Kaikkien onnettomampia taloja on purutalot ja vuorivillatalot 70-80 luvulta.
Purutalokin on hyvä, jos on hyvin tehty. Olimme parikymmentä vuotta sitten ostamassa (vaan jäi ostamatta, kun ei saatu entistä myytyä...) sodan jälkeen tehtyä ympärijuostavaa rintamamiestaloa, jota ei oltu korjattu yhtään. Vaan pidetty hyvin ja huollettu. Siitä talosta ei vainoharhaisinkaan kuntotarkastaja olisi löytänyt mitään moitittavaa. Joka suuntaan hengittävät ja "ei-kovin-paksut" rakenteet pysyvät kunnossa, jos niitä ei liialla vedellä rasiteta.

Petri
[/quote]

  Siihen aikaan riitti 4 tuuman runko purueristeellä ulkoseinäänkin,ei kyllä kastepisteet kiusannet eikä homeet kunhan katto oli kunnossa ja räystäsvedet pysyivät seinästä kaukana.

Lainaus käyttäjältä: Von Göpel - 15.01.13 - klo:21:03

Mitä tulee kannattaako 80 luvulla rakennettua taloa korjata ,kannattaa jos ottaa huomioon sen että siitä ei saa uuden talon veroista ,mutta lähes sama raha menee kuin uuden rakentamiseen.Ikkunat pitää uusia .seiniin lisää vällyä,ulkovuori oli se mitä tahansa on purettava ja tuulensuojalevyt uusittava ne on jyrsijöiden tekemiä reikiä täynnä,tämänkin olen huomannut purkuhommissa.Putki ja viemärityöt nielevät rahnaa ylettömästi.
Jokainen tekee niin kuin haluaa tämä on saletti.

uudenaikaisessta pitää piikata pohjalaatat auki ja taas olllaan siinä että kokonaan purkaminen on helpompaa.

On siinä kyllä kieltämättä oma hommansa kärrätä kottikärryillä pari rekkakuormaa betonia, penkkasoraa, savea, tiiliä, tojalevyä, lasivillaa ja ties mitä muuta ulos kellarista ilta ja viikonloppuhommina.. 

Höyrysulku? Mitä se on, jotakin syötävää? Ei näissä 100- ja 150-vuotiaissa taloissa mitään sellaista ollut eikä ole laitettu. Sisäpinnalla on paneelia, lautaa, pinkopahvia, tapettia, puolipaneeli + tapettia ja sitä rataa. Mutta ei missään välissä mitään höyrynsulkua. Ei ole ollut alunperin, ei ole remonteissa laitettu eikä laiteta. Korkeintaan paperia voisi harkita.

Tässä talossa on hirret olleet aina esillä (no selvimmin näkyvän seinän alaosa on laudoitettu, on ne sen verran suuria että kelpaa esitelläkkin Kalkittu niitä kyllä on aikoinaan, voin vain kuvitella kuinka rumalta se on näyttänyt. Seinät on jollain naavalla eristetyt saumoista, ulkolaudoituksen ja hirren välistä ei ole tarkempaa tietoa.
Noissa muissa vanhoissa taloissa taitaa kyllä myös olla hirret laudoituksen takana.

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 15.01.13 - klo:21:25

Höyrysulku? Mitä se on, jotakin syötävää? Ei näissä 100- ja 150-vuotiaissa taloissa mitään sellaista ollut eikä ole laitettu. Sisäpinnalla on paneelia, lautaa, pinkopahvia, tapettia, puolipaneeli + tapettia ja sitä rataa. Mutta ei missään välissä mitään höyrynsulkua. Ei ole ollut alunperin, ei ole remonteissa laitettu eikä laiteta. Korkeintaan paperia voisi harkita.

Tässä talossa on hirret olleet aina esillä (no selvimmin näkyvän seinän alaosa on laudoitettu, on ne sen verran suuria että kelpaa esitelläkkin Kalkittu niitä kyllä on aikoinaan, voin vain kuvitella kuinka rumalta se on näyttänyt.

Kalkituksella on voitu hakea tilaan valoisuutta?  Ja toinen juttu on se että paljas hirsiseinähän on ollut aikanaan varsin rahvaanomainen, tapetointi kallista ja tuolla kalkituksella on saatettu luoda vauraampaa vaikutelmaa? 

