Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: korven ukko - 07.01.10 - klo:11:26
-
Olosuhde-ero on paljon muutakin kuin lumihangen paksuus tai etäisyys lähinpään kapakkaan. Nimittäin etenkin etelässä olosuhteet etenkin kustannusten osalta ovat erittäin vaativat. Tämä tulee selkeästi ilmi sikatilojen tuloksista. MTTn virkamiehet ovat tutkineet kuinka etelässä otetaan samalla eläinmäärällä lähes puolet enemmän myyntituloja,
Yksimahaisissa yksikön koko vaikuttaa olennaisesti kannattavuuteen, sikasektorilla tilityshinnassa voi olla kymmenien prosenttien ero. Näin on teurastamoiden nautaenemmistö määritellyt. Lisäksi logistiikan etuja tulee rehujen ym panosten hankinnassa, sekä kiinteissä kustannuksissa. Siis erittäin volyymipainotteista, etenkin kun tulot tulevat lähes pelkästään myynistä eikä tukiaisista kuten pöstipelleilyssä.
Koko siis ratkaisee, mutta toinen merkittävä tekijä on yksikön talousriippuvuudet myyntisopimuksia tehtäessä. Osuusteurastamot käyttävät härskisti hyödykseen velkaisten yksiköiden pakkotilannetta. Omavaraisimmat tilat voivat esimerkiksi kasvattaa vain erän tai kolme erää, suhdanteiden mukaan.
Etelän ja pohjoisen tiloilla ei ole kuitenkaan suurta kokoeroa. Suurempien myyntitulojen määrä samasta elänmäärästä johtuu siis pitkälti tilojen paremmasta omavaraisuudesta, mutta on myös selvä osoitus paremmasta ammattitaidosta ja korkeammasta älykkyydestä. Anakara kustannustaso ja olosuhteet riistävät kuitenkin lähes kokonaan älykkyys- ja ammattitaitoedulla saavutetun hyödyn.
Etelässä tyyppitilan kustannukset kone-, työvoima,- ja tarvikekulujen osalta ovat jopa 1600 euro/ha suuremmat. 100ha tilalla se tekee, lasketaanpa:
1600e/haX100ha=160 000 euroa!
Jos siis etelän viljelijän pää nupilla varustettu tuottaja pääsisi operoimaan pohjoisen edullisissa olosuhteissa, niin 100 han tilalla käteen jäisi jopa 160 000 euroa vuosittain enemmän. Siis 1kpl omakotitaloja avaimet käteen-kaupalla vuosittain. Sitä vuoden vanhaa asumusta ei tarvitsisi edes myydä vaan sen saisi poltaa ja silti tulos sama. Ja 50 han pientalonpoikaistilalla siis uusi pakettitalo joka toinen vuosi ja vanhan voi esimerkiksi räjäyttää, ihan vaan kustannuserolla.
Ja ylläesitetty kustannusero muodostuu siis tarkastelemalla pelto- ja eläinmääriltään saman kokoisten sikatilojen kone-, työvoima- ja tarvikekulueroja MTTn tilastoista. Ja syvätarkasteluna eroja löytyy varmasti enemmänkin, kuten vaikkapa Heino Leinon kalansaaliit, perkele arvokalaa vetää päivittäin kuormatolkulla ja irvailee vain etelän kiisken pilkkijöille. Lisäksi etelässä ainakin kosteamman ja tuulisemman ilmaston vuoksi purevammat pakkaskelit, kivisemmät tilukset ja kuivempi kasvukausi, mutta kosteammat kuivauskelit. Lisäksi tiestö asfalttipainoitteisempaa, joten etenkin etuset kulahtavat hetkessä.
Ankaramman kustannusympäristön ja vääristyneiden kilpailujen vuoksi etelän tuottajat ovatkin joutuneet kasvattamaan tuotantomääriä siten että vuositutanto on kasvanut 5-10 milj kiloa enmmän kuin muualla suomessa. Perälän Matin gradussa lukee että vuosituotanto kasvoi 97-07 periodilla 4 miljoona kiloa enmmän a ja b alueilla kuin muualla suomessa. EUn alkuvuosina etenkin ennen Perälän tarkastelujaksoa etelään juntattiin masiiviset investointitukiaiset jopa 80 pinnaa takautuviakin avustuksia sikaloihin ilman kustannuserittelyitä. Ja sikaloiden vakiovarustukseen eli kuivaajiin vieläkin korkeampia apuja. Joten tuolloinhan se tuotanto räjähti, arvio on kuitenkin että vuositutannon kasvu 95-07, jonka jälkeen tuet irroitettiin, oli etelässä alle 10 milj kiloa vuodessa enemmän kuin c-alueella.
Tulevassa LFA uudistuksessa tuleekin huolehtia että 141 tuki saadaan tungettua vähintäänkin täysimääräisenä peltoon, jotta edes osa alueiden välisten kilpailujen vääristymästä saadaan kompensoitua. Etenkin 2013 jälkeen nimittäin myös tukiero on kääntymässä pohjoisen eduksi, pientiloilla jopa 1,8% liikevaihdosta ja suuremmilla, esimerkiksi 3000 sian tilalla etelässä jäljellä jää enään vain ja ainostaan mitättömän vaivaiset 3000 euroa vuodessa enemmän tukiaisia kuin vastaavalla pohjoisessa. Loputkin oikeustajun vastaisesta 142 alueen yksimahaistuesta, jota uhkaa jäädä 2013 jälkeen alan keskittyessä vielä jopa 1-2 miljoonaa, onkin ohjattava sikasektorin ulkopuolelle.
-
näyttää siltä että vilijelyä ei voi jatkaa etelä suomesa
siksi se on siirrettävä suotusammille aluveille
-
Korven ukko päästelee taas ihan höpöjä. Ammattitaito ja älykkyys taitaa hävitä rehufirmojen taskuun. Tuulisemmat olosuhteet, viikon vitsi. Missäs ne sun laskelmat viipyvät, eivät tainneet olla ihan sitä mitä halusit, niin eipä julkaista :D
-
lainaus korven ukolta
"Etelässä tyyppitilan kustannukset kone-, työvoima,- ja tarvikekulujen osalta ovat jopa 1600 euro/ha suuremmat. 100ha tilalla se tekee, lasketaanpa:
1600e/haX100ha=160 000 euroa!"
no eikö tuo jo mee jakeluun että ei siellä pysty kannattavasti vilijelleen
-
Tuulia kyseli toisaalla, kuka on saitin paras humoristi. Nyt sen tiedä, se on Korven ukko ja seuraavaan on pitkä väli.
-
Joidenkin tyyppien juttuja lukiessa epäillyt että ovat kännissä (tai pilvessä) kirjoitettuja, tämä lienee selvä tapaus.
-
Ai, luetteks te noi korven ukon viestit? En mää viitti, ne on niin pitkiä, että ei niihin aika riitä. :D
-
1600 €/ha enemmän kustannuksia kuin jossain toisaalla. Usko Korven Ukko, että tätä lukua ei kukaan tällä palstalla usko. Ainakaan jos tuo luku on muka ison aineiston keskiarvoluku. Laitit tästä dataa kerran ja virallisilta tiedoilta ne kyllä näyttivät. Mutta ei niitä usko silti kukaan. Ei tuollainen ero ole millään järjellä selitettävissä.
Ainoa selitys on järkyttävä yli-investointi peltokoneisiin, mutta tämähän on itse aiheutettu ongelma. Eli ei sellainen ongelma joka johtuisi tukipolitiikasta tai puoluepolitiikasta. Yli-investointeihin voivat olla syynä kammottavat etäisyydet peltolohkojen välillä. Tätä etelän sikatiloilla kyllä näkee. Tällainen 160 000 € ylimääräinen kustannus voi siis todellisuudessa olla vain ylimitoitettu traktori ja 30 kuution paskapönttö. Se on aika pienestä kiinni. Noihin saa menemään vaikka 400 000€ tuollaisella 100 ha:n tilalla.
-
Joidenkin tyyppien juttuja lukiessa epäillyt että ovat kännissä (tai pilvessä) kirjoitettuja, tämä lienee selvä tapaus.
vetäny muutaki ku pulkkaa ??? ??? ??? ???
-
Joidenkin tyyppien juttuja lukiessa epäillyt että ovat kännissä (tai pilvessä) kirjoitettuja, tämä lienee selvä tapaus.
vetäny muutaki ku pulkkaa ??? ??? ??? ???
