Heino istui pirtissänsä, elämäänsä mietti,

pettämään kun alkanut on sukupuolivietti.

Ihmettelee mielessänsä, kun ei eteen ota

eukon kanssa asiassa syttyy kohta sota.

Heino miettii mikä pilissä nyt mahtaa olla

lukemat kun viisarissa tahtoo olla nolla.

Tuntuu niinkuin alapää oesi joskus jäässä

vika sentään ainakaan voine ei olla päässä.

Heinon mietteet vaeltavat kohta lambortsiiniin

makaroonintekijöijen ajopeliin fiiniin

-Siinähän se vika on, on perse aina jäässä

kulkuset vain kilisevät talvisessa säässä.

Heino kaivaa kännykän ja Valametille soittaa

siinä Valtrakauppoja hän hieroskella koittaa

- Kyllä täytyy raktorissa lämmin koppi olla

entisessä melekee on kun istus kartanolla.

-Valtrassahan kyllä aina lämpimyyttä riittää

jokamies kun Valtran saa, perhettä lisää siittää

Eipä enää paukahtele jäähän sukukalu

viriilinä pysyy myöskin isännällä halu.

Heino heti kaupat teki lujat ehdot laati

sähköpenkin tietystikin, kylykiäseks vaati.

Kertaheitolla nyt Heino pani hommat malliin

että kohta uusi Valtra ajaa Heinon talliin.

.AATAMI.


Aatami istui Paratiisinportilla
yksin ikävissään
hällä kovasti *****a haluttaa
eikä naisia näy nyt missään.

Aatami aatteli kyllä kai täytyy
minun kumppali saada
kun se ei ala tuo *****kaan
nyt seisomasta laata.

Aatami meni jumalan luo
ja sanoi:-teeppäs minulle akka
että loppuisi nämä poikamiespäivät
ja alkaisi naintiurakka.

Luoja se sanoi millainen tuosta
Akasta pitäis vääntää,
-Aivoja se ei tarvitse,
kunhan kimeästi ääntää.

Luoja sanoi:- minä teen sinulle
akan ,sinun kylkiluusta
luonteen otan leijonalta
ja ***** teen kumipuusta.

Aatami arveli:-Kyllä se passaa,
kunhan seon antavainen
eihän siinä kauan kulunut aikaa
kun Aatamin eessä oli nainen.

Luoja sanoi:-minä  Eevan tehnyt
iloksi ja huviksi tänne
menkää ja tehkää riemuiseksi
ikuinen elämänne.

Aatami katsoi Eevaansa
ja tutki ja tarkasteli.
kaikkia paikkoja siveli
karvoistakin veteli.

Aatami aatteli onhan tuo *****
turhan pahaan paikkaan pantu
munat roikkuu naijessa reijän suulla
ja palleihin jää paskanen rantu.

Päättihän kuitenkin kokeilla
voittaisikko se vaikka lammasta
tai kuinka paljon eroaa
se aasitammasta.

No,hyvinhän nainti onnistui
ja tuottikin tyydytystä
ja aina silloin Aatami siivut veti,
kun ei jaksanut kuulla räkytystä.

AATAMI(jatkoa)


Aatami kun vetaissyt on
varveja noin kaksi
sitten alkaa potenssi
jo käydä huteraksi.
Aatami jo kiroaa:-johan on perkele
ei meillä peli tämmönen ,pitkälle vetele.

Eeva ei ollut moksiskaan
vaan lisää kärtti vaan
-tuollainen tikku vitussa
ei tunnu ollenkaan
Täytyisi olla tuhdimpaa ,ja reijän täyttävää
kuin sonnin suoro mulkkuna,ihan hävettää.

Nyt luojan luokse Aatami
niin murheisena käy
ei mitään ilonkipinää
nyt miehessämme näy
Hän puuskahtaen toteaa:-täss´ ei oo tolkkua,
jos et sä mulle rakentele uuttä mulkkua.

Luoja nyt vähän empien
hänelle toteaa:
-lisää pituutta on siihen
saada hyvin vaikeaa.
Mutt´jos sä suostut mielelelläsi koekaniksi
niin voisin kyllä kärjen muovaella lunssiksi.

Se mulkku kyllä lyhenee
vain on se parempi,
kun se jää ulkopuolelle
munien seuraksi.
Ja hyvä sitten sillä on käväistä kusella
eikä tartte myöskään housuja kusella kastella.

Niin Aatu lähti
uuduutella koeajolle
Eeva kirkaisi
kun uusi ***** tuli huulille
Ja Aatu heti kapineensa sisään lykkäsi
ja siitähä se Eeva kamalasti tykkäsi.

Nyt Aatami sen huomasi
on toinen meininki
kun Eeva siinä kiimassansa
kovin läähätti:
-Nyt vehkeet ovat sellaiset ,ihan kuin halusin,
ei suoro ollut hyvä sen heti huomasin.

Kaksi lähetyssaarnaajaa oli savannilla, kun vastaan
tuli nälkäinen leijona, selvästi syömisaikeissa.
Nuo poloiset alkoivat rukoilla, että Herra antaisi
veli-leijonan tulla uskoon..ja kiirekin vähän olisi,
jos Herraa saa hoputtaa...
Leijona söi miehet, röyhtäisi ja murahti: kiitos Jeesus ruuasta!

Veeti-eemelin legenda.

Oli Eemelillä apuri
Vantti, vaaksan mittainen pukari

Veetiksi näin nimettiin
MTK:n mieheksi merkittiin

Ei pieni ollut mieleltään,
Mieli suuria tekoja tekemään

Päätti lähteä valoa jakamaan
Kepun jäsenkirja muassaan

Kääntyi suunta pohjoiseen,
kunnes saapui rantaan kiviseen

Päätti nousta pitkin jokea,
tämä vielä täytyi kokea

Souti päivän, souti kaksi,
ilme kävi julmemmaksi

Veeti näin mietti hetken,
tähän päätti päättää retken

Jollei ”tälle muuta voida,
täytyy noutaa mäyräkoira”.

Huuto kuuluu Vesilahdeltaa
Oli otettu miestä vahvempaa

Tiensä löysi joukkoon hurjaan,
pilkka iskee mieheen kurjaan

Piti Veeti saarnan tuiman,
otti päälle kännin huiman

Nyt agronettiin löysi tien
Sinne viestin uuden vien

Eu jäsenyys sopimus
On yksi hemmetin huiputus

Kepu/MTK:ooo
Ei niistä apua ooo

Näin Veetimme siellä julisti
Oli ajatukset uudet jalosti

Alkoi soida sähköposti,
sillä Veeti kaiken kosti

Kakosta nyt suunta uusi
Mieleen tulee paskahuusi

AATAMI(jat.)


Aatami se kerran nukkui
viikunapuun alla
tukka poninhännällä
ja parta kiharalla
muuten oli munasillaan,
lämpöä kun riitti
mikäs oli ollessansa,
oloansa kiitti

Aatu seksiunta näki
oli ***** tanassa
*****n nokkaan pesän teki
tornihaikara
poikasensa lintu ehti
siinä kasvattaa
ennenkuin tuo Aatami
paikaltaan liikantaa.

Kun Eevalla ei järki
paljon päätä pakota
hän alkoi kerran mietteissään
Aatulle tuumata:
-On liian yksitoikkoinen
 meillä tää  ruokavalijo
on kielletyssä puussa
hedelmiä palijo.

Aatami sanoi:- sehän on
vahvasti kielletty,
ja ethän noihin hedelmiin
etes maasta ylety.
On parempi kun nautitaan
mitä on luvattu
ja jälkiruuaksikin
kelpaa minulle  *****.

Eeva tietysti tuosta
lisää yltyi vaan
ja rupesi jo Aatamia
kovin mollaamaan
-ei sinussa oo miestä että
vaimon elätät
on sulle tärkeää vain
että  akan selätät.
Vaan nyt on tahti muuttunut
oon tehnyt päätöksen,
mä kielletystä puusta tahdon
suuren kookoksen
jos syötävät ei pian
käteheni ilmesty
niin seksihomma kohtaltas
on täysin päättynyt.

