä hajoaa.
-
Huomaa kun maajussi lähtee mettäkoneostoksille niin sen pitää aina olla pirun vähän ajettu. Mua pistää ensimmäisenä silmään jos koneella ikää ja vähän tunteja... Jossain mättää jos koneeseen ei oo tunteja kertyny.
Työstä kun koneen ostaa eikä sellasen mikä makaa sen 11 kuukautta navetan nurkalla niin ei kauheesti mee mettään.
Mitä enemmän kone seisoo sen enemmän se yleensä sitten *****ilee.
Ja mitä tuolta aikasemmin tuli CAN väylä koneet esiin niin ennemmin väylällä oleva kone kuin ilman. Sitä voi sitten ihan itse miettiä että haluatko helvetinmoisen nipun vanhoja haperoita johtimia vaiko muutaman moduulin ja neljällä johtimella olevan kaapelin....
Kevyen mettäkärryn päälle on muuten aivan turha haaveilla järeetä sykevehjetta kun se parin tonnin painonen kärry lähtee puun mukaan eikä toisinpäin ;D
Kyllä se saa olla vähän ajettu, mutta pitää vaan määritellä mikä on vähän. 10 000 kieppeillä voi ehkä varovasti sanoa että 'ei vielä paljon'. Mutta on niitä 30 000 ajettujakin, ja se on kyllä sitten jo lähellä loppua. Tai ainakin täydellistä peruskunnostusta.
Seisomiseenkin voi olla ihan hyväksyttävä syy. Monella urakoitsijalla on tuollainen 'varakone' jolla ei kauhea aktiivisesti enää rahaa tehdä. Tunteja siinä saattaa kyllä olla jo enemmän kuin 'vähän' ja luotettavuudessa pientä sanomista. Eikä siinä välttämättä ole uusimpia yhtiöiden vaatimia tietojärjestelmiä jne joka jo sinällään rajoittaa työtä. Se on totta että seisominen ei välttämättä konetta mitenkään paranna. Harvoin vaan tuollainen maajussi-hintaluokan kone on enää täysissä työvuoroissa urakoitsijan ykköskoneena... ainakaan minä en ole nähnyt. Kyllä ne melkein alle 5 vuotta vanhoja ovat jotka eivät yhtään seisomaan jouda.
Noista väylistä, mittalaitteen ja hakkupään välillä se on oikein hyvä juttu, mutta muuten en kyllä haluaisi konetta jossa kaikki moottorinohjauksesta sisävaloon on jonkin TMC:n takana. Mieluummin vanhassa koneessa ei yhtään väylää eikä johtoa niihin, sammutussolenoidia lukuunottamatta :-). Uudempia ei tietysti muunlaisia kuin väyläohjattuja olekaan . Niissähän kaikki liittyy bittien välityksellä toisiinsa.
Minkähänlaisia ovat nämä valmistajien 'tehdaskunnostetut' koneet? Onko kunnostuksen hinta suhteessa hyötyyn? Varmasti itse turaamalla saa halvemmalla, mutta..
Ei ole kovin kauaa kun yksi urakoitsija kertoili että koneen väyläsolmujen uusimisiin on mennyt vähän turhan paljon rahaa, ei ollut selvinnyt miksi niitä hajoaa.
Vähän kun remppahistoriaa kyselee niin sekin kertoo koneen työkunnosta paljon. Yleensä näissä enempi parempi kun kalleimmat rempat on tehty niin koneella ajaa huolettomia tunteja paljon. Hakkuupäätä yleensä enemmän rassataan mitä peruskonetta. Vanhaa aukkokonetta ei kannata isoilla tunneilla alkaa ostamaan kun se on oikeesti jokapaikasta revitty pehmiäks.
kyl suomessa on 40 tuhatta tuntia ajettuja myllyjä ja ylikin vielä täydessä työssä ja osalla ajetaan vielä kahta vuoroakin.
Yhteenvetona kun vanhaa konetta kattelee niin tunteja ei niin kauheesti kannata kattella vaan koneen yleistä työkuntoa ja mitä kaikkea osaa siihen on vaihdettu!
-
Yhteenvetona kun vanhaa konetta kattelee niin tunteja ei niin kauheesti kannata kattella vaan koneen yleistä työkuntoa ja mitä kaikkea osaa siihen on vaihdettu!
Juuri näin, koneen kunto ja remonttihistoria on tärkeintä. Mittariin vaan teipinpala tuntien päälle niin ei häiritse jos kone muuten iskussa ;)
Oma aihio oli aika vähillä tunneilla lähinnä senkin takia että koneeseen oli vaihdettu jälkeenpäin uudempi koura joka ei vanhan hydrauliikan kanssa toiminut kunnolla mitenkään. Öljyt lämpesivät päivittäin, tehohukka hirveä. Lisäksi sähköjärjestelmä alkoi olla heikossa hapessa, eikä koneella loppuajasta päässyt kunnolla edes liikkeelle. Tilalle tuli uusi kone ja seisontaanhan tuo lopulta joutui, mutta toisaalta pysyi muuten mekaanisesti hyvänä sitten.
Remonttihan oli tietysti sitten aika radikaalia, roskapönttö viereen, kaikki letkut ja hydrauliikkaosat letkuineen pönttöön, samoin kaikki sähköjohdot ja komponentit. Uudet nykyaikaiset tavarat tilalle ja mehtään.
Nuo CAN- väyläiset koneet sikäli huonoja että moduulit ja ohjainboxit ovat monesti tosi kalliita ja ei saa kuin varaosatiskiltä ja niiden hinta ei aina perustu tuotteen arvoon, vaan joskus hinta voi olla kerrottu kengännumerolla, tai sitten saunanlauteilla keksitty ;). Itsellä tuohon toi toki suurta helpotusta se että koneen ohjausjärjestelmä on oman virman tekeleitä. Toki paljon työtä tuommosen tekeminen vaatii ettei se silloinkaan ilmaiseksi tule mutta kuitenkin.
Ponssehan teki noita peruskunnostuksia, Barbohan on tällainen peruskunnostettu ja modernisoitu HS15. Kockumseja rakensi ( en tiedä rakentaako vielä) KR Maskiner. Tais olla jokin aika sitten myynnissäkin tuollainen Kr 853-6H, oli ihan jämerän näköinen peli Ponssen H7 kouralla. Omia kokemuksia noista ei ole, mutta eiköhän noilla pitkään päästelty kunnostuksen jälkeen. Tuntuis kyllä että edullisempi vaihtoehto kuin kokonaan uusi. Eiköhän noissa ollu vielä uuden takuut, ym.
-
Yhteenvetona kun vanhaa konetta kattelee niin tunteja ei niin kauheesti kannata kattella vaan koneen yleistä työkuntoa ja mitä kaikkea osaa siihen on vaihdettu!
Juuri näin, koneen kunto ja remonttihistoria on tärkeintä. Mittariin vaan teipinpala tuntien päälle niin ei häiritse jos kone muuten iskussa ;)
Oma aihio oli aika vähillä tunneilla lähinnä senkin takia että koneeseen oli vaihdettu jälkeenpäin uudempi koura joka ei vanhan hydrauliikan kanssa toiminut kunnolla mitenkään. Öljyt lämpesivät päivittäin, tehohukka hirveä. Lisäksi sähköjärjestelmä alkoi olla heikossa hapessa, eikä koneella loppuajasta päässyt kunnolla edes liikkeelle. Tilalle tuli uusi kone ja seisontaanhan tuo lopulta joutui, mutta toisaalta pysyi muuten mekaanisesti hyvänä sitten.
Remonttihan oli tietysti sitten aika radikaalia, roskapönttö viereen, kaikki letkut ja hydrauliikkaosat letkuineen pönttöön, samoin kaikki sähköjohdot ja komponentit. Uudet nykyaikaiset tavarat tilalle ja mehtään.
Nuo CAN- väyläiset koneet sikäli huonoja että moduulit ja ohjainboxit ovat monesti tosi kalliita ja ei saa kuin varaosatiskiltä ja niiden hinta ei aina perustu tuotteen arvoon, vaan joskus hinta voi olla kerrottu kengännumerolla, tai sitten saunanlauteilla keksitty ;). Itsellä tuohon toi toki suurta helpotusta se että koneen ohjausjärjestelmä on oman virman tekeleitä. Toki paljon työtä tuommosen tekeminen vaatii ettei se silloinkaan ilmaiseksi tule mutta kuitenkin.