Joo... etenki nää täällä MTK:ta ja Kepua kehuvat :P :P ::) ::) ;D ;D
-
Tällainen 160 000 € ylimääräinen kustannus voi siis todellisuudessa olla vain ylimitoitettu traktori ja 30 kuution paskapönttö. Se on aika pienestä kiinni. Noihin saa menemään vaikka 400 000€ tuollaisella 100 ha:n tilalla.
Korvenukko lienee ottanut noita lukujansa jostakin taloustohtorista tai jostakin? Kun tämä on juuri se syy minkä takia kun tukialuevertailuja tehdään minä en niitä lukuja sieltä ottaisi. On väärä lähtökohta ottaa luvuiksi jo toteutuneet investoinnit ja muut joissa on jo kaikki virheinvestoinnit ja ylimitoitetut investoinnit mukana ja siitä sitten lasketaan kannattavuutta. Lisäksi sikapuolella aineisto eli tilamäärä on sen verran pieni että tulee ongelmaa kun yksi virheinvestoinut tila vaikuttaa keskiarvoon aika rajusti? Samaa ongelmaa alkaa tulla lypsypuolella ab-alueella. Mutta että korvenukollekin tiedoksi että kun tukivertailua tehdään niin ainoa oikea lähtökohta on että otetaan samankokoiset tilat molemmilta alueilta ja katsotaan niiden saamat tukimäärät.
-
Tällainen 160 000 € ylimääräinen kustannus voi siis todellisuudessa olla vain ylimitoitettu traktori ja 30 kuution paskapönttö. Se on aika pienestä kiinni. Noihin saa menemään vaikka 400 000€ tuollaisella 100 ha:n tilalla.
Korvenukko lienee ottanut noita lukujansa jostakin taloustohtorista tai jostakin? Kun tämä on juuri se syy minkä takia kun tukialuevertailuja tehdään minä en niitä lukuja sieltä ottaisi. On väärä lähtökohta ottaa luvuiksi jo toteutuneet investoinnit ja muut joissa on jo kaikki virheinvestoinnit ja ylimitoitetut investoinnit mukana ja siitä sitten lasketaan kannattavuutta. Lisäksi sikapuolella aineisto eli tilamäärä on sen verran pieni että tulee ongelmaa kun yksi virheinvestoinut tila vaikuttaa keskiarvoon aika rajusti? Samaa ongelmaa alkaa tulla lypsypuolella ab-alueella. Mutta että korvenukollekin tiedoksi että kun tukivertailua tehdään niin ainoa oikea lähtökohta on että otetaan samankokoiset tilat molemmilta alueilta ja katsotaan niiden saamat tukimäärät.
Usein unohdetaan sikalan ja kanalan lannoitus hyöty joka on melkoinen .
-
Pelkkiin tukimääriin tuijottaminen taas perustuu siihen että kuvitellaan olosuhteiden olevat samat koko maassa. Suurta hämmästystä herättää se että korven äijät yrittääkin nyt tilastoihin perustuvilla laskelmillaan todistella sitä että luonnonhaitta ja tuotantokustannukset olisi mukamas etelässä suurempi kuin Pohjoisessa.
Noista tilastoista sen verran että jos niissä olevia kohtuuttoman suuria eroja tukialueiden välillä ei kyetä selittämään, tilastoilla ei ole muuta kuin viihdearvo, jos sitäkään. Etenkin kun muistaa sen kuinka muutama vuosi sitten täällä Agrossa muutamat kertoivat antavansa tilastokyselyihin väärää informaatiota ja kehoittivat muitakin tekemään samoin. Itse asiassa ihmettelisin jos niin ei kukaan tekisi jos tällä tavoin olisi pienikin hyöty saatavissa. Tästä on muuten informoitu tilastojen pitäjiä.
-
Etenkin kun muistaa sen kuinka muutama vuosi sitten täällä Agrossa muutamat kertoivat antavansa tilastokyselyihin väärää informaatiota ja kehoittivat muitakin tekemään samoin. Itse asiassa ihmettelisin jos niin ei kukaan tekisi jos tällä tavoin olisi pienikin hyöty saatavissa. Tästä on muuten informoitu tilastojen pitäjiä.
Kyselyjen rakenne on kyllä joskus sellainen ettei niihin voi vastata oikein. Vanhan liiton aperuokkijana tuli joskus vastattua nautatiloille tulleeseen ostorehukyselyyn, jonka tekijä ei tainnut tietääkään, että joku ostaisi jotain rehukompoentteja, vaan täysrehua tai korkeintaan puolitiivistettä. SInne sitten kirjautui miljoona kiloa perunarehua Raision energiarehuasarakkeeseen kaikkien Maiturien jatkoksi.
-
Tällainen 160 000 € ylimääräinen kustannus voi siis todellisuudessa olla vain ylimitoitettu traktori ja 30 kuution paskapönttö. Se on aika pienestä kiinni. Noihin saa menemään vaikka 400 000€ tuollaisella 100 ha:n tilalla.
Korvenukko lienee ottanut noita lukujansa jostakin taloustohtorista tai jostakin? Kun tämä on juuri se syy minkä takia kun tukialuevertailuja tehdään minä en niitä lukuja sieltä ottaisi. On väärä lähtökohta ottaa luvuiksi jo toteutuneet investoinnit ja muut joissa on jo kaikki virheinvestoinnit ja ylimitoitetut investoinnit mukana ja siitä sitten lasketaan kannattavuutta. Lisäksi sikapuolella aineisto eli tilamäärä on sen verran pieni että tulee ongelmaa kun yksi virheinvestoinut tila vaikuttaa keskiarvoon aika rajusti? Samaa ongelmaa alkaa tulla lypsypuolella ab-alueella. Mutta että korvenukollekin tiedoksi että kun tukivertailua tehdään niin ainoa oikea lähtökohta on että otetaan samankokoiset tilat molemmilta alueilta ja katsotaan niiden saamat tukimäärät.
Usein unohdetaan sikalan ja kanalan lannoitus hyöty joka on melkoinen .
kyl se näkyy laskelmissa säästynennä lannoitemenona
-
MTTn julkaisut on virkatyönä ja parhaimmalla asiantuntemuksella laadittua faktaa. Nämä laskelmat ovat lakisääteisä ja niiden perusteella maatalouden rahoitusta koskevia asetuksia annetaan. Laskentaan valitut tilat on valikoitu huolellisella tarkastelulla laajasta kanta-aineistosta. Jokaisen lopulliseen laskentaan valitun tilan jokainen tuloskohta täytyy vastata alueen keskiarvoja riitävällä tarkkudella. Jos tilan koko, velka, tulot, tuet tai jokin muu tekijä poikkeaa liikaa alueen keskiarvosta niin sitä ei kelpuuteta laskentaan. Puhutaan siis painotetusta keskiarvosta joka kertoo todellisen kokonaistilanteen tunteetonta kokonaiskeskiarvoa tarkemmin. Jos aineistosta ei löydy riittävää määrää riitävän edustavia tiloja laskentaan, niin tuloksista ei voi julkaista kokonaistilannetta kuvaavaa laskelmaa, kuten 07 tuloksissa ei ole A alueen tuloksia. Eli MTTn lukemat antavat erittäin edustavan kuvan alueiden maatilojen tilanteesta. Ja myös kannattavuuslaskelmien on vastattava MTTn tilatuloksia, kokemusta on..
Painotettu keskiarvo poistaa ylilyönnit, tahalliset ja tahattomat, sekä muut poikkekuset, kuten jos jonkun rehustus poikkeaakin ratkaisevasti suuntaan tai toiseen tavanomaisesta, niin se karsitaan siitä joukosta josta lopullinen esitys laaditaan. Tietenkin yksittäisen tilan tilanne voi poiketa MTTn tyyppitilasta, mutta aika tarkan suunnan ja suurusluokan noista laskelmista voi varmuudella päätellä.
