Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: raipe - 05.01.13 - klo:18:19
-
Vakaana aikomuksena on myydä tuo rivitalonpätkä ja rakentaa maalle uusi rakennus omalle maalle vanhan päärakennuksen lähistölle.
Millaisia uudisrakennuksia olette tehneet.
Meille riittää n.90-120 neliötä,puulla lämmitys.
Yhteen kerrokseen ja ullakkovalmiudella.
-
Kaksitaso ratkaisua älä edes ajattele.Korkeintaan kylmä varasto yläkertaan.
Uretaani seiniin siinä paras seinä.
-
Jos unohdat uretaanin ja koneellisen ilmanvaihdon talossasi. Olet pitkälti suunittelemassa homeetonta asuintaloa.
-
Jos unohdat uretaanin ja koneellisen ilmanvaihdon talossasi. Olet pitkälti suunittelemassa homeetonta asuintaloa.
Tuttu mies Vuorineuvos Suominen rakenti firmansa työntekijöille työsuhdeasuntoja 60-70 luvulla seuraavasti ,normaali puurunko eristeeksi uretaanilevy jossa pelti molemmin puolin.Velipoika peruskorjasi niitä talot olivat täysin virheettömiä rakenteistaan.
Avataanpa vuorivillatalon seinä niin eipä ole sellaista tullut vastaan jossa ei olisi mustaa hometta (joka ei tosin ole vaarralista)ym ongelmia.
Uretaani on kallis se on ainoa huono ominaisuus,muuten ylivertainen.
-
Itse miettinyt, että kun vastaava tilanne tulee vastaan, niin seinärakenne ois sisältä ulospäin kaks kerrosta ohuita kovaleyjä limitetyin saumoin -> ohuehko höylä- tai lamellihirsirunko -> koolaus ja joku ohuehko puupohjainen eristelevy, esmes huokoleijona -> tuuli- tai runkoleijona -> koolaus ja ilmarako -> puinen ulkovuoraus. Tiiä sitten millaisen talon tolla itselleen saa.
-
Kivitalo. Kakskymmentä vuotta myöhemmin kiität valintaasi.
-
Ensimmäisenä luet tuolta kaikki nykyiset määräykset: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=380479&lan=fi
ja sitten ostat sen vanhan mökin siitä läheltä ja korjaat siitä sellaisen kun haluat.
-
Uretaanieriste onkin erittäin paloturvallinen ::) ja kiva koti muurahaisyhdyskunnalle ;)
-
Uretaanieriste onkin erittäin paloturvallinen ::) ja kiva koti muurahaisyhdyskunnalle ;)
Uretaani on ainoa jossa ei viihdy mikään eliö.Hiiret ja rotatkin pelkää sitä,maistuu häjylle niiden suussa.
-
Mulla ei oo uretaania missään ja ihan hyvin hiiret pelkää viritettyä loukkua...
Eräänä yönä otti vähän vaimon luonnon päälle kun kissa leikki hiirellä joka oli jäänyt loukkuun, oli saanut sen jotenkin kaivettua itselleen... ;D
-
Älä ees mieti mitään 90 neliön koppia 120 vähintään mielellään yli 150 neliötä.
-
Mitä oikein hölmöilet sillä puulämmityksellä.saahan siitä elämästä *****maista vähemmälläkin.
-
Pirun hyviä vinkkejä. Mää annan vielä yhren.
Muuta vuokralle.
-
Tuulettuvalla alapohjalla täyshirsitalo, vaikka sit sillä puulämmityksellä. Kivitalonki pitäis sit mieluusti olla oikee kivitalo eikä harkosta rakennettu. Faktaa on se et kukaan ei tiedä miten tollanen lämpöharkko futaa 50 vuoden päästä. Se tiedetään et hirsi futaa
-
Asuintalon ollessa kyseessä ensiksi pitää selvittä mitä aikoo tehdä töikseen. Se vaikuttaa paljon taloon.
-
Ei oo ku yks ainoa oikea vaihtoehto HIRSI!!!
-
Valmistalo avaimet käteen tottakai se helppoa talon tekemistä pari rekka kuormaan talo on siinä. Muista myös yläkerta tai varaus ainakin. Talo ei ole teho käytössä jos siinä on vain yksi kerros.
-
Meille tuli suurelementtitalo yläkertavarauksella. No, siinä sitten arveltiin, että tehdään kerralla valmiiksi, ei tartte asua sitten keskellä rakennustyömaata.
kaksikerrosta kun on, niin voi sijoitta junnut yläkrtaan ja viettää mamman kanssa laatuaikaa alakerrassa ::)
Pohjat tehtiin ite, pystytys omilla kirvesmiehillä vesikattopäälle ja siitä yks mies jatko eteenpäin.
Nyt jos pitäs valita niin kunnon kilpailutus vaan käyntiin ja avaimet käteen VALMIIKSI. Säästäs aika paljo hermoja ainaki mulla, kun on tää maanviljelyski.
-
Valmistalo avaimet käteen tottakai se helppoa talon tekemistä pari rekka kuormaan talo on siinä. Muista myös yläkerta tai varaus ainakin. Talo ei ole teho käytössä jos siinä on vain yksi kerros.
Teijo-taloille soittaa ja pyytää hinaamaan talon paikalleen. Odotellessa voi kaivurilla tasata pohjan.
http://www.teijo-talot.fi/default/www/fi/etusivu/myytavat_kohteet/
-
ylä tasanteel helikopter taso kerran syksys lento ja haravointi ja ....
-
Meille tuli suurelementtitalo yläkertavarauksella. No, siinä sitten arveltiin, että tehdään kerralla valmiiksi, ei tartte asua sitten keskellä rakennustyömaata.
kaksikerrosta kun on, niin voi sijoitta junnut yläkrtaan ja viettää mamman kanssa laatuaikaa alakerrassa ::)
Pohjat tehtiin ite, pystytys omilla kirvesmiehillä vesikattopäälle ja siitä yks mies jatko eteenpäin.
Nyt jos pitäs valita niin kunnon kilpailutus vaan käyntiin ja avaimet käteen VALMIIKSI. Säästäs aika paljo hermoja ainaki mulla, kun on tää maanviljelyski.
Kaveri rakensi talon jossa sauna ja aikuisten makuuhuone on yläkerrassa. Nuoriso, kolme lasta asustelee alakerrassa. Alakerrassa on lasten makuuhuoneet, keittiö, olohuone ja tietysti kodinhoitoon liittyvät tilat pesutiloineen. Olohuone on toiseen kerrokseen asti avoimena. Ratkaisun perustelut: liikenne portaissa minimaalista. Lapset tulevat koulusta, niin voivat tehä koulutehtävät huoneissaan ja tarvittaissa pyytää vanhempia helposti apuun, toisin kuin kaksikerros ratkaisussa. Puhumattakaan eduista, kun nuoriso on riijuu iässä
-
Valmistalo avaimet käteen tottakai se helppoa talon tekemistä pari rekka kuormaan talo on siinä. Muista myös yläkerta tai varaus ainakin. Talo ei ole teho käytössä jos siinä on vain yksi kerros.
Minä olen valmistalon kannalla itse,meitä on enää kaksi asujaa ja vanha talo jää tuohon viereen(kirjoitan tätä tässä olemassa olevassa talossa),niin ajateltiin juuri näin että yläkertavarauksella otetaan paketti.
Kaksi sopii asumaan jossain 100 neliössä.
Pohjatyöt tehdään itse ja maansiirto.
Pyydelty nyt on materiaalia hirsitalotehtailta sekä perinteisen rakennustavan firmoilta.
Kunhan saisi tuon rivarinpätkän nyt myytyä ennen kevättä.
Itse en paljon lämmittää ehdi,mutta tässä talossa on puulämmitys ja varaava sähkö sekä nyt tuli uutuutena panasonikin lämpöpumppu.Pumppu on tosi hyvä täällä kun ei joka päivä olla paikalla.
Tämä vanha talo vaatisi aikamoisen remontin että ei kannata,ei jäisi kun hirsikehikko varmaan ja ikkunat alakerrassa.
-
Jos pinta-ala on noin pieni yksikin kerros riittänee. 1,5 krs vaatii jo 150 neliötä että on huoneet ovat järkevänkokoiset. Itse teimme aikoinaan sellaisen valmiiksi itse, timpurit teki pohjat ja suurimat perustyöt sisällä. Projekti oli kyllä autotalleineen liikaa muun työn ohessa, koko ajan sellainen tunne että tämä ei valmistu koskaan. Nykyään myös vaikeampaa saada kaverit jeesaamaan kun heilläkin on täydet työpäivät matkoineen. Eli jos itsellä ei ole sitä 4-6 tuntia täysin vapaata päivässä panostaa rakentamiseen niin laita avaimet käteen ratkaisu. 3h illassa ei riitä, se aika menee valmisteluihin, suunnitteluun ja siivoamiseen. Eri asia tietysti jos on rakennuskokemusta.
Talotehtailla menee nyt huonosti, jopa kannustalonkin saa valmiiksi lähes 100000 halvemmalla kuin 2007, eli juuri tänä talvena on ostajan markkinat.
-
Uretaanieriste onkin erittäin paloturvallinen ::) ja kiva koti muurahaisyhdyskunnalle ;)
Muurahaisista en tiedä, mutta ei siihen toholla reikä ihan äkkiä nykyään pala!! Ainakaan SPU:n levyyn. Miettikää tilannetta, nykymääräysten mukainen seinävahvuus (Paljonkohan villaa täytyy olla) miten villaseinässä käy kastepisteen, kun kesällä koneellisesti viilennetään rakennusta?
-
Meille tuli suurelementtitalo yläkertavarauksella. No, siinä sitten arveltiin, että tehdään kerralla valmiiksi, ei tartte asua sitten keskellä rakennustyömaata.
kaksikerrosta kun on, niin voi sijoitta junnut yläkrtaan ja viettää mamman kanssa laatuaikaa alakerrassa ::)
Pohjat tehtiin ite, pystytys omilla kirvesmiehillä vesikattopäälle ja siitä yks mies jatko eteenpäin.
Nyt jos pitäs valita niin kunnon kilpailutus vaan käyntiin ja avaimet käteen VALMIIKSI. Säästäs aika paljo hermoja ainaki mulla, kun on tää maanviljelyski.
Kaveri rakensi talon jossa sauna ja aikuisten makuuhuone on yläkerrassa. Nuoriso, kolme lasta asustelee alakerrassa. Alakerrassa on lasten makuuhuoneet, keittiö, olohuone ja tietysti kodinhoitoon liittyvät tilat pesutiloineen. Olohuone on toiseen kerrokseen asti avoimena. Ratkaisun perustelut: liikenne portaissa minimaalista. Lapset tulevat koulusta, niin voivat tehä koulutehtävät huoneissaan ja tarvittaissa pyytää vanhempia helposti apuun, toisin kuin kaksikerros ratkaisussa. Puhumattakaan eduista, kun nuoriso on riijuu iässä
Noinhan tuo on parempi, meillä tuohon vaikutti paljon se, kun ensin ei ollut tulossa kun pelkkä yläkertavaraus. No, lapsilla on nuoremmat jalat kiivetä rappuja.Talopaketti ehdottomasti. Höyrynsulkukalvon tiiveyson ratkaisevan tärkeää. Jos päädyt parakkitaloon niin käy tehtaalla katsomassa ettei sitä ole puhkottu. Pienikin reikä tekee paikallisen kosteusvaurion ja lopulta hometalon vuosien kuluttua.
Tuo on näitten "muovipussitalojen" tärkein pointti. Kaikki teippaukset täytyy tehdä ja varmistaa todella huolella vaikka kirvesmiehistä se tuntus kuinka saivartelulta. Tuo yksikin reikä riittää pilaamaan paikallisesti. Toi on nähtävissä esim navetassa, kun kannatinpultti reikä meni ohi ruoteesta ja ei tullut paikattua, kosteeta on jo reijän ympäristö, ei paljo mutta kuitenkin. Navetassa tuo ei haitanne, mutta talossa ei pidä hyväksyä.
-
Kaksi kerroksinen on komian näkönen se on selvää.
Nykyään kyllä sadaan yksikerroskin näyttämään hyvältä,kun muutaman tonnin uhraa sunnitteluun.
Mites sitten kun oma askel alkaa lyhentyä ja pitää nukkua yläkerrassa,sieltä ravuta vähän heikossakin kunnossa alakertaan.?
Tupakeittiö kannattaa tehdä vähintään 60 neliöö suuri koska siinä yleensä ollaan suurimmaksi osaksi.Makuuhuoneisiin riittää 15 neliöö.
Yleisin virhe on että tupa tehdään avuttoman pieni.Tyyppitaloissa tämä on sääntö.
Huonekorkeuden korotuksella saa yksitaso ratkaisuun ilmavuutta 2,80 on ihan kelpo mitta.Näin on monessa paikassa tehty ja tulee juhlavan oloinen tuvastakin kun on laipio korkealla.
Yläkerta tuo myös lämmönjakoon omat jopa ratkaisemattomat ongelmat,puhumattakaan ilmastoinnin saamisesta toimivaksi.
Sitten nämä korkeat olohuoneet ,jossa tarvitaan henkilönostin että saadaan ikkunat esim. pestyä,aivan järjetöntä.Tietysti jos on rahaa niin voi konstailla,mutta ratkaisut eivät aina ole niitä käytännöllisempiä.
-
miten villaseinässä käy kastepisteen, kun kesällä koneellisesti viilennetään rakennusta?
Taitaa aika harvassa olla suomessa sellaiset lämpö- ja kosteusolosuhteet että voisi olla mahdollista saada kosteutta tiivistymään kelillä jolloin tarvitaan viilennystä.
-
Jos itselle olisin nyt tekemässä taloa niin silloin suunittelisin siihen sellaisen huonejärjestyksen että pystyis ulkopuolelle rakentamaan heti tai myöhemmin sellaiset lasitetun terassin minne pystyy kätevästi menemään juomaan saunakaljoja tai kesällä voisi syödä siinä ilman ylimääräistä lautasten ja soppakattiloitten kantelua läpi talon.
-
Niin ja sellaiset tilat missä voi säilytellä ja kuivailla työrytkyt. Ja käynti sinne suoraan ulkoa.
-
Ei tupaköökkiä. Kaekki tiskit ja törky näkkyy heti vieraile.. Jos 2 sissäänkäyntiä, ni veranta silleen että jos kengät on väärälä ovela, voi sukkasillaan mennä toisele ovele. Ei avokuisteja. Aina lumessa talavisin ja kesälä kengät märkänä ja rojut näkkyy pihale >:( Yläkerran huoneita ei tuu palio käytettyä... Iso vaatehuone heti kojinhoitohuoneen jatkoksi, ettei kuivia pyykkejä tarte roudata ympäri mökkiä, saatikka yläkertaan. Kojinhoitohuone valosan puolele, iso ikkuna ja pyykinkuivauspaikka uunin kylykeen. (meilä uunin kohala aukko seinäsä että uunin kylyki pittää kojinhoitohuoneen lämpimänä ja kuivana)
-
Yläkerta tuo myös lämmönjakoon omat jopa ratkaisemattomat ongelmat,puhumattakaan ilmastoinnin saamisesta toimivaksi.
Jaa tuo. Ja milläköhän tavalla?
Ihan yhtälailla se vesi siellä pattereissa tai lattiassa tuntuu kiertävän kuin yhdessäkin tasossa samoinkuin ilma putkistoissa.
-
En ole koskaan käsittänyt 2-kerroksisen talon hyötyjä(???). Mielestäni tuo juontaa juurensa lähinnä kaupunkien kaavoitustarpeesta. Saadaan porukkaa ahdettua enemmän pienelle postimerkkitontille.
Portaat on ihan vihonviimeinen keksintö. Ärsyttävää ramppaamista, mikä korostuu entisestään jos/kun tavaroita pitää siirrellä edestakaisin. Sitten lasten kanssa oma turvallisuusriskinsä joka täytyy aina huomioida.
-
En ole koskaan käsittänyt 2-kerroksisen talon hyötyjä(???). Mielestäni tuo juontaa juurensa lähinnä kaupunkien kaavoitustarpeesta. Saadaan porukkaa ahdettua enemmän pienelle postimerkkitontille.
Portaat on ihan vihonviimeinen keksintö. Ärsyttävää ramppaamista, mikä korostuu entisestään jos/kun tavaroita pitää siirrellä edestakaisin. Sitten lasten kanssa oma turvallisuusriskinsä joka täytyy aina huomioida.
Niin ja porrasaulat ja raput vievät suhteellisen paljon tilaa, täysin hukkaan.
-
No jo on talon teko vaikeaa...
Itsellä kun ei ole tuota puusepän vikaa pätkääkään niin talon tekokin oli paljon helpompaa.
Talokirjasta sen kokoinen ja mallinen talo kuin ITSELLE tuntuu parhaalta.
