Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Turvenuijat huomio!  (Luettu 7970 kertaa)

Courtney1

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7726
  • I'm not bad, I'm just drawn that way.
Turvenuijat huomio!
Nonii, eli kävipä näin, että Courtney teki piiiiitkät vuokrasopimukset peltoihin, jotka pääosin turve/suopeltoja. Käytännön kokemuksia kaipaisin, kun olen pienessä päässäni pohtinut josko laittaisin ne nurmi+typensitojakasvi -seoksella jatkossa ihan nurmirehutuotantoon, lhp tai riistapelto ei tule olemaan vaihtoehto, kun tarvii saada lisää säiliörehua, kun elukkamäärätkin tulee kasvamaan...mut se on toinen tarina... Millä kasvivalinnoilla saisi kantavuutta peltoihin, eli millaisia kasvivalintoja te muut "turvenuijat" olette käyttäneet? Mikä typensitojakasvi toimii kokonaisedullisesti mielestänne parhaiten? Miten uudistelette tälläisiä märkiä plutakoita, onnistuuko tavallaan jatketulla paikkauskylvöllä, vanha nurmi kuitenkin merkittävästi parantaa maan kantavuutta?  ??? Kokemusta ei ole kuin viljoista turvemailla ja se on kyllä syvältä ja suolesta se vaihtoehto kans!
Curtni1 on typerä, suorastaan vastenmielinen idiootti, kun ei erota työtätehnyttä työtävieroksuvasta.

Rehuukko

  • Vieras
Vs: Turvenuijat huomio!
Juolavehnä syväjuurisena ja sitkeänä kasvina lisää turveaan kantavuutta :P

Courtney1

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7726
  • I'm not bad, I'm just drawn that way.
Vs: Turvenuijat huomio!
Juolavehnä syväjuurisena ja sitkeänä kasvina lisää turveaan kantavuutta :P
Tuo nyt lukee jo oppikirjoissa  :-*
Curtni1 on typerä, suorastaan vastenmielinen idiootti, kun ei erota työtätehnyttä työtävieroksuvasta.

nautafarmari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1865
Vs: Turvenuijat huomio!
No, noissa ei taida olla muuta vaihtoehtoa ku niittää kuivana aikana. Timotei-nurminataa kasvaa, märällä kelillä ei mitään asiaa.

Courtney1

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7726
  • I'm not bad, I'm just drawn that way.
Vs: Turvenuijat huomio!
No, noissa ei taida olla muuta vaihtoehtoa ku niittää kuivana aikana. Timotei-nurminataa kasvaa, märällä kelillä ei mitään asiaa.
Se käytännön tieto olis nyt oikeestaan kaikista kiinnostavin, miten pitkäksi pystyy järkevillä satotasoilla ton nurmen uudistusvälin venyttämään paikkaus- tms kylvöillä? kokemuksia? Mitäs mieltä Bögballe-kylväjät, olisko se tähän toimivin ratkaisu?
Curtni1 on typerä, suorastaan vastenmielinen idiootti, kun ei erota työtätehnyttä työtävieroksuvasta.

halavatun pakana

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 426
Vs: Turvenuijat huomio!
Ainakaan minä en ole onnistunut käyttämään typensitojakasveja suolla,paskaa,paskaa ja paskaa.Ja kalkkia kenties saveaminen. :-\

Jos kalkita ei ole pakko,eikä pelto porkkaannu,mielestäni ei ole ylärajaa nurmen iän venyttämisessä.Ja voihan sen uusia myrkyttämällä entisen pois ja kylvämällä uuden sen selkään,onnistuu,varsinkin syksyllä,jolloin kosteus piisaa. :)

Tuo saveaminen on erittäin hyvä perusparannus turvemaalle,nopeuttaa lahoamista huomattavasti.Jo kolmenkymmenen vuodenpäästä turpeesta tulee mustaa multaa,mun mielestä parasta peltomaata.Kunhan salaojan ojavali on 8m. 8)

Courtney1

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7726
  • I'm not bad, I'm just drawn that way.
Vs: Turvenuijat huomio!
Ainakaan minä en ole onnistunut käyttämään typensitojakasveja suolla,paskaa,paskaa ja paskaa.Ja kalkkia kenties saveaminen. :-\

Jos kalkita ei ole pakko,eikä pelto porkkaannu,mielestäni ei ole ylärajaa nurmen iän venyttämisessä.Ja voihan sen uusia myrkyttämällä entisen pois ja kylvämällä uuden sen selkään,onnistuu,varsinkin syksyllä,jolloin kosteus piisaa. :)

Tuo saveaminen on erittäin hyvä perusparannus turvemaalle,nopeuttaa lahoamista huomattavasti.Jo kolmenkymmenen vuodenpäästä turpeesta tulee mustaa multaa,mun mielestä parasta peltomaata.Kunhan salaojan ojavali on 8m. 8)


Siis nyt meni vahvasti maataloushistorian muisteluksi...oletko siis vielä käyttänyt saveamista vai joskus vuonna Elvis savettu niitä sinun turvepeltoja  ??? Luulen, että noitakin peltoