Hedelmien ja marjojen soveltuvuus kotiviiniä valmistettaessa.Suluissa on ilmoitettu hedelmien ja marjojen sisältämä keskimääräinen sokeri- ja happopitoisuus grammaa/kilo, esim. (sokeri)25 / 15(hapot).
Pihlajanmarjat käyvät lähes kaikkiin viineihin ja sekoituksiin. Vaatii pakastamisen ennen käyttöä. Pihlajanmarjoissa on paljon pektiiniä, varsinkin jos ne eivät ole täysin kypsiä, joten ylimääräinen pektolaasiannos on paikallaan. (25 / 15)
Mustikat antavat väriä ja sopivat hyvin sekoituksiin. Mustikka sisältää jonkin verran bentsoehappoa, joka toimii luonnollisena säilöntäaineena. Tästä syystä viini voi olla vaikea saada käyntiin. (60 / 10)
Juolukka sopii hyvin viinin tekoon (hieman väritön ja vetinen). (40 / 10)
Punainen viinimarja on viinintekijän hyvä perusmarja. (50 / 20)
Musta ja valkoinen viinimarja ovat erinomaisia viinimarjoja. Kannattaa sekoittaa muita marjoja mukaan, vaikka mustasta saa yksinäänkin hyvää mustaherukkaviiniä. Valkoherukasta tulee hyvää valkoviiniä ja se sopii myös hyvin sekoituksiin. Mustaviinimarjan lehtiä kannattaa käyttää makua antamaan ja niitä kannattaa pakastaa tai kuivata talven varalle. (60 / 20)
Karviaiset, valkoiset ja punaiset ovat erinomaisia marjoja valkoviinin ja jälkiruokaviinien tekemiseen ja sekoituksiin. Karviaiset kestävät hyvin varastointia. (60 / 20)
Omenat, mieluummin happamat syys- ja talviomenat ovat kotiviinin valmistajan perusmateriaali. Omenasta tulee hyvää viiniä yksinäänkin, mutta sekoituksissa ja eri lajikkeita sekoittamalla saadaan hyvä lopputulos. (60 / 5)
Päärynä on mieto hedelmä, josta on vaikea saada makua irti. Happamista päärynöistä kannattaa yrittää kuohu- ja valkoviiniä. (80 / 5)
Luumut sopivat yksinäänkin, mutta lopputulos on parempi käytettäessä myös muita raaka-aineita. Kivet on poistettava ennen käyttöä ja luumut survottava. Luumuviini käy nopeasti, mutta kirkastumisen kanssa voi tulla ongelmia. (70-110 / 10)
Aroniamarja on erinomainen punaviinin raaka-aine. Suositellaan sekoitettavaksi muiden marjojen kanssa ja pakastettavaksi ennen käyttöä. (80 / 10)
Raparperi on erinomainen kotiviinin valmistajan raaka-aine, vain pätkityt varret käytetään. Varret on hyvä kuoria, paitsi jos haluaa viinistä rosén väristä. Mieluummin käytetään alkukesän raparperia, vanhempi raparperi voi antaa viiniin karvaan maun.
Raparperissa on oksaalihappoa, jonka haittavaikutus estetään lisäämällä viiniin viiniliitua tai -kalkkia n. 15g. (30 / 5)
Kirsikka on viinimarja parhaasta päästä ja sopii hyvin madeira-ja portviinityyppisten viinien raaka-aineeksi.
Mustat ja happamat kirsikat ovat parhaita,koska makeissa puissa ei ole tarpeeksi happoa. Kirsikat huuhdotaan ja siemenet poistetaan. (60 / 10)
Variksenmarja sopii hyvin viininvalmistukseen (käytetään kokonaisina) (10 / 5)
Ruusunmarjat (villi sekä puutarha) kerätään kypsinä, jopa hieman ylikypsinä. Ruusunmarja yksi kotiviinin valmistajan perusraaka-aineista ja sitä käytetään myös kuivattuna. Siemenkodat poistetaan. (30 / 15)
Tyrnimarja käytetään mielellään pakkasenpuremana. (30 / 15)
Vadelma on parhaimillaan sekoituksissa (yksistään pistävä tai tunkkainen maku). Suositellaan käytettäväksi ylimääräinen annos hiivaravintosuolaa. (50 / 15)
Mansikka kelpaa yksinäänkin hyvin, mutta esim. raparperi sopii sen kanssa erinomaisesti. Mansikan maku on voimakas ja se vaatii pitkähkön varastoinnin. Marjojen tulee olla kypsiä, eikä niitä huuhdella, vain pilaantuneet marjat poistetaan. (50 / 10)
Puolukka sisältää bentsoehappoa, joka pyrkii estämään käymisen, joten ei suositella liikaa puolukkaa sekoituksiin. Puolukka lisätään useammassa erässä viinin jo käydessä. (30 / 20)
Karpalot kerätään myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä (jäätyneenä). Niissä on myös bentsoehappoa. (50 / 15)
Rusina sopii erityisesti väkevien viinien valmistukseen, ja sen käyttöä suositellaan kaikkiin viineihin, sillä se edistää käymistä. (600-700 / 5)
Taateli soveltuu väkevien viinien raaka-aineeksi. Se on maultaan vaatimaton eikä erityisen hyvä viinihedelmä. Suuri sokeripitoisuus on huomioitava lisäsokerin määrässä. (640 / 5)
Viikuna sopii portviiniin, madeiraan, sherryyn tai tokayeriin. Leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Sekoita esim. ruusunmarjoja joukkoon. (530 / 10)
Tuoremehu on helppotöinen raaka-aine, mutta se ei saa sisältää säilöntäaineita.
Lakka on voimakasarominen marja, käytetään mielellään muita raaka-aineita seuraksi.(70-120 / 30)
Appelsiinit ja muut sitrushedelmät sopivat viineihin harkitusti käytettynä. (20-40 / 50)
Rouheet (viikuna, aprikoosi, muskottirusina) ovat täyteläisiä maultaan, mutta niistä tulee hieman enemmän pohjasakkaa.
Kurpitsa on parasta sekoittaa omenan kanssa. Sopii valkoviinin valmistukseen. (15 / 5)
Meloni käy valkoviiniin ja sherryyn muihin marjoihin sekoitettuna. (45 / 5)
Kriikuna sopii makeiden jälkiruokaviinien sekä valkoisten että punaisten ruokaviinien valmistukseen, mielellään muiden raaka-aineiden kanssa. Kivet on poistettava. (80 / 10)
Voikukan keltaiset terälehdet ja seljankukat sopivat hyvin kotiviinin valmistukseen, samoin esim. kehäkukan terälehdet. Kokeile myös eri kukkia pieninä määrinä makuvivahduksia lisäämään. Esim. mesiangervon kukat, ruusun terälehdet jne..
Monia
yrttejä voi käyttää antamaan uusia makuvivahteita, esim. sitruunamelissaa.
Hillojen ja soseiden käyttöä ei kovasti suositella, sillä viinin kirkastumisessa saattaa esiintyä ongelmia. Säilöntäaineita sisältäviä hilloja ei saa käyttää.
http://www.kotiviini.fi/fi/viini-raaka-aineet.php