Urakoitsijan kanssa sopimus kokonaisurakasta avaimet käteen (pohjat tehtiin itse). Pankista rahat ja talo pystyyn. Olis muuttamista vaille valmis (ei voi vielä muuttaa kun kuituasentaja ei ole käynyt, voi sitten kirjoittaa kolmella koneella Agroon).
Talosta tuli puolitoistakerroksinen, kun kerran böndellä ollaan ja ympäristössä suurin osa samankaltaisia. Muksut myös vaati ehdottomasti yläkertaa. Hirsitalo olis varmaan kiva, mutta mun mielestä näyttää keskellä peltoaavaa aika kornilta (ihan eri asia jossain männikön katveessa).
Homma ei ole haitannut juurikaan muuta toimintaa, aikataulu piti, budjetti alittui ja rouvakaan ei ole vielä häipynyt.
Vaatehuoneesta sen verran, että onko 150m2 riittävästi?
-
Ei tupaköökkiä. Kaekki tiskit ja törky näkkyy heti vieraile.. Jos 2 sissäänkäyntiä, ni veranta silleen että jos kengät on väärälä ovela, voi sukkasillaan mennä toisele ovele. Ei avokuisteja. Aina lumessa talavisin ja kesälä kengät märkänä ja rojut näkkyy pihale >:( Yläkerran huoneita ei tuu palio käytettyä... Iso vaatehuone heti kojinhoitohuoneen jatkoksi, ettei kuivia pyykkejä tarte roudata ympäri mökkiä, saatikka yläkertaan. Kojinhoitohuone valosan puolele, iso ikkuna ja pyykinkuivauspaikka uunin kylykeen. (meilä uunin kohala aukko seinäsä että uunin kylyki pittää kojinhoitohuoneen lämpimänä ja kuivana)
Saareke suojaa katseilta Carina 2 tai tulisija välissä. Niitä tehdään paljon ja on hienoja kun suunnitellaan hyvin ja on mania mitä käyttää.
Lapsiperheessä tuo kaksitaso ratkaisu on aivan susi.
Nykyään pyykit kuivataan koneellisesti ei niitä ripustella mihinkään.
Saman energian vie oli tapa mikä hyvänsä koska kosteus pitää jotenkin kuitenkin niistä poistaa.
Noista talopakettien pohjista löytyy hyviä ratkaisuja ja koko pakettejakin.
Yläkerran parvekekuistit on surkeita tai toisaalta se antaa timpureille myönhemmin töitä niitä korjatessa ;D Lasitetut terassit on hyviä ,ei koskaan pidä tehdä avoinaisia.
Viime kesänä tehtiin yhteen kämppään ja tuli hyvä,mutta maksoikin jonkin verran.
-
Ajatuksiani asiaa sivuten (ja muutaman muunkin kommentteja) muutaman vuoden takaa.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=742.0
-
Ennen oli kuivausrumpu meilä, ei oo ennää. Sama energia mennee, mut uuni syö halakoja, rumpu sähkyä. Siinä o ero hinnasa. Lisäksi vaatteet kuluu rummusa, mutta lähtee kylläkin myös nukka pois...
-
Ei tupaköökkiä. Kaekki tiskit ja törky näkkyy heti vieraile.. Jos 2 sissäänkäyntiä, ni veranta silleen että jos kengät on väärälä ovela, voi sukkasillaan mennä toisele ovele. Ei avokuisteja. Aina lumessa talavisin ja kesälä kengät märkänä ja rojut näkkyy pihale >:( Yläkerran huoneita ei tuu palio käytettyä... Iso vaatehuone heti kojinhoitohuoneen jatkoksi, ettei kuivia pyykkejä tarte roudata ympäri mökkiä, saatikka yläkertaan. Kojinhoitohuone valosan puolele, iso ikkuna ja pyykinkuivauspaikka uunin kylykeen. (meilä uunin kohala aukko seinäsä että uunin kylyki pittää kojinhoitohuoneen lämpimänä ja kuivana)
Saareke suojaa katseilta Carina 2 tai tulisija välissä. Niitä tehdään paljon ja on hienoja kun suunnitellaan hyvin ja on mania mitä käyttää.
Lapsiperheessä tuo kaksitaso ratkaisu on aivan susi.
Nykyään pyykit kuivataan koneellisesti ei niitä ripustella mihinkään.
Saman energian vie oli tapa mikä hyvänsä koska kosteus pitää jotenkin kuitenkin niistä poistaa.
Noista talopakettien pohjista löytyy hyviä ratkaisuja ja koko pakettejakin.
Yläkerran parvekekuistit on surkeita tai toisaalta se antaa timpureille myönhemmin töitä niitä korjatessa ;D Lasitetut terassit on hyviä ,ei koskaan pidä tehdä avoinaisia.
Viime kesänä tehtiin yhteen kämppään ja tuli hyvä,mutta maksoikin jonkin verran.
Kyllä niitä vaatteita kuivatellaan vielä. Kävin taanoin yhessä ryssäläisten omistamalla kesämökillä niin siellähän oli oma parikymmenen neliönkuivatushuone vaatteille. (siis laskettelu ym. talviurheilu vaatteille)
Oli sielä monta muutakin sellaista ratkaisua tehty, mihin sitten vaatii isompata lompakkoa.
-
Ennen oli kuivausrumpu meilä, ei oo ennää. Sama energia mennee, mut uuni syö halakoja, rumpu sähkyä. Siinä o ero hinnasa. Lisäksi vaatteet kuluu rummusa, mutta lähtee kylläkin myös nukka pois...
No sen verran virhettä oli että kuivauskaappiin ne voi ripustaa,meillä kuivattu jo lähes 30 vuotta kaapissa,kerran termostaatti,kerran aikakello,kaikki vaihtanut itse.Suosittelen lämpimästi.
-
Jos ihan ite sais päättää niin tekisin paloasematyylisen asuinrakennuksen.
(http://saarentojokela.net/kuvia/paloasemaM.jpg)
Drive-in-olohuone missä massikatkin sais olla omistajansa kanssa myös työkausien ulkopuolella.
Viljankuivaamo vielä liitettynä samaan kompleksiin niin ei tarttis poistua rakennuksesta
juur koskaan.
Paloasematyylisestä tornista vois katsella kiikareilla köyhyyttä naapurustossa.
Yläkerrasta pääsis tietysti liukuputkea pitkin nopeasti alakertaan tehtyyn olohuonebaariin.
Siis tankobaari samassa.
Ja mitä muuta vielä?
;D
-
Vielä kun sais tuon paloasematyyppisen asunnon ujutettua kunnan piikkiin... ;D
-
Näiden kahden herran mielestä säännöksillä ja kattotuoli normituksilla ei ole MITÄÄN merkitystä.Näinhän Suomessa toimitaan ja jälki on sen mukaista. ;D Tekee kerralla kunnolla niin ei tarvitse tehdä moneen kertaan. ;D
No sen verran virhettä oli että kuivauskaappiin ne voi ripustaa,meillä kuivattu jo lähes 30 vuotta kaapissa,kerran termostaatti,kerran aikakello,kaikki vaihtanut itse.Suosittelen lämpimästi.
Säännökset ja normitukset juu... Onhan SASsilla sähköasentajan pätevyys sekä luvat olemassa? Onhan? Meinaan muuten on tullut tehtyä laittomia sähköasennuksia. Täysin vastoin säännöksiä ja normituksia... Ja jälki on sen mukaista?
Kuivausrumpu täytyy olla koska sillä pöyhiintyy käyttökuntoon esim. pestyt täkit, tyynyt ja toppavaatteet.
Ja sit kuivausrumpu poistaa vaatteista esim. kissan- ja koirankarvat.
-
Näiden kahden herran mielestä säännöksillä ja kattotuoli normituksilla ei ole MITÄÄN merkitystä.Näinhän Suomessa toimitaan ja jälki on sen mukaista. ;D Tekee kerralla kunnolla niin ei tarvitse tehdä moneen kertaan. ;D
No sen verran virhettä oli että kuivauskaappiin ne voi ripustaa,meillä kuivattu jo lähes 30 vuotta kaapissa,kerran termostaatti,kerran aikakello,kaikki vaihtanut itse.Suosittelen lämpimästi.
Säännökset ja normitukset juu... Onhan SASsilla sähköasentajan pätevyys sekä luvat olemassa? Onhan? Meinaan muuten on tullut tehtyä laittomia sähköasennuksia. Täysin vastoin säännöksiä ja normituksia... Ja jälki on sen mukaista?
Kuivausrumpu täytyy olla koska sillä pöyhiintyy käyttökuntoon esim. pestyt täkit, tyynyt ja toppavaatteet.
Ja sit kuivausrumpu poistaa vaatteista esim. kissan- ja koirankarvat.
Varteenotettavia vaatteidenhoitovinkkejä. By Kaurajoen Marttakerhon jäseneltä?
Ihan käytännön kokemusta minulta teille.
Parikyt vuotta liittoa tuli täyteen ja muutama jälkeläinen niin kyl sitä oppii matkan varrella.
-
Yläkerta tuo myös lämmönjakoon omat jopa ratkaisemattomat ongelmat,puhumattakaan ilmastoinnin saamisesta toimivaksi.
Jaa tuo. Ja milläköhän tavalla?
Ihan yhtälailla se vesi siellä pattereissa tai lattiassa tuntuu kiertävän kuin yhdessäkin tasossa samoinkuin ilma putkistoissa.
Jaaha.
Kaikkeen joutavaan länkyttämiseen tuntuu SAS:silta taas aikaa liikenevän tuntikaupalla.
Yksinkertaiseen kysymykseen ei vaan liikene voimia vastata.
Vai onko TAAS niin että siellä istutaan ruikkupaska housussa kun ei osata perustella möläytyksiään ja kirotaan kun viestiä ei saa poistettua..
-
Kaksi kerroksinen on komian näkönen se on selvää.
Nykyään kyllä sadaan yksikerroskin näyttämään hyvältä,kun muutaman tonnin uhraa sunnitteluun.
Mites sitten kun oma askel alkaa lyhentyä ja pitää nukkua yläkerrassa,sieltä ravuta vähän heikossakin kunnossa alakertaan.?
Tupakeittiö kannattaa tehdä vähintään 60 neliöö suuri koska siinä yleensä ollaan suurimmaksi osaksi.Makuuhuoneisiin riittää 15 neliöö.
Yleisin virhe on että tupa tehdään avuttoman pieni.Tyyppitaloissa tämä on sääntö.
Huonekorkeuden korotuksella saa yksitaso ratkaisuun ilmavuutta 2,80 on ihan kelpo mitta.Näin on monessa paikassa tehty ja tulee juhlavan oloinen tuvastakin kun on laipio korkealla.
Yläkerta tuo myös lämmönjakoon omat jopa ratkaisemattomat ongelmat,puhumattakaan ilmastoinnin saamisesta toimivaksi.
Sitten nämä korkeat olohuoneet ,jossa tarvitaan henkilönostin että saadaan ikkunat esim. pestyä,aivan järjetöntä.Tietysti jos on rahaa niin voi konstailla,mutta ratkaisut eivät aina ole niitä käytännöllisempiä.
Täytyy sanoa että olen samoilla linjoilla.
Kaksikerrosrakenne on enempi tyylijuttu ja postimerkki- ja kallionkulmatonttien aikaansaama pakko kuin järkevä rakenne alle 150 neliön taloissa. Sitten kun mennään 200 neliöön ja yli, niin useampikerroksista rakennetta voi perustella lämpötalousseikoilla ym.
Kodinhoitohuoneeseen ja työvaatteiden säilytykseen kannattaisi uhrata muutama neliö ylimääräistä. Ei voi kuin ihmetellä miten surkean pieniä kodinhoitohuoneita ja hankaliin paikkoihin tehdään vaikka itse talossa on neliöitä satamäärin. Asuntomessuilla kulkiessa mietin jatkuvasti että millaiset ihmiset niitä taloja piirtävät ? Eivät varmaan itse siivoa taloa tai pese pyykkejään. Se kun on sitä peruspuurtamista minkä pitäisi olla mahdollisimman helppoa, koska sitä tehdään satoja tunteja vuodessa.
Kohtuukokoinen yksikerroksinen talo on helppo suunnitella siten, että iso leivinuuni talon keskellä toimii lämmönlähteenä ja lämpö jakautuu huoneisiin. Tästä huolimatta tekisin kuitenkin reilun sadan neliön nykyaikaiseen taloon lämmitysjärjestelmän vesikiertoisella lattialämmityksellä ja ainakin aluksi sähköboilerilla. Riittävät varaukset kun jättää, niin se on tosi yksinkertainen päivittää myöhemmin bioenergialle tai maalämmölle. Tai lisätä perään lämmitettävää alaa jos taloa laajentaa.
-
Paskantärkiät arkkitehit tuskin hoetaa kotihommia ite.. Siksi kh-huone jossai nurkasa, ahas, pimiä, joskus jopa kulukutie ja saunanetteinen siinä samala :(
-
Yläkerta tuo myös lämmönjakoon omat jopa ratkaisemattomat ongelmat,puhumattakaan ilmastoinnin saamisesta toimivaksi.
Jaa tuo. Ja milläköhän tavalla?
Ihan yhtälailla se vesi siellä pattereissa tai lattiassa tuntuu kiertävän kuin yhdessäkin tasossa samoinkuin ilma putkistoissa.
Jaaha.
Kaikkeen joutavaan länkyttämiseen tuntuu SAS:silta taas aikaa liikenevän tuntikaupalla.
Yksinkertaiseen kysymykseen ei vaan liikene voimia vastata.
Vai onko TAAS niin että siellä istutaan ruikkupaska housussa kun ei osata perustella möläytyksiään ja kirotaan kun viestiä ei saa poistettua..
Lämpö nousee aina ylös jos avoin portaikko ylös alhaalla vetää ylhäällä kuuma.
-
uusi rakennus omalle maalle vanhan päärakennuksen lähistölle
Tee sitten rohkeasti ihan omalle erilliselle tontille.
-
Yläkerta tuo myös lämmönjakoon omat jopa ratkaisemattomat ongelmat,puhumattakaan ilmastoinnin saamisesta toimivaksi.
Jaa tuo. Ja milläköhän tavalla?
Ihan yhtälailla se vesi siellä pattereissa tai lattiassa tuntuu kiertävän kuin yhdessäkin tasossa samoinkuin ilma putkistoissa.
Jaaha.
Kaikkeen joutavaan länkyttämiseen tuntuu SAS:silta taas aikaa liikenevän tuntikaupalla.
Yksinkertaiseen kysymykseen ei vaan liikene voimia vastata.
Vai onko TAAS niin että siellä istutaan ruikkupaska housussa kun ei osata perustella möläytyksiään ja kirotaan kun viestiä ei saa poistettua..
Lämpö nousee aina ylös jos avoin portaikko ylös alhaalla vetää ylhäällä kuuma.
Kieltämättä tuo pitää paikkansa. Jos oviaukot ovat laipioon asti ja niistä puuttuu myöskin ovet. Samalla pitää ilmanvaihto ja lämmitys säätää väärin.
-
Yläkerta tuo myös lämmönjakoon omat jopa ratkaisemattomat ongelmat,puhumattakaan ilmastoinnin saamisesta toimivaksi.
Jaa tuo. Ja milläköhän tavalla?
Ihan yhtälailla se vesi siellä pattereissa tai lattiassa tuntuu kiertävän kuin yhdessäkin tasossa samoinkuin ilma putkistoissa.
Jaaha.
Kaikkeen joutavaan länkyttämiseen tuntuu SAS:silta taas aikaa liikenevän tuntikaupalla.
Yksinkertaiseen kysymykseen ei vaan liikene voimia vastata.
Vai onko TAAS niin että siellä istutaan ruikkupaska housussa kun ei osata perustella möläytyksiään ja kirotaan kun viestiä ei saa poistettua..
Lämpö nousee aina ylös jos avoin portaikko ylös alhaalla vetää ylhäällä kuuma.
Kieltämättä tuo pitää paikkansa. Jos oviaukot ovat laipioon asti ja niistä puuttuu myöskin ovet. Samalla pitää ilmanvaihto ja lämmitys säätää väärin.
Ylä- ja alakerran lattiassa kiertää sama vesi, kesällä alakerran lattian "viileys" jäähdyttää välipohjaakin. Varaava massa reilu 20tn, ei pikku helteet ihan heti haittaa. Ilmanvaihdon venttiilien tasapainottamisella mukavuus asettuu kohdilleen.
-
Yläkerta tuo myös lämmönjakoon omat jopa ratkaisemattomat ongelmat,puhumattakaan ilmastoinnin saamisesta toimivaksi.
Jaa tuo. Ja milläköhän tavalla?
Ihan yhtälailla se vesi siellä pattereissa tai lattiassa tuntuu kiertävän kuin yhdessäkin tasossa samoinkuin ilma putkistoissa.
Jaaha.
Kaikkeen joutavaan länkyttämiseen tuntuu SAS:silta taas aikaa liikenevän tuntikaupalla.
Yksinkertaiseen kysymykseen ei vaan liikene voimia vastata.
Vai onko TAAS niin että siellä istutaan ruikkupaska housussa kun ei osata perustella möläytyksiään ja kirotaan kun viestiä ei saa poistettua..