Mitkään alueet eivät ole identtisiä, eroja on olosuhteissa, se on selvä. Vuosi sitten kun sikatukia tarkasteltiin lähemmin suomen hakiessa EUlta lupaa leikata pohjoissuomen sikatukia, niin verrattin pelkkiä eläintukien vaikutusta kilohintaan. Vedottiin nimenomaan ammattitaitoeroon l. älykkyyseroon ja sen vaikutusten eliminoimiseen. Aivan ministeristä alkaen puhuttiin 20c/kg tukierosta, joka siis oli kuitenkin vain teoreettinen ero yhden ainoan, kokonaisuudesta erotetun, tuen osalta vuonna 2014, muut kompensoivat tuet ja luavatut tasaustoimenpiteet sekä olosuhteet unohtaen. Eu ei kuitenkaan luvannut leikata 142 tukea vaan korkeintaan kohdentaa sikatukea toisaalle. Tuo että oletettiin alueet indenttisiksi on tietenkin virheellistä. Todelliset olosuhde-erot tulevat näkyville juuri näistä tilatuloksista, ei mistään muualta.
Sikatilojen tuloksissa raju ero tulopuolella johtuu alueiden välisestä ammattitaio l. älykkyyserosta, joka on tunnustettu myös Isänmaan ylimmässä maatalousjohdossa. Tunnustus ilmeni mm. siinä tavassa millä tukieroja tarkasteltiin ja leikauksia perusteltiin, siis yksi tuki irroitettuna kokonaisuudesta.
Menopuolen rajut erot taas johtuvat olosuhde-erosta. Kuten olen jo luetellut tiepinnoitteiden vaikutus, tiukemmat kylvö ja korjuu aikataulut ja niiden vaatima miehekkäämpi kalusto, intensiivisemmän lumikuurot kylmäkäynnistyksineen, sosiaalinen paine sosialistien kierrellessä peltojen laitamilla ja arvioidessa vanteiden värejä (kelt/pun) ja kaluston uskottavuutta jne.. ja suurempi lomailun tarve taas juontaa selvästi korkeampiin palkkakustannuksiin yksiköiden kokoluokan ollessa samat. Jos valitsee taloustohtorista samalta aikaväliltä ja alueiden väliltä työtuntierittelyn, niin siellä on huimia eroja myös tehdyissä työtunneissa. C-alueella pakerretaan valtavia tuntimääriä ja työn teho jää ilmeisen heikoksi..
Tuossa MTTn taulukossa a-b/c alueiden tuet ovat 62/60ke ja peltopinta-alat 50/57ha, etelässä hieman paremmat peltotuet, joten tilat saivat saman verran ha-tukea. 07 eläintuet olivat vielä tuotantoon sidottuja ja tukiero oli 10 euroa/ey, joten eläinmäärässä ei voi mitenkään olla yli 10% määräeroa, tai sitten etelässä olisi jätetty tukea hakematta. Mutta eläintulossa sitä eroa on todellakin paljon!! Eli ammattitaitoero myyntisopimuksia tehdessä, joiden neuvotteluissa on auttanut etenkin ammattitaidolla luotu tilojen parempi omavaraisuus ja näin paremmat lähtökohdat tuotantosopimusneuvotteluihuin teurastamoiden kanssa. Velkaisten tilojen on vaikeaa saada edullisa myyntisopimuksia, kun nautapellet jäsenenemmistöllään hääräävät osuuskunnissa ja tulouttavat sikatiloilta häikäilemättömästi, jotta kallis nauta kyetään jalostamaan.
Tuloslaskelma_____ ___2007___
C AB-alue
Sikatalous
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Kotieläintuotto 136 500 208 300
Kasvinvilj.tuotto 3 080 2 630
Puutarhatuotto 0 0
Muu myyntituotto 4 270 6 190
Tuet 60 800 62 600
Liikevaihto 204 700 279 700
Varaston muutos 12 700 33 600
Sisäiset siirrot 20 250
Investointiavustus 160 1 100
Muu tuotto 570 620
Kokonaistuotot 218 100 315 300
Tarvikekulut -66 900 -118 800
Elainten ostot -18 300 -26 800
Ulkopuoliset palvelut -8 900 -9 300
Henkilöstökulut -160 -15 100
Konevuokrat -50 -330
Muut muuttuvat -5 060 -11 900
Palkkavaatimus -44 800 -34 500
Vuokrat -4 010 -5 290
Vakuutukset -7 800 -8 140
Kunnossapito -11 000 -13 700
Muut kiinteät -5 740 -5 510
Käyttökate 45 500 65 900
Rakennuspoistot -17 900 -22 100
Konepoistot -13 100 -28 600
Muut poistot -1 280 -1 370
Liiketulos 13 200 13 800
Nettorahoituskulut -6 320 -3 680
Nettotulos 6 880 10 200
Korkovaatimus -17 800 -26 500
Yrittäjänvoitto -10 900 -16 300
-
Näinhän se on joka alalla, se on sitä yrittämistä että osaa hyödyntää, niitä etuja mitä on ja minimoida niitä haittoja mitä taas vastaavasti löytyy ...
Ei pidä lähteä merelle uimaan, jos ei kestä merivettä.
-
Näinhän se on joka alalla, se on sitä yrittämistä että osaa hyödyntää, niitä etuja mitä on ja minimoida niitä haittoja mitä taas vastaavasti löytyy ...
Ei pidä lähteä merelle uimaan, jos ei kestä merivettä.
heikki argumentoi...
-
Hiljaiseksi menee porukka etenkin faktan edessä. Liekö sattumaa että tukialueraja noudattelee älykkyysrajaa?
-
Hiljaiseksi menee porukka etenkin faktan edessä. Liekö sattumaa että tukialueraja noudattelee älykkyysrajaa?
Jos pienempi tila tekee satatuhatta suuremmalla liikevaihdolla huonomman tuloksen, lienee selvää kummalla puolella rajaa ne tyhmät on? ::)
-
Hiljaiseksi menee porukka etenkin faktan edessä. Liekö sattumaa että tukialueraja noudattelee älykkyysrajaa?
Ilmankos mulla on niin korkea äo, kun nostelen tukia kahdella alueella :D Nämä Sinun faktasi ovat niin erikoisia, että ehkä kovin moni ei jaksa käynnistää aivojaan näiden pohdintaan. Voisit protestoida maailmaa vastaan vähän helpommilla argumenteilla. Unohda tuo 1600€/ha extrakustannuksia, kun sitä ei kukaan ikinä tule uskomaan.
Ehkä tuossa laskelmassa pellon arvoksi on laitettu 20 000 €/ha etelässä ja 2000€ pohjoisessa? Ei sen puoleen, että pellon arvo tähän laskelmaa edes kuuluisi, mutta tällaisella laskuvirheellä asia voisi avautua. Voisitko korven ukko selvittää tuon laskelman lähtöarvoja vähän tarkemmin. Ehkä sieltä voisi löytyä joku selitys.
-
Hiljaiseksi menee porukka etenkin faktan edessä. Liekö sattumaa että tukialueraja noudattelee älykkyysrajaa?
Ilmankos mulla on niin korkea äo, kun nostelen tukia kahdella alueella :D Nämä Sinun faktasi ovat niin erikoisia, että ehkä kovin moni ei jaksa käynnistää aivojaan näiden pohdintaan. Voisit protestoida maailmaa vastaan vähän helpommilla argumenteilla. Unohda tuo 1600€/ha extrakustannuksia, kun sitä ei kukaan ikinä tule uskomaan.
Ehkä tuossa laskelmassa pellon arvoksi on laitettu 20 000 €/ha etelässä ja 2000€ pohjoisessa? Ei sen puoleen, että pellon arvo tähän laskelmaa edes kuuluisi, mutta tällaisella laskuvirheellä asia voisi avautua. Voisitko korven ukko selvittää tuon laskelman lähtöarvoja vähän tarkemmin. Ehkä sieltä voisi löytyä joku selitys.
Et lukenut sitten lainkaan? Ne ovat toteutuneita tuloksia, MTTn julkaisemia, faktaa. Lue uudemmin, hitaammin.
-
Hiljaiseksi menee porukka etenkin faktan edessä. Liekö sattumaa että tukialueraja noudattelee älykkyysrajaa?
Ilmankos mulla on niin korkea äo, kun nostelen tukia kahdella alueella :D Nämä Sinun faktasi ovat niin erikoisia, että ehkä kovin moni ei jaksa käynnistää aivojaan näiden pohdintaan. Voisit protestoida maailmaa vastaan vähän helpommilla argumenteilla. Unohda tuo 1600€/ha extrakustannuksia, kun sitä ei kukaan ikinä tule uskomaan.
Ehkä tuossa laskelmassa pellon arvoksi on laitettu 20 000 €/ha etelässä ja 2000€ pohjoisessa? Ei sen puoleen, että pellon arvo tähän laskelmaa edes kuuluisi, mutta tällaisella laskuvirheellä asia voisi avautua. Voisitko korven ukko selvittää tuon laskelman lähtöarvoja vähän tarkemmin. Ehkä sieltä voisi löytyä joku selitys.