Uusintakalkituksella on saatu kivasti kärpäsen paskat peitettyä.

Oletteko tehneet Älvby-taloja?
Jos vertaa Kastellin Economy 105 ja ruotsin vastaavaa,on hintaeroa 13000e.
Mutta älväriin ei saa vesikiertolattialämpöä.
Ja maalämmön saapi siten jättää pois laskuista.
Onko muuta tuntumaa?

Oletteko tehneet Älvby-taloja?
Jos vertaa Kastellin Economy 105 ja ruotsin vastaavaa,on hintaeroa 13000e.
Mutta älväriin ei saa vesikiertolattialämpöä.
Ja maalämmön saapi siten jättää pois laskuista.
Onko muuta tuntumaa?

Itsellä ei oo ku ennakkoluuloja...

Velipojan kanssa tehtiin hänell JukkaTaloa kymmenisen vuotta sitten. Siihen naapuri aloitti rakentamisen jotain ehkä puoltoista vuotta meidän jälkeen ja silti muutti ennen... Kun älvärin paketti tuli ajoin sitä pystytystä erikseen oikein aamusta katsomaan. Ihan ok homma, kun muutamat reunaehdot hyväksyy. Pystyssä oli ainakin viimeksi kun sielläpäin kävin (=viime vuonna)

Joskus siinä velipojan mukuloitten juhlissa nähty isäntää, ei oo moittinu. Perustushan siinä aikanaan oli vähän heppoisen oloinen, ainakin velipojan talon betonielementtiperustukseen verrattuna.

Tosin kyllähän niitä rakennusvirheitä löytyy vanhoistakin, vaikka heikoimmat yksilöt on tieytysti mädäntyneet ja purettu pois jo vuosikymmeniä sitten. Yleisimpänä ihmetyksen aiheena varmaan perustusten surkeus, pahimmissa tapauksissa on johonkin savimaalle haettu muutama pieni kivi nurkkiin ja sitten rakennettu talo siihen päälle. Jossain vaiheessa on sitten hirret maassa ja talo mennyttä.

aina ei ole kysymyksessä tyhmyydestä johtuva virhe, meidän kylällä on taloja joiden perustukseen on sodan jälkeen saanut vain yhden säkin sementtiä, näin ainakin vanhat miehet kertoo....

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 15.01.13 - klo:21:56

Tosin kyllähän niitä rakennusvirheitä löytyy vanhoistakin, vaikka heikoimmat yksilöt on tieytysti mädäntyneet ja purettu pois jo vuosikymmeniä sitten. Yleisimpänä ihmetyksen aiheena varmaan perustusten surkeus, pahimmissa tapauksissa on johonkin savimaalle haettu muutama pieni kivi nurkkiin ja sitten rakennettu talo siihen päälle. Jossain vaiheessa on sitten hirret maassa ja talo mennyttä.

aina ei ole kysymyksessä tyhmyydestä johtuva virhe, meidän kylällä on taloja joiden perustukseen on sodan jälkeen saanut vain yhden säkin sementtiä, näin ainakin vanhat miehet kertoo....

Oman talon perustuksissa ei taida olla sitä säkkiäkään sementtiä. vaan savilaastilla on pykästy. Rakennuspaikka vaan on sellainen että eipä se tarviikkaan kummempaa. Olenkin rak.tarkastajalle maininnut nykysäädöksistä että pitää mennä 800mm maanalle perustukset jotta hyväksyvät. Pihalla seisoo vuosisadan alussa luonnokivistä tehty navetta ja harja lankasuorassa vaikka kohta 20v ollut kylmillään. eikä varmasti ole 800mm kaivettu maansisään Kyllä se rakennuksen paikalla on väliä ei tarpeilla.

Kalkituksella on voitu hakea tilaan valoisuutta?  Ja toinen juttu on se että paljas hirsiseinähän on ollut aikanaan varsin rahvaanomainen, tapetointi kallista ja tuolla kalkituksella on saatettu luoda vauraampaa vaikutelmaa?

No tuskinpa reilut 150v sitten on juuri tapetteja taputeltu seiniin Valoisuutta varmaan haettu joo ainakin kun järjellä ajattelee, ei silloin aikoinaan kovin paljon sähköjä ollut
Siitä mulla ei oo tietoa että millaisena noita seiniä on alunperin pidetty.