Lämpö nousee aina ylös jos avoin portaikko ylös alhaalla vetää ylhäällä kuuma.
Perustuuko sun näkemys kokemuksiin kaksikerroksissa talossa asumisesta tai pidempiaikaisesta oleskelusta vai teoreettisesta pohdiskelusta?
Toki se lämpö nousee ylös ei siinä mitään, mutta se että siitä muodostuisi normaalia käytännön asumista haittaavaa vedon tunnetta tai tukalaa kuumuutta yläkertaan on aika karkeaa liioittelua.
Näin ei omakohtaisena kokemuksena niissä taloissa missä olen ollut tunnu tapahtuvan.
-
miten villaseinässä käy kastepisteen, kun kesällä koneellisesti viilennetään rakennusta?
Taitaa aika harvassa olla suomessa sellaiset lämpö- ja kosteusolosuhteet että voisi olla mahdollista saada kosteutta tiivistymään kelillä jolloin tarvitaan viilennystä.
Niin on. Olen seurannut melkein 15 vuotta tuosta automatiikkajärjestelmästä, parina päivänä on ollut yli 21 astetta kastepiste. Jos on tuloilmajäähdytys, vesi lentää kennosta ulos viemäriin, Huoneilma saadaan ehkä 22-23 asteeseen, kylmempi tuntuu jo epämiellyttävän kylmältä, seinien ja ikkunoiden lähellä onkin ilma jo lämpimämpää->kuivempaa, koska lämpö tunkee seinistä ja ikkunoista sisään.
Ilmaa voidaan myös kuivata, jäähdytetään kenno +3:een ja laitetaan se ulos, vettä tulee tuutin täydeltä pihalle, tuloilma sisään ja lämmitetään LTO:lla huoneenlämpöön. On kuivempaa kuin missään hirsitalossa.
Maalaisjärki puuttuu talotohtoreiltakin. Jos ILP esimerkiksi käytetään jäähdytykseen, kylmin kohta asunnossa on se kenno. Jos vesi siellä ei ilmasta kondensoidu, miten voisi siellä lämpimämmässä huoneessa enää kondensoida ilmasta lisää vettä ?
-SS-
-
Taitaa aika harvassa olla suomessa sellaiset lämpö- ja kosteusolosuhteet että voisi olla mahdollista saada kosteutta tiivistymään kelillä jolloin tarvitaan viilennystä
Suurin huoli lienee kanavien kohdalla kun kiertävät villassa ja välikatossa missä aurinko lämmittää. Jos käyttää viilentävää ILP:tä niin tuloilmakanavien ympäri Armaflexiä ettei kosteus tiivisty niiden pintaan.
-
Taitaa aika harvassa olla suomessa sellaiset lämpö- ja kosteusolosuhteet että voisi olla mahdollista saada kosteutta tiivistymään kelillä jolloin tarvitaan viilennystä
Suurin huoli lienee kanavien kohdalla kun kiertävät villassa ja välikatossa missä aurinko lämmittää. Jos käyttää viilentävää ILP:tä niin tuloilmakanavien ympäri Armaflexiä ettei kosteus tiivisty niiden pintaan.
Jäähdyttävän ilmanvaihtokoneen asennukseen kuuluu eristys, useimmiten laitetaan 100 mm villaa tai armaflexiä , joka on todella hyvä eriste noihin kylmiin putkiin. Mutta ullakon puolella ei voi käyttää muuta kuin palovillaa, niinhän se ulkoilma- kuin jäteilmaputkikin pitää normaalisti eristää, koska ulkoilmaputken ulkopintaan ja jäteilmaputken sisäpintaan kondensoituu vettä talvella.
Mutta jos on seinäyksiköllä varustettu ILP, se laskee veden putkea pitkin viemäriin tai ulos, sisäilmaa kierrätetään.
Mutta onhan niitä semmoisia pölhöjä, jotka mm. uskovat ILP sisäyksiköstä, että "onhan sulla siinä seinässä se ilmapuhallin", mitä muuta ilmanvaihtoa sä muka tarviit"
-SS-
-
Taitaa aika harvassa olla suomessa sellaiset lämpö- ja kosteusolosuhteet että voisi olla mahdollista saada kosteutta tiivistymään kelillä jolloin tarvitaan viilennystä
Suurin huoli lienee kanavien kohdalla kun kiertävät villassa ja välikatossa missä aurinko lämmittää. Jos käyttää viilentävää ILP:tä niin tuloilmakanavien ympäri Armaflexiä ettei kosteus tiivisty niiden pintaan.
Jäähdyttävän ilmanvaihtokoneen asennukseen kuuluu eristys, useimmiten laitetaan 100 mm villaa tai armaflexiä , joka on todella hyvä eriste noihin kylmiin putkiin. Mutta ullakon puolella ei voi käyttää muuta kuin palovillaa, niinhän se ulkoilma- kuin jäteilmaputkikin pitää normaalisti eristää, koska ulkoilmaputken ulkopintaan ja jäteilmaputken sisäpintaan kondensoituu vettä talvella.
Mutta jos on seinäyksiköllä varustettu ILP, se laskee veden putkea pitkin viemäriin tai ulos, sisäilmaa kierrätetään.
Mutta onhan niitä semmoisia pölhöjä, jotka mm. uskovat ILP sisäyksiköstä, että "onhan sulla siinä seinässä se ilmapuhallin", mitä muuta ilmanvaihtoa sä muka tarviit"
-SS-
Ainoastaan liesituuletimen putki tarvitsee palovillaa ja putkena peltiputken, Ilmanvaihtoon/ilmastointiin kelpaavat muoviputket. Eristäminen on helpointa tehdä Insuplast muotilla.
-
uusi rakennus omalle maalle vanhan päärakennuksen lähistölle
Tee sitten rohkeasti ihan omalle erilliselle tontille.
Joo,tämä on myös ajatuksena.
Vanhana voi jo joutua myymään ja lähtemään.
Olin kuntaan tänään yhteydessä ja perjantaina mennään rak.valvonnan mestarin juttusille.
Onneksi alueelle ei ole kaavaa eikä poikkeuslupia tarvita.
-
Meille tuli suurelementtitalo yläkertavarauksella. No, siinä sitten arveltiin, että tehdään kerralla valmiiksi, ei tartte asua sitten keskellä rakennustyömaata.
kaksikerrosta kun on, niin voi sijoitta junnut yläkrtaan ja viettää mamman kanssa laatuaikaa alakerrassa ::)
Pohjat tehtiin ite, pystytys omilla kirvesmiehillä vesikattopäälle ja siitä yks mies jatko eteenpäin.
Nyt jos pitäs valita niin kunnon kilpailutus vaan käyntiin ja avaimet käteen VALMIIKSI. Säästäs aika paljo hermoja ainaki mulla, kun on tää maanviljelyski.
Kaveri rakensi talon jossa sauna ja aikuisten makuuhuone on yläkerrassa. Nuoriso, kolme lasta asustelee alakerrassa. Alakerrassa on lasten makuuhuoneet, keittiö, olohuone ja tietysti kodinhoitoon liittyvät tilat pesutiloineen. Olohuone on toiseen kerrokseen asti avoimena. Ratkaisun perustelut: liikenne portaissa minimaalista. Lapset tulevat koulusta, niin voivat tehä koulutehtävät huoneissaan ja tarvittaissa pyytää vanhempia helposti apuun, toisin kuin kaksikerros ratkaisussa. Puhumattakaan eduista, kun nuoriso on riijuu iässä
Noinhan tuo on parempi, meillä tuohon vaikutti paljon se, kun ensin ei ollut tulossa kun pelkkä yläkertavaraus. No, lapsilla on nuoremmat jalat kiivetä rappuja.Talopaketti ehdottomasti. Höyrynsulkukalvon tiiveyson ratkaisevan tärkeää. Jos päädyt parakkitaloon niin käy tehtaalla katsomassa ettei sitä ole puhkottu. Pienikin reikä tekee paikallisen kosteusvaurion ja lopulta hometalon vuosien kuluttua.
Tuo on näitten "muovipussitalojen" tärkein pointti. Kaikki teippaukset täytyy tehdä ja varmistaa todella huolella vaikka kirvesmiehistä se tuntus kuinka saivartelulta. Tuo yksikin reikä riittää pilaamaan paikallisesti. Toi on nähtävissä esim navetassa, kun kannatinpultti reikä meni ohi ruoteesta ja ei tullut paikattua, kosteeta on jo reijän ympäristö, ei paljo mutta kuitenkin. Navetassa tuo ei haitanne, mutta talossa ei pidä hyväksyä.
Tuossa sen nyt näkee, miten järjetöntä tämä nykyrakentaminen on. Ennen sentään osattiin tehdä terveitä taloja ilman ympäristöministeriön määräyksiä ja nykyäänkin pysty tekemään terveen talon jopa määräysten mukaisesti, kun valitsee eristemateriaalit hengittävistä materiaaleista. Tunnutte kaikki kirjoittelijat olevan nykyisen rakennusteollisuuden aivopesun uhreja. Muovia ja muuta hengittämätöntä materiaalia vaan pitää tunkea joka paikkaan, ottakaa pino Panu Kailan kirjoja ja lukekaa ne, niin osaatte tehdä oikeaoppisen hengittävän ja terveen talon. Ennen oli rakentajilla viisautta, nykyään se on rakentajilta kadonnut.
-
Lasikuitu-Terhi väärinpäin on arkkitehtuurin helmiä. Ei tarvi isoa tonttia eikä vesi tai muita liittymiä. Monet nykyihmiset asuu vesistöjen kupeessa ja nauttii ympärivuotisesta mökkeilystä asuen veneen alla. Eikä alkupääoma päätä huimaa.
-
Mun järjen mukaan moni talo on pilattu tällä voileipä tyylillä eli seiniin lyödään mitä erilaisia eristekerroksia sisältäen sekä muovia että muita läpäisemättömiä aineita. Mun mielestä hyvä seinä on sellainen jossa on yksi eristävä kerros mikä ei käytännössä päästä mitään lävitseen ja sekä sen sisä että ulkopuolella on hyvin hengittäviä ja tuulettuvia materiaaleja. Sitten koneellinen ilmastointi lämmön talteenotolla ja vaikka lämmitys suoralla sähköllä. Nykyajan ja tuleva energia on kuitenkin niin kallista että sitä on säästettävä ja silloin kysymykseen tulee tiivis talo ja halpa halvasti tehtävä lämmitys.
-
Ei ollu ennen koneellisia ilmastointeja , eikä lämmön talteenottoja, eikä liioin muovejakaan. Katot olivat kunnon kaadoilla ja räystäillä. Ne talot seisovat edelleen paikoillaan, mitenköhän nykyajan passiivitalojen kanssa tulee käymään?
-
Ei ollu ennen koneellisia ilmastointeja , eikä lämmön talteenottoja, eikä liioin muovejakaan. Katot olivat kunnon kaadoilla ja räystäillä. Ne talot seisovat edelleen paikoillaan, mitenköhän nykyajan passiivitalojen kanssa tulee käymään?
Aika monet puisetkin talot ja kokonaiset kylät ovat palaneet, lahonneet paikalleen tai tupajumi tai hevosmuurahainen on syöny.
Talotohtorien höpötystä enemmänkin, totta kai hirsitalo kestää jos ei ole suihkuja ja märkätiloja sisällä ja uunit lämmitetään päivittäin, niin että vinkuna nurkassa vaan käy, ja puuhella yleensä sytytettiin aamulla viideltä ja jäi hiillokselle vähän enne puoltayötä, kun emäntä kaatui petiin...vastaa hyvinkin huipparia koko ajan päällä.
Niin, ei monessakaan kartanossa ole kovasti korostettu, kuinka monta talousrakennusta, saunaa sun muuta on pihapiiriin uudelleenrakennettu vuosisadan aikana.
-SS-
-
Taitaa aika harvassa olla suomessa sellaiset lämpö- ja kosteusolosuhteet että voisi olla mahdollista saada kosteutta tiivistymään kelillä jolloin tarvitaan viilennystä
Suurin huoli lienee kanavien kohdalla kun kiertävät villassa ja välikatossa missä aurinko lämmittää. Jos käyttää viilentävää ILP:tä niin tuloilmakanavien ympäri Armaflexiä ettei kosteus tiivisty niiden pintaan.
Jäähdyttävän ilmanvaihtokoneen asennukseen kuuluu eristys, useimmiten laitetaan 100 mm villaa tai armaflexiä , joka on todella hyvä eriste noihin kylmiin putkiin. Mutta ullakon puolella ei voi käyttää muuta kuin palovillaa, niinhän se ulkoilma- kuin jäteilmaputkikin pitää normaalisti eristää, koska ulkoilmaputken ulkopintaan ja jäteilmaputken sisäpintaan kondensoituu vettä talvella.
Mutta jos on seinäyksiköllä varustettu ILP, se laskee veden putkea pitkin viemäriin tai ulos, sisäilmaa kierrätetään.
Mutta onhan niitä semmoisia pölhöjä, jotka mm. uskovat ILP sisäyksiköstä, että "onhan sulla siinä seinässä se ilmapuhallin", mitä muuta ilmanvaihtoa sä muka tarviit"
-SS-
Ainoastaan liesituuletimen putki tarvitsee palovillaa ja putkena peltiputken, Ilmanvaihtoon/ilmastointiin kelpaavat muoviputket. Eristäminen on helpointa tehdä Insuplast muotilla.
Tuo on totta, että vaatimustaso on lieventynyt. Usein muoviputket vaan työnnetään muhvi toisen perään, eikä kiinnitetä juuri millään sinne parrujen päälle. Sitten puhallusvillat päälle, tulee onteloita, putket siirtyvät, menevät notkolle ja lopulta irtoavat muhveistaan. Mittauksessa - jos se tehdään muutenkin kuin paperilla - ilmat karkaavat jonnekin villoihin. Näitä ilmaantuu silloin tällöin. Ja on hankala homma uida siellä villoissa ja selvittää, misä vika. Köh.
Kyllä kunnolla kiinnikkeillä laitettu ja villakourulla eristetty ja niitattu peltikanavisto on aika kenttäkelpoinen, mutta eihän se ole halvin.
-SS-
-
Ei ollu ennen koneellisia ilmastointeja , eikä lämmön talteenottoja, eikä liioin muovejakaan. Katot olivat kunnon kaadoilla ja räystäillä. Ne talot seisovat edelleen paikoillaan, mitenköhän nykyajan passiivitalojen kanssa tulee käymään
Ei ole nykyään vetoisia nurkkia, ei kylmiä pesuhuonelattioita, ei rikkinäisiä tapetteja nurkissa eikä kymmenkertaisia sähkölaskuja. Eikä ole roikkuvia välikattoja, vinosti kiinni meneviä ovia, liian paikallisia kuumia lämmönlähteitä, ei vettä kellareissa eikä lukkoon lyötyä lämmitysjärjestelmää tai vain yhtä sähkörasiaa huoneessa, ja lämmintä vettä tulee lähes heti.
Talo on kulutustavaraa ja sen käyttöikä pitäisi mitoittaa 50 vuoden mukaan. Sen jälkeen kumoon ja alta pois. Nyt taloja rakennetaan 150 vuoden periaatteella ainakin kantavien rakentieden osalta joka on aivan liian kallista ja turhaa.
-
Ei ollu ennen koneellisia ilmastointeja , eikä lämmön talteenottoja, eikä liioin muovejakaan. Katot olivat kunnon kaadoilla ja räystäillä. Ne talot seisovat edelleen paikoillaan, mitenköhän nykyajan passiivitalojen kanssa tulee käymään?
Se kuullaan 5-10 vuoden päästä ;D
Itse en ole kylläkään nykyrakentamisen kannattaja. Tekee pintaremonttia 100v vanhaan taloon, jonka kantavat rakenteen ovat ensiluokkaisessa kunnossa ja kestävät varmasti toiset 100v kunhan päällä on ehjä katto. 510 lämmitys kuutiota jonka keskimääräinen lämmitys kustannus on 3,5€ vuorokausi. Mielestäni vanhat rakennus tavat eivät ole aikansa eläneitä vaan nykyrakentamisen vaatimukset ei istu tuohon muottiin jonka takia niistä on luovuttu.
Itse jos uutta tekisin, niin rossipohjalla jonka korkeus maasta 0,75 tai enemmän ja kunnollinen saunarakennus kylkeen sitten laatalle, ei sen tarvii olla pihan toisella puolen vaan vaikkapa autotallin tapaan vieressä oleva rakennus johon erillinen käynti. voipi olla vaikkapa pikkukäytävä päärakennuksesta. Siellä vaikkapa vierashuone takkatilat. Siihen samaan isännän työvaatehuone niin avot. Näihin valmistalo humputuksiin en kyllä lähtis.
