MTTn  julkaisut on virkatyönä ja parhaimmalla asiantuntemuksella laadittua faktaa. Nämä laskelmat ovat lakisääteisä ja niiden perusteella maatalouden rahoitusta koskevia asetuksia annetaan. Laskentaan valitut tilat on valikoitu huolellisella tarkastelulla laajasta kanta-aineistosta. Jokaisen lopulliseen laskentaan valitun tilan jokainen tuloskohta täytyy vastata alueen keskiarvoja riitävällä tarkkudella. Jos tilan koko, velka, tulot, tuet tai jokin muu tekijä poikkeaa liikaa alueen keskiarvosta niin sitä ei kelpuuteta laskentaan. Puhutaan siis painotetusta keskiarvosta joka kertoo todellisen kokonaistilanteen tunteetonta kokonaiskeskiarvoa tarkemmin. Jos aineistosta ei löydy riittävää määrää riitävän edustavia tiloja laskentaan, niin tuloksista ei voi julkaista kokonaistilannetta kuvaavaa laskelmaa, kuten 07 tuloksissa ei ole A alueen tuloksia. Eli MTTn lukemat antavat erittäin edustavan kuvan alueiden maatilojen tilanteesta. Ja myös kannattavuuslaskelmien on vastattava MTTn tilatuloksia, kokemusta on..

Painotettu keskiarvo poistaa ylilyönnit, tahalliset ja tahattomat, sekä muut poikkekuset, kuten jos jonkun rehustus poikkeaakin ratkaisevasti suuntaan tai toiseen tavanomaisesta, niin se karsitaan siitä joukosta josta lopullinen esitys laaditaan. Tietenkin yksittäisen tilan tilanne voi poiketa MTTn tyyppitilasta, mutta aika tarkan suunnan ja suurusluokan noista laskelmista voi varmuudella päätellä.

Mitkään alueet eivät ole identtisiä, eroja on olosuhteissa, se on selvä. Vuosi sitten kun sikatukia tarkasteltiin lähemmin suomen hakiessa EUlta lupaa leikata pohjoissuomen sikatukia, niin verrattin pelkkiä eläintukien vaikutusta kilohintaan. Vedottiin nimenomaan ammattitaitoeroon l. älykkyyseroon ja sen vaikutusten eliminoimiseen. Aivan ministeristä alkaen puhuttiin 20c/kg tukierosta, joka siis oli kuitenkin vain teoreettinen ero yhden ainoan, kokonaisuudesta erotetun, tuen osalta vuonna 2014, muut kompensoivat tuet ja luavatut tasaustoimenpiteet sekä olosuhteet unohtaen. Eu ei kuitenkaan luvannut leikata 142 tukea vaan korkeintaan kohdentaa sikatukea toisaalle. Tuo että oletettiin alueet indenttisiksi on tietenkin virheellistä. Todelliset olosuhde-erot tulevat näkyville juuri näistä tilatuloksista, ei mistään muualta.

Sikatilojen tuloksissa raju ero tulopuolella johtuu alueiden välisestä ammattitaio l. älykkyyserosta, joka on tunnustettu myös Isänmaan ylimmässä maatalousjohdossa. Tunnustus ilmeni mm. siinä tavassa millä tukieroja tarkasteltiin ja leikauksia perusteltiin, siis yksi tuki irroitettuna kokonaisuudesta.

Menopuolen rajut erot taas johtuvat olosuhde-erosta. Kuten olen jo luetellut tiepinnoitteiden vaikutus, tiukemmat kylvö ja korjuu aikataulut ja niiden vaatima miehekkäämpi kalusto, intensiivisemmän lumikuurot kylmäkäynnistyksineen, sosiaalinen paine sosialistien kierrellessä peltojen laitamilla ja arvioidessa vanteiden värejä (kelt/pun) ja kaluston uskottavuutta  jne.. ja suurempi lomailun tarve taas juontaa selvästi korkeampiin palkkakustannuksiin yksiköiden kokoluokan ollessa samat. Jos valitsee taloustohtorista samalta aikaväliltä ja alueiden väliltä työtuntierittelyn, niin siellä on huimia eroja myös tehdyissä työtunneissa. C-alueella pakerretaan valtavia tuntimääriä ja työn teho jää ilmeisen heikoksi..