Tuskimpa aikoinaan kylän suurimmalla talolla on paljon tarvinnut vauraampaa kuvaa luoda Puutavaran puutteesta laudoituksen poisjättö ei ainakaan ole voinut olla kiinni

Lainaus käyttäjältä: bouli - 16.01.13 - klo:08:17

Kalkituksella on voitu hakea tilaan valoisuutta?  Ja toinen juttu on se että paljas hirsiseinähän on ollut aikanaan varsin rahvaanomainen, tapetointi kallista ja tuolla kalkituksella on saatettu luoda vauraampaa vaikutelmaa?

No tuskinpa reilut 150v sitten on juuri tapetteja taputeltu seiniin

Kyllä niitä tapetteja on 1800-luvun puolivälissä jo hyvinkin laitettu seinille.
Noihin aikoihin alkoi ihan teollisen mittakaavan tapettivalmistus, muuten tapetti itsessään on tosi vanha keksintö.

Oletteko tehneet Älvby-taloja?
Jos vertaa Kastellin Economy 105 ja ruotsin vastaavaa,on hintaeroa 13000e.
Mutta älväriin ei saa vesikiertolattialämpöä.
Ja maalämmön saapi siten jättää pois laskuista.
Onko muuta tuntumaa?

Älvari saa kilpailuetua siitä että rakentajan vaihtoehdot suunnittelun suhteen rajataan melko minimiin ja siten saadaan rakentamista suoraviivaistettua. Itte mitä olen noita taloja mm. messuilla kattellu, niin vähän sellainen grynderitalon tunnelma tulee käytetyistä ratkaisuista. Ensimmäisen omakotitalon rakentajalle voi älvari tuntua hyvältä ja sitä se varmaan monelle onkin, mutta toista tai kolmatta taloaan rakentavat tuskin sitä valitsevat. Muunteluvaihtoehtojen rajallisuus tai muutoksien hinta syö äkkiä älvarin edullisuuden ja ollaan siinä pisteessä että joku Jukkatalo tai Kastelli tuntuu paljon fiksummalta. Toki pro ratkaisu on tehdä pitkästä tavarasta...

Noissa mallitaloissa joissa hinta on puristettu minimiin, on yleensä ongelmia keittiön ja KHH tilankäytön suhteen. Myös vaatteiden säilytys on ajateltu usein pelkästään irtokaappien varaan. Makuuhuoneetkin sellaisia perssilmättömän kokoisia, hyvä jos sängyn lisäksi kirjoituspöytä mahtuu tuoleineen samaan huoneeseen.

Yksi maaseutuympäristössä melko ratkaiseva ero älväreissä on useimpiin muihin se että savupiippua tai mitään puulla toimivaa lämmitintä niinhin ei saa. Mahdollisen sähkökatkon kohdalla voi hieman v:tuttaa.

Yksi maaseutuympäristössä melko ratkaiseva ero älväreissä on useimpiin muihin se että savupiippua tai mitään puulla toimivaa lämmitintä niinhin ei saa. Mahdollisen sähkökatkon kohdalla voi hieman v:tuttaa.

Miksi ei saa ? Mallikuvissa ja muutamassa paikkakunnalla olevassa näkyy käytetyn ainakin IKI-harkkopiippua, joka voi tukeutua varaavaan uuniin osaksi. Pitäähän ison varaavan uunin laatta missä tahansa talossa valmistella valmiiksi.

Meillä ei ole Älvsbyhusia, ei sukulaisillakaan, mutta pisti silmään tuo tieto, koska tiedän tulisijoja olevan niissä.

-SS-

Toki pro ratkaisu on tehdä pitkästä tavarasta...

Amatööri ei muuten useinkaan ymmärrä että kuinka helppo, nopea ja halpa osuus talonrakentamisessa on tuo rungon lyöminen pystyyn pitkästä tavarasta. Vasta sen jälkeen alkaa oikeasti kulumaan työtä, aikaa ja rahaa..

Toki rungon pystytykseen tarvitaan työmaalle muitakin, yksin tuo vaihe ei oikein onnistu. Ns riittävä määrä osaavaa porukkaa ja talossa on runko pystyssä ja katto päällä yhden päivän aikana pitkästäkin tavarasta tehtynä.