Omassa talossa oli lämminvesiputken vesivuoto 20v eikä tiedetty mitään. Sinkitty lastulevynaula lyöty kupari putkesta läpi lattia remonttia tehdessä. Tiputti kahvikupillisen tunnissa sen 20vuotta. Talosta lahosi noin neliönverran rossipohjaa vuotokohdasta eikä muuta. Mitenkähän ois käyny nykytalossa. Oisko selvitty noin vähillä vaurioilla, vai oisko uinu perustuksilta. On muuten kurjaa katottavaa kun tuollaiseen laattaperustukseen syöksyy vettä putkirikossa. Muutaman tapauksen nähnyt niin eipä paljon haluta itselle moista pommia valmistaa.
Ei ollu ennen koneellisia ilmastointeja , eikä lämmön talteenottoja, eikä liioin muovejakaan. Katot olivat kunnon kaadoilla ja räystäillä. Ne talot seisovat edelleen paikoillaan, mitenköhän nykyajan passiivitalojen kanssa tulee käymään
Ei ole nykyään vetoisia nurkkia, ei kylmiä pesuhuonelattioita, ei rikkinäisiä tapetteja nurkissa eikä kymmenkertaisia sähkölaskuja. Eikä ole roikkuvia välikattoja, vinosti kiinni meneviä ovia, liian paikallisia kuumia lämmönlähteitä, ei vettä kellareissa eikä lukkoon lyötyä lämmitysjärjestelmää tai vain yhtä sähkörasiaa huoneessa, ja lämmintä vettä tulee lähes heti.
Talo on kulutustavaraa ja sen käyttöikä pitäisi mitoittaa 50 vuoden mukaan. Sen jälkeen kumoon ja alta pois. Nyt taloja rakennetaan 150 vuoden periaatteella ainakin kantavien rakentieden osalta joka on aivan liian kallista ja turhaa.
kovin on lyhyt elikaari odotus jos ei kestä kuin 50v jos autollakin ajetaan suolateitä yli 10 v keskimäärin.
Jos elinkaari kustannus on 50 vastaan 150v niin rakennusmateriaalien on oltava halpoja jotta rakennuskustannus ei nouse suuremmaksi 150v elinkaaritalossa, koska työkustannuksista tulee kolminkertainen kustannus verrattuna 150v taloon ja mikäs tässä maassa maksaakaan ei ainakaan työ ;D vai olen ihan metsässä?
-
Tuommoiset eristepaksuudet poika panee toppaansa.
http://kivenherra.herrala-talot.fi/
-
Ei ollu ennen koneellisia ilmastointeja , eikä lämmön talteenottoja, eikä liioin muovejakaan. Katot olivat kunnon kaadoilla ja räystäillä. Ne talot seisovat edelleen paikoillaan, mitenköhän nykyajan passiivitalojen kanssa tulee käymään
Ei ole nykyään vetoisia nurkkia, ei kylmiä pesuhuonelattioita, ei rikkinäisiä tapetteja nurkissa eikä kymmenkertaisia sähkölaskuja. Eikä ole roikkuvia välikattoja, vinosti kiinni meneviä ovia, liian paikallisia kuumia lämmönlähteitä, ei vettä kellareissa eikä lukkoon lyötyä lämmitysjärjestelmää tai vain yhtä sähkörasiaa huoneessa, ja lämmintä vettä tulee lähes heti.
Talo on kulutustavaraa ja sen käyttöikä pitäisi mitoittaa 50 vuoden mukaan. Sen jälkeen kumoon ja alta pois. Nyt taloja rakennetaan 150 vuoden periaatteella ainakin kantavien rakentieden osalta joka on aivan liian kallista ja turhaa.
Ei vedä nurkista, Pesuhoneen lattiat on lämpimät, tapetit on ehjät, ei roiku välikatot, ovet menee nätisti kiinni, eikä sähköökään kulu sen enempää ja lämpöki jakautuu oikein tasasesti.
Niin ja ikääkin vasta 110 vuotta
-
Yläkerta tuo myös lämmönjakoon omat jopa ratkaisemattomat ongelmat,puhumattakaan ilmastoinnin saamisesta toimivaksi.
Jaa tuo. Ja milläköhän tavalla?
Ihan yhtälailla se vesi siellä pattereissa tai lattiassa tuntuu kiertävän kuin yhdessäkin tasossa samoinkuin ilma putkistoissa.
Jaaha.
Kaikkeen joutavaan länkyttämiseen tuntuu SAS:silta taas aikaa liikenevän tuntikaupalla.
Yksinkertaiseen kysymykseen ei vaan liikene voimia vastata.
Vai onko TAAS niin että siellä istutaan ruikkupaska housussa kun ei osata perustella möläytyksiään ja kirotaan kun viestiä ei saa poistettua..
Lämpö nousee aina ylös jos avoin portaikko ylös alhaalla vetää ylhäällä kuuma.
Perustuuko sun näkemys kokemuksiin kaksikerroksissa talossa asumisesta tai pidempiaikaisesta oleskelusta vai teoreettisesta pohdiskelusta?
Toki se lämpö nousee ylös ei siinä mitään, mutta se että siitä muodostuisi normaalia käytännön asumista haittaavaa vedon tunnetta tai tukalaa kuumuutta yläkertaan on aika karkeaa liioittelua.
Näin ei omakohtaisena kokemuksena niissä taloissa missä olen ollut tunnu tapahtuvan.
Kokemusta kaksikerrostalosta kymmeniä vuosia.
Älkää hyvät ihmiset rakentako kerrostaloja maalle. ;)
-
Itsellä on kaksikerrostalo ja portaiden ramppaaminen on hyvää hyötyliikuntaa. Lisäksi yläkerran lämmitykseen riittää yksi ILP, joka tosin ei juurikaan edes käynnisty, eli ei vie myöskään sähköä juurikaan. Makuuhuoneet ovat yläkerrassa.
-
Kokemusta kaksikerrostalosta kymmeniä vuosia.
Niin että pitkään asuttu samassa paikassa? Se onkin kyllä parasta koska jos tekee laittomia sähköasennuksia jotka sitten talon / asunnon seuraavan omistajan aikana osoittautuvat sudeksi ja sekundaksi niin voi tulla jäljestä päin kallis lasku...
SAS joutuu itse tekemään sähköjohdot ja lamputkin että varmaan on kotimaista...
-
Kokemusta kaksikerrostalosta kymmeniä vuosia.
Niin että pitkään asuttu samassa paikassa? Se onkin kyllä parasta koska jos tekee laittomia sähköasennuksia jotka sitten talon / asunnon seuraavan omistajan aikana osoittautuvat sudeksi ja sekundaksi niin voi tulla jäljestä päin kallis lasku...
Mistäs voortimies tietää Sassin asennusoikeudet ?He he !
-
n.112v pirtissä ny istun.Olisin vanhan korjaamisen kannalla,jos ei räystäät maassa.Pari vuotta tässäkin meni kun vanhaa kunnioittaen korjattiin.Mutta katto pitää,klapeja on ja loppu sähköllä.Vanhana äijänä 40v yli en vaihtais nyky hökötyksiin(pari tehny).Eikähän 22astetta kämpässä ole tarpeen.Meillä riittää 17 kun siihen on tottunu.
-
Ei ollu ennen koneellisia ilmastointeja , eikä lämmön talteenottoja, eikä liioin muovejakaan. Katot olivat kunnon kaadoilla ja räystäillä. Ne talot seisovat edelleen paikoillaan, mitenköhän nykyajan passiivitalojen kanssa tulee käymään?
Aika monet puisetkin talot ja kokonaiset kylät ovat palaneet, lahonneet paikalleen tai tupajumi tai hevosmuurahainen on syöny.
Talotohtorien höpötystä enemmänkin, totta kai hirsitalo kestää jos ei ole suihkuja ja märkätiloja sisällä ja uunit lämmitetään päivittäin, niin että vinkuna nurkassa vaan käy, ja puuhella yleensä sytytettiin aamulla viideltä ja jäi hiillokselle vähän enne puoltayötä, kun emäntä kaatui petiin...vastaa hyvinkin huipparia koko ajan päällä.
Niin, ei monessakaan kartanossa ole kovasti korostettu, kuinka monta talousrakennusta, saunaa sun muuta on pihapiiriin uudelleenrakennettu vuosisadan aikana.
-SS-
SS:n kanssa samoilla linjoilla. Ne vanhat paskarakennukset ovat lahonneet ja purettu jo ajat sitten, vain parhaat ovat jäljellä. Kyllä tämän ajan taloistakin parhaat ovat pystyssä vielä pitkään...
Pointti on tietysti siinä, että nyt tieto hyvän ja kestävän talon rakentamisesta on periaatteessa kaikkien saatavilla, eli ei ole sellaista (teko)syytä rakentaa huonoa rakennusta kuin ennen.
Petri
-
Ei hätäisille eikä oman työn käyttöä pelkääville, mutta luja, eristävä ja kosteusteknisesti ongelmaton on pölkkysaviseinä
http://saviry.fi/rakentaminen/polkkysavi.html
Petri
-
Ei hätäisille eikä oman työn käyttöä pelkääville, mutta luja, eristävä ja kosteusteknisesti ongelmaton on pölkkysaviseinä
http://saviry.fi/rakentaminen/polkkysavi.html
Petri
Tuon sauna on huippu - mutta johtuu kai enempi kiukaasta kuin saviseinistä :)
-
Moni vanha talo on edelleen pystyssä koska niiden rakenteet eivät ole olleet niin haavoittuvaisia asukkaan virheille. Nykytaloissa rakennetaan paljon talotekniikan varaan ja jos asukas jättää sen huoltamatta tai se prakaa niin... :-\
Niinkuin monessa muussakin asiassa pätee myös talonrakennuksessa se, että pyörää ei liene syytä keksiä uudestaan. Vanhoja hyviä ja koeteltuja ratkaisuja soveltamalla saa aikaiseksi hyvän lopputuloksen.
-
Moni vanha talo on edelleen pystyssä koska niiden rakenteet eivät ole olleet niin haavoittuvaisia asukkaan virheille. Nykytaloissa rakennetaan paljon talotekniikan varaan ja jos asukas jättää sen huoltamatta tai se prakaa niin... :-\
Niinkuin monessa muussakin asiassa pätee myös talonrakennuksessa se, että pyörää ei liene syytä keksiä uudestaan. Vanhoja hyviä ja koeteltuja ratkaisuja soveltamalla saa aikaiseksi hyvän lopputuloksen.
Kun valitettavasti joutuu keksimään pyörän uudestaan energian hinnan takia. Jos ajattelee että ei sillä väliä niin voi miettiä miksi jatkuvasti on kinuamassa lisää palkkaa tai pienempiä menoja. Puolet edullisesta asumisesta tulee pienistä kustannuksista. Toinen osio varallisuuteen tulee suurista tuloista
-
Ei ollu ennen koneellisia ilmastointeja , eikä lämmön talteenottoja, eikä liioin muovejakaan. Katot olivat kunnon kaadoilla ja räystäillä. Ne talot seisovat edelleen paikoillaan, mitenköhän nykyajan passiivitalojen kanssa tulee käymään?
Aika monet puisetkin talot ja kokonaiset kylät ovat palaneet, lahonneet paikalleen tai tupajumi tai hevosmuurahainen on syöny.
Talotohtorien höpötystä enemmänkin, totta kai hirsitalo kestää jos ei ole suihkuja ja märkätiloja sisällä ja uunit lämmitetään päivittäin, niin että vinkuna nurkassa vaan käy, ja puuhella yleensä sytytettiin aamulla viideltä ja jäi hiillokselle vähän enne puoltayötä, kun emäntä kaatui petiin...vastaa hyvinkin huipparia koko ajan päällä.
Niin, ei monessakaan kartanossa ole kovasti korostettu, kuinka monta talousrakennusta, saunaa sun muuta on pihapiiriin uudelleenrakennettu vuosisadan aikana.
-SS-
Minkä takia asuintaloissa pitää olla sellainen asia kuin märkätilat? se vedellä lotrailu pitäisi jättää pihamaalle, eihän siinä ole järkeä että pidetään ikään kuin itsestäänselvyytenä, että yhdessä huonessa saa lotrata vedellä miten sattuu ja sen takia tämä huone vuorataan kaakeleilla joka puolelta, ei ihme että kosteusvaurioita tulee. Suihkukaapit pitäisi määrätä pakollisiksi joka taloon, sekä uusiin että vanhoihin, niin kosteusongelmat supistuisivat murto-osaan nykyisestä, ja pyykkien oikea kuivauspaikka on ulkoilma, mutta koska se ei joka paikassa ja joka säällä ole mahdollista, niin kuivausrumpu on ratkaisu siihen ongelmaan. Mutta pointti on siis se, että sisätiloissa ei pitäis vedellä leikkkiä, veden paikka ei ole huoneiden seinissä, yhä edelleenkin on niin, että elämäntavoissa pitäisi olla niin paljon järkeä, ettei taloja ja talotekniikkaa tarvitse rakentaa siten että talon pitää kestää ihan tolkuttomatkin elintavat.
-
Mitäs jos tekee Sorkkiksen tyyliin lämmitettävät seinät, niin eikö ne kuivu paremmin? ::)
-
Ei ollu ennen koneellisia ilmastointeja , eikä lämmön talteenottoja, eikä liioin muovejakaan. Katot olivat kunnon kaadoilla ja räystäillä. Ne talot seisovat edelleen paikoillaan, mitenköhän nykyajan passiivitalojen kanssa tulee käymään?
Aika monet puisetkin talot ja kokonaiset kylät ovat palaneet, lahonneet paikalleen tai tupajumi tai hevosmuurahainen on syöny.
Talotohtorien höpötystä enemmänkin, totta kai hirsitalo kestää jos ei ole suihkuja ja märkätiloja sisällä ja uunit lämmitetään päivittäin, niin että vinkuna nurkassa vaan käy, ja puuhella yleensä sytytettiin aamulla viideltä ja jäi hiillokselle vähän enne puoltayötä, kun emäntä kaatui petiin...vastaa hyvinkin huipparia koko ajan päällä.
Niin, ei monessakaan kartanossa ole kovasti korostettu, kuinka monta talousrakennusta, saunaa sun muuta on pihapiiriin uudelleenrakennettu vuosisadan aikana.
-SS-
Minkä takia asuintaloissa pitää olla sellainen asia kuin märkätilat? se vedellä lotrailu pitäisi jättää pihamaalle, eihän siinä ole järkeä että pidetään ikään kuin itsestäänselvyytenä, että yhdessä huonessa saa lotrata vedellä miten sattuu ja sen takia tämä huone vuorataan kaakeleilla joka puolelta, ei ihme että kosteusvaurioita tulee. Suihkukaapit pitäisi määrätä pakollisiksi joka taloon, sekä uusiin että vanhoihin, niin kosteusongelmat supistuisivat murto-osaan nykyisestä, ja pyykkien oikea kuivauspaikka on ulkoilma, mutta koska se ei joka paikassa ja joka säällä ole mahdollista, niin kuivausrumpu on ratkaisu siihen ongelmaan. Mutta pointti on siis se, että sisätiloissa ei pitäis vedellä leikkkiä, veden paikka ei ole huoneiden seinissä, yhä edelleenkin on niin, että elämäntavoissa pitäisi olla niin paljon järkeä, ettei taloja ja talotekniikkaa tarvitse rakentaa siten että talon pitää kestää ihan tolkuttomatkin elintavat.
Oletko kuullut kosteuseristyksestä ;D Lattialämmön ja ilmanvaihdon vielä kun muistaa huolehtia niin ei ole ongelmia :o Mutta sitä ihmettelen että miksi nykyään täytyy niitä taloja rakentaa kaikille märille pelloille tai notkoihin... Yhteen talonpohjaan tuli salaojaan pumppukaivo normaalilla töpselillä jonka viimeistään seuraava asukas irroittaa seinästä vaikka sadevedet meni kuitenkin siitä päältä suoraan hulevesiverkkoon... Hiukan tuli tyhmä olo siinä kaivurin puikoissa kun piirustuksia timpureiden kanssa kateltiin ::)
-
Onko se koneellinen ilmastointi onni ja autuus? Ainakin se vaatii huushollausta, kun suodattimia vaihdellaan ja energiaa senkin pyörittämiseen kuluu. Kaiken kaikkiaan homman on sitten pelattava ja ilmastoinnin kanssa on oltava huolellinen.
Yksityisellä puolella homma varmaan toimii(?), mutta täällä on julkisissa kunnan rakennuksissa se tilanne, että kaikki paikat ovat homeessa. Yksi teoria asialle on ollut se, että lämmityskustannuksista säästettiin ja kun viikonloppu tuli virastossa/koulussa, niin ilmastoinnit napsuteltiin pois. Kesäksi laitettiin koulu(t) täysin toppiin. Ilma ei ole enää kiertänyt ja siitä on aiheutunut ongelmien ketjureaktio.
En ole ihastunut tähän nykyiseen energiansäästö hysteeriaan, mutta se on nyt ajan henki.
-
Koneellisella ilmastoinnilla ne nuo vanhat koulutkin on pilattu. Nykyrakennukset saattavat toki olla paremmin suunniteltuja moisille turhuuksille.