Et lukenut sitten lainkaan? Ne ovat toteutuneita tuloksia, MTTn julkaisemia, faktaa. Lue uudemmin, hitaammin.
Niin. Nämä ovat kannattavuuskirjanpitotuloksia. MTT hallinnoi hommaa, mutta tietojen kerääjät ovat täysin tietolähteittensä armoilla. Käytännössä joku mummo istuu toimistolla ja tallentaa tietoja sotkuisista muistiinpanoista koneelle. Mainittakoon myös että kannattavuuskirjanpidossa ei ole käytössä "virheleikkuria", joka siivoaisi virhelaskelmat pois koosteista. Tuo lyhenne "MTT" ei myöskään minua kauheasti vakuuta/pelota, ko. firmassa töitä tehneenä osaan pyöristellä noita tietoja vähän reaalimaailmaan paremmin sopiviksi.
Enkä lukenut lainkaan. Olet oikeassa. Luin tuon koosteesi kun laitit sen tänne ensimmäisen kerran, mutta en viitsinyt lukea sitä uudelleen. Kanssasi on ihan mielenkiintoista keskustella, tunnet sika-alaa paljon.
Mutta nyt muuten luin tuon juttusi. Onhan siinä aika kiinnostavia totuuksia. Kirjapitotiloja on siis jotain välillä 7 -14 ? Onko tuossa kuitenkin keskimääräluvut kaikista tiloista? Voiko tuosta eläinten ostot -riviltä päätellä jotain? Etelässä porsaat ovat halvempia, mutta rahaa on kuitenkin käytetty 1,5 kertaa enemmän eläinten ostoon kuin pohjoisessa. Eläinten myynnissä on sama suhde..
Ettei siis olisi niin, että nämä AB-alueen tilat ovatkin 50% suurempia kuin nämä C-alueen? Sama peltoala tuottaisi rehun siis suuremmalle eläinmäärälle. Muuttuvat kulut nousevat samassa suhteessa kuin siatkin. Mitä muuta tämä aineisto osoittaa, kun että "jos yksi sika tuottaa tappiota, niin 1000 sikaa tuottaa tappiota 1000 kertaa enemmän"? Kieltämättä C-alue on tässä laskelmassa paremmassa tilanteessa, mutta sekin taitaa johtua vanhemmista koneista ja pienemmästä kikkailusta.
Sinun pitäisi etsiä käsiisi uuden Ilmajokisen sikatilan uudet luvut ja verrata niitä uuden samankokoisen etelän tilan lukuihin.
-
Hiljaiseksi menee porukka etenkin faktan edessä. Liekö sattumaa että tukialueraja noudattelee älykkyysrajaa?
Ilmankos mulla on niin korkea äo, kun nostelen tukia kahdella alueella :D Nämä Sinun faktasi ovat niin erikoisia, että ehkä kovin moni ei jaksa käynnistää aivojaan näiden pohdintaan. Voisit protestoida maailmaa vastaan vähän helpommilla argumenteilla. Unohda tuo 1600€/ha extrakustannuksia, kun sitä ei kukaan ikinä tule uskomaan.
Ehkä tuossa laskelmassa pellon arvoksi on laitettu 20 000 €/ha etelässä ja 2000€ pohjoisessa? Ei sen puoleen, että pellon arvo tähän laskelmaa edes kuuluisi, mutta tällaisella laskuvirheellä asia voisi avautua. Voisitko korven ukko selvittää tuon laskelman lähtöarvoja vähän tarkemmin. Ehkä sieltä voisi löytyä joku selitys.
Et lukenut sitten lainkaan? Ne ovat toteutuneita tuloksia, MTTn julkaisemia, faktaa. Lue uudemmin, hitaammin.
Niin. Nämä ovat kannattavuuskirjanpitotuloksia. MTT hallinnoi hommaa, mutta tietojen kerääjät ovat täysin tietolähteittensä armoilla. Käytännössä joku mummo istuu toimistolla ja tallentaa tietoja sotkuisista muistiinpanoista koneelle. Mainittakoon myös että kannattavuuskirjanpidossa ei ole käytössä "virheleikkuria", joka siivoaisi virhelaskelmat pois koosteista. Tuo lyhenne "MTT" ei myöskään minua kauheasti vakuuta/pelota, ko. firmassa töitä tehneenä osaan pyöristellä noita tietoja vähän reaalimaailmaan paremmin sopiviksi.
Enkä lukenut lainkaan. Olet oikeassa. Luin tuon koosteesi kun laitit sen tänne ensimmäisen kerran, mutta en viitsinyt lukea sitä uudelleen. Kanssasi on ihan mielenkiintoista keskustella, tunnet sika-alaa paljon.
Mutta nyt muuten luin tuon juttusi. Onhan siinä aika kiinnostavia totuuksia. Kirjapitotiloja on siis jotain välillä 7 -14 ? Onko tuossa kuitenkin keskimääräluvut kaikista tiloista? Voiko tuosta eläinten ostot -riviltä päätellä jotain? Etelässä porsaat ovat halvempia, mutta rahaa on kuitenkin käytetty 1,5 kertaa enemmän eläinten ostoon kuin pohjoisessa. Eläinten myynnissä on sama suhde..
Ettei siis olisi niin, että nämä AB-alueen tilat ovatkin 50% suurempia kuin nämä C-alueen? Sama peltoala tuottaisi rehun siis suuremmalle eläinmäärälle. Muuttuvat kulut nousevat samassa suhteessa kuin siatkin. Mitä muuta tämä aineisto osoittaa, kun että "jos yksi sika tuottaa tappiota, niin 1000 sikaa tuottaa tappiota 1000 kertaa enemmän"? Kieltämättä C-alue on tässä laskelmassa paremmassa tilanteessa, mutta sekin taitaa johtua vanhemmista koneista ja pienemmästä kikkailusta.
Sinun pitäisi etsiä käsiisi uuden Ilmajokisen sikatilan uudet luvut ja verrata niitä uuden samankokoisen etelän tilan lukuihin.
Päivän paras kirjoitus. Ja missäs ne korven ukon maata kaatavat laskelmat viipyvät ? On täs kohta kaksi kuukautta odotettu.
-
Tuleeko kommenttia tähän eläinmääräjuttuun? Mitäs Tapani luulet? Katsoitko muuten, tuolla oli joku kysely vasikkakuolleisuudesta. Voisit tietää?
-
Tuleeko kommenttia tähän eläinmääräjuttuun? Mitäs Tapani luulet? Katsoitko muuten, tuolla oli joku kysely vasikkakuolleisuudesta. Voisit tietää?
No kyllä korven ukko jotain keksii. En oo sitä vasikkajuttua silleen tarkasti lukenu.
-
Tällainen 160 000 € ylimääräinen kustannus voi siis todellisuudessa olla vain ylimitoitettu traktori ja 30 kuution paskapönttö. Se on aika pienestä kiinni. Noihin saa menemään vaikka 400 000€ tuollaisella 100 ha:n tilalla.
Korvenukko lienee ottanut noita lukujansa jostakin taloustohtorista tai jostakin? Kun tämä on juuri se syy minkä takia kun tukialuevertailuja tehdään minä en niitä lukuja sieltä ottaisi. On väärä lähtökohta ottaa luvuiksi jo toteutuneet investoinnit ja muut joissa on jo kaikki virheinvestoinnit ja ylimitoitetut investoinnit mukana ja siitä sitten lasketaan kannattavuutta. Lisäksi sikapuolella aineisto eli tilamäärä on sen verran pieni että tulee ongelmaa kun yksi virheinvestoinut tila vaikuttaa keskiarvoon aika rajusti? Samaa ongelmaa alkaa tulla lypsypuolella ab-alueella. Mutta että korvenukollekin tiedoksi että kun tukivertailua tehdään niin ainoa oikea lähtökohta on että otetaan samankokoiset tilat molemmilta alueilta ja katsotaan niiden saamat tukimäärät.
Usein unohdetaan sikalan ja kanalan lannoitus hyöty joka on melkoinen .
kyl se näkyy laskelmissa säästynennä lannoitemenona
Miten ?
-
Tuo lyhenne "MTT" ei myöskään minua kauheasti vakuuta/pelota, ko. firmassa töitä tehneenä osaan pyöristellä noita tietoja vähän reaalimaailmaan paremmin sopiviksi.