Tuossa MTTn taulukossa a-b/c alueiden tuet ovat 62/60ke ja peltopinta-alat 50/57ha, etelässä hieman paremmat peltotuet, joten tilat saivat saman verran ha-tukea. 07  eläintuet olivat vielä tuotantoon sidottuja ja tukiero oli 10 euroa/ey, joten eläinmäärässä ei voi mitenkään olla yli 10% määräeroa, tai sitten etelässä olisi jätetty tukea hakematta. Mutta eläintulossa sitä eroa on todellakin paljon!! Eli ammattitaitoero myyntisopimuksia tehdessä, joiden neuvotteluissa on auttanut etenkin ammattitaidolla luotu tilojen parempi omavaraisuus ja näin paremmat lähtökohdat tuotantosopimusneuvotteluihuin teurastamoiden kanssa. Velkaisten tilojen on vaikeaa saada edullisa myyntisopimuksia, kun nautapellet jäsenenemmistöllään hääräävät osuuskunnissa ja tulouttavat sikatiloilta häikäilemättömästi, jotta kallis nauta kyetään jalostamaan.

Tuloslaskelma_____ ___2007___
                                             C                   AB-alue
Sikatalous
 
 
Tiloja edustettuna                    220                 190
Kirjanpitotiloja                        7=<n<14            7=<n<14 
Viljelyala                                57                    50
Kotieläintuotto                       136 500             208 300
Kasvinvilj.tuotto                      3 080                2 630
Puutarhatuotto                       0                     0
Muu myyntituotto                   4 270                 6 190
Tuet                                     60 800               62 600
Liikevaihto                              204 700             279 700
Varaston muutos                      12 700               33 600
Sisäiset siirrot                         20                      250
Investointiavustus                   160                    1 100
Muu tuotto                             570                    620
Kokonaistuotot                        218 100               315 300
Tarvikekulut                          -66 900                -118 800
Elainten ostot                       -18 300                  -26 800
Ulkopuoliset palvelut               -8 900                    -9 300
Henkilöstökulut                      -160                     -15 100
Konevuokrat                          -50                       -330
Muut muuttuvat                     -5 060                  -11 900
Palkkavaatimus                       -44 800                  -34 500
Vuokrat                                 -4 010                   -5 290
Vakuutukset                            -7 800                  -8 140
Kunnossapito                          -11 000                -13 700
Muut kiinteät                          -5 740                  -5 510
Käyttökate                             45 500                   65 900
Rakennuspoistot                         -17 900               -22 100
Konepoistot                               -13 100                -28 600
Muut poistot                           -1 280                      -1 370
Liiketulos                                  13 200                   13 800
Nettorahoituskulut                    -6 320                    -3 680
Nettotulos                                6 880                    10 200
Korkovaatimus                            -17 800               -26 500
Yrittäjänvoitto                           -10 900                -16 300

Näinhän se on joka alalla, se on sitä yrittämistä että osaa hyödyntää, niitä etuja mitä on ja minimoida niitä haittoja mitä taas vastaavasti löytyy ...

Ei pidä lähteä merelle uimaan, jos ei kestä merivettä.

Näinhän se on joka alalla, se on sitä yrittämistä että osaa hyödyntää, niitä etuja mitä on ja minimoida niitä haittoja mitä taas vastaavasti löytyy ...

Ei pidä lähteä merelle uimaan, jos ei kestä merivettä.

heikki argumentoi...

Hiljaiseksi menee porukka etenkin faktan edessä. Liekö sattumaa että tukialueraja noudattelee älykkyysrajaa?

Hiljaiseksi menee porukka etenkin faktan edessä. Liekö sattumaa että tukialueraja noudattelee älykkyysrajaa?

Jos pienempi tila tekee satatuhatta suuremmalla liikevaihdolla huonomman tuloksen, lienee selvää kummalla puolella rajaa ne tyhmät on? 