Älkää ainakaan tänne tulko kertomaan tuosta 50v käyttöiästä, tää talo ei oo kuullu kai siitä vielä reilun 150v elämänsä aikana ::)
-
Ruotsalaiset ovat paljon pitemmällä tässä painovoimaisen ilmanvaihdon suunnittelussa.
Ja tuossa on sitten kaikki Suomalainen tietotaito ko. asiasta. http://www.k3-talot.fi/lataukset/79/Painovoimainen%20ilmanvaihto_raportti.pdf (http://www.k3-talot.fi/lataukset/79/Painovoimainen%20ilmanvaihto_raportti.pdf)
Tehtaat sponsoroivat suunnittelijaa. Ja suunnittelija laittaaa piirustuksiin merkinnän laitteen nimestä ja mallista. Rakentaja sitten asennuttaa laitteen tai riitelee valvojan ja rakennustarkastajan kanssa miksi sellainen kaukoohjattava digihärveli on epäkäytännöllinen. Saati sitten miten rakennuttaja saa suunitteluvaiheessa ääntäänsä kuuuluviin painovoimaisen ilmanvaihdon puolesta kun suunnittelijalta jää silloin saammatta tehtaan tarjoamat munkkikahvit.
-
Ruotsalaiset ovat paljon pitemmällä tässä painovoimaisen ilmanvaihdon suunnittelussa.
Ja tuossa on sitten kaikki Suomalainen tietotaito ko. asiasta. http://www.k3-talot.fi/lataukset/79/Painovoimainen%20ilmanvaihto_raportti.pdf (http://www.k3-talot.fi/lataukset/79/Painovoimainen%20ilmanvaihto_raportti.pdf)
Tehtaat sponsoroivat suunnittelijaa. Ja suunnittelija laittaaa piirustuksiin merkinnän laitteen nimestä ja mallista. Rakentaja sitten asennuttaa laitteen tai riitelee valvojan ja rakennustarkastajan kanssa miksi sellainen kaukoohjattava digihärveli on epäkäytännöllinen. Saati sitten miten rakennuttaja saa suunitteluvaiheessa ääntäänsä kuuuluviin painovoimaisen ilmanvaihdon puolesta kun suunnittelijalta jää silloin saammatta tehtaan tarjoamat munkkikahvit.
Ruotsalaiset on myös pidemmällä homeisten/mädäntyneiden passiivitalojen kanssa ;D Onhan noita ilmanvaihtokoneita ollut iät ja ajat ja ne ei mitään taloa pilaa jos ne toimii...
-
Koneellisella ilmastoinnilla ne nuo vanhat koulutkin on pilattu. Nykyrakennukset saattavat toki olla paremmin suunniteltuja moisille turhuuksille.
Eikös siinä käy niin kun pistetään vanhaan taloon koneellinen ilmastointi niin ilman kulku muuttuu ja seinät kastuu?
::)
-
Koneellisella ilmastoinnilla ne nuo vanhat koulutkin on pilattu. Nykyrakennukset saattavat toki olla paremmin suunniteltuja moisille turhuuksille.
Eikös siinä käy niin kun pistetään vanhaan taloon koneellinen ilmastointi niin ilman kulku muuttuu ja seinät kastuu?
::)
Miten ne sillee kastuu?? Mulla on hirsitalo joka ei juuri vanhoista eroa paitsi että on konellinen ilmastointi mutta täällä on ainakin helkutin kuivaa että joutuu ilmankostutuinta käyttämään :P
-
Koneellisella ilmastoinnilla ne nuo vanhat koulutkin on pilattu. Nykyrakennukset saattavat toki olla paremmin suunniteltuja moisille turhuuksille.
Eikös siinä käy niin kun pistetään vanhaan taloon koneellinen ilmastointi niin ilman kulku muuttuu ja seinät kastuu?
::)
Miten ne sillee kastuu?? Mulla on hirsitalo joka ei juuri vanhoista eroa paitsi että on konellinen ilmastointi mutta täällä on ainakin helkutin kuivaa että joutuu ilmankostutuinta käyttämään :P
No, sehän vähän riippuu ilmanvaihtokoneen mallista, pelkällä poistokoneella noin voi käydäkin, luonnolisen ilmanvaihdon tuloaukothan yleensä tiivisteiden/kaarmien välejä. Ja suunnittelijasta kanssa, meillä makkarin poistoventtiili vaatehuoneen puolella, kun hengitetty ilma osaa ja haluaa kuulemma mennä sinne poistoventtiiliin kiinni olevan oven kynnyksen ali, uskoni ei noin vahva ole, teinpä piilon kohdalle väliseinään reiän, jo helpotti.
-
Koneellisella ilmastoinnilla ne nuo vanhat koulutkin on pilattu. Nykyrakennukset saattavat toki olla paremmin suunniteltuja moisille turhuuksille.
Eikös siinä käy niin kun pistetään vanhaan taloon koneellinen ilmastointi niin ilman kulku muuttuu ja seinät kastuu?
::)
Miten ne sillee kastuu?? Mulla on hirsitalo joka ei juuri vanhoista eroa paitsi että on konellinen ilmastointi mutta täällä on ainakin helkutin kuivaa että joutuu ilmankostutuinta käyttämään :P
No, sehän vähän riippuu ilmanvaihtokoneen mallista, pelkällä poistokoneella noin voi käydäkin, luonnolisen ilmanvaihdon tuloaukothan yleensä tiivisteiden/kaarmien välejä. Ja suunnittelijasta kanssa, meillä makkarin poistoventtiili vaatehuoneen puolella, kun hengitetty ilma osaa ja haluaa kuulemma mennä sinne poistoventtiiliin kiinni olevan oven kynnyksen ali, uskoni ei noin vahva ole, teinpä piilon kohdalle väliseinään reiän, jo helpotti.
Mulla on pelkkä tulo makkarissa kun ajateltiin että on raikasta ilmaa riittävästi kun pois se ilma menee kyllä oven alta... Ja olohuoneessa on sitten poisto... Mutta ovi on kuitenkin melkein aina auki ja rakoa on pari senttiä oven alla..
-
Kyllähän se on todettava että rakennuspaikka karimaalla hieman ympäristöä korkeammalla, korkea sokkeli, rossipohja ja hirsitalo niin siinä on talon resepti.
Aimokin asuu tuolla reseptillä tehdyssä yli 100 vuotta vanhassa talossa, rossipohja graniittilohkareista ja korkeutta enimmillään toista metriä. Ei salaojia. Jyrkkä katto, tavallaan kaksi kerrosta. Yläkerta tosin ei ole muuta kuin kylmä vintti mutta harjan alla korkeus viitisen metriä että kyllä sinne yläkerran saisi rakennettua? Jos remonttia tekee niin ei vetokaan muodostu ongelmaksi. Jonkunasteinen ongelma voisi olla kun pinta-alaa on yli 300 neliötä ja huonekorkeus joka huoneessa yli 3 metriä ja salissa 3.30 niin tuleehan noita lämmitettäviä kuutioita ihan kivasti? Ilman sitä yläkertaakin?
Mutta reseptiä voi suositella, tässä mäellä on palkollisten asuntona ollut toinen samalla reseptillä rakennettu talo jolla tulee ikää jo vähintään 170 vuotta. Voi olla vanhempikin.
-
Kyllähän se on todettava että rakennuspaikka karimaalla hieman ympäristöä korkeammalla, korkea sokkeli, rossipohja ja hirsitalo niin siinä on talon resepti.
Aimokin asuu tuolla reseptillä tehdyssä yli 100 vuotta vanhassa talossa, rossipohja graniittilohkareista ja korkeutta enimmillään toista metriä. Ei salaojia. Jyrkkä katto, tavallaan kaksi kerrosta. Yläkerta tosin ei ole muuta kuin kylmä vintti mutta harjan alla korkeus viitisen metriä että kyllä sinne yläkerran saisi rakennettua? Jos remonttia tekee niin ei vetokaan muodostu ongelmaksi. Jonkunasteinen ongelma voisi olla kun pinta-alaa on yli 300 neliötä ja huonekorkeus joka huoneessa yli 3 metriä ja salissa 3.30 niin tuleehan noita lämmitettäviä kuutioita ihan kivasti? Ilman sitä yläkertaakin?
Mutta reseptiä voi suositella, tässä mäellä on palkollisten asuntona ollut toinen samalla reseptillä rakennettu talo jolla tulee ikää jo vähintään 170 vuotta. Voi olla vanhempikin.
Nykyään tuon kokoisen talon rakentaminen olis kyllä ihan mielettömän kallista ;D
-
Jonkunasteinen ongelma voisi olla kun pinta-alaa on yli 300 neliötä ja huonekorkeus joka huoneessa yli 3 metriä ja salissa 3.30 niin tuleehan noita lämmitettäviä kuutioita ihan kivasti? Ilman sitä yläkertaakin?
Nykyään tuon kokoisen talon rakentaminen olis kyllä ihan mielettömän kallista ;D
Onhan tuosta vakuutusyhtiöiden kanssa vähän taitettu peistä että mikä on oikea täysarvovakuutuksen summa ja siitä määräytyvä vakuutusmaksu... Kun pitäisi mahdollisesti palaneen tilalle saada rakennettua uusi samanlainen.
-
Nykyään tuon kokoisen talon rakentaminen olis kyllä ihan mielettömän kallista
Oli se sitä sillonkin. Niitä rakennutti sen ajan suurimmat viljelijät suurille perheille. Puhutaan vanhoista hyvistä taloista, mutta valtaosa vanhoista lautakasoista on jo kaadettu tai lahonneet pystyyn, ja vain nämä poikkeukset ovat enää pystyssä.
Tämän päivän mittakaavassa rikkain 5% rakentaa edelleen taloja jotka helposti seisovat 150 vuotta eteenpäin, kunhan katto pitää.
-
Nykyään tuon kokoisen talon rakentaminen olis kyllä ihan mielettömän kallista
Oli se sitä sillonkin. Niitä rakennutti sen ajan suurimmat viljelijät suurille perheille. Puhutaan vanhoista hyvistä taloista, mutta valtaosa vanhoista lautakasoista on jo kaadettu tai lahonneet pystyyn, ja vain nämä poikkeukset ovat enää pystyssä.
Tämän päivän mittakaavassa rikkain 5% rakentaa edelleen taloja jotka helposti seisovat 150 vuotta eteenpäin, kunhan katto pitää.
No olihan ne kalliita silloinkin... Mutta nykyään tuo kaikki tavara olisi ostotavaraa silloin tuli ehkäpä omasta metsästä ja tai maalta... Talkooporukkaa ei noin isoissa taloissa varmaan enää ollut käytössä...
-
Kyllähän se on todettava että rakennuspaikka karimaalla hieman ympäristöä korkeammalla, korkea sokkeli, rossipohja ja hirsitalo niin siinä on talon resepti.
Aimokin asuu tuolla reseptillä tehdyssä yli 100 vuotta vanhassa talossa, rossipohja graniittilohkareista ja korkeutta enimmillään toista metriä. Ei salaojia. Jyrkkä katto, tavallaan kaksi kerrosta. Yläkerta tosin ei ole muuta kuin kylmä vintti mutta harjan alla korkeus viitisen metriä että kyllä sinne yläkerran saisi rakennettua? Jos remonttia tekee niin ei vetokaan muodostu ongelmaksi. Jonkunasteinen ongelma voisi olla kun pinta-alaa on yli 300 neliötä ja huonekorkeus joka huoneessa yli 3 metriä ja salissa 3.30 niin tuleehan noita lämmitettäviä kuutioita ihan kivasti? Ilman sitä yläkertaakin?
Mutta reseptiä voi suositella, tässä mäellä on palkollisten asuntona ollut toinen samalla reseptillä rakennettu talo jolla tulee ikää jo vähintään 170 vuotta. Voi olla vanhempikin.
Ihan kuin meilläkin. Saapi vielä muutama sukupolvi asustella huoletta kunhan ehjän katon pitävät päällä. Elitasotilat rakennettu sivuun joten ei mätäne asuinpuoli. Korjailee saunaosastoa tarpeen vaatiessa.
Ennen ainakin täällä talolle varsinkin tuvalle tehtiin kokoa koska siellä veistettiin reet ja muut tarvikkeet. Meillä oli vielä talvisin metsätyö ja hevosmiehiä kortteerissa sotien jälkeen.
mennään 15v eteenpäin niin nyt uusilla määräyksillä olevat talot ovat jääneet vanhan aikaiseksi, niin se kehitys kehittyy eskoseni ;D
Onko siinä järkee vai ei sen jokainen itse päättäköön.
-
n.112v pirtissä ny istun.Olisin vanhan korjaamisen kannalla,jos ei räystäät maassa.Pari vuotta tässäkin meni kun vanhaa kunnioittaen korjattiin.Mutta katto pitää,klapeja on ja loppu sähköllä.Vanhana äijänä 40v yli en vaihtais nyky hökötyksiin(pari tehny).Eikähän 22astetta kämpässä ole tarpeen.Meillä riittää 17 kun siihen on tottunu.
Ei me vanhaa päärakennusta pureta.Onhan se sinänsä ehjä,mutta ajatuksena on ettei sitä revitä auki,vaan annetaan sen jäädä rauhaan.Lattiat siellä ovat ehkä heikoin lenkki,fyllit riittämättömät.
Samoin välipohja vaatisi uudet täytteet.
Liki sadan vuoden jälkeen ei kiviperustuskaan aivan suorassa ole,n15cm ainakin heittää.
Savupiippu on myös kysymysmerkki,pesutilat ovat ulkosaunassa,ym.
Ja vaimon kanssa olemme päättäneet että tehdään uusi.
-
Nykyään tuon kokoisen talon rakentaminen olis kyllä ihan mielettömän kallista ;D
Eikai se kovin kallista oo jos itte viittit vaan kaiken tehä omasta metsästä kuten silloinkin tehtiin ::)
Meillä talo on samaa kokoluokkaa kuin aimollakin, yläkerrasta on tosin melkein puolet käytössä. Tällä mäellä on useampikin näitä yli satavuotiaita isoja taloja, totta sitä on täälläkin sitten joskus ollut isoa ja komiaa ;D
-
n.112v pirtissä ny istun.Olisin vanhan korjaamisen kannalla,jos ei räystäät maassa.Pari vuotta tässäkin meni kun vanhaa kunnioittaen korjattiin.Mutta katto pitää,klapeja on ja loppu sähköllä.Vanhana äijänä 40v yli en vaihtais nyky hökötyksiin(pari tehny).Eikähän 22astetta kämpässä ole tarpeen.Meillä riittää 17 kun siihen on tottunu.
Ei me vanhaa päärakennusta pureta.Onhan se sinänsä ehjä,mutta ajatuksena on ettei sitä revitä auki,vaan annetaan sen jäädä rauhaan.Lattiat siellä ovat ehkä heikoin lenkki,fyllit riittämättömät.
Samoin välipohja vaatisi uudet täytteet.
Liki sadan vuoden jälkeen ei kiviperustuskaan aivan suorassa ole,n15cm ainakin heittää.
Savupiippu on myös kysymysmerkki,pesutilat ovat ulkosaunassa,ym.
Ja vaimon kanssa olemme päättäneet että tehdään uusi.
Tehkää uusi niin kauas vanhasta jotta mahdollisesti myöhemmin voipi ottaa käyttöön vaikkapa vuokra/ maatilamatkailu käyttöön. Tunnen monta tapausta että uusi on tehty siihen viereen ja kohta olis ollu tarvetta sille vanhallekin muuhun käyttöön, muttei oikein voi kun on niin lähellä omaapihaa.
Lattia ja välipohja remppa ei kauhee ole mutta tuo elintasotilojen rakentaminen maksaa. VUuden tekemällä saapi mieleisen se on tota. Nythän on mitä paras aika rakentaa on vapaita kirvesmiehiä ja kova kilpailu asiakkaista rautakaupassa.
Onnea uuteen kotiin sitten aikanaan
-
n.112v pirtissä ny istun.Olisin vanhan korjaamisen kannalla,jos ei räystäät maassa.Pari vuotta tässäkin meni kun vanhaa kunnioittaen korjattiin.Mutta katto pitää,klapeja on ja loppu sähköllä.Vanhana äijänä 40v yli en vaihtais nyky hökötyksiin(pari tehny).Eikähän 22astetta kämpässä ole tarpeen.Meillä riittää 17 kun siihen on tottunu.
Ei me vanhaa päärakennusta pureta.Onhan se sinänsä ehjä,mutta ajatuksena on ettei sitä revitä auki,vaan annetaan sen jäädä rauhaan.Lattiat siellä ovat ehkä heikoin lenkki,fyllit riittämättömät.
Samoin välipohja vaatisi uudet täytteet.
Liki sadan vuoden jälkeen ei kiviperustuskaan aivan suorassa ole,n15cm ainakin heittää.
Savupiippu on myös kysymysmerkki,pesutilat ovat ulkosaunassa,ym.
Ja vaimon kanssa olemme päättäneet että tehdään uusi.
Ja jos itsellä ei ole aikaa/harrastuneisuutta remontin tekemiseen niin uppoaa noin mittavaan projektiin kaikkine yllätyksineen yllättävästi rahaa.
Niinkuin monesti sanotaan, voi mennä himpun verran enemmän kuin uuden rakentamiseen. ::)
-
Tuommoiset eristepaksuudet poika panee torppaansa.
http://kivenherra.herrala-talot.fi/ (http://kivenherra.herrala-talot.fi/)
[/quote]
Tuleepas aikamoinen torppa ja tekniikka, pitää käydä messuilla katsomassa.
-
Tuommoiset eristepaksuudet poika panee torppaansa.
http://kivenherra.herrala-talot.fi/ (http://kivenherra.herrala-talot.fi/)
Tuleepas aikamoinen torppa ja tekniikka, pitää käydä messuilla katsomassa.
[/quote]
386mm eihän meillä ole edes yläpohjassa noin paljoa ;D
-
http://www.nollaenergiatalo.fi/nollaenergiatalon_perusteet :o Tulee vacuumipakkaus jos tuloilmapuhallin pysähtyy ;D
-
ite tein vuonna 2010 talon valmiiks vajaasa vuodessa pitkästä tavarasta. vanhempi kirves mies kaverina. kaks kerroksinen kun paikka on semmoinen että täyttö ei olis ollut järkevää nyt ollaan tyytyväisii... koneellinen ilmastointi totta kai lattia, lämmitys ehdottomasti tekisin samoin jos pitäis uudestaan.. jos vähänkään taitoo ja timpurin hommat kiinnostaa niin timpurin kaverina vaan yllättävän hyville palkoille pääseee.
-
n.112v pirtissä ny istun.Olisin vanhan korjaamisen kannalla,jos ei räystäät maassa.Pari vuotta tässäkin meni kun vanhaa kunnioittaen korjattiin.Mutta katto pitää,klapeja on ja loppu sähköllä.Vanhana äijänä 40v yli en vaihtais nyky hökötyksiin(pari tehny).Eikähän 22astetta kämpässä ole tarpeen.Meillä riittää 17 kun siihen on tottunu.
Kannattaa tehdä uusi .Kolmekymmentä vuotta on raja jonka jälkeen kannattaa miettiå onko korjaamine järkevää.Vanhat hirsitalot tahtoo olla sieltä välilaipion kohdalta aika pehmosia.
Ei me vanhaa päärakennusta pureta.Onhan se sinänsä ehjä,mutta ajatuksena on ettei sitä revitä auki,vaan annetaan sen jäädä rauhaan.Lattiat siellä ovat ehkä heikoin lenkki,fyllit riittämättömät.
Samoin välipohja vaatisi uudet täytteet.
Liki sadan vuoden jälkeen ei kiviperustuskaan aivan suorassa ole,n15cm ainakin heittää.
Savupiippu on myös kysymysmerkki,pesutilat ovat ulkosaunassa,ym.
Ja vaimon kanssa olemme päättäneet että tehdään uusi.
-
n.112v pirtissä ny istun.Olisin vanhan korjaamisen kannalla,jos ei räystäät maassa.Pari vuotta tässäkin meni kun vanhaa kunnioittaen korjattiin.Mutta katto pitää,klapeja on ja loppu sähköllä.Vanhana äijänä 40v yli en vaihtais nyky hökötyksiin(pari tehny).Eikähän 22astetta kämpässä ole tarpeen.Meillä riittää 17 kun siihen on tottunu.
Ei me vanhaa päärakennusta pureta.Onhan se sinänsä ehjä,mutta ajatuksena on ettei sitä revitä auki,vaan annetaan sen jäädä rauhaan.Lattiat siellä ovat ehkä heikoin lenkki,fyllit riittämättömät.
Samoin välipohja vaatisi uudet täytteet.
Liki sadan vuoden jälkeen ei kiviperustuskaan aivan suorassa ole,n15cm ainakin heittää.
Savupiippu on myös kysymysmerkki,pesutilat ovat ulkosaunassa,ym.
Ja vaimon kanssa olemme päättäneet että tehdään uusi.
Kannattaa tehdä uusi .Kolmekymmentä vuotta on raja jonka jälkeen kannattaa miettiå onko korjaamine järkevää.Vanhat hirsitalot tahtoo olla sieltä välilaipion kohdalta aika pehmosia.
Ei voi olla onhan ne sentään kotimaista :P Väitätkö että kotimainen laatu on paskaa?? Saksalaistako sen olis pitänyt olla??
-
Lattia ja välipohja remppa ei kauhee ole mutta tuo elintasotilojen rakentaminen maksaa.
Me remontoimme ja "mukavuusvarustelimme" 60-vuotiaan hirsitalon 8 v sitten. 70-luvun alussa oli tuotu vesijohto ja sauna sisälle ja kuvitelkaa kaikki mitä siitä voi seurata. Yksinkertainen muovi hiekkatäytön ja hirren välissä sekä muita kustannustehokkaita ratkaisuja.
Pannuhuone ja suihku rakennettiin vanhan talon sisään, betonikakku, leca-harkkoja, koko komeus vanhassa kiinni vain listoilla. Vähän kun talo talonsisällä. Pitäisi olla aika turvallinen, eikä mielestäni ollut pahan kallis ratkaisu näin. Sauna on oma rakennus pihalla ja hyvä näin, ulkosauna on aina ulkosauna!
Petri
-
n.112v pirtissä ny istun.Olisin vanhan korjaamisen kannalla,jos ei räystäät maassa.Pari vuotta tässäkin meni kun vanhaa kunnioittaen korjattiin.Mutta katto pitää,klapeja on ja loppu sähköllä.Vanhana äijänä 40v yli en vaihtais nyky hökötyksiin(pari tehny).Eikähän 22astetta kämpässä ole tarpeen.Meillä riittää 17 kun siihen on tottunu.
Kannattaa tehdä uusi .Kolmekymmentä vuotta on raja jonka jälkeen kannattaa miettiå onko korjaamine järkevää.Vanhat hirsitalot tahtoo olla sieltä välilaipion kohdalta aika pehmosia.
Ei me vanhaa päärakennusta pureta.Onhan se sinänsä ehjä,mutta ajatuksena on ettei sitä revitä auki,vaan annetaan sen jäädä rauhaan.Lattiat siellä ovat ehkä heikoin lenkki,fyllit riittämättömät.
Samoin välipohja vaatisi uudet täytteet.
Liki sadan vuoden jälkeen ei kiviperustuskaan aivan suorassa ole,n15cm ainakin heittää.
Savupiippu on myös kysymysmerkki,pesutilat ovat ulkosaunassa,ym.
Ja vaimon kanssa olemme päättäneet että tehdään uusi.
Juuri tämän takia agro onkin viihdyttävin nettilehti lukea näitä todella hienoja ja asiantuntevia kirjoituksia. ;)
-
Lattia ja välipohja remppa ei kauhee ole mutta tuo elintasotilojen rakentaminen maksaa.
Me remontoimme ja "mukavuusvarustelimme" 60-vuotiaan hirsitalon 8 v sitten. 70-luvun alussa oli tuotu vesijohto ja sauna sisälle ja kuvitelkaa kaikki mitä siitä voi seurata. Yksinkertainen muovi hiekkatäytön ja hirren välissä sekä muita kustannustehokkaita ratkaisuja.
Pannuhuone ja suihku rakennettiin vanhan talon sisään, betonikakku, leca-harkkoja, koko komeus vanhassa kiinni vain listoilla. Vähän kun talo talonsisällä. Pitäisi olla aika turvallinen, eikä mielestäni ollut pahan kallis ratkaisu näin. Sauna on oma rakennus pihalla ja hyvä näin, ulkosauna on aina ulkosauna!
Petri
Joo,tälle peruskorjaukselle on laskettu kustannusarvio kyllä.
Minulla vaan olisi käyttöä sellaisenaan tälle vanhalle talolle,koska se on aika kiva paikka vaikka järjestää juhlia,ym.sivuelinkeino käyttöä.
Tämä on tavattoman mielenkiintoinen ketju,pitää lukea oikein ajan kanssa kaikki vastaukset.
Viikonloppuna on asunnon näyttö,ostakaa siisti kaksio Nummelasta.
Tämä on tehty v.2010,täysin uudenveroinen.
-
Kannattaa tehdä uusi .Kolmekymmentä vuotta on raja jonka jälkeen kannattaa miettiå onko korjaamine järkevää.Vanhat hirsitalot tahtoo olla sieltä välilaipion kohdalta aika pehmosia.
Ei voi olla onhan ne sentään kotimaista :P Väitätkö että kotimainen laatu on paskaa?? Saksalaistako sen olis pitänyt olla??
Tulee aika tyyriiksi jos tällaistakin asumusta kuin Aimolla on voisi käyttää vain 30 vuotta... Siinä pääomakustannus per asuttu vuosi nousee aika korkeaksi. Itse en näe mitään ongelmaa että taloissa asutaan sen 150-250 vuotta kunhan ajoittain tehdään kunnostusta, huolehditaan katon kunnosta yms.
Mikä mahtaa olla tuo SASsin "välilaipio". Onko se yläpohjan se kohta jossa eristeet on hirsiseinää vasten? Ainakaan näissä kahdessa rakennuksessa joista toinen yli 150 ja toinen yli 100 vuotta niin tuossa kohtaa ei ole mitään pehmoista. Täysin kova hirsi. Itse koen paljon suurempana riskinä sen että alahirret lahoavat tai sitten se hirsikerta jossa kohtaa on lattian eristys. Ensimmäistä voi estää riittävän korkealla rossipohjalla. Jälkimmäisen estämisessä avainasemassa on oikeanlaiset kuivana pysyvät eristeet. Ei lasi- eikä mineraalivillaa.
-
suihku rakennettiin vanhan talon sisään, betonikakku, leca-harkkoja, koko komeus vanhassa kiinni vain listoilla. Vähän kun talo talonsisällä.
Pitkälti samalla systeemillä tai periaatteella on tässä toteutettu märkätilat.
-
Kannattaa tehdä uusi .Kolmekymmentä vuotta on raja jonka jälkeen kannattaa miettiå onko korjaamine järkevää.Vanhat hirsitalot tahtoo olla sieltä välilaipion kohdalta aika pehmosia.
Ei voi olla onhan ne sentään kotimaista :P Väitätkö että kotimainen laatu on paskaa?? Saksalaistako sen olis pitänyt olla??
Tulee aika tyyriiksi jos tällaistakin asumusta kuin Aimolla on voisi käyttää vain 30 vuotta... Siinä pääomakustannus per asuttu vuosi nousee aika korkeaksi. Itse en näe mitään ongelmaa että taloissa asutaan sen 150-250 vuotta kunhan ajoittain tehdään kunnostusta, huolehditaan katon kunnosta yms.
Mikä mahtaa olla tuo SASsin "välilaipio". Onko se yläpohjan se kohta jossa eristeet on hirsiseinää vasten? Ainakaan näissä kahdessa rakennuksessa joista toinen yli 150 ja toinen yli 100 vuotta niin tuossa kohtaa ei ole mitään pehmoista. Täysin kova hirsi. Itse koen paljon suurempana riskinä sen että alahirret lahoavat tai sitten se hirsikerta jossa kohtaa on lattian eristys. Ensimmäistä voi estää riittävän korkealla rossipohjalla. Jälkimmäisen estämisessä avainasemassa on oikeanlaiset kuivana pysyvät eristeet. Ei lasi- eikä mineraalivillaa.
Niin mikä se SASsin välilaipio on? Että tietäisin mihin pitää katsoa ja montako vuotta pitää vielä odottaa kun 100-150 vuotta ei ole tehnyt mitään? Jatkanko ja minkä tarkkailua?
-
Paskat sinne kattoon mitään tule jos se on muuten kunnossa. Seinien alahirret meinasi meillä yhdessä vaiheessa ottaa hieman kosteutta.
-
Paskat sinne kattoon mitään tule jos se on muuten kunnossa. Seinien alahirret meinasi meillä yhdessä vaiheessa ottaa hieman kosteutta.
Samaa mieltä mutta SAS tuntuu olevan tässä kuten säässäkin piinkova ammattilainen ja asiantuntija? Niin että vähän huolestuin?
Mutta tosiaan alahirsiä kannattaa vähän katsastella, rossipohjan korkeus (johon valitettavasti ei voi enää vaikuttaa, itsellä tosin "riittävä") tekee paljon ja sitten tosiaan se mitä eristettä on alapohjassa sitä hirttä vasten.
-
SAs on oikeassa .Olen ollut purkuporukoissa takavuosina ja siellä sen näkee mistä talo pehmenee.Hirrestä ei ole kuin kuoret jäljellä eli kannattaa meisselin ja vasaran kanssa tutkia nuo kohdat jos aikoo vanhaa korjata.
Käytännössä tuosta ei suurta ongelmaa ole talo kyllä pysyy aika ryhdissään.
Yllättävän yleistä on tuo katon ja seinän rajan pehmeneminen,mutta ei sääntö.
Välilaipiolla tarkoitetaan huoneen kattorakennetta.
Mistä tuo johtuu niin yleensä höyrysulun puuttumisesta.
Mitä tulee kannattaako 80 luvulla rakennettua taloa korjata ,kannattaa jos ottaa huomioon sen että siitä ei saa uuden talon veroista ,mutta lähes sama raha menee kuin uuden rakentamiseen.Ikkunat pitää uusia .seiniin lisää vällyä,ulkovuori oli se mitä tahansa on purettava ja tuulensuojalevyt uusittava ne on jyrsijöiden tekemiä reikiä täynnä,tämänkin olen huomannut purkuhommissa.Putki ja viemärityöt nielevät rahnaa ylettömästi.
Jokainen tekee niin kuin haluaa tämä on saletti.
-
Mitä tulee kannattaako 80 luvulla rakennettua taloa korjata ,kannattaa jos ottaa huomioon sen että siitä ei saa uuden talon veroista ,mutta lähes sama raha menee kuin uuden rakentamiseen.Ikkunat pitää uusia .seiniin lisää vällyä,ulkovuori oli se mitä tahansa on purettava ja tuulensuojalevyt uusittava ne on jyrsijöiden tekemiä reikiä täynnä,tämänkin olen huomannut purkuhommissa.Putki ja viemärityöt nielevät rahnaa ylettömästi.
Jokainen tekee niin kuin haluaa tämä on saletti.
Jotenkin on sellainen tuntuma että peruspilaamaton satavuotias hirsitalo on huomattavasti parempi korjauskohde kuin 1950-1980 -luvun talo. Jälkimmäisestä kun ei peruskorjauksessa jää alkuperäistä oikein mitään jäljelle ja sekin vähä olisi helpompi purkaa pois remontin ajaksi. Jos hirsitalossa alin hirsi on vähän pehmeä, siitä voi kalvaa puolet pois ja paikata lankulla tai talon voi tunkata ylös ja vaihtaa hirren ja se pysyy seuraavat sata vuotta, mutta jos nykyaikaisessa talossa piilosokkelin sisällä on mätää, niin helpompi on purkaa koko talo. Rossipohjaisesta hirsitalosta lähtee vesijohdot ja viemärit pois kun vain kiskoo irti, uudenaikaisessta pitää piikata pohjalaatat auki ja taas olllaan siinä että kokonaan purkaminen on helpompaa.
-
Mitä tulee kannattaako 80 luvulla rakennettua taloa korjata ,kannattaa jos ottaa huomioon sen että siitä ei saa uuden talon veroista ,mutta lähes sama raha menee kuin uuden rakentamiseen.Ikkunat pitää uusia .seiniin lisää vällyä,ulkovuori oli se mitä tahansa on purettava ja tuulensuojalevyt uusittava ne on jyrsijöiden tekemiä reikiä täynnä,tämänkin olen huomannut purkuhommissa.Putki ja viemärityöt nielevät rahnaa ylettömästi.
Jokainen tekee niin kuin haluaa tämä on saletti.
Jotenkin on sellainen tuntuma että peruspilaamaton satavuotias hirsitalo on huomattavasti parempi korjauskohde kuin 1950-1980 -luvun talo. Jälkimmäisestä kun ei peruskorjauksessa jää alkuperäistä oikein mitään jäljelle ja sekin vähä olisi helpompi purkaa pois remontin ajaksi. Jos hirsitalossa alin hirsi on vähän pehmeä, siitä voi kalvaa puolet pois ja paikata lankulla tai talon voi tunkata ylös ja vaihtaa hirren ja se pysyy seuraavat sata vuotta, mutta jos nykyaikaisessa talossa piilosokkelin sisällä on mätää, niin helpompi on purkaa koko talo. Rossipohjaisesta hirsitalosta lähtee vesijohdot ja viemärit pois kun vain kiskoo irti, uudenaikaisessta pitää piikata pohjalaatat auki ja taas olllaan siinä että kokonaan purkaminen on helpompaa.
Näinhän se on !
-
SAs on oikeassa .Olen ollut purkuporukoissa takavuosina ja siellä sen näkee mistä talo pehmenee.Hirrestä ei ole kuin kuoret jäljellä eli kannattaa meisselin ja vasaran kanssa tutkia nuo kohdat jos aikoo vanhaa korjata.
Käytännössä tuosta ei suurta ongelmaa ole talo kyllä pysyy aika ryhdissään.
Yllättävän yleistä on tuo katon ja seinän rajan pehmeneminen,mutta ei sääntö.
Välilaipiolla tarkoitetaan huoneen kattorakennetta.
Mistä tuo johtuu niin yleensä höyrysulun puuttumisesta.
Mitä tulee kannattaako 80 luvulla rakennettua taloa korjata ,kannattaa jos ottaa huomioon sen että siitä ei saa uuden talon veroista ,mutta lähes sama raha menee kuin uuden rakentamiseen.Ikkunat pitää uusia .seiniin lisää vällyä,ulkovuori oli se mitä tahansa on purettava ja tuulensuojalevyt uusittava ne on jyrsijöiden tekemiä reikiä täynnä,tämänkin olen huomannut purkuhommissa.Putki ja viemärityöt nielevät rahnaa ylettömästi.
Jokainen tekee niin kuin haluaa tämä on saletti.
Jos olisi ilkeämielinen niin voisi muutaman kirjoituksen perusteella päätellä että Von Göpel on uudelleensyntynyt SASsin alter ego...
Höyrysulku? Mitä se on, jotakin syötävää? Ei näissä 100- ja 150-vuotiaissa taloissa mitään sellaista ollut eikä ole laitettu. Sisäpinnalla on paneelia, lautaa, pinkopahvia, tapettia, puolipaneeli + tapettia ja sitä rataa. Mutta ei missään välissä mitään höyrynsulkua. Ei ole ollut alunperin, ei ole remonteissa laitettu eikä laiteta. Korkeintaan paperia voisi harkita.
Mitä taas ulkovuoriin joka on eri suuntiin menevää erilaista ponttilautaa niin täällä kävi puuseppä ja sanoi kun Aimo oli irrottanut pari lautaa tarkistaakseen hirsien kuntoa laudat nähdessään että "älä missään tapauksessa poista tätä, mistään et enää saa yhtä hyvää tavaraa". Että eipä taideta uusia ulkovuoriakaan...
Ja ikkunat on ainakin 100-vuotiaassa alkuperäiset, tuosta 150-vuotiaasta ei ole ihan varmuutta mutta vähintään 100-vuotiaat ikkunat on siinäkin. Ja alkuperäiset ne tulevat olemaan jatkossakin, vain muutama eteläseinän poka on osittain kunnostuksen tarpeessa, pohjoisseinällä maalauksen jälkeen uutta vastaavat. Ei pidä uusia eikä uusita.
-
Tuon sinun vainoharhaisuuden nimimerkin takana jätän omaan arvoon.
Jos olet tyytyväinen taloosi niin silloin on kaikki kunnossa ei muuta kuin hyvää talven jatkoa vaan. :D
Kaikkien onnettomampia taloja on purutalot ja vuorivillatalot 70-80 luvulta.
-
Tiedän 70-luvulla tehdyssä talossa tunkotolppien ja alajuoksunkin vaikka oli kyllästetystä puusta sahattu ,kadonneen olemattomiin niinkuin muovipinnotetun ikkunakarminkin alaosan hävinneen olemattomiin.just senverran oli jäjlellä että oli mallia uuden tekoon.
-
Jotenkin on sellainen tuntuma että peruspilaamaton satavuotias hirsitalo on huomattavasti parempi korjauskohde kuin 1950-1980 -luvun talo. Jälkimmäisestä kun ei peruskorjauksessa jää alkuperäistä oikein mitään jäljelle ja sekin vähä olisi helpompi purkaa pois remontin ajaksi. Jos hirsitalossa alin hirsi on vähän pehmeä, siitä voi kalvaa puolet pois ja paikata lankulla tai talon voi tunkata ylös ja vaihtaa hirren ja se pysyy seuraavat sata vuotta, mutta jos nykyaikaisessa talossa piilosokkelin sisällä on mätää, niin helpompi on purkaa koko talo. Rossipohjaisesta hirsitalosta lähtee vesijohdot ja viemärit pois kun vain kiskoo irti, uudenaikaisessta pitää piikata pohjalaatat auki ja taas olllaan siinä että kokonaan purkaminen on helpompaa.
Onhan se yleistäen noinkin, mutta kuten kaikissa talotyypeissä, niin talon alkuperäisen rakentajan järjenjuoksu ratkaisee paljon siinä vaiheessa kun remontteeraamaan aletaan.
Tämä oma talo on valmistunut -79 ja mitä isän juttuja on kuunnellut mm. remontin aikana, niin aika pelottavan löyhästi olis saanut talon tehdä siihenaikaan. Yläpohjan eristepaksuusvaatimus oli 20 sentin luokkaa ja asennuksen sopivuus kattotuoliin on ollut ihan asentajasta kiinni. Isä kertoili mm. asentaneensa laipion villat ensin rakennusmiesten ohjeiden mukaan ja päivä oli paistanut kun altapäin oli lopputulosta tiiraillut ??? No uudestaan oman maun mukaan tehden oli sitten tullut tiivis. Taisi eristettäkin tulla enemmän kuin direktiivit oli määränneet. Moni rakentaja on myös kaukaa viisaasti jättänyt aikakauden muotimateriaalit käyttämättä ja luottanut vanhoihin hyviin aineisiin joista on kokemuksia pidemmältä aikaa.
Monta muutakin kohtaa tuli remontissa esille, missä olisi voinut helposti oikaista ja nopeuttaa rakentamista, mut onneksi oli maltettu tehdä huolella. Negatiivisia esimerkkejä on tullut vastaan runsaasti, kun olen ollut mukana remontoimassa velipoikien hankkimia asuntoja ruuhka-suomessa. Aivan karmeaa jälkeä löytynyt jopa 80 luvun lopulla rakennetuista asunnoista. Eniten suututtaa noissa perusasioista luistaminen, mm. salaojat on tekemättä. Onneksi ei ole sattunut hometaloa kohdalle, hyvät tsäänssit olis ollut olemassa.
-
Tosin kyllähän niitä rakennusvirheitä löytyy vanhoistakin, vaikka heikoimmat yksilöt on tieytysti mädäntyneet ja purettu pois jo vuosikymmeniä sitten. Yleisimpänä ihmetyksen aiheena varmaan perustusten surkeus, pahimmissa tapauksissa on johonkin savimaalle haettu muutama pieni kivi nurkkiin ja sitten rakennettu talo siihen päälle. Jossain vaiheessa on sitten hirret maassa ja talo mennyttä.
-
Tuon sinun vainoharhaisuuden nimimerkin takana jätän omaan arvoon.
Jos olet tyytyväinen taloosi niin silloin on kaikki kunnossa ei muuta kuin hyvää talven jatkoa vaan. :D
Kaikkien onnettomampia taloja on purutalot ja vuorivillatalot 70-80 luvulta.
Purutalokin on hyvä, jos on hyvin tehty. Olimme parikymmentä vuotta sitten ostamassa (vaan jäi ostamatta, kun ei saatu entistä myytyä...) sodan jälkeen tehtyä ympärijuostavaa rintamamiestaloa, jota ei oltu korjattu yhtään. Vaan pidetty hyvin ja huollettu. Siitä talosta ei vainoharhaisinkaan kuntotarkastaja olisi löytänyt mitään moitittavaa. Joka suuntaan hengittävät ja "ei-kovin-paksut" rakenteet pysyvät kunnossa, jos niitä ei liialla vedellä rasiteta.
Petri
-
Kaikkien onnettomampia taloja on purutalot ja vuorivillatalot 70-80 luvulta.
Purutalokin on hyvä, jos on hyvin tehty. Olimme parikymmentä vuotta sitten ostamassa (vaan jäi ostamatta, kun ei saatu entistä myytyä...) sodan jälkeen tehtyä ympärijuostavaa rintamamiestaloa, jota ei oltu korjattu yhtään. Vaan pidetty hyvin ja huollettu. Siitä talosta ei vainoharhaisinkaan kuntotarkastaja olisi löytänyt mitään moitittavaa. Joka suuntaan hengittävät ja "ei-kovin-paksut" rakenteet pysyvät kunnossa, jos niitä ei liialla vedellä rasiteta.
Petri
[/quote]
Siihen aikaan riitti 4 tuuman runko purueristeellä ulkoseinäänkin,ei kyllä kastepisteet kiusannet eikä homeet kunhan katto oli kunnossa ja räystäsvedet pysyivät seinästä kaukana.
-
Mitä tulee kannattaako 80 luvulla rakennettua taloa korjata ,kannattaa jos ottaa huomioon sen että siitä ei saa uuden talon veroista ,mutta lähes sama raha menee kuin uuden rakentamiseen.Ikkunat pitää uusia .seiniin lisää vällyä,ulkovuori oli se mitä tahansa on purettava ja tuulensuojalevyt uusittava ne on jyrsijöiden tekemiä reikiä täynnä,tämänkin olen huomannut purkuhommissa.Putki ja viemärityöt nielevät rahnaa ylettömästi.
Jokainen tekee niin kuin haluaa tämä on saletti.
uudenaikaisessta pitää piikata pohjalaatat auki ja taas olllaan siinä että kokonaan purkaminen on helpompaa.
On siinä kyllä kieltämättä oma hommansa kärrätä kottikärryillä pari rekkakuormaa betonia, penkkasoraa, savea, tiiliä, tojalevyä, lasivillaa ja ties mitä muuta ulos kellarista ilta ja viikonloppuhommina.. ::)
-
Höyrysulku? Mitä se on, jotakin syötävää? Ei näissä 100- ja 150-vuotiaissa taloissa mitään sellaista ollut eikä ole laitettu. Sisäpinnalla on paneelia, lautaa, pinkopahvia, tapettia, puolipaneeli + tapettia ja sitä rataa. Mutta ei missään välissä mitään höyrynsulkua. Ei ole ollut alunperin, ei ole remonteissa laitettu eikä laiteta. Korkeintaan paperia voisi harkita.
Tässä talossa on hirret olleet aina esillä (no selvimmin näkyvän seinän alaosa on laudoitettu, on ne sen verran suuria että kelpaa esitelläkkin 8) Kalkittu niitä kyllä on aikoinaan, voin vain kuvitella kuinka rumalta se on näyttänyt. Seinät on jollain naavalla eristetyt saumoista, ulkolaudoituksen ja hirren välistä ei ole tarkempaa tietoa.
Noissa muissa vanhoissa taloissa taitaa kyllä myös olla hirret laudoituksen takana.
-
Höyrysulku? Mitä se on, jotakin syötävää? Ei näissä 100- ja 150-vuotiaissa taloissa mitään sellaista ollut eikä ole laitettu. Sisäpinnalla on paneelia, lautaa, pinkopahvia, tapettia, puolipaneeli + tapettia ja sitä rataa. Mutta ei missään välissä mitään höyrynsulkua. Ei ole ollut alunperin, ei ole remonteissa laitettu eikä laiteta. Korkeintaan paperia voisi harkita.
Tässä talossa on hirret olleet aina esillä (no selvimmin näkyvän seinän alaosa on laudoitettu, on ne sen verran suuria että kelpaa esitelläkkin 8) Kalkittu niitä kyllä on aikoinaan, voin vain kuvitella kuinka rumalta se on näyttänyt.
Kalkituksella on voitu hakea tilaan valoisuutta? Ja toinen juttu on se että paljas hirsiseinähän on ollut aikanaan varsin rahvaanomainen, tapetointi kallista ja tuolla kalkituksella on saatettu luoda vauraampaa vaikutelmaa?
-
Uusintakalkituksella on saatu kivasti kärpäsen paskat peitettyä.
-
Oletteko tehneet Älvby-taloja?
Jos vertaa Kastellin Economy 105 ja ruotsin vastaavaa,on hintaeroa 13000e.
Mutta älväriin ei saa vesikiertolattialämpöä.
Ja maalämmön saapi siten jättää pois laskuista.
Onko muuta tuntumaa?
-
Oletteko tehneet Älvby-taloja?
Jos vertaa Kastellin Economy 105 ja ruotsin vastaavaa,on hintaeroa 13000e.
Mutta älväriin ei saa vesikiertolattialämpöä.
Ja maalämmön saapi siten jättää pois laskuista.
Onko muuta tuntumaa?
Itsellä ei oo ku ennakkoluuloja...
Velipojan kanssa tehtiin hänell JukkaTaloa kymmenisen vuotta sitten. Siihen naapuri aloitti rakentamisen jotain ehkä puoltoista vuotta meidän jälkeen ja silti muutti ennen... :) Kun älvärin paketti tuli ajoin sitä pystytystä erikseen oikein aamusta katsomaan. Ihan ok homma, kun muutamat reunaehdot hyväksyy. Pystyssä oli ainakin viimeksi kun sielläpäin kävin (=viime vuonna) :)
Joskus siinä velipojan mukuloitten juhlissa nähty isäntää, ei oo moittinu. Perustushan siinä aikanaan oli vähän heppoisen oloinen, ainakin velipojan talon betonielementtiperustukseen verrattuna.
-
Tosin kyllähän niitä rakennusvirheitä löytyy vanhoistakin, vaikka heikoimmat yksilöt on tieytysti mädäntyneet ja purettu pois jo vuosikymmeniä sitten. Yleisimpänä ihmetyksen aiheena varmaan perustusten surkeus, pahimmissa tapauksissa on johonkin savimaalle haettu muutama pieni kivi nurkkiin ja sitten rakennettu talo siihen päälle. Jossain vaiheessa on sitten hirret maassa ja talo mennyttä.
aina ei ole kysymyksessä tyhmyydestä johtuva virhe, meidän kylällä on taloja joiden perustukseen on sodan jälkeen saanut vain yhden säkin sementtiä, näin ainakin vanhat miehet kertoo....
-
Tosin kyllähän niitä rakennusvirheitä löytyy vanhoistakin, vaikka heikoimmat yksilöt on tieytysti mädäntyneet ja purettu pois jo vuosikymmeniä sitten. Yleisimpänä ihmetyksen aiheena varmaan perustusten surkeus, pahimmissa tapauksissa on johonkin savimaalle haettu muutama pieni kivi nurkkiin ja sitten rakennettu talo siihen päälle. Jossain vaiheessa on sitten hirret maassa ja talo mennyttä.
aina ei ole kysymyksessä tyhmyydestä johtuva virhe, meidän kylällä on taloja joiden perustukseen on sodan jälkeen saanut vain yhden säkin sementtiä, näin ainakin vanhat miehet kertoo....
Oman talon perustuksissa ei taida olla sitä säkkiäkään sementtiä. vaan savilaastilla on pykästy. Rakennuspaikka vaan on sellainen että eipä se tarviikkaan kummempaa. Olenkin rak.tarkastajalle maininnut nykysäädöksistä että pitää mennä 800mm maanalle perustukset jotta hyväksyvät. Pihalla seisoo vuosisadan alussa luonnokivistä tehty navetta ja harja lankasuorassa vaikka kohta 20v ollut kylmillään. eikä varmasti ole 800mm kaivettu maansisään ;D Kyllä se rakennuksen paikalla on väliä ei tarpeilla.
-
Kalkituksella on voitu hakea tilaan valoisuutta? Ja toinen juttu on se että paljas hirsiseinähän on ollut aikanaan varsin rahvaanomainen, tapetointi kallista ja tuolla kalkituksella on saatettu luoda vauraampaa vaikutelmaa?
No tuskinpa reilut 150v sitten on juuri tapetteja taputeltu seiniin ;D Valoisuutta varmaan haettu joo ainakin kun järjellä ajattelee, ei silloin aikoinaan kovin paljon sähköjä ollut ???
Siitä mulla ei oo tietoa että millaisena noita seiniä on alunperin pidetty.
Tuskimpa aikoinaan kylän suurimmalla talolla on paljon tarvinnut vauraampaa kuvaa luoda ::) Puutavaran puutteesta laudoituksen poisjättö ei ainakaan ole voinut olla kiinni ;D
-
Kalkituksella on voitu hakea tilaan valoisuutta? Ja toinen juttu on se että paljas hirsiseinähän on ollut aikanaan varsin rahvaanomainen, tapetointi kallista ja tuolla kalkituksella on saatettu luoda vauraampaa vaikutelmaa?
No tuskinpa reilut 150v sitten on juuri tapetteja taputeltu seiniin ;D
Kyllä niitä tapetteja on 1800-luvun puolivälissä jo hyvinkin laitettu seinille.
Noihin aikoihin alkoi ihan teollisen mittakaavan tapettivalmistus, muuten tapetti itsessään on tosi vanha keksintö.
-
Oletteko tehneet Älvby-taloja?
Jos vertaa Kastellin Economy 105 ja ruotsin vastaavaa,on hintaeroa 13000e.
Mutta älväriin ei saa vesikiertolattialämpöä.
Ja maalämmön saapi siten jättää pois laskuista.
Onko muuta tuntumaa?
