Kullervo Pöntinen
lavihtallaan se makkaa
outteloo siinä
kohta posti lehtiset jakkaa
tulloo kaleva kaet sille
ja seura kenties
vaen on työtönnä ollu
jo vuosija mies
Siksi ei leipä oo levveä
toki voeta on päällä
ja jos on sekkeillä ollu
hyvin saapi särkijä täällä
vaen pikkusen ottaapi
yks assie Kullerin aevoon
ne rahhaa pakolaesille syytää
ku kuulusaan kankkulan kaevoon
Siksipä peässäsä pyörii
yks pokloomi hurja
kun on toas jeäkaappi tyhyjä
ja kortteeri melekosen kurja
voeko hän sullautuo joukkoon
sen pakolaes sakin
värjeäes mustaksi hivukset
peälle panis häviimmän takin
Niin tuumasta toemeen
käypi Pöntisen ruoja
hymynkare huulillaan kahtoopi
tuota tappausta Luoja
kun Kullervo värjejää pääsä
ja vettää lankkija naaman
ja puheleepi että
tuun pijan turvapaekan saamaan
Sitte peähäsä kietoo
pyyhkeen alakerran lesken
se hällä on laenassa
peällä sahin, jonka käynti on kesken
sitte lähtööpi matkaan
jossaki siintelee Ruotti
mennessän Satumaata hyrräelee
tosin vähä pielessä nuotti
Mennee kulukiissa hällä
siinä peävä-tae pari kukaties
kohta Haaparannassa seisoo
väkijoukossa tuo mies
ja jotta outova kieltä
tulloo Kullervon suusta
joku vierellä eppäelee
tuo on vasta puvonnu puusta
Illankuhvassa lähteepi
Suomen puolelle sakki
siellä Kullervoki mennee
kun vilahtaa sen häävimpi takki
pijan Tornijossa ollaan
sitte Kemmiin käy jono
melekeen tahissa kulukee
myöski Kullerin mono
Ja kohtapa ollaanki
viranommaesten luona
vähän kämmenet hikovaa
Kullervon, hetkenä tuona
vaen peälle toevoen se mennee
kun Kullervo uuvven nimesä tavvaa
sitte onnikan oven
hälle kaunis neitonen avvaa
Näen Kullervo Pöntinen
katosi jonnekki pimejään
ja kun joku kuukausi mennee
ei muistane oekejaa nimejään
pijan suomejaki puhhuu
sitä ei oo eppäellä lupa
ja lie sillä levveämpi leipä
ja vähä häävimpi tupa
Elämä on parasta kometiijjaa