Ponssehan teki noita peruskunnostuksia, Barbohan on tällainen peruskunnostettu ja modernisoitu HS15. Kockumseja rakensi ( en tiedä rakentaako vielä) KR Maskiner. Tais olla jokin aika sitten myynnissäkin tuollainen Kr 853-6H, oli ihan jämerän näköinen peli Ponssen H7 kouralla. Omia kokemuksia noista ei ole, mutta eiköhän noilla pitkään päästelty kunnostuksen jälkeen. Tuntuis kyllä että edullisempi vaihtoehto kuin kokonaan uusi. Eiköhän noissa ollu vielä uuden takuut, ym.
Eikö se ole vähän harvinainen tilanne että urakoitsija peruskunnostaa vanhan koneen hyvään malliin, ja laittaa sen sitten pian vaihtoon?
Ainakin ne edullisemman pään koneet mitä olen joskus kuolannut ovat jokainen kaivanneet montaakin isoa kohennusta vielä. Tietysti sellaiset jutut joita laitetaan useampi kerta koneen elinaikana saattavat olla vähän aikaa sitten laitettuja. Harva luopuu luotettavasta ja kunnossa olevasta koneesta. Näitä 100 000 m3 vuodessa puivia aukkoneita vaihdetaan kyllä tuoreempiin ehkä periaatteen vuoksikin, ennen kuin ongelmat alkavat. Isoilla firmoilla taitaa olla myös annettu max. ikä sopimuskoneille.
Suhteilla ja tutuilta toki voi löytää helmiä, mutta kyllä nuo virallisilla vaihtolistoilla olevat muutaman kymmenentuhannen juuron koneet ovat useimmiten aika tasaisen kypsiä :-/
Jotain harvinaisia merkkejä ja malleja saattaa saada kuntoon nähden edullisesti. Kuten esim eräs tietämäni Pika. Sellaisen kanssa voi vaan olla aika orpo olo jossain vaiheessa, niin osien kuin tiedonkin suhteen, olkoonkin että useimmat komponentit ovat kuitenkin yleisten valmistajien standardiosia. Mekaanisesta voimansiirrosta löytyy kuitenkin speciaaliosaa, samoin vaikka jonkin eksoottisen nosturin kääntölaitteessa on vaikeasti korvattavia komponentteja jne. Ja Pinomäen tapauksessa myös hydrauliikassa on Sakarin omia innovaatioita ja vain noihin koneisiin tehtyjä erikoisventtiilejä jne. Ja elektroniikan kanssa on ammattilainenkin hukassa dokumentaation puuttuessa ellei tosiaan sitten pura entisiä pois ja aloita alusta. Ihan halpaa hubaa ei sekään ole.
Pikan tarina päättyi vähän surullisesti, viimeisen saivat kokoon työllä ja tuskalla:
http://www.metsatrans.com/Lehdet/2012/nro3/pikapinox312.pdf
Mitä olen seuraillut niin noita vielä käyttökelpoisia koneita on useita motoketjuja pyörittävien firmojen apukoneina. Siinä on joku energiapää, ja saattaa seisoa viikon-kaksi rääseiköllä kun on parempia urakoita muualla. Sitten tulee kuski muutamaksi päiväksi, ja taas saattaa seisoa viikon pinon vieressä kunnes homma valmistuu.
JOS olisin itse konetta etsimässä niin ProSilvat olisivat kiinnostavia... vaan kun en ole.
-
Yhteenvetona kun vanhaa konetta kattelee niin tunteja ei niin kauheesti kannata kattella vaan koneen yleistä työkuntoa ja mitä kaikkea osaa siihen on vaihdettu!
Juuri näin, koneen kunto ja remonttihistoria on tärkeintä. Mittariin vaan teipinpala tuntien päälle niin ei häiritse jos kone muuten iskussa ;)
Oma aihio oli aika vähillä tunneilla lähinnä senkin takia että koneeseen oli vaihdettu jälkeenpäin uudempi koura joka ei vanhan hydrauliikan kanssa toiminut kunnolla mitenkään. Öljyt lämpesivät päivittäin, tehohukka hirveä. Lisäksi sähköjärjestelmä alkoi olla heikossa hapessa, eikä koneella loppuajasta päässyt kunnolla edes liikkeelle. Tilalle tuli uusi kone ja seisontaanhan tuo lopulta joutui, mutta toisaalta pysyi muuten mekaanisesti hyvänä sitten.
Remonttihan oli tietysti sitten aika radikaalia, roskapönttö viereen, kaikki letkut ja hydrauliikkaosat letkuineen pönttöön, samoin kaikki sähköjohdot ja komponentit. Uudet nykyaikaiset tavarat tilalle ja mehtään.
Nuo CAN- väyläiset koneet sikäli huonoja että moduulit ja ohjainboxit ovat monesti tosi kalliita ja ei saa kuin varaosatiskiltä ja niiden hinta ei aina perustu tuotteen arvoon, vaan joskus hinta voi olla kerrottu kengännumerolla, tai sitten saunanlauteilla keksitty ;). Itsellä tuohon toi toki suurta helpotusta se että koneen ohjausjärjestelmä on oman virman tekeleitä. Toki paljon työtä tuommosen tekeminen vaatii ettei se silloinkaan ilmaiseksi tule mutta kuitenkin.
Ponssehan teki noita peruskunnostuksia, Barbohan on tällainen peruskunnostettu ja modernisoitu HS15. Kockumseja rakensi ( en tiedä rakentaako vielä) KR Maskiner. Tais olla jokin aika sitten myynnissäkin tuollainen Kr 853-6H, oli ihan jämerän näköinen peli Ponssen H7 kouralla. Omia kokemuksia noista ei ole, mutta eiköhän noilla pitkään päästelty kunnostuksen jälkeen. Tuntuis kyllä että edullisempi vaihtoehto kuin kokonaan uusi. Eiköhän noissa ollu vielä uuden takuut, ym.
Eikö se ole vähän harvinainen tilanne että urakoitsija peruskunnostaa vanhan koneen hyvään malliin, ja laittaa sen sitten pian vaihtoon?
Ainakin ne edullisemman pään koneet mitä olen joskus kuolannut ovat jokainen kaivanneet montaakin isoa kohennusta vielä. Tietysti sellaiset jutut joita laitetaan useampi kerta koneen elinaikana saattavat olla vähän aikaa sitten laitettuja. Harva luopuu luotettavasta ja kunnossa olevasta koneesta. Näitä 100 000 m3 vuodessa puivia aukkoneita vaihdetaan kyllä tuoreempiin ehkä periaatteen vuoksikin, ennen kuin ongelmat alkavat. Isoilla firmoilla taitaa olla myös annettu max. ikä sopimuskoneille.
Suhteilla ja tutuilta toki voi löytää helmiä, mutta kyllä nuo virallisilla vaihtolistoilla olevat muutaman kymmenentuhannen juuron koneet ovat useimmiten aika tasaisen kypsiä :-/
Jotain harvinaisia merkkejä ja malleja saattaa saada kuntoon nähden edullisesti. Kuten esim eräs tietämäni Pika. Sellaisen kanssa voi vaan olla aika orpo olo jossain vaiheessa, niin osien kuin tiedonkin suhteen, olkoonkin että useimmat komponentit ovat kuitenkin yleisten valmistajien standardiosia. Mekaanisesta voimansiirrosta löytyy kuitenkin speciaaliosaa, samoin vaikka jonkin eksoottisen nosturin kääntölaitteessa on vaikeasti korvattavia komponentteja jne. Ja Pinomäen tapauksessa myös hydrauliikassa on Sakarin omia innovaatioita ja vain noihin koneisiin tehtyjä erikoisventtiilejä jne. Ja elektroniikan kanssa on ammattilainenkin hukassa dokumentaation puuttuessa ellei tosiaan sitten pura entisiä pois ja aloita alusta. Ihan halpaa hubaa ei sekään ole.
Pikan tarina päättyi vähän surullisesti, viimeisen saivat kokoon työllä ja tuskalla:
http://www.metsatrans.com/Lehdet/2012/nro3/pikapinox312.pdf
Mitä olen seuraillut niin noita vielä käyttökelpoisia koneita on useita motoketjuja pyörittävien firmojen apukoneina. Siinä on joku energiapää, ja saattaa seisoa viikon-kaksi rääseiköllä kun on parempia urakoita muualla. Sitten tulee kuski muutamaksi päiväksi, ja taas saattaa seisoa viikon pinon vieressä kunnes homma valmistuu.
JOS olisin itse konetta etsimässä niin ProSilvat olisivat kiinnostavia... vaan kun en ole.
Joo, harvinaistahan tuo että urakoitsija tekee isoja kunnostustöitä. Niihin kun täytyis melkeimpä olla konepajan kalusto. Ja jos on kunnostanut itselle niin yleensä ei heti kannata pois myydä. Eräs tuttu rakensi parikin motoa itse, hytteineen päivineen. Lyhensi ajokoneen takarungon, johon sitten nosturi, jne. Joskus 1990- luvulla ja viimeisimmän 2000 - luvun alussa. Ja ajelee sillä vieläkin kiireavussa sesonkiaikaan.
Ennen 80- luvulla rakentelivat enemmänkin motoja, silloin ei valmiita ollut niin paljoa kuin nyt ja toisaalta urakointi oli aika paljon leppoisampaa ja oli enemmän aikaa kehitellä omiakin koneita. Mutta kyllä kun 500 000 euron koneen ostaa niin eipä sitä aikaa muutenkaan ole paljon muuhun kuin kopissa istumiseen... Metsäyhtiöt vaikuttavat nykyisin aika paljon konehankintoihin. Monilla on käytössä esim. pisteytyssysteemi, eli uudemmalla koneella saa paremman sopimuksen. Ja joskus jopa niinkin tainnut olla että koneen täytyis olla tietyn merkkinen;)
Näin se on, aniharva luopuu halvalla hyvästä koneesta jolla homma hoituu. Pääsääntöisesti noihin halpoihin ajettuihin koneisiin kannattaa suhtautua aina pienellä varauksella, niinkuin totesit, tasaisen kypsiä yleensä. Kokemusta on, oon takavuosina käyny tutkimassa ja rassaamassa monestikin kun moni oli ostanut jonkun halvan moton ja sitten on yritetty saaha sitä liikkeelle että saisi puita retuutettua kumoon :). Mutta periaatteessa ajotunneilla ei ole merkitystä jos kone on pidetty hyvässä työkunnossa ennakoivilla huolloilla ja remonteilla, tosin tällaisia ei aina tule vastaan ja yleensä nämä ovatkin sitten hinnaltaan kalliimpia tunneista huolimatta. Joskus moni harrastelija valitsee sieltä ostohetkellä halvimmasta päästä. Tai sitten täytyy olla oikein tosi koneharrastaja:)
Näin se on tuon elektroniikan kanssa, ja vanhempiin koneisiin ei valmistajillakaan aina ole enää osia eikä tietoa. Silloin on jokatapauksessa melkeimpä tehtävä kaikki uusiksi. Ja rahaa menee.
Pikasta puheen ollen, nykyinen oma himmeli on alunperin pinomäen tekemä. Alusta on Valmetilta ja siinä oli alkujaan muistaakseni Pika 45 prosessori ja nosturissa kaatopää, siis häntämoto alunperin.
Työkonehan pitäisi olla mahdollisimman yksinkertainen, selkeä rakenteeltaan ja komponentit mieluummin järeästi mitoitettu. Silloin luonnollisesti luotettavuus on yleensä parempi. Prosilva on tässä mielessä hyvä, pitää paikkansa että siinä ei esim. ole teli -tai akselistoremontteja ollenkaan. Sellainen osa jota koneessa ei ole, ei voi hajotakaan. Näinhän sanoi kerran myös itse Karilainen koneestaan, pitää kyllä paikkansa:) Kuulemma tuo Prosilva on myös vakaa, vaikka onkin nelipyöräinen. Paino, painopiste ja painonjakauma merkitsee enemmän kuin pyörien lukumäärä.