Hiljaiseksi menee porukka etenkin faktan edessä. Liekö sattumaa että tukialueraja noudattelee älykkyysrajaa?

Ilmankos mulla on niin korkea äo, kun nostelen tukia kahdella alueella   Nämä Sinun faktasi ovat niin erikoisia, että ehkä kovin moni ei jaksa käynnistää aivojaan näiden pohdintaan. Voisit protestoida maailmaa vastaan vähän helpommilla argumenteilla. Unohda tuo 1600€/ha extrakustannuksia, kun sitä ei kukaan ikinä tule uskomaan.

Ehkä tuossa laskelmassa pellon arvoksi on laitettu 20 000 €/ha etelässä ja 2000€ pohjoisessa? Ei sen puoleen, että pellon arvo tähän laskelmaa edes kuuluisi, mutta tällaisella laskuvirheellä asia voisi avautua. Voisitko korven ukko selvittää tuon laskelman lähtöarvoja vähän tarkemmin. Ehkä sieltä voisi löytyä joku selitys.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 11.01.10 - klo:13:07

Hiljaiseksi menee porukka etenkin faktan edessä. Liekö sattumaa että tukialueraja noudattelee älykkyysrajaa?

Ilmankos mulla on niin korkea äo, kun nostelen tukia kahdella alueella   Nämä Sinun faktasi ovat niin erikoisia, että ehkä kovin moni ei jaksa käynnistää aivojaan näiden pohdintaan. Voisit protestoida maailmaa vastaan vähän helpommilla argumenteilla. Unohda tuo 1600€/ha extrakustannuksia, kun sitä ei kukaan ikinä tule uskomaan.

Ehkä tuossa laskelmassa pellon arvoksi on laitettu 20 000 €/ha etelässä ja 2000€ pohjoisessa? Ei sen puoleen, että pellon arvo tähän laskelmaa edes kuuluisi, mutta tällaisella laskuvirheellä asia voisi avautua. Voisitko korven ukko selvittää tuon laskelman lähtöarvoja vähän tarkemmin. Ehkä sieltä voisi löytyä joku selitys.

Et lukenut sitten lainkaan? Ne ovat toteutuneita tuloksia, MTTn julkaisemia, faktaa. Lue uudemmin, hitaammin.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 11.01.10 - klo:14:00

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 11.01.10 - klo:13:07

Hiljaiseksi menee porukka etenkin faktan edessä. Liekö sattumaa että tukialueraja noudattelee älykkyysrajaa?

Ilmankos mulla on niin korkea äo, kun nostelen tukia kahdella alueella   Nämä Sinun faktasi ovat niin erikoisia, että ehkä kovin moni ei jaksa käynnistää aivojaan näiden pohdintaan. Voisit protestoida maailmaa vastaan vähän helpommilla argumenteilla. Unohda tuo 1600€/ha extrakustannuksia, kun sitä ei kukaan ikinä tule uskomaan.

Ehkä tuossa laskelmassa pellon arvoksi on laitettu 20 000 €/ha etelässä ja 2000€ pohjoisessa? Ei sen puoleen, että pellon arvo tähän laskelmaa edes kuuluisi, mutta tällaisella laskuvirheellä asia voisi avautua. Voisitko korven ukko selvittää tuon laskelman lähtöarvoja vähän tarkemmin. Ehkä sieltä voisi löytyä joku selitys.

Et lukenut sitten lainkaan? Ne ovat toteutuneita tuloksia, MTTn julkaisemia, faktaa. Lue uudemmin, hitaammin.

Niin. Nämä ovat kannattavuuskirjanpitotuloksia. MTT hallinnoi hommaa, mutta tietojen kerääjät ovat täysin tietolähteittensä armoilla. Käytännössä joku mummo istuu toimistolla ja tallentaa tietoja sotkuisista muistiinpanoista koneelle. Mainittakoon myös että kannattavuuskirjanpidossa ei ole käytössä "virheleikkuria", joka siivoaisi virhelaskelmat pois koosteista. Tuo lyhenne "MTT" ei myöskään minua kauheasti vakuuta/pelota, ko. firmassa töitä tehneenä osaan pyöristellä noita tietoja vähän reaalimaailmaan paremmin sopiviksi.

Enkä lukenut lainkaan. Olet oikeassa. Luin tuon koosteesi kun laitit sen tänne ensimmäisen kerran, mutta en viitsinyt lukea sitä uudelleen. Kanssasi on ihan mielenkiintoista keskustella, tunnet sika-alaa paljon.

Mutta nyt muuten luin tuon juttusi. Onhan siinä aika kiinnostavia totuuksia. Kirjapitotiloja on siis jotain välillä 7 -14 ? Onko tuossa kuitenkin keskimääräluvut kaikista tiloista? Voiko tuosta eläinten ostot -riviltä päätellä jotain? Etelässä porsaat ovat halvempia, mutta rahaa on kuitenkin käytetty 1,5 kertaa enemmän eläinten ostoon kuin pohjoisessa. Eläinten myynnissä on sama suhde..

Ettei siis olisi niin, että nämä AB-alueen tilat ovatkin 50% suurempia kuin nämä C-alueen? Sama peltoala tuottaisi rehun siis suuremmalle eläinmäärälle. Muuttuvat kulut nousevat samassa suhteessa kuin siatkin. Mitä muuta tämä aineisto osoittaa, kun että "jos yksi sika tuottaa tappiota, niin 1000 sikaa tuottaa tappiota 1000 kertaa enemmän"? Kieltämättä C-alue on tässä laskelmassa paremmassa tilanteessa, mutta sekin taitaa johtua vanhemmista koneista ja pienemmästä kikkailusta.

Sinun pitäisi etsiä käsiisi uuden Ilmajokisen sikatilan uudet luvut ja verrata niitä uuden samankokoisen etelän tilan lukuihin.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 11.01.10 - klo:14:02

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 11.01.10 - klo:14:00

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 11.01.10 - klo:13:07

Hiljaiseksi menee porukka etenkin faktan edessä. Liekö sattumaa että tukialueraja noudattelee älykkyysrajaa?

Ilmankos mulla on niin korkea äo, kun nostelen tukia kahdella alueella   Nämä Sinun faktasi ovat niin erikoisia, että ehkä kovin moni ei jaksa käynnistää aivojaan näiden pohdintaan. Voisit protestoida maailmaa vastaan vähän helpommilla argumenteilla. Unohda tuo 1600€/ha extrakustannuksia, kun sitä ei kukaan ikinä tule uskomaan.

Ehkä tuossa laskelmassa pellon arvoksi on laitettu 20 000 €/ha etelässä ja 2000€ pohjoisessa? Ei sen puoleen, että pellon arvo tähän laskelmaa edes kuuluisi, mutta tällaisella laskuvirheellä asia voisi avautua. Voisitko korven ukko selvittää tuon laskelman lähtöarvoja vähän tarkemmin. Ehkä sieltä voisi löytyä joku selitys.

Et lukenut sitten lainkaan? Ne ovat toteutuneita tuloksia, MTTn julkaisemia, faktaa. Lue uudemmin, hitaammin.

Niin. Nämä ovat kannattavuuskirjanpitotuloksia. MTT hallinnoi hommaa, mutta tietojen kerääjät ovat täysin tietolähteittensä armoilla. Käytännössä joku mummo istuu toimistolla ja tallentaa tietoja sotkuisista muistiinpanoista koneelle. Mainittakoon myös että kannattavuuskirjanpidossa ei ole käytössä "virheleikkuria", joka siivoaisi virhelaskelmat pois koosteista. Tuo lyhenne "MTT" ei myöskään minua kauheasti vakuuta/pelota, ko. firmassa töitä tehneenä osaan pyöristellä noita tietoja vähän reaalimaailmaan paremmin sopiviksi.

Enkä lukenut lainkaan. Olet oikeassa. Luin tuon koosteesi kun laitit sen tänne ensimmäisen kerran, mutta en viitsinyt lukea sitä uudelleen. Kanssasi on ihan mielenkiintoista keskustella, tunnet sika-alaa paljon.

