kokonaisuus tulisi huomioida etenkin jos puhutaan kilpailutilanteesta.

Mitä se kilpailu sitten lienekään, ilmeisesti jotain vakavaa...

Niinpä. Kilpailu kiristyy, ja ilman pistehinnoittelua tai etäisyyksien huomioimista kulutusta lähellä olevat tilat joutuvat loppupelissä maksumiehiksi. Ymmärrän myös kantasi, että kilpailun vääristäminen verovaroin ei ole kaikkien mieleen. Sama tilanne on vähän joka toimialalla ja muissakin kuin maatalousammateissa. Kaipa tämä tästä joskus paremmaksi muuttuu, oikeudenmukaisuutta maailmassa pitäisi olla.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 12.01.10 - klo:22:00

kokonaisuus tulisi huomioida etenkin jos puhutaan kilpailutilanteesta.

Mitä se kilpailu sitten lienekään, ilmeisesti jotain vakavaa...

Niinpä. Kilpailu kiristyy, ja ilman pistehinnoittelua tai etäisyyksien huomioimista kulutusta lähellä olevat tilat joutuvat loppupelissä maksumiehiksi. Ymmärrän myös kantasi, että kilpailun vääristäminen verovaroin ei ole kaikkien mieleen. Sama tilanne on vähän joka toimialalla ja muissakin kuin maatalousammateissa. Kaipa tämä tästä joskus paremmaksi muuttuu, oikeudenmukaisuutta maailmassa pitäisi olla.

Onhan maailmassa oikeudenkumaisuutta, se vaan ei kaikille käy, kun se aina maksaa ....

kokonaisuus tulisi huomioida etenkin jos puhutaan kilpailutilanteesta.

Mitä se kilpailu sitten lienekään, ilmeisesti jotain vakavaa...

Jos kilpailusta puhutaan oikeilla sanoilla pitää ajatusmaailman olla : Mulle kaikki , muille loput .

Lomitus hommissa kuului aina miten muilla paremmin paitsi eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta , heillä meni yleensä paremmin koska porsasluku ylitti keskiarvon ( Vieroituksen jälkeen ) .
Harvemmin sikapuolen porukka nautapuolta kadehtii .

Epäkohtiin vaikuttaminen on mahdollista, suurin ongelma on oma etujärjestö jossa tuotantosuunnittainen jäsenmäärä on jakautunut eri tavalla tukialueittan. Asioita ajetaan mielikuvia muodostamalla, vähemmistöjen etujen vastaisesti.
 
Tuet ja tulonmuodostus kokonaisuudessaan, sekä tausta ovat niin monivaikutteisia ja tulkinnavaraisia asioita että todella harvalla on edellytyksiä muodostaa kokonaiskuvaa tuotantosuunnittain. Ja silloin on "seinien sisällä", "maitokriisi" tai "tilojen välinen kilpailu" yms kaltaisilla sutkatuksilla hyvät mahdollisuudet mennä sellaisenaan perusteluna.

Kansanedustajistakin monet ovat täysin mediatiedon varassa. Ne harvat joilla on mielenkiintoa, ovat niin asennoituneita johonkin suuntaan että se haittaa riippumattoman kokonaiskuvan muodostumista. Edustajien avustajat ovat kuitenkin kyvykkäämpiä ja pystyvät sisäistämään tietoa ja yhdistelemään asioita kokonaiskuvan muodostamiseksi. Paras tapa lähestyä edustajia onkin juuri avustajien kautta, ne myös löytävät tietoa päätöksistä ja taustoista kätevästi.

Yksimahaiset tuottavat puolet elintarviketeollisuuden raaka-ainearvosta maailmanmarkkinahinnoilla mitattuna. Ja vaikka lukumääräisesti ollaankin vain pieni vähemmistö kotieläintiloista ja tukiosuudessa vielä pienempi, niin valtaa olisi valtavan tuotantomäärän kautta todella paljon.

MTKsta on eriydyttävä, koska siellä päätöksiä tehdää mielikuvilla ja jäsenmäärillä. Osuuskunnissa täytyy ajaa läpi tuotettuihin tonneihin pisteytetty hinta ja vaikutusvalta tuotantosuunnasta riippumatta. Pötsipuolen siipeily ei voi enään jatkua sianlihan tuottajahintojen, olosuhteiden, tukien ja kustannusten ollessa kilpailijoita epäedullisemmat.