Ei Aatun siinä auttanut
kuin puuhun kiivetä,
mennessään vielä mutisi:
-ei tästä kiitetä,
Nyt jokainenhan kohdallaan
on tullut tuntemaa
ei paratiisinlapsia
meistä tullutkaan

Veeti-eemelin legenda.

Oli Eemelillä apuri
Vantti, vaaksan mittainen pukari

Veetiksi näin nimettiin
MTK:n mieheksi merkittiin

Ei pieni ollut mieleltään,
Mieli suuria tekoja tekemään

Päätti lähteä valoa jakamaan
Kepun jäsenkirja muassaan

Kääntyi suunta pohjoiseen,
kunnes saapui rantaan kiviseen

Päätti nousta pitkin jokea,
tämä vielä täytyi kokea

Souti päivän, souti kaksi,
ilme kävi julmemmaksi

Veeti näin mietti hetken,
tähän päätti päättää retken

Jollei ”tälle muuta voida,
täytyy noutaa mäyräkoira”.

Huuto kuuluu Vesilahdeltaa
Oli otettu miestä vahvempaa

Tiensä löysi joukkoon hurjaan,
pilkka iskee mieheen kurjaan

Piti Veeti saarnan tuiman,
otti päälle kännin huiman

Nyt agronettiin löysi tien
Sinne viestin uuden vien

Eu jäsenyys sopimus
On yksi hemmetin huiputus

Kepu/MTK:ooo
Ei niistä apua ooo

Näin Veetimme siellä julisti
Oli ajatukset uudet jalosti

Alkoi soida sähköposti,
sillä Veeti kaiken kosti

Kakosta nyt suunta uusi
Mieleen tulee paskahuusi

ei oo ylläpito vielä puuttunu, tae puuttunu ja puuttunu, eihän se oo ennenkää puuttunu, aenaha tuo on melekeesä paekalla

 TOTUUDENHETKI.




Eeva ja Aatami ahkeroivat
viikunapuun alla,
Aatami oli lemmentyössä
kalulla mahtavalla
Aatami sanoi:purista vähän
minun kypärääni
Silloin jostakin ylhäältä,
kaikui kumea ääni.

-Koska te rikoitte tahtoni,
nyt tuo synniksi luetaan
ja viikunalehden taakse
elimenne puetaan,
Kuolemattomuutenne perutaan
eikä taivaasta leipä tipu,
ja sukuanne joudutte jatkamaan
siinä Eevalla on valtava kipu.


Eeva Aatamille huutaa:-
sinä helevetin tootisko,
sen takia kun kiipesit puuhun?
on edessä ahdinko,
mistä juomaa ja leipää hankitaan
kun ei näy täällä kauppoja,
voi saatana ,täytyy antaa
sulle pitkiä raippoja,
kun ei miehinen mies sitä älyä,
että kielto on ehdoton tuo,
jos minulla oisi äiti,
niin lähtisin äidin luo.


Eihän Aatami tietenkään uskaltanut,
Eevan purkaukseen vastaan panna.
Kiukutti se tietysti häntäkin,
oli poissa kuolemattomuus ja manna.
Ihan hiljaa ja aivan itsekseen,
kiros Aatami pyyntöä tuota,
kun hän pelkässä naimahimossaan
pyysi itselleen naisen luoda.

Mikä nyt oisi aikaansa vietellä
paratiisin lehdoissa noissa
ja oliivinhedelmät paistella
aivan kypsäksi kookosvoissa.
Mikä sumensi aivot,ja järjen mun,
mikä riivaaja rintaani raatoi,
ei oo asiaa enää paratiisiin,
akan perkele hommelit kaatoi.
se on ainaista työtä ja raadantaa
mahtaneeko edes naimaan päästä,
kun näyttää että akalla
on sydän tehty jäästä.
Voi,perkeleen,perkeleen helvetti,
kyllä kaikki meni pahasti pieleen,
Mitenkähän tässä pärjäillään
nyt ensiksi tulee mieleen.
Se täytyy ruveta mökkiä rakentamaan
mihinkähän se Eeva häipyi?
jo kai lienee luontonsa leppynyt
ruokaa hakemaan mennä kai täytyi?.