Mutta nyt muuten luin tuon juttusi. Onhan siinä aika kiinnostavia totuuksia. Kirjapitotiloja on siis jotain välillä 7 -14 ? Onko tuossa kuitenkin keskimääräluvut kaikista tiloista? Voiko tuosta eläinten ostot -riviltä päätellä jotain? Etelässä porsaat ovat halvempia, mutta rahaa on kuitenkin käytetty 1,5 kertaa enemmän eläinten ostoon kuin pohjoisessa. Eläinten myynnissä on sama suhde..

Ettei siis olisi niin, että nämä AB-alueen tilat ovatkin 50% suurempia kuin nämä C-alueen? Sama peltoala tuottaisi rehun siis suuremmalle eläinmäärälle. Muuttuvat kulut nousevat samassa suhteessa kuin siatkin. Mitä muuta tämä aineisto osoittaa, kun että "jos yksi sika tuottaa tappiota, niin 1000 sikaa tuottaa tappiota 1000 kertaa enemmän"? Kieltämättä C-alue on tässä laskelmassa paremmassa tilanteessa, mutta sekin taitaa johtua vanhemmista koneista ja pienemmästä kikkailusta.

Sinun pitäisi etsiä käsiisi uuden Ilmajokisen sikatilan uudet luvut ja verrata niitä uuden samankokoisen etelän tilan lukuihin.

Päivän paras kirjoitus. Ja missäs ne korven ukon  maata kaatavat laskelmat viipyvät ? On täs kohta kaksi kuukautta odotettu.

Tuleeko kommenttia tähän eläinmääräjuttuun? Mitäs Tapani luulet? Katsoitko muuten, tuolla oli joku kysely vasikkakuolleisuudesta. Voisit tietää?

Tuleeko kommenttia tähän eläinmääräjuttuun? Mitäs Tapani luulet? Katsoitko muuten, tuolla oli joku kysely vasikkakuolleisuudesta. Voisit tietää?

No kyllä korven ukko jotain keksii. En oo sitä vasikkajuttua silleen tarkasti lukenu.

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 07.01.10 - klo:15:05

Lainaus käyttäjältä: MaaJussi77 - 07.01.10 - klo:14:12

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 07.01.10 - klo:13:55

Tällainen 160 000 € ylimääräinen kustannus voi siis todellisuudessa olla vain ylimitoitettu traktori ja 30 kuution paskapönttö. Se on aika pienestä kiinni. Noihin saa menemään vaikka 400 000€ tuollaisella 100 ha:n tilalla.

Korvenukko lienee ottanut noita lukujansa jostakin taloustohtorista tai jostakin? Kun tämä on juuri se syy minkä takia kun tukialuevertailuja tehdään minä en niitä lukuja sieltä ottaisi. On väärä lähtökohta ottaa luvuiksi jo toteutuneet investoinnit ja muut joissa on jo kaikki virheinvestoinnit ja ylimitoitetut investoinnit mukana ja siitä sitten lasketaan kannattavuutta. Lisäksi sikapuolella aineisto eli tilamäärä on sen verran pieni että tulee ongelmaa kun yksi virheinvestoinut tila vaikuttaa keskiarvoon aika rajusti? Samaa ongelmaa alkaa tulla lypsypuolella ab-alueella. Mutta että korvenukollekin tiedoksi että kun tukivertailua tehdään niin ainoa oikea lähtökohta on että otetaan samankokoiset tilat molemmilta alueilta ja katsotaan niiden saamat tukimäärät.

Usein unohdetaan sikalan ja kanalan lannoitus hyöty joka on melkoinen .

kyl se näkyy laskelmissa säästynennä lannoitemenona

Miten ?

Tuo lyhenne "MTT" ei myöskään minua kauheasti vakuuta/pelota, ko. firmassa töitä tehneenä osaan pyöristellä noita tietoja vähän reaalimaailmaan paremmin sopiviksi.

Samoin   , en nyt tarkoita että tutkimukset olisivat virattomia, päin vastoin. Mutta ihmisten tekemiä kuitenkin. Tänä kesänä ajan hengen mukaisesti käytettiin urakoitsijapalveluja pilaamaan yksi lietteenlevityskoe kun oli letkuvehkeet tukkeessa ja sitten.....tukokset aukesi. Koeruudulla.