Voi kun tuo korven ukko jaksaa tuota samaa. Mitä ammattitaito/älykkyyttä osoittaa se, jos kaikki tuotto menee kuluihin ? ? Selitä meille vähempiälyisille. Jokos sulla se lämpölaskelma on valmis, odotettu pari kuukautta ? ?

älykkyysero on jos se kerran tulee ilmi keskiarvotuloksista. sehän oli syy miksi toteutuneita tuloksia ei vertailuissa käytetä.

Arvioitaessa samankokoisen rakennuksen lämmönkulutuksen eroja rakennekonvektion osalta, niin 1 asteen ero keskilämpötilassa ulko ja sisälämpötilan välillä näyttäisi aihettavan ainoastaan suuruusluokaltaan 10% eron lämmityskustannuksiin.

Mutta siten kokonaan uuden aspektin tuo ilmanvaihto. Nimittäin JOS pidetään pitoisuudet ohjeistuksessa, niin mallinnuksen mukaan ilmavaihtoa ei saisi ohjata pelkästään lämpötilalla. Nyt on tilanne siten että kylmällä monessa paikassa ilmanvaihtoa kuristetaan liikaa ja siitä aiheutuu monia haittoja. Onkin siis päätettävä kummalla kaavalla jatketaan. Ilmanvaihto riittävänä jolloin energiaa menee rutkasti, vai ilmanvaihtoa kuristaen jolloin joudutaan arvioida aiheutuneita haittoja. Selkeintä olisi pysyä riittävässä ilmanvaihdossa.

Ongelmana on se että etelässä oleva korkeampi ilmankosteus ei näy merkittävänä erona tilastoissa eikä siten kustannuksena mallinnuksessa. Vaihtoilman energiankulutusero eri keskilämpötiloilla on kyllä huomattava, se on myönnettävä, mutta palaan aiheeseen kun saan vertailevan ja ammattitaitoisemman laskelman jossa osataan huomioida myöskin etelän kosteammat kelit.

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 12.01.10 - klo:20:17

Voi kun tuo korven ukko jaksaa tuota samaa. Mitä ammattitaito/älykkyyttä osoittaa se, jos kaikki tuotto menee kuluihin ? ? Selitä meille vähempiälyisille. Jokos sulla se lämpölaskelma on valmis, odotettu pari kuukautta ? ?

älykkyysero on jos se kerran tulee ilmi keskiarvotuloksista. sehän oli syy miksi toteutuneita tuloksia ei vertailuissa käytetä.

Arvioitaessa samankokoisen rakennuksen lämmönkulutuksen eroja rakennekonvektion osalta, niin 1 asteen ero keskilämpötilassa ulko ja sisälämpötilan välillä näyttäisi aihettavan ainoastaan suuruusluokaltaan 10% eron lämmityskustannuksiin.

Mutta siten kokonaan uuden aspektin tuo ilmanvaihto. Nimittäin JOS pidetään pitoisuudet ohjeistuksessa, niin mallinnuksen mukaan ilmavaihtoa ei saisi ohjata pelkästään lämpötilalla. Nyt on tilanne siten että kylmällä monessa paikassa ilmanvaihtoa kuristetaan liikaa ja siitä aiheutuu monia haittoja. Onkin siis päätettävä kummalla kaavalla jatketaan. Ilmanvaihto riittävänä jolloin energiaa menee rutkasti, vai ilmanvaihtoa kuristaen jolloin joudutaan arvioida aiheutuneita haittoja. Selkeintä olisi pysyä riittävässä ilmanvaihdossa.

Ongelmana on se että etelässä oleva korkeampi ilmankosteus ei näy merkittävänä erona tilastoissa eikä siten kustannuksena mallinnuksessa. Vaihtoilman energiankulutusero eri keskilämpötiloilla on kyllä huomattava, se on myönnettävä, mutta palaan aiheeseen kun saan vertailevan ja ammattitaitoisemman laskelman jossa osataan huomioida myöskin etelän kosteammat kelit.

Ehkä näissä jutuissa on perää. Tiettyä eroa ilmankosteuksien välillä on. Mutta luulisi pitkien pakkaskausien aikana tasoittuvan. Muistan, että joskus selitit että tämä ilmiö on pahimmillaan nollan tuntumassa ja se on kyllä totta. Aika vaikean laskelman joudut kyllä tekemään, luulisi että se onnistuu vain ammattilaisten ohjelmilla. Älä sitten oleta Keski-Suomen järvialueiden ilmaa liian kuivaksi..