No sieltä se vaimo saapuukin
niin seksikkäästi se kulkee,
ennen syöntiä täytyy se kellistää
mitä siitä jos syntiä tulee.
ja niin alkoi se ihmisen
raskas tie
kumman syytä,
Aatamin vai Eevan lie?

 MATKAILUA.


Pistäysin minä Ruotsinmaalla
Kalle-Kustaan häissä
mutta kauaa viihtynyt en
pippaloissa näissä
KalleKustaa kun nai sen Silvian
vaikka minusta ois saanu paremman.

Matkustin sitten Tanskanmaalle
***** tietysti mielessä
vaan hetihän siellä huomasin
on jotakin pielessä.
siellä homot ja lespot hääräili
piilossa pidin oman vekkulin.

Lähdin Saksaan sitten reissaamaan
apajille varmemmille
sillä siellä kulkuni suunnistin
minä Reberbahnille
petyin kun uutta tavaraa ei näytetty
vaan oli kaikkia kovasti käytetty.

Aattelin, että naiset nyt jäädä saa,
lähden Mersun ostamaan,
mutta eihän ne siellä olleet huomioineet
vaatimuksiani ollenkaan
vaikka löytyi mallia kallista
ei yhdessäkään ollut uimaallasta.

Niinpä sieltä Venäjälle poikkesin
maatuskoja maistamaan
mutta enhän ollut tottunut
hapankaalia haistamaan
Siellä tavara oli niin hapantunut
että ei minun tilanne parantunut.

Seuraavaksi mä matkustinkin
tuonne kauas Amerikkaan
olin varmaksi tehnyt mielessäin
että nyt sitä kyllä saan
mutta liian myöhään olin joutunut.
oli Bill,jo kaikkia kokeillut.

Sittenhän minä hoksasin
tuonne Afrikkaan piletin ostaa
siellä viitakon siimeksessä
seksihommiin paljon panostaa.
Ja voi veljet oli tavara aitoa ja ehtaa,
naimista sitä ,kyllä muistella kehtaa


Siis jos sinä puutetta kärsit vaan
etsi käsiisi tyttö musta
niin runsainmitoin sä silloin saat
elämän ankeuteen helpotusta.
Ei löydy maailmasta tavaraa parempaa
sen voi sinulle vakuuttaa.

KOSTON KUNINGAS !

Seon itse Heino Leino,
Koston kuuluisa kuningas,
valtaherra seudun kuulun,
selkosienkin isäntä!
Nappiherra näillä mailla,
aivan paikalleen sopiva.

Se on itse Heino Leino,
itse tuon sanoiksi virkki:
- Kaikki kuulkaa te typerät,
kaikki  hiukan viisaammatkin,
jopa kulttuurin tekijät,
sekä myöskin kunnan kerma.

-Olen  päättänyt pyhästi,
vannonut oon varmistellen,
lyönyt veikkaa jo  peräti,
pannut pääni pantiksikin,
ihan kaikkien hyväksi,
yhteisömme parhaimmaksi.

On linna saatava minulle,
linna paljon suurempikin,
kuin on Tarjalla talona,
asuntona hallitsijan.
Taikka mitkä on palatsit ,
naapurimaan valtiaitten.

- Nyt mä ehdotan ekaksi,
pistän pöytään suunnitelman,
aivan linnaksi omaksi,
hoviksi jo Heino Leinon,
jossa hallita haluan,
tehdä paljon päätöksiä.

Se on itse Heino Leino,
Koston kuuluisa kuningas,
katseli ja tarkasteli,
kuunteli ja tutkaeli,
onko joukossa jokunen,
vastaanväittäjä rutale.

Eipä tohtori osannut,
 professori uskaltanut,
panna esteitä eholle,
eikä muuten jarrutella.
Kaikki hurraata hokivat,
osoittivat suosiota .

Nousi kuitenkin sivusta,
hemaiseva Heinon vaimo .
Sanoi:- Hulluudet lopetat,
taikka soitan  ambulanssin.
Mene kämpille  mokoma,
hautoon sinne haaveitasi.