MTT tekee lakisääteistä tutkimustyötä virkamiesten toimesta. Laskelmat on laadittu painotettuina keskiarvoina, eli satojen otosten tietokannasta on valittu karsimalla parhaimmin alueen tiloja eduastavat tilat joista on laskettu keskiarvo. Lopulliseen keskiarvolaskentaan pääse vain ne tilat, joiden jokainen tuloskohta vastaa riittävällä tarkkuudella alueen kaikkien tilojen vastaavan tuloskohdan keskiarvoa. Kyseinen menetelmä anataa erittäin tasapuolisen ja oikean kuvan alueen tilanteesta ja leikkaa poikkeukset. Se onkin vähimmäisvaatimus sillä MTTn tehtävä on tuottaa tutkimustieto mm. lainsäädännön tarpeisiin. Näiden laskelmien kanssa on käytävä yksiin myös investointeja varten laadittavien kannattavuuslaskelmien. Eli kyse on myös yksittäisten ihmisten oikeusturvasta, joten MTTn vastuu laskelmien oikeellisuudesta on suuri.

MTTn julkaisut ovat takuulla faktaa, niiden kyseenalaistajien on syytä kääntyä MTTn puoleen. Ja se on itseasiassa velvollisuus, sillä virkamiesten toiminta on lakisääteistä. Virkavirheen epäilijällä on velvollisuus ilmoittaa epäilyksistään viranomaisille.

On tietenkin mahdollista että järjetelmällinen virhe olisi päässyt läpi ja olisi muodostunut näin suuria eroja. Silloin puhutaan kuitenkin vähintäänkin virkavirheestä.

joharan teoria, että etelän tilalla olisikin 50% enemän eläimiä, voisi toli olla totta jos kaikilta tiloilta olisi jäänyt noin 50% tukea hakematta. Ja sitä en ihan heti usko.


Jos taas valitsemme yhden tilan ilmajoelta ja samankokoisen etelästä ja tarkastelemme niiden tuloksia olosuhde- ja tukierojen osalta kilpailutilanne-edun selvittämiseksi, niin siinä on todella suuri riski että ei olekkaan ammattitaidoltaan samantasoisia veljiä tarkastelussa. Siksi onkin luotettava valtion tieteeliseen ja parhaalla käytettävissä olevalla ammattitaidolla laadittuun tutkimukseen, eli MTTeen.


Näitä MTTn lakisääteisiä, ja lainsäädäntöäkin varten laadittuja tukimuksia ei kuitenkaan voida käyttää sellaisenaan alueiden välisten tukierojen tarkastelussa, koska on tämä ilmeinen älykkyysero alueiden välillä. Viimeksi vuosi sitten jouduttiin tarkastelemaan sikatilojen kilpailuedellytyksiä vertaillessa ainoastaan etelän ja pohjoisen tilojen eläntukia ja niiden osuutta kilohinnassa, koska alueiden välinen älykkyysero sotkee toteutuneet tulokset pahemman kerran, etelän tilojen saadessa ammattitaitonsa ansiosta eläinyksiköstä selkeästi enemmän tuloja.

Päädyttiin siis johtopäätökseen että on uhkaamssa etenkin 2013 jälkeen 20c/kg kilpailuja vääristävä tukiero alueiden välille ja suomen viranomaiset anoivat komissiolta luvan kohdentaa välittömästi 142 tukea sikasektorin ulkopuolelle.

Samalla jäi tietenkin huomioimatta olosuhde-erot ja se on sääli, sillä olosuhde-ero on valtava jo pelkästään konekustannuksessa. Todelliset olosuhteiden kustannusvaikutukset tulevat ilmi juuri näistä elävässä elämässä toteutuneista tilatuloksista, ei mistään muualta.

MTT tekee lakisääteistä tutkimustyötä virkamiesten toimesta.

Juu... päästänsä käsin suorittavat sitä työajan puitteissa, juu.