Älvari saa kilpailuetua siitä että rakentajan vaihtoehdot suunnittelun suhteen rajataan melko minimiin ja siten saadaan rakentamista suoraviivaistettua. Itte mitä olen noita taloja mm. messuilla kattellu, niin vähän sellainen grynderitalon tunnelma tulee käytetyistä ratkaisuista. Ensimmäisen omakotitalon rakentajalle voi älvari tuntua hyvältä ja sitä se varmaan monelle onkin, mutta toista tai kolmatta taloaan rakentavat tuskin sitä valitsevat. Muunteluvaihtoehtojen rajallisuus tai muutoksien hinta syö äkkiä älvarin edullisuuden ja ollaan siinä pisteessä että joku Jukkatalo tai Kastelli tuntuu paljon fiksummalta. Toki pro ratkaisu on tehdä pitkästä tavarasta...
Noissa mallitaloissa joissa hinta on puristettu minimiin, on yleensä ongelmia keittiön ja KHH tilankäytön suhteen. Myös vaatteiden säilytys on ajateltu usein pelkästään irtokaappien varaan. Makuuhuoneetkin sellaisia perssilmättömän kokoisia, hyvä jos sängyn lisäksi kirjoituspöytä mahtuu tuoleineen samaan huoneeseen.
-
Yksi maaseutuympäristössä melko ratkaiseva ero älväreissä on useimpiin muihin se että savupiippua tai mitään puulla toimivaa lämmitintä niinhin ei saa. Mahdollisen sähkökatkon kohdalla voi hieman v:tuttaa.
-
Yksi maaseutuympäristössä melko ratkaiseva ero älväreissä on useimpiin muihin se että savupiippua tai mitään puulla toimivaa lämmitintä niinhin ei saa. Mahdollisen sähkökatkon kohdalla voi hieman v:tuttaa.
Miksi ei saa ? Mallikuvissa ja muutamassa paikkakunnalla olevassa näkyy käytetyn ainakin IKI-harkkopiippua, joka voi tukeutua varaavaan uuniin osaksi. Pitäähän ison varaavan uunin laatta missä tahansa talossa valmistella valmiiksi.
Meillä ei ole Älvsbyhusia, ei sukulaisillakaan, mutta pisti silmään tuo tieto, koska tiedän tulisijoja olevan niissä.
-SS-
-
Toki pro ratkaisu on tehdä pitkästä tavarasta...
Amatööri ei muuten useinkaan ymmärrä että kuinka helppo, nopea ja halpa osuus talonrakentamisessa on tuo rungon lyöminen pystyyn pitkästä tavarasta. Vasta sen jälkeen alkaa oikeasti kulumaan työtä, aikaa ja rahaa..
Toki rungon pystytykseen tarvitaan työmaalle muitakin, yksin tuo vaihe ei oikein onnistu. Ns riittävä määrä osaavaa porukkaa ja talossa on runko pystyssä ja katto päällä yhden päivän aikana pitkästäkin tavarasta tehtynä.
-
(http://www.harmaair.com/data/www/images/Kuva%201(7).png)
Tommosta korsteenia on asenneltu.
-
Yksi maaseutuympäristössä melko ratkaiseva ero älväreissä on useimpiin muihin se että savupiippua tai mitään puulla toimivaa lämmitintä niinhin ei saa. Mahdollisen sähkökatkon kohdalla voi hieman v:tuttaa.
Miksi ei saa ? Mallikuvissa ja muutamassa paikkakunnalla olevassa näkyy käytetyn ainakin IKI-harkkopiippua, joka voi tukeutua varaavaan uuniin osaksi. Pitäähän ison varaavan uunin laatta missä tahansa talossa valmistella valmiiksi.
Ainakaan talomalleissa yhdessäkään ei ole piirutuksissa tai 3D-kuvissa piippua tai tulisijoja. Ilmeiseti itse erikseen rakentamalla sekin sitten on mahdollista. Näköjään muutaman valmiin talon fiilistelykuvassa oli savupiippujakin.
-
Yksi maaseutuympäristössä melko ratkaiseva ero älväreissä on useimpiin muihin se että savupiippua tai mitään puulla toimivaa lämmitintä niinhin ei saa. Mahdollisen sähkökatkon kohdalla voi hieman v:tuttaa.
Miksi ei saa ? Mallikuvissa ja muutamassa paikkakunnalla olevassa näkyy käytetyn ainakin IKI-harkkopiippua, joka voi tukeutua varaavaan uuniin osaksi. Pitäähän ison varaavan uunin laatta missä tahansa talossa valmistella valmiiksi.
Ainakaan talomalleissa yhdessäkään ei ole piirutuksissa tai 3D-kuvissa piippua tai tulisijoja. Ilmeiseti itse erikseen rakentamalla sekin sitten on mahdollista. Näköjään muutaman valmiin talon fiilistelykuvassa oli savupiippujakin.
Tässä taitaa olla suunnilleen kilometrin sisällä kaks älvbytaloa, ja kummassakin piippu, ja klapejakin pihalla näkynyt.
-
Yksi maaseutuympäristössä melko ratkaiseva ero älväreissä on useimpiin muihin se että savupiippua tai mitään puulla toimivaa lämmitintä niinhin ei saa. Mahdollisen sähkökatkon kohdalla voi hieman v:tuttaa.
Miksi ei saa ? Mallikuvissa ja muutamassa paikkakunnalla olevassa näkyy käytetyn ainakin IKI-harkkopiippua, joka voi tukeutua varaavaan uuniin osaksi. Pitäähän ison varaavan uunin laatta missä tahansa talossa valmistella valmiiksi.
Ainakaan talomalleissa yhdessäkään ei ole piirutuksissa tai 3D-kuvissa piippua tai tulisijoja. Ilmeiseti itse erikseen rakentamalla sekin sitten on mahdollista. Näköjään muutaman valmiin talon fiilistelykuvassa oli savupiippujakin.
Itse olen kuullut sellaisen tapauksen Älväristä, että rakennusmiehet teki piipun reiän katolle peltiin rälläkällä. Ei kuulemma syttyny, mutta saatto olla aluskate mielenkiintoisen näköinen. ::) Muutenkin ovat kuulemma rakennusmiehet putkimiehiä ja sähkömiehiä yms. :o
-
Yksi maaseutuympäristössä melko ratkaiseva ero älväreissä on useimpiin muihin se että savupiippua tai mitään puulla toimivaa lämmitintä niinhin ei saa. Mahdollisen sähkökatkon kohdalla voi hieman v:tuttaa.
Miksi ei saa ? Mallikuvissa ja muutamassa paikkakunnalla olevassa näkyy käytetyn ainakin IKI-harkkopiippua, joka voi tukeutua varaavaan uuniin osaksi. Pitäähän ison varaavan uunin laatta missä tahansa talossa valmistella valmiiksi.
Ainakaan talomalleissa yhdessäkään ei ole piirutuksissa tai 3D-kuvissa piippua tai tulisijoja. Ilmeiseti itse erikseen rakentamalla sekin sitten on mahdollista. Näköjään muutaman valmiin talon fiilistelykuvassa oli savupiippujakin.
Vanhoissa rossipohjataloissakin tulisijalla on oma erillinen perustus, eivätkä piipun ja uuniperustuksen osat koske talon rakenteisiin, eli lankkulattia "kiertää" sen uunin perustuksen. Älvsbyhusin osalta pohjatöiden yhteydessä varataan takan paikalle esim. hiekalla täytetty perustuskaivo, jossa on valettu laatta kantena, ja talon tullessa nosturilla paikalleen, on elementin pohjassa reikä, jonka kohdalle lattiatasoon jatketaan uunin petiä harkoilla. Näin on minulle kerrottu. Schiedelit ja muut kevytpiiput menevät kyllä valmiinkin talon katosta läpi aika yksinkertaisesti, työvaiheita ei ole yhtään ennempää eikä vähempää kuin muissakaan taloissa.
Toisaalta, esim. Uuniseppien Balladi-uuni on vain noin 400 kg painava, menee puulattiallakin. Lämmittää mukavasti 30-50 -neliöisen huoneen 12-16 tunniksi, ja toimii juurikin hätälämmitysjärjestelmänä.
Mutta yhteenvetona, parakkimaista Älvsbyhusia ei arvosteta, sitä jopa vihataan laajasti omakotirakentajien keskuudessa, eli en nyt puolustele enempää, ettei tule käsitystä, että olisin jokin intressiryhmä tässä asiassa. Mutta siis uunin osalta, meillä on tässä "pitkästä tavarasta tehdyssä" asunnossa kakluuni, jota ei ollut asunnon alkuperäistoimituksessa, eikä varsinaisessa suunnitelmassakaan, mukana, teetettiin se itse, tietenkin sovittaen muuhun rakennustoimintaan, esimerkiksi katsottiin, missä on kattotuolit ja suunnitellut reevaukset ja kävelysillat. Sähkömiesten johdot näkyivät valmiiksi, koska ei ollut vielä puhallusvilloja. Perustus, palonsuojalevyt ja palovilla seiniin uunin nurkkaan, harkkopiipun muuraus, välikaton läpivienti ja eristys sekä vesikaton läpivienti ja pellitys. Yksi urakoitsija teki nuo alusta loppuun, pohjalaattaa lukuunottamatta, johon paikkaan tilattiin paksunnos lattian valuvaiheessa.
-SS-
-
(http://www.harmaair.com/data/www/images/Kuva%201(7).png)
Tommosta korsteenia on asenneltu.
Onko noi kuvat piilopornografiaa :-\
-
Mutta yhteenvetona, parakkimaista Älvsbyhusia ei arvosteta, sitä jopa vihataan laajasti omakotirakentajien keskuudessa, eli en nyt puolustele enempää, ettei tule käsitystä, että olisin jokin intressiryhmä tässä asiassa. Mutta siis uunin osalta, meillä on tässä "pitkästä tavarasta tehdyssä" asunnossa kakluuni, jota ei ollut asunnon alkuperäistoimituksessa, eikä varsinaisessa suunnitelmassakaan, mukana, teetettiin se itse, tietenkin sovittaen muuhun rakennustoimintaan, esimerkiksi katsottiin, missä on kattotuolit ja suunnitellut reevaukset ja kävelysillat. Sähkömiesten johdot näkyivät valmiiksi, koska ei ollut vielä puhallusvilloja. Perustus, palonsuojalevyt ja palovilla seiniin uunin nurkkaan, harkkopiipun muuraus, välikaton läpivienti ja eristys sekä vesikaton läpivienti ja pellitys. Yksi urakoitsija teki nuo alusta loppuun, pohjalaattaa lukuunottamatta, johon paikkaan tilattiin paksunnos lattian valuvaiheessa.
-SS-
Voiskohan jopa sanoa hieman rumasti, että jos ei oikein ymmärrä talonrakentamisesta eikä varsinkaan että mikä niissä kalliimmissa taloissa maksaa, on silloin helppo valita alvsbytalo varsinkin ensimmäiseksi omakotiasunnoksi. Siihen vielä Ikea kalusteet, niin on kuin piste I:n päälle...
Onhan se talonrakennusprojekti kaikkinensa aika monimutkainen kokonaisuus, mutta täysin ammattimiehen hallittavissa. Hyvän rakennusporukan kun saa kasattua, niin viikossa syntyy paljon valmista kun logistiikka toimii ja homma on suunniteltu paperilta asti valmiiksi.
-
Niinhän se yksikin timpuri totesi, kun osui melko sadekurainen rakennusaika, että "eihän se villa ennen sinne oleennu, vasta kun on kuus sadetta saanu".
-SS-
-
Yksi maaseutuympäristössä melko ratkaiseva ero älväreissä on useimpiin muihin se että savupiippua tai mitään puulla toimivaa lämmitintä niinhin ei saa. Mahdollisen sähkökatkon kohdalla voi hieman v:tuttaa.
Miksi ei saa ? Mallikuvissa ja muutamassa paikkakunnalla olevassa näkyy käytetyn ainakin IKI-harkkopiippua, joka voi tukeutua varaavaan uuniin osaksi. Pitäähän ison varaavan uunin laatta missä tahansa talossa valmistella valmiiksi.
Ainakaan talomalleissa yhdessäkään ei ole piirutuksissa tai 3D-kuvissa piippua tai tulisijoja. Ilmeiseti itse erikseen rakentamalla sekin sitten on mahdollista. Näköjään muutaman valmiin talon fiilistelykuvassa oli savupiippujakin.
Itse olen kuullut sellaisen tapauksen Älväristä, että rakennusmiehet teki piipun reiän katolle peltiin rälläkällä. Ei kuulemma syttyny, mutta saatto olla aluskate mielenkiintoisen näköinen. ::) Muutenkin ovat kuulemma rakennusmiehet putkimiehiä ja sähkömiehiä yms. :o
Tämä rälläkkäjuttu on kyllä tosi,koska älvin kattoon ei paketissa ole mitään läpivientejä.
Älvi nousee äkkiä,siksi minä sitä olen ajatellut ja köyhälle halvempi hinta on hyvä.
Mutta lainallahan näitä tehdään.
Olen eilen ollut Helmitaloon yhteydesssä,tehdas ei olisi hirmu kaukana ja Helmessä on lattialämmölle mahdollisuus(vesikierto).
-
(http://www.harmaair.com/data/www/images/Kuva%201(7).png)
Tommosta korsteenia on asenneltu.
Huomasit piilomerkityksen. :)
-
Yksi maaseutuympäristössä melko ratkaiseva ero älväreissä on useimpiin muihin se että savupiippua tai mitään puulla toimivaa lämmitintä niinhin ei saa. Mahdollisen sähkökatkon kohdalla voi hieman v:tuttaa.
Miksi ei saa ? Mallikuvissa ja muutamassa paikkakunnalla olevassa näkyy käytetyn ainakin IKI-harkkopiippua, joka voi tukeutua varaavaan uuniin osaksi. Pitäähän ison varaavan uunin laatta missä tahansa talossa valmistella valmiiksi.
Ainakaan talomalleissa yhdessäkään ei ole piirutuksissa tai 3D-kuvissa piippua tai tulisijoja. Ilmeiseti itse erikseen rakentamalla sekin sitten on mahdollista. Näköjään muutaman valmiin talon fiilistelykuvassa oli savupiippujakin.
Itse olen kuullut sellaisen tapauksen Älväristä, että rakennusmiehet teki piipun reiän katolle peltiin rälläkällä. Ei kuulemma syttyny, mutta saatto olla aluskate mielenkiintoisen näköinen. ::) Muutenkin ovat kuulemma rakennusmiehet putkimiehiä ja sähkömiehiä yms. :o
Tämä rälläkkäjuttu on kyllä tosi,koska älvin kattoon ei paketissa ole mitään läpivientejä.
Ei varmaan olekaan mutta kyllä ne reiät tuollaisessa paikassa pitää tehdä jollain muulla vekottimella kuin rälläkällä.
-
Toki pro ratkaisu on tehdä pitkästä tavarasta...
Amatööri ei muuten useinkaan ymmärrä että kuinka helppo, nopea ja halpa osuus talonrakentamisessa on tuo rungon lyöminen pystyyn pitkästä tavarasta. Vasta sen jälkeen alkaa oikeasti kulumaan työtä, aikaa ja rahaa..
Toki rungon pystytykseen tarvitaan työmaalle muitakin, yksin tuo vaihe ei oikein onnistu. Ns riittävä määrä osaavaa porukkaa ja talossa on runko pystyssä ja katto päällä yhden päivän aikana pitkästäkin tavarasta tehtynä.
Noh liioitella voi jokainen tyylillään. Tietty jos on jehovat rakentamassa, eiks ne tee pävässä temppelinsä valmiiksi. ;D
-
Ainakaan talomalleissa yhdessäkään ei ole piirutuksissa tai 3D-kuvissa piippua tai tulisijoja. Ilmeiseti itse erikseen rakentamalla sekin sitten on mahdollista. Näköjään muutaman valmiin talon fiilistelykuvassa oli savupiippujakin.
Itse olen kuullut sellaisen tapauksen Älväristä, että rakennusmiehet teki piipun reiän katolle peltiin rälläkällä. Ei kuulemma syttyny, mutta saatto olla aluskate mielenkiintoisen näköinen. ::) Muutenkin ovat kuulemma rakennusmiehet putkimiehiä ja sähkömiehiä yms. :o
Tämä rälläkkäjuttu on kyllä tosi,koska älvin kattoon ei paketissa ole mitään läpivientejä.
[/quote]
Ei varmaan olekaan mutta kyllä ne reiät tuollaisessa paikassa pitää tehdä jollain muulla vekottimella kuin rälläkällä.
[/quote]
Myöskin ilmastointiputkien katksisu rälläkällä on kieletty, vaikka näkeehän sitä vielä tehtävän. Nakertajat ovat kuulemma kalliita???
-
Rälläköinti polttaa sinkitystä ja maalia senverran että saa ruoste alkunsa..
-
Vanha ketju mutta .... tämä hymyilytti ;)
http://www.youtube.com/watch?v=xYnl-ZQpD-Q