Olosuhde-ero on paljon muutakin kuin lumihangen paksuus tai etäisyys lähinpään kapakkaan. Nimittäin etenkin etelässä olosuhteet etenkin kustannusten osalta ovat erittäin vaativat. Tämä tulee selkeästi ilmi sikatilojen tuloksista. MTTn virkamiehet ovat tutkineet kuinka etelässä otetaan samalla eläinmäärällä lähes puolet enemmän myyntituloja,

Yksimahaisissa yksikön koko vaikuttaa olennaisesti kannattavuuteen, sikasektorilla tilityshinnassa voi olla kymmenien prosenttien ero. Näin on teurastamoiden nautaenemmistö määritellyt. Lisäksi logistiikan etuja tulee rehujen ym panosten hankinnassa, sekä kiinteissä kustannuksissa. Siis erittäin volyymipainotteista, etenkin kun tulot tulevat lähes pelkästään myynistä eikä tukiaisista kuten pöstipelleilyssä.

Koko siis ratkaisee, mutta toinen merkittävä tekijä on yksikön talousriippuvuudet myyntisopimuksia tehtäessä. Osuusteurastamot käyttävät härskisti hyödykseen velkaisten yksiköiden pakkotilannetta. Omavaraisimmat tilat voivat esimerkiksi kasvattaa vain erän tai kolme erää, suhdanteiden mukaan.

Etelän ja pohjoisen tiloilla ei ole kuitenkaan suurta kokoeroa. Suurempien myyntitulojen määrä samasta elänmäärästä johtuu siis pitkälti tilojen paremmasta omavaraisuudesta, mutta on myös selvä osoitus paremmasta ammattitaidosta ja korkeammasta älykkyydestä. Anakara kustannustaso ja olosuhteet riistävät kuitenkin lähes kokonaan älykkyys- ja ammattitaitoedulla saavutetun hyödyn.

Etelässä tyyppitilan kustannukset kone-, työvoima,- ja tarvikekulujen osalta ovat jopa 1600 euro/ha suuremmat. 100ha tilalla se tekee, lasketaanpa:
1600e/haX100ha=160 000 euroa!

Jos siis etelän viljelijän pää nupilla varustettu tuottaja pääsisi operoimaan pohjoisen edullisissa olosuhteissa, niin 100 han tilalla käteen jäisi jopa 160 000 euroa vuosittain enemmän. Siis 1kpl omakotitaloja avaimet käteen-kaupalla vuosittain. Sitä vuoden vanhaa asumusta ei tarvitsisi edes myydä vaan sen saisi poltaa ja silti tulos sama. Ja 50 han pientalonpoikaistilalla siis uusi pakettitalo joka toinen vuosi ja vanhan voi esimerkiksi räjäyttää, ihan vaan kustannuserolla.

Ja ylläesitetty kustannusero muodostuu siis tarkastelemalla pelto- ja eläinmääriltään saman kokoisten sikatilojen kone-, työvoima- ja tarvikekulueroja MTTn tilastoista. Ja syvätarkasteluna eroja löytyy varmasti enemmänkin, kuten vaikkapa Heino Leinon kalansaaliit, perkele arvokalaa vetää päivittäin kuormatolkulla ja irvailee vain etelän kiisken pilkkijöille. Lisäksi etelässä ainakin kosteamman ja tuulisemman ilmaston vuoksi purevammat pakkaskelit, kivisemmät tilukset ja kuivempi kasvukausi, mutta kosteammat kuivauskelit. Lisäksi tiestö asfalttipainoitteisempaa, joten etenkin etuset kulahtavat hetkessä.

Ankaramman kustannusympäristön ja vääristyneiden kilpailujen vuoksi etelän tuottajat ovatkin joutuneet kasvattamaan tuotantomääriä siten että vuositutanto on kasvanut 5-10 milj kiloa enmmän kuin muualla suomessa. Perälän Matin gradussa lukee että vuosituotanto kasvoi 97-07 periodilla 4 miljoona kiloa enmmän a ja b alueilla kuin muualla suomessa. EUn alkuvuosina etenkin ennen Perälän tarkastelujaksoa etelään juntattiin masiiviset investointitukiaiset jopa 80 pinnaa takautuviakin avustuksia sikaloihin ilman kustannuserittelyitä. Ja sikaloiden vakiovarustukseen eli kuivaajiin vieläkin korkeampia apuja. Joten tuolloinhan se tuotanto räjähti, arvio on kuitenkin että vuositutannon kasvu 95-07, jonka jälkeen tuet irroitettiin, oli etelässä alle 10 milj kiloa  vuodessa  enemmän kuin c-alueella.

Tulevassa LFA uudistuksessa tuleekin huolehtia että 141 tuki saadaan tungettua vähintäänkin täysimääräisenä peltoon, jotta edes osa alueiden välisten kilpailujen vääristymästä saadaan kompensoitua. Etenkin 2013 jälkeen nimittäin myös tukiero on kääntymässä pohjoisen eduksi, pientiloilla jopa 1,8% liikevaihdosta ja suuremmilla, esimerkiksi 3000 sian tilalla etelässä jäljellä jää enään vain ja ainostaan mitättömän vaivaiset 3000 euroa vuodessa enemmän tukiaisia kuin vastaavalla pohjoisessa. Loputkin oikeustajun vastaisesta 142 alueen yksimahaistuesta, jota uhkaa jäädä 2013 jälkeen alan keskittyessä vielä jopa 1-2 miljoonaa, onkin ohjattava sikasektorin ulkopuolelle.

näyttää siltä että vilijelyä ei voi jatkaa etelä suomesa

siksi se on siirrettävä suotusammille aluveille

Korven ukko päästelee taas ihan höpöjä. Ammattitaito ja älykkyys taitaa hävitä rehufirmojen taskuun. Tuulisemmat olosuhteet, viikon vitsi. Missäs ne sun laskelmat viipyvät, eivät tainneet olla ihan sitä mitä halusit, niin eipä julkaista 

lainaus korven ukolta

"Etelässä tyyppitilan kustannukset kone-, työvoima,- ja tarvikekulujen osalta ovat jopa 1600 euro/ha suuremmat. 100ha tilalla se tekee, lasketaanpa:
1600e/haX100ha=160 000 euroa!"

no eikö tuo jo mee jakeluun että ei siellä pysty kannattavasti vilijelleen

Tuulia kyseli toisaalla, kuka on saitin paras humoristi. Nyt sen tiedä, se on Korven ukko ja seuraavaan on pitkä väli.

Joidenkin tyyppien juttuja lukiessa epäillyt että ovat kännissä (tai pilvessä) kirjoitettuja, tämä lienee selvä tapaus.

Ai, luetteks te noi korven ukon viestit? En mää viitti, ne on niin pitkiä, että ei niihin aika riitä. 

1600 €/ha enemmän kustannuksia kuin jossain toisaalla. Usko Korven Ukko, että tätä lukua ei kukaan tällä palstalla usko. Ainakaan jos tuo luku on muka ison aineiston keskiarvoluku. Laitit tästä dataa kerran ja virallisilta tiedoilta ne kyllä näyttivät. Mutta ei niitä usko silti kukaan. Ei tuollainen ero ole millään järjellä selitettävissä.

Ainoa selitys on järkyttävä yli-investointi peltokoneisiin, mutta tämähän on itse aiheutettu ongelma. Eli ei sellainen ongelma joka johtuisi tukipolitiikasta tai puoluepolitiikasta. Yli-investointeihin voivat olla syynä kammottavat etäisyydet peltolohkojen välillä. Tätä etelän sikatiloilla kyllä näkee. Tällainen 160 000 € ylimääräinen kustannus voi siis todellisuudessa olla vain ylimitoitettu traktori ja 30 kuution paskapönttö. Se on aika pienestä kiinni. Noihin saa menemään vaikka 400 000€ tuollaisella 100 ha:n tilalla.

Joidenkin tyyppien juttuja lukiessa epäillyt että ovat kännissä (tai pilvessä) kirjoitettuja, tämä lienee selvä tapaus.

vetäny muutaki ku pulkkaa

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 07.01.10 - klo:12:32

Joidenkin tyyppien juttuja lukiessa epäillyt että ovat kännissä (tai pilvessä) kirjoitettuja, tämä lienee selvä tapaus.

vetäny muutaki ku pulkkaa

Joo... etenki nää täällä MTK:ta ja Kepua kehuvat         

Tällainen 160 000 € ylimääräinen kustannus voi siis todellisuudessa olla vain ylimitoitettu traktori ja 30 kuution paskapönttö. Se on aika pienestä kiinni. Noihin saa menemään vaikka 400 000€ tuollaisella 100 ha:n tilalla.

Korvenukko lienee ottanut noita lukujansa jostakin taloustohtorista tai jostakin? Kun tämä on juuri se syy minkä takia kun tukialuevertailuja tehdään minä en niitä lukuja sieltä ottaisi. On väärä lähtökohta ottaa luvuiksi jo toteutuneet investoinnit ja muut joissa on jo kaikki virheinvestoinnit ja ylimitoitetut investoinnit mukana ja siitä sitten lasketaan kannattavuutta. Lisäksi sikapuolella aineisto eli tilamäärä on sen verran pieni että tulee ongelmaa kun yksi virheinvestoinut tila vaikuttaa keskiarvoon aika rajusti? Samaa ongelmaa alkaa tulla lypsypuolella ab-alueella. Mutta että korvenukollekin tiedoksi että kun tukivertailua tehdään niin ainoa oikea lähtökohta on että otetaan samankokoiset tilat molemmilta alueilta ja katsotaan niiden saamat tukimäärät.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 07.01.10 - klo:13:55

Tällainen 160 000 € ylimääräinen kustannus voi siis todellisuudessa olla vain ylimitoitettu traktori ja 30 kuution paskapönttö. Se on aika pienestä kiinni. Noihin saa menemään vaikka 400 000€ tuollaisella 100 ha:n tilalla.

Korvenukko lienee ottanut noita lukujansa jostakin taloustohtorista tai jostakin? Kun tämä on juuri se syy minkä takia kun tukialuevertailuja tehdään minä en niitä lukuja sieltä ottaisi. On väärä lähtökohta ottaa luvuiksi jo toteutuneet investoinnit ja muut joissa on jo kaikki virheinvestoinnit ja ylimitoitetut investoinnit mukana ja siitä sitten lasketaan kannattavuutta. Lisäksi sikapuolella aineisto eli tilamäärä on sen verran pieni että tulee ongelmaa kun yksi virheinvestoinut tila vaikuttaa keskiarvoon aika rajusti? Samaa ongelmaa alkaa tulla lypsypuolella ab-alueella. Mutta että korvenukollekin tiedoksi että kun tukivertailua tehdään niin ainoa oikea lähtökohta on että otetaan samankokoiset tilat molemmilta alueilta ja katsotaan niiden saamat tukimäärät.

Usein unohdetaan sikalan ja kanalan lannoitus hyöty joka on melkoinen .

Pelkkiin tukimääriin tuijottaminen taas perustuu siihen että kuvitellaan olosuhteiden olevat samat koko maassa. Suurta hämmästystä herättää se että korven äijät yrittääkin nyt tilastoihin perustuvilla laskelmillaan todistella sitä että luonnonhaitta ja tuotantokustannukset olisi mukamas etelässä suurempi kuin Pohjoisessa.

Noista tilastoista sen verran että jos niissä olevia kohtuuttoman suuria eroja tukialueiden välillä ei kyetä selittämään, tilastoilla ei ole muuta kuin viihdearvo, jos sitäkään. Etenkin kun muistaa sen kuinka muutama vuosi sitten täällä Agrossa muutamat kertoivat antavansa tilastokyselyihin väärää informaatiota ja kehoittivat muitakin tekemään samoin. Itse asiassa ihmettelisin jos niin ei kukaan tekisi jos tällä tavoin olisi pienikin hyöty saatavissa. Tästä on muuten informoitu tilastojen pitäjiä.

Etenkin kun muistaa sen kuinka muutama vuosi sitten täällä Agrossa muutamat kertoivat antavansa tilastokyselyihin väärää informaatiota ja kehoittivat muitakin tekemään samoin. Itse asiassa ihmettelisin jos niin ei kukaan tekisi jos tällä tavoin olisi pienikin hyöty saatavissa. Tästä on muuten informoitu tilastojen pitäjiä.

Kyselyjen rakenne on kyllä joskus sellainen ettei niihin voi vastata oikein. Vanhan liiton aperuokkijana tuli joskus vastattua nautatiloille tulleeseen ostorehukyselyyn, jonka tekijä ei tainnut tietääkään, että joku ostaisi jotain rehukompoentteja, vaan täysrehua tai korkeintaan puolitiivistettä. SInne sitten kirjautui miljoona kiloa perunarehua Raision energiarehuasarakkeeseen kaikkien Maiturien jatkoksi.

Lainaus käyttäjältä: MaaJussi77 - 07.01.10 - klo:14:12

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 07.01.10 - klo:13:55

Tällainen 160 000 € ylimääräinen kustannus voi siis todellisuudessa olla vain ylimitoitettu traktori ja 30 kuution paskapönttö. Se on aika pienestä kiinni. Noihin saa menemään vaikka 400 000€ tuollaisella 100 ha:n tilalla.

Korvenukko lienee ottanut noita lukujansa jostakin taloustohtorista tai jostakin? Kun tämä on juuri se syy minkä takia kun tukialuevertailuja tehdään minä en niitä lukuja sieltä ottaisi. On väärä lähtökohta ottaa luvuiksi jo toteutuneet investoinnit ja muut joissa on jo kaikki virheinvestoinnit ja ylimitoitetut investoinnit mukana ja siitä sitten lasketaan kannattavuutta. Lisäksi sikapuolella aineisto eli tilamäärä on sen verran pieni että tulee ongelmaa kun yksi virheinvestoinut tila vaikuttaa keskiarvoon aika rajusti? Samaa ongelmaa alkaa tulla lypsypuolella ab-alueella. Mutta että korvenukollekin tiedoksi että kun tukivertailua tehdään niin ainoa oikea lähtökohta on että otetaan samankokoiset tilat molemmilta alueilta ja katsotaan niiden saamat tukimäärät.

Usein unohdetaan sikalan ja kanalan lannoitus hyöty joka on melkoinen .

kyl se näkyy laskelmissa säästynennä lannoitemenona