Samoin ;) , en nyt tarkoita että tutkimukset olisivat virattomia, päin vastoin. Mutta ihmisten tekemiä kuitenkin. Tänä kesänä ajan hengen mukaisesti käytettiin urakoitsijapalveluja pilaamaan yksi lietteenlevityskoe kun oli letkuvehkeet tukkeessa ja sitten.....tukokset aukesi. Koeruudulla.
-
MTT tekee lakisääteistä tutkimustyötä virkamiesten toimesta. Laskelmat on laadittu painotettuina keskiarvoina, eli satojen otosten tietokannasta on valittu karsimalla parhaimmin alueen tiloja eduastavat tilat joista on laskettu keskiarvo. Lopulliseen keskiarvolaskentaan pääse vain ne tilat, joiden jokainen tuloskohta vastaa riittävällä tarkkuudella alueen kaikkien tilojen vastaavan tuloskohdan keskiarvoa. Kyseinen menetelmä anataa erittäin tasapuolisen ja oikean kuvan alueen tilanteesta ja leikkaa poikkeukset. Se onkin vähimmäisvaatimus sillä MTTn tehtävä on tuottaa tutkimustieto mm. lainsäädännön tarpeisiin. Näiden laskelmien kanssa on käytävä yksiin myös investointeja varten laadittavien kannattavuuslaskelmien. Eli kyse on myös yksittäisten ihmisten oikeusturvasta, joten MTTn vastuu laskelmien oikeellisuudesta on suuri.
MTTn julkaisut ovat takuulla faktaa, niiden kyseenalaistajien on syytä kääntyä MTTn puoleen. Ja se on itseasiassa velvollisuus, sillä virkamiesten toiminta on lakisääteistä. Virkavirheen epäilijällä on velvollisuus ilmoittaa epäilyksistään viranomaisille.
On tietenkin mahdollista että järjetelmällinen virhe olisi päässyt läpi ja olisi muodostunut näin suuria eroja. Silloin puhutaan kuitenkin vähintäänkin virkavirheestä.
joharan teoria, että etelän tilalla olisikin 50% enemän eläimiä, voisi toli olla totta jos kaikilta tiloilta olisi jäänyt noin 50% tukea hakematta. Ja sitä en ihan heti usko.
Jos taas valitsemme yhden tilan ilmajoelta ja samankokoisen etelästä ja tarkastelemme niiden tuloksia olosuhde- ja tukierojen osalta kilpailutilanne-edun selvittämiseksi, niin siinä on todella suuri riski että ei olekkaan ammattitaidoltaan samantasoisia veljiä tarkastelussa. Siksi onkin luotettava valtion tieteeliseen ja parhaalla käytettävissä olevalla ammattitaidolla laadittuun tutkimukseen, eli MTTeen.
Näitä MTTn lakisääteisiä, ja lainsäädäntöäkin varten laadittuja tukimuksia ei kuitenkaan voida käyttää sellaisenaan alueiden välisten tukierojen tarkastelussa, koska on tämä ilmeinen älykkyysero alueiden välillä. Viimeksi vuosi sitten jouduttiin tarkastelemaan sikatilojen kilpailuedellytyksiä vertaillessa ainoastaan etelän ja pohjoisen tilojen eläntukia ja niiden osuutta kilohinnassa, koska alueiden välinen älykkyysero sotkee toteutuneet tulokset pahemman kerran, etelän tilojen saadessa ammattitaitonsa ansiosta eläinyksiköstä selkeästi enemmän tuloja.
Päädyttiin siis johtopäätökseen että on uhkaamssa etenkin 2013 jälkeen 20c/kg kilpailuja vääristävä tukiero alueiden välille ja suomen viranomaiset anoivat komissiolta luvan kohdentaa välittömästi 142 tukea sikasektorin ulkopuolelle.
Samalla jäi tietenkin huomioimatta olosuhde-erot ja se on sääli, sillä olosuhde-ero on valtava jo pelkästään konekustannuksessa. Todelliset olosuhteiden kustannusvaikutukset tulevat ilmi juuri näistä elävässä elämässä toteutuneista tilatuloksista, ei mistään muualta.
-
MTT tekee lakisääteistä tutkimustyötä virkamiesten toimesta.
Juu... päästänsä käsin suorittavat sitä työajan puitteissa, juu.
-
Ovatko nämä vertailut tilat siis LIHASIKALOITA vai yhdistelmiä vai emakkosikaloita? Vai mitä sikaloita?
Onko Sinulla k u tietoa mitä tietoja mikäkin rivi tuossa koosteessa sisältää? Esim. mitä tuo "tarvikekulut tarkoittaa"?
Onhan tuo aineisto aika ihmeellinen. Olen joskus plarannut lehmäpuolen vastaavia ja siellä ei tällaisia eroja ole. Niissä tilastoissa Etelässä on pienemmät tulot, ja suuremmat konekustannukset mutta erot eivät ole näin suuria. (Tuo konekulujen nousu johtuu yhteiskäytön vaikeudesta->tilat harvassa)
Onko Sinulla ku jokin selitys tuolle eläinostojen summan erolle? Miksi sama porsasmäärä maksaa etelässä 50% enemmän vaikka siellä porsaiden hinta on pienempi? JOS nämä tilat siis ovat lihasikaloita.
"Laajentaneet tilat saavat laskelmissa aina turpiinsa" muutaman ensimmäisen vuoden.. Ehkä noissa "tarvikekuluissa" on mukana rakennustarpeita yms. Pelataanko kkp:ssä muuten "poistoilla nykyarvoista" vaiko vuosittaisilla menoilla, siis noissa rakennuksissa.
-
MTT tekee lakisääteistä tutkimustyötä virkamiesten toimesta. Laskelmat on laadittu painotettuina keskiarvoina, eli satojen otosten tietokannasta on valittu karsimalla parhaimmin alueen tiloja eduastavat tilat joista on laskettu keskiarvo. Lopulliseen keskiarvolaskentaan pääse vain ne tilat, joiden jokainen tuloskohta vastaa riittävällä tarkkuudella alueen kaikkien tilojen vastaavan tuloskohdan keskiarvoa. Kyseinen menetelmä anataa erittäin tasapuolisen ja oikean kuvan alueen tilanteesta ja leikkaa poikkeukset. Se onkin vähimmäisvaatimus sillä MTTn tehtävä on tuottaa tutkimustieto mm. lainsäädännön tarpeisiin. Näiden laskelmien kanssa on käytävä yksiin myös investointeja varten laadittavien kannattavuuslaskelmien. Eli kyse on myös yksittäisten ihmisten oikeusturvasta, joten MTTn vastuu laskelmien oikeellisuudesta on suuri.
MTTn julkaisut ovat takuulla faktaa, niiden kyseenalaistajien on syytä kääntyä MTTn puoleen. Ja se on itseasiassa velvollisuus, sillä virkamiesten toiminta on lakisääteistä. Virkavirheen epäilijällä on velvollisuus ilmoittaa epäilyksistään viranomaisille.
On tietenkin mahdollista että järjetelmällinen virhe olisi päässyt läpi ja olisi muodostunut näin suuria eroja. Silloin puhutaan kuitenkin vähintäänkin virkavirheestä.
joharan teoria, että etelän tilalla olisikin 50% enemän eläimiä, voisi toli olla totta jos kaikilta tiloilta olisi jäänyt noin 50% tukea hakematta. Ja sitä en ihan heti usko.
Jos taas valitsemme yhden tilan ilmajoelta ja samankokoisen etelästä ja tarkastelemme niiden tuloksia olosuhde- ja tukierojen osalta kilpailutilanne-edun selvittämiseksi, niin siinä on todella suuri riski että ei olekkaan ammattitaidoltaan samantasoisia veljiä tarkastelussa. Siksi onkin luotettava valtion tieteeliseen ja parhaalla käytettävissä olevalla ammattitaidolla laadittuun tutkimukseen, eli MTTeen.
Näitä MTTn lakisääteisiä, ja lainsäädäntöäkin varten laadittuja tukimuksia ei kuitenkaan voida käyttää sellaisenaan alueiden välisten tukierojen tarkastelussa, koska on tämä ilmeinen älykkyysero alueiden välillä. Viimeksi vuosi sitten jouduttiin tarkastelemaan sikatilojen kilpailuedellytyksiä vertaillessa ainoastaan etelän ja pohjoisen tilojen eläntukia ja niiden osuutta kilohinnassa, koska alueiden välinen älykkyysero sotkee toteutuneet tulokset pahemman kerran, etelän tilojen saadessa ammattitaitonsa ansiosta eläinyksiköstä selkeästi enemmän tuloja.
Päädyttiin siis johtopäätökseen että on uhkaamssa etenkin 2013 jälkeen 20c/kg kilpailuja vääristävä tukiero alueiden välille ja suomen viranomaiset anoivat komissiolta luvan kohdentaa välittömästi 142 tukea sikasektorin ulkopuolelle.
Samalla jäi tietenkin huomioimatta olosuhde-erot ja se on sääli, sillä olosuhde-ero on valtava jo pelkästään konekustannuksessa. Todelliset olosuhteiden kustannusvaikutukset tulevat ilmi juuri näistä elävässä elämässä toteutuneista tilatuloksista, ei mistään muualta.
Tietääkö korven ukko miten nuo kirjanpitotilojen tiedot kerätään ?
-
Ja sama tähänkin ketjuun...
Tämä päivän maastulissa, oli pieni juttu viimeisellä sivulla tilojen kannattavuudesta.
Suurin syy siihen, että tilojen välillä on niin suuria eroja kannatavuudessa, on hölmöt investoinnit, eli tehdään esim. peltokauppa liian korkealla hintaa, tai joku muu samanlainen investointi, joka nakertaa kannattavuutta hyvin pitkään.
Agronomi Kalle Leino Heikura & Leino Oy:sta.
Ja juuri tämä on se syy minkä takia tukivertailuissa ei pitäisi lainkaan käyttää MTTn laskelmia vaan pitäisi käyttää samanlaisia mallitiloja tukialuerajan eri puolilla ja verrata sitten mahdollisuuksia, ei toteumia. Ja tuo mallitilavertailu kyllä aika selkeäti näyttää tuon tämänhetkisen ylisuuren tukieron.
-
Ja tietoa aineistosta liittyen korvenukon, JoHaRan ja Tapanin viesteihin. Sikatiloja on alle 10 joilta yleensä aineistoa kerätään per tukialue, ne eivät suinkaan koostu mistään "satojen tilojen joukosta". Satunnaisesti tietysti nämä ovat valikoituneet satojen tilojen joukosta edustamaan niitä satoja tiloja. Mutta onko otos kuinka edustava? Näin pienessä aineistossa poikkeama edustavuudessa eli valitut tilta poikkeavat edustamistaan tiloista on mahdollista ja sanoisinpa että riski siihen on suuri. Ja sokeri pohjalla? Tilat edustavat satunnaisesti jotakin tuotantohaaraa. Esimerkiksi ab-alueen tilat voivat kaikki olla lihasikaloita ja c-alueen porsastuotantotiloja. Tehkääpäs siinä sitten vertailua... Mutta että sikapuolen jutuissa heittäisin nämä MTTn luvut suoraan roskikseen jos siis on muka tarkoitus noiden tilojen lukujen perusteella luotettavasti verrata tukieroja ja niiden vaikutuksia. Ainoa oikea tapa on ottaa mallitilat tukirajan molemmin puolin ja laskea tukiero sitten niillä.
-
Ja tietoa aineistosta liittyen korvenukon, JoHaRan ja Tapanin viesteihin. Sikatiloja on alle 10 joilta yleensä aineistoa kerätään per tukialue, ne eivät suinkaan koostu mistään "satojen tilojen joukosta". Satunnaisesti tietysti nämä ovat valikoituneet satojen tilojen joukosta edustamaan niitä satoja tiloja. Mutta onko otos kuinka edustava? Näin pienessä aineistossa poikkeama edustavuudessa eli valitut tilta poikkeavat edustamistaan tiloista on mahdollista ja sanoisinpa että riski siihen on suuri. Ja sokeri pohjalla? Tilat edustavat satunnaisesti jotakin tuotantohaaraa. Esimerkiksi ab-alueen tilat voivat kaikki olla lihasikaloita ja c-alueen porsastuotantotiloja. Tehkääpäs siinä sitten vertailua... Mutta että sikapuolen jutuissa heittäisin nämä MTTn luvut suoraan roskikseen jos siis on muka tarkoitus noiden tilojen lukujen perusteella luotettavasti verrata tukieroja ja niiden vaikutuksia. Ainoa oikea tapa on ottaa mallitilat tukirajan molemmin puolin ja laskea tukiero sitten niillä.
Just näin.
-
Ja tietoa aineistosta liittyen korvenukon, JoHaRan ja Tapanin viesteihin. Sikatiloja on alle 10 joilta yleensä aineistoa kerätään per tukialue, ne eivät suinkaan koostu mistään "satojen tilojen joukosta". Satunnaisesti tietysti nämä ovat valikoituneet satojen tilojen joukosta edustamaan niitä satoja tiloja. Mutta onko otos kuinka edustava? Näin pienessä aineistossa poikkeama edustavuudessa eli valitut tilta poikkeavat edustamistaan tiloista on mahdollista ja sanoisinpa että riski siihen on suuri. Ja sokeri pohjalla? Tilat edustavat satunnaisesti jotakin tuotantohaaraa. Esimerkiksi ab-alueen tilat voivat kaikki olla lihasikaloita ja c-alueen porsastuotantotiloja. Tehkääpäs siinä sitten vertailua... Mutta että sikapuolen jutuissa heittäisin nämä MTTn luvut suoraan roskikseen jos siis on muka tarkoitus noiden tilojen lukujen perusteella luotettavasti verrata tukieroja ja niiden vaikutuksia. Ainoa oikea tapa on ottaa mallitilat tukirajan molemmin puolin ja laskea tukiero sitten niillä.
Just näin.
Itse asiassa me taidamme JoHaRa:n kanssa tietääkin yhden B-alueen kannattavuuskirjanpitotilan. Juorukalenterin mukaan kovinkin kannattavalla tilalla on satelliittisikala, eli porsitetaan Oy-muotoiselta emakkorenkaalta vuokrattuja emakoita ja porsaat kasvatetaan lihaksi asti. Peltopuoleen ei ole satsattu kohtuuttomia, ilmeisesti muutenkaan ei ole tehty "tilinpäätösostoja". Ainakin ajoittain on ollut palkkatyövoimaa, mutta ainakin aiemmin puoliso on käynyt palkkatyössä. Toisaalta tila on myös emakkorengas-Oy:n osakas, eikä minulla ole aavistustakaan onko sen omistuksen kautta myös tuloja.
-
Ja tietoa aineistosta liittyen korvenukon, JoHaRan ja Tapanin viesteihin. Sikatiloja on alle 10 joilta yleensä aineistoa kerätään per tukialue, ne eivät suinkaan koostu mistään "satojen tilojen joukosta". Satunnaisesti tietysti nämä ovat valikoituneet satojen tilojen joukosta edustamaan niitä satoja tiloja. Mutta onko otos kuinka edustava? Näin pienessä aineistossa poikkeama edustavuudessa eli valitut tilta poikkeavat edustamistaan tiloista on mahdollista ja sanoisinpa että riski siihen on suuri. Ja sokeri pohjalla? Tilat edustavat satunnaisesti jotakin tuotantohaaraa. Esimerkiksi ab-alueen tilat voivat kaikki olla lihasikaloita ja c-alueen porsastuotantotiloja. Tehkääpäs siinä sitten vertailua... Mutta että sikapuolen jutuissa heittäisin nämä MTTn luvut suoraan roskikseen jos siis on muka tarkoitus noiden tilojen lukujen perusteella luotettavasti verrata tukieroja ja niiden vaikutuksia. Ainoa oikea tapa on ottaa mallitilat tukirajan molemmin puolin ja laskea tukiero sitten niillä.
Just näin.
Itse asiassa me taidamme JoHaRa:n kanssa tietääkin yhden B-alueen kannattavuuskirjanpitotilan. Juorukalenterin mukaan kovinkin kannattavalla tilalla on satelliittisikala, eli porsitetaan Oy-muotoiselta emakkorenkaalta vuokrattuja emakoita ja porsaat kasvatetaan lihaksi asti. Peltopuoleen ei ole satsattu kohtuuttomia, ilmeisesti muutenkaan ei ole tehty "tilinpäätösostoja". Ainakin ajoittain on ollut palkkatyövoimaa, mutta ainakin aiemmin puoliso on käynyt palkkatyössä. Toisaalta tila on myös emakkorengas-Oy:n osakas, eikä minulla ole aavistustakaan onko sen omistuksen kautta myös tuloja.
Sekö siinä "kartanon" naapurissà?
-
Laskelmat on laadittu painotettuina keskiarvoina, eli satojen otosten tietokannasta on valittu karsimalla parhaimmin alueen tiloja eduastavat tilat joista on laskettu keskiarvo. Lopulliseen keskiarvolaskentaan pääse vain ne tilat, joiden jokainen tuloskohta vastaa riittävällä tarkkuudella alueen kaikkien tilojen vastaavan tuloskohdan keskiarvoa.
MTT
-
Laskelmat on laadittu painotettuina keskiarvoina, eli satojen otosten tietokannasta on valittu karsimalla parhaimmin alueen tiloja eduastavat tilat joista on laskettu keskiarvo. Lopulliseen keskiarvolaskentaan pääse vain ne tilat, joiden jokainen tuloskohta vastaa riittävällä tarkkuudella alueen kaikkien tilojen vastaavan tuloskohdan keskiarvoa.
MTT
Eli keskiarvo keskiarvotilojen keskiarvosta. Toisin sanoen, virheelliset virkatyönä tehdyt laskelmat on karsittu pois eivätkä ole häiritsemässä tuloksia. Siitä huolimatta tulokset ovat aivan käsittämättömiä. Oli niin tai näin. Olen omasta puolestani pahoillani että sikatiloilla menee huonosti. Mutta näistä laskelmista ei löydy asian selvittelyyn mitään apuja.
-
Liekö sattumaa että tukialueraja noudattelee älykkyysrajaa?
****** Sinä olet ilmeisesti se tilastopoikkeama älykkyydessä.
Suosittelen hoidoksi ennakoivaa eutanasiaa.... ;D ;D ;D ;D ;D
Jos juttusi ovat tarkoitettu huumoriksi, se on huonoa huumoria.
Jos taas olet tosissasi, olet kyllä säälittävä surkimus, josta syvä osanottoni omaisillesi. :-[
-
Eläinmäärän ero ja samalla etelässä eläimiä enemmän kuin tukimäärä osoittaa, lienee kuitenkin suurin syy valtaville eroille, olkoon niin. Mutta konekustannuksen ero, yli 300e/ha tai 100e/ey, ei selity eläinmäärällä ja jo se yksistään on valtava.
Paljon on tullut vaakuutteluita että MTT on epäluotettavampi tietolähde kuin palstan raati, ikävä kyllä uskattavuus on edelleen tutkimuslaitoksen puolella. Ei tuollaista 350/ha eroa voi sivuttaa, varmasti jonkinmoista eroa on jos tilastotieteilijätkin ovat määritelleet tuollaisen 350/ha eron satojen otosten painotetussa keskiarvossa.
Tukieroja vertailtaessa vedottiin nimenomaan ammattitaitoeroon syynä, miksi toteutuneita kustannuksia ei voi käyttää olosuhde-eroja arvioitaessa. Kyllähän se juuri suoraan tarkoittaa sitä että alueiden välillä on silloin ammattitaito l. älykkyysero jos se kerran tulee näkyviin painotetussa keskiarvotuloksissa. Ja senpä takia tukitarkasteluissa etenkin sikapuolella on verrattu vain eläintukea, olosuhteet ja kompensoivat tuet sivuuttaen.
Tukieroja on vertailtu etenkin tilojen välisiin kilpailuihin vedoten. Epäiltiin että 2013 uhkaamassa ollut tukiero vääristäisi kilpailuja. MUtta sitten valtava ero menopuolella voidaan kuitenkin jättää huomioimatta?? Kyllähän menopuolen erot vaikuttavat kilpailuihin tulopuolen erojen tavalla. Eikös?? Nyt vain oletetaan, virallisen tutkimuslaitoksen kannan vastaisesti, että mitään eroja ei ole kuin ainoastaan tuessa? Ja nautapuolella on? Mutta nautapuolen kilpailut ei kuitenkaan vääristy? Selostakaas nyt mullekkin..
Ja kilpailuiden olemus sinänsä jäi arvoitukseksi vaikka aloitin aiheesta useita keskustelukettinkejä. Onko kyse teurastamoiden kilpailuista, tuskinpa sillä niiden hankinnat painottuvat tukialueiden välille suhteessa 60%-40%, ja lisäksi nautapuoli jossa tukiero, mutta ei kilpailuvääristymää!!?? Eli vain sikatilat kilpailevat? Ja nautapuolen tilat eivät? Ja mistä kilpaillaan?
Nythän c- alueelle jää vielä alle 200 eyn osalta 100e/ey tukea 2007 eläinmäärien mukaan. Ja keskityvälläkin alalla se tarkoittaa että yhteensä tukea menee tundralle 2013 jälkeen vielä 1-2 miljoonaa euroa. Kyllähän tuokin kilpailuero pitäisi ohjata sektorin ulkopuolelle samalla periaatteella kilpailuiden väärsitymisestä, eikös? Tai ainakin kompensoida tulevassa lfa uudistuksessa.
-
Voi kun tuo korven ukko jaksaa tuota samaa. Mitä ammattitaito/älykkyyttä osoittaa se, jos kaikki tuotto menee kuluihin ? ? Selitä meille vähempiälyisille. Jokos sulla se lämpölaskelma on valmis, odotettu pari kuukautta ? ?
-
Kyllä sää varmaan oikeessa oot joissakin väitteissäsi. Luulen vaan, että kukaan ei enää jaksa lukea näitä juttujasi. Olet jäpittänyt vähän liikaa ja porukka alkaa väsyä.
Tämä maailma ei ole oikeudenmukainen ilmeisesti siis sikojenkaan suhteen? Tämänkö haluat meille kertoa? Maataloustuotanto/-tulonmuodostus ei ole perustunut oikeudenmukaisuuteen millään sektorilla enää vuosiin. Tai jos sanon tämän vähän lievemmin, aina on joku joka tuntee tullensa kohdelluksi väärin tämän järjestelmän kourissa. Ehkä Sinua on nyt kohdeltu tällä kertaa keskimääräistä pahemmin, mutta voipa olla että se on jonkun sattumanvaraisen poliittisen päätöksen jälkeen jonkun toisen vuoro.
-
Kyllä sää varmaan oikeessa oot joissakin väitteissäsi. Luulen vaan, että kukaan ei enää jaksa lukea näitä juttujasi. Olet jäpittänyt vähän liikaa ja porukka alkaa väsyä.
Tämä maailma ei ole oikeudenmukainen ilmeisesti siis sikojenkaan suhteen? Tämänkö haluat meille kertoa? Maataloustuotanto/-tulonmuodostus ei ole perustunut oikeudenmukaisuuteen millään sektorilla enää vuosiin. Tai jos sanon tämän vähän lievemmin, aina on joku joka tuntee tullensa kohdelluksi väärin tämän järjestelmän kourissa. Ehkä Sinua on nyt kohdeltu tällä kertaa keskimääräistä pahemmin, mutta voipa olla että se on jonkun sattumanvaraisen poliittisen päätöksen jälkeen jonkun toisen vuoro.
Joo, olet oikeassa, mutta kun asia on siinä mielessä veikeä, että kun oikeudenmukaisuus on subjektiivinen ihmisen omasta kokemusmaailmasta lähtevä asia, johon ei ole olemassa yhtä ja oikeaa ideaalista muotoa, se mikä toisen mielestä on oikein on toisen mielestä täysin väärin ja tämä koskee kaikkea inhimillistä toimintaa, mitä ihminen harjoittaa, ei pelkästään maataloutta.
Toisaalta maassahan eletään aina lain mukaan ja lain tulkinta taas tapahtuu oikeudessa, joten jos se on laillista niin se pitäisi olla myös oikein, vaikka kuinka vituttaisi ....
-
kokonaisuus tulisi huomioida etenkin jos puhutaan kilpailutilanteesta.
Mitä se kilpailu sitten lienekään, ilmeisesti jotain vakavaa...
-
kokonaisuus tulisi huomioida etenkin jos puhutaan kilpailutilanteesta.
Mitä se kilpailu sitten lienekään, ilmeisesti jotain vakavaa...
Niinpä. Kilpailu kiristyy, ja ilman pistehinnoittelua tai etäisyyksien huomioimista kulutusta lähellä olevat tilat joutuvat loppupelissä maksumiehiksi. Ymmärrän myös kantasi, että kilpailun vääristäminen verovaroin ei ole kaikkien mieleen. Sama tilanne on vähän joka toimialalla ja muissakin kuin maatalousammateissa. Kaipa tämä tästä joskus paremmaksi muuttuu, oikeudenmukaisuutta maailmassa pitäisi olla.
-
kokonaisuus tulisi huomioida etenkin jos puhutaan kilpailutilanteesta.
Mitä se kilpailu sitten lienekään, ilmeisesti jotain vakavaa...
Niinpä. Kilpailu kiristyy, ja ilman pistehinnoittelua tai etäisyyksien huomioimista kulutusta lähellä olevat tilat joutuvat loppupelissä maksumiehiksi. Ymmärrän myös kantasi, että kilpailun vääristäminen verovaroin ei ole kaikkien mieleen. Sama tilanne on vähän joka toimialalla ja muissakin kuin maatalousammateissa. Kaipa tämä tästä joskus paremmaksi muuttuu, oikeudenmukaisuutta maailmassa pitäisi olla.
Onhan maailmassa oikeudenkumaisuutta, se vaan ei kaikille käy, kun se aina maksaa ....
-
kokonaisuus tulisi huomioida etenkin jos puhutaan kilpailutilanteesta.
Mitä se kilpailu sitten lienekään, ilmeisesti jotain vakavaa...
Jos kilpailusta puhutaan oikeilla sanoilla pitää ajatusmaailman olla : Mulle kaikki , muille loput .
Lomitus hommissa kuului aina miten muilla paremmin paitsi eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta , heillä meni yleensä paremmin koska porsasluku ylitti keskiarvon ( Vieroituksen jälkeen ) .
Harvemmin sikapuolen porukka nautapuolta kadehtii .
-
Epäkohtiin vaikuttaminen on mahdollista, suurin ongelma on oma etujärjestö jossa tuotantosuunnittainen jäsenmäärä on jakautunut eri tavalla tukialueittan. Asioita ajetaan mielikuvia muodostamalla, vähemmistöjen etujen vastaisesti.
Tuet ja tulonmuodostus kokonaisuudessaan, sekä tausta ovat niin monivaikutteisia ja tulkinnavaraisia asioita että todella harvalla on edellytyksiä muodostaa kokonaiskuvaa tuotantosuunnittain. Ja silloin on "seinien sisällä", "maitokriisi" tai "tilojen välinen kilpailu" yms kaltaisilla sutkatuksilla hyvät mahdollisuudet mennä sellaisenaan perusteluna.
Kansanedustajistakin monet ovat täysin mediatiedon varassa. Ne harvat joilla on mielenkiintoa, ovat niin asennoituneita johonkin suuntaan että se haittaa riippumattoman kokonaiskuvan muodostumista. Edustajien avustajat ovat kuitenkin kyvykkäämpiä ja pystyvät sisäistämään tietoa ja yhdistelemään asioita kokonaiskuvan muodostamiseksi. Paras tapa lähestyä edustajia onkin juuri avustajien kautta, ne myös löytävät tietoa päätöksistä ja taustoista kätevästi.
Yksimahaiset tuottavat puolet elintarviketeollisuuden raaka-ainearvosta maailmanmarkkinahinnoilla mitattuna. Ja vaikka lukumääräisesti ollaankin vain pieni vähemmistö kotieläintiloista ja tukiosuudessa vielä pienempi, niin valtaa olisi valtavan tuotantomäärän kautta todella paljon.
MTKsta on eriydyttävä, koska siellä päätöksiä tehdää mielikuvilla ja jäsenmäärillä. Osuuskunnissa täytyy ajaa läpi tuotettuihin tonneihin pisteytetty hinta ja vaikutusvalta tuotantosuunnasta riippumatta. Pötsipuolen siipeily ei voi enään jatkua sianlihan tuottajahintojen, olosuhteiden, tukien ja kustannusten ollessa kilpailijoita epäedullisemmat.
-
Voi kun tuo korven ukko jaksaa tuota samaa. Mitä ammattitaito/älykkyyttä osoittaa se, jos kaikki tuotto menee kuluihin ? ? Selitä meille vähempiälyisille. Jokos sulla se lämpölaskelma on valmis, odotettu pari kuukautta ? ?
älykkyysero on jos se kerran tulee ilmi keskiarvotuloksista. sehän oli syy miksi toteutuneita tuloksia ei vertailuissa käytetä.
Arvioitaessa samankokoisen rakennuksen lämmönkulutuksen eroja rakennekonvektion osalta, niin 1 asteen ero keskilämpötilassa ulko ja sisälämpötilan välillä näyttäisi aihettavan ainoastaan suuruusluokaltaan 10% eron lämmityskustannuksiin.
Mutta siten kokonaan uuden aspektin tuo ilmanvaihto. Nimittäin JOS pidetään pitoisuudet ohjeistuksessa, niin mallinnuksen mukaan ilmavaihtoa ei saisi ohjata pelkästään lämpötilalla. Nyt on tilanne siten että kylmällä monessa paikassa ilmanvaihtoa kuristetaan liikaa ja siitä aiheutuu monia haittoja. Onkin siis päätettävä kummalla kaavalla jatketaan. Ilmanvaihto riittävänä jolloin energiaa menee rutkasti, vai ilmanvaihtoa kuristaen jolloin joudutaan arvioida aiheutuneita haittoja. Selkeintä olisi pysyä riittävässä ilmanvaihdossa.
Ongelmana on se että etelässä oleva korkeampi ilmankosteus ei näy merkittävänä erona tilastoissa eikä siten kustannuksena mallinnuksessa. Vaihtoilman energiankulutusero eri keskilämpötiloilla on kyllä huomattava, se on myönnettävä, mutta palaan aiheeseen kun saan vertailevan ja ammattitaitoisemman laskelman jossa osataan huomioida myöskin etelän kosteammat kelit.
-
Voi kun tuo korven ukko jaksaa tuota samaa. Mitä ammattitaito/älykkyyttä osoittaa se, jos kaikki tuotto menee kuluihin ? ? Selitä meille vähempiälyisille. Jokos sulla se lämpölaskelma on valmis, odotettu pari kuukautta ? ?
älykkyysero on jos se kerran tulee ilmi keskiarvotuloksista. sehän oli syy miksi toteutuneita tuloksia ei vertailuissa käytetä.
Arvioitaessa samankokoisen rakennuksen lämmönkulutuksen eroja rakennekonvektion osalta, niin 1 asteen ero keskilämpötilassa ulko ja sisälämpötilan välillä näyttäisi aihettavan ainoastaan suuruusluokaltaan 10% eron lämmityskustannuksiin.
Mutta siten kokonaan uuden aspektin tuo ilmanvaihto. Nimittäin JOS pidetään pitoisuudet ohjeistuksessa, niin mallinnuksen mukaan ilmavaihtoa ei saisi ohjata pelkästään lämpötilalla. Nyt on tilanne siten että kylmällä monessa paikassa ilmanvaihtoa kuristetaan liikaa ja siitä aiheutuu monia haittoja. Onkin siis päätettävä kummalla kaavalla jatketaan. Ilmanvaihto riittävänä jolloin energiaa menee rutkasti, vai ilmanvaihtoa kuristaen jolloin joudutaan arvioida aiheutuneita haittoja. Selkeintä olisi pysyä riittävässä ilmanvaihdossa.
Ongelmana on se että etelässä oleva korkeampi ilmankosteus ei näy merkittävänä erona tilastoissa eikä siten kustannuksena mallinnuksessa. Vaihtoilman energiankulutusero eri keskilämpötiloilla on kyllä huomattava, se on myönnettävä, mutta palaan aiheeseen kun saan vertailevan ja ammattitaitoisemman laskelman jossa osataan huomioida myöskin etelän kosteammat kelit.
Ehkä näissä jutuissa on perää. Tiettyä eroa ilmankosteuksien välillä on. Mutta luulisi pitkien pakkaskausien aikana tasoittuvan. Muistan, että joskus selitit että tämä ilmiö on pahimmillaan nollan tuntumassa ja se on kyllä totta. Aika vaikean laskelman joudut kyllä tekemään, luulisi että se onnistuu vain ammattilaisten ohjelmilla. Älä sitten oleta Keski-Suomen järvialueiden ilmaa liian kuivaksi..