>                              KOTIMAISTA!
>
> Meijjänkylällä päätettiin porukassa, elämisseen on tehtävä muutos.
> Muuten tullee, ensin täällä syrijässä, elinmahollisuuksiin puutos.
> Siksi päätettiin että kotimaista, käötetään me aina kun voijaan
> eikä aenakaa koskaan langeta siihen geenimuunneltuun soijjaan.
>
> Asia oli meistä niin tärkijää, että oekein piti kokkous pittää .
> Kotimaesta ponua otettiin, sitten ajatus parraeten ittää.
> Akattii siihen porukkaan tukkeosi, suurin osa niista kuto sukkaa.
> Leino oli niin nuukalla mielellä, ei niille kahaveja tarijonnukkaa.
>
> Kotvan pullo kiersi ringissä, Heino kohta  seisomaan nousi
> Kieli aevan pikkusen sammaltajen, asijaa siinä huopas ja sousi
> Kohta kuitenkin pääsi asijaan, kun pihalla Valtran huomaa.
> Sannoo: -Tuossa te näättä jokkaenen, konneen joka ei oo tuulten tuomaa.
>
> Sitten välliin ponua hörppäsee, jatkaa: Kyllä se on sillä laella,
> Jos ulokolaesta me ostetaan, kohta meki ollaan ulukomaella.
> Pertteeni jos kotimaesta syrijitään, kohta kaopaksi ei käö mikkään
> Eikä elämisen mahollisuus parane, näellä kotikaeroella ikkää
>
> Siksi kotimaeten vehkeijen, jokkaeselle pitäsi maettaa.
> Ja oman työn voemalla , maan assiit kuntoon laettaa.
> Kun annetaan työtä toesille, sillon duunari ruokaa voe ostaa
> Ja meijjänkin tuotteet kaopaksi käö, elintasua voijjaan mekin nostaa
>
> Ja niin siinä lopuksi päätettiin, käötetään vaen suomalaesta.
> Jos suinkin voijjaan niin laestetaan, kaekkeja ulkomaesta.
> Sillon rupijaa työtä löytymään, jokkaeselle halukkaalle.
> Ja hyvinvoentija riittelee, silloin kaopunkiin ja maalle.

xxxxxxxxx:
> MEIJERIHÄERINTÄÄ !!!!
>
> Kummallinen lypsäjällä on se järijen juoksu.
> Melekeen ilimaseksi navetassaan ahertaa.
> Sieraemissaan aenaenen on hällä paskan tuoksu.
> Siksikö ei päässä ala raksuttaa?
>
> Maetua ei missään tappaoksessa panna sinne,
> Mikä Valijolta vähän haeskahtaa.
> Tilalla kun sellaenen ompi tuo perinne.
> Häerikkömeijjeri vaen maijjon saa.
>
> Jääräpäesesti vaen yhä sitä ihimetellään.
> Valijo kun meiltä heti meijjerin vie.
> Ettäkö te huomaa, sormia kun imeskellään.
> Samanlaenen loppu silti  eessä  lie.
>
> Lypsäjät kun vähenee niin miksei meijjeritkin.
> Tyhjää ei voi meijerikään jalostaa.
> Helpostihan maito kulkee pikitietä pitkin.
> Tärkeintä on että kunnon hinnan saa.
>
> Kyllä minä ymmärrän sen, on se suuri tuska.
> myöntää että väärin ompi toiminut.
> Mutta kohta  kaikki pellot peittää pajupuska.
> Kauppa hommasta on hyövyn poiminut.
>
> Aijjot, Kympit Ingmannit on teillä siitä vastuu.
> Että maijjonhinta on niin mitätön.
> Siinä maijjonlypsäjällä housunpersuus kastuu.
> Kohta kai hän on aivan pennitön.
> -
> LOM:n on lypsäjältä kaikki rahat imuroinut.
> Kauppaan antanut on maijjon halavalla.
> Häiriköinyt markkinoilla aina kun on voinut.
> Lypsäjiä  rasvaa  vaseliinisalavalla.
>
> Tietystihän saapi päätään lyödä vaikka puuhun.
> Ihmekkös jos näkökyky hämärtyy.
> Kaikestahan sitten jääpi paskanmaku suuhun.
> Krapulasta vihdoinkin kun selviytyy.
>
> Lypsäjät nyt topakasti pankaa järki töihin.
> hintaa lisää maidolle nyt vaatikaa.
> Käyttäkää jo valtaanne noihin häiriköihin.
> Että lypsäjäkin työstään palkan saa.
''''*****
Tähän se on viehy???

 
REINO & ENKELI.
Vuan ohan se joskussii vaekijjaa,
tuo moppoelu, Reinohi tuummoo,
kun kahtelloo tien piällä ollessaan,
mopon takimmaesta ratasta rummoo.
Onj pinnaos pettännä täyvelleen,
kaheksaeselta ratas nyt näöttee,
ies mahu ee huarukassa pyörrimään,
siispä moppua ei voe ny käättee.

Reino siinä jo ittekseen kirroelee,
taskunpoholalta kännykkee hakkoo,
vuan siitähi akku on loppunna,
vimmoessasa sen vitikkoon nakkoo.
- Jumankaota kun tuasen vastustee,
eikä mistee tuu kerralla mittee.
Voe piiveli mitenkäpä kottiin mään,
olokapiällekö tuo ottoo pittee.

Reino mettästä maesemmoo kahtelloo,
ympärillä vuan kuusikko huokoo.
Näläkäki jo vattassa metellöe,
ku ei tullunna mukkoon ruokoo.
- Minkä helekutin tässä ny tehä voes,
pittääkö alakoo pinnaos työhön?
Reinon mualima mustaksi synkistyy,
karmee kirroelu kuuluu yöhön.

Onneksi on kevä ja on valosoo,
pien hämärä vuan seuvvun peittee.
Mettätiellä on aevan hilijaesta,
Reino viimmesennii toevon heittee.
Epätoevo jo alakoopi ahistoo,
Reinon piäki jo rukkoukseen taepuu,
mittää muuta konstija ei mieleen tuu,
mies kuin syyvvään horrokseen vaepuu.

Reinon huulet rukkousta höpättee,
sillon sattuu aevan kummallista,
valo kirkas maesemmaa valasoo
ja on muutennii taevaallista.
Reino hätkähtäen huomoo etessään
Herran enkelin lentelemässä,
Siihen Reinon lähelle laskeotuu,
kyssyy: - Mikäs on häerihtemässä?

- Piruko se tuasen kiusovvoo,
se se rassoopi joka paekkoo!
Reino nöyränä piäteen nyökäättee:
- Minun kanssa se varsinnii saekkoo!
Joka reissulla Piru jottae häeriköe,
tekköö piikkiä, reikijä kummiin,
ja kerran kehveli kiusallaan,
vetäs moottorin kokonaan jummiin!

Tuumii enkeli: -Elä ou moksiskaa,
senki raokan kun sualistee pittee,
vaen nyt soetit oekijjaan osotteeseen,
sulla ei ookkaa hättee niin mittee.
Vaekka mulle on pikkasen ouvompaa
tuo tekniikka melekolaella,
vuan pitänee sentää kurkistoo
mitähän oekeen on mopeti vaella?

- Eipä siinä kun pinnaos on pettännä,
takarattaasta tottaallisesti,
toki ajjoessa hoksasin pyssäöttee,
se suuremmat murheet esti.
Jos vuan kehtoot ja muutennii taetua on,
piställä rattaaseen uuvet pinnat,
kyyllä yritän sen sulle korvaella,
meleko tarkasti tiijän hinnat.

- Mitä hulluja , enkeli vakkuuttaa,
kuhan ies häjän hetkellä muistat,
kuka parraeten sinnua aottellee,
Pirun meiningit mielestä puistat.
Kattelehan eiköpä siinä ny ou,
takaratas vertaasa vaella,
ja pannaan uusiksi koko mopeti,
etpä ossoo mitee lissee kaepaella.

Ja niin lähti enkeli riemuissaan
Reino kaehoten katteli perreen,
sitte ittiään käjestä näpistee:
- Kohta varmaanni unesta herreen.
Mutta totta se olj kuitennii
Reino potkasee mopetin käömään
sitte hyppäähi mopon satulaan,
- ehtiihän tässä sentää syömään.
_________________      

Kobran runot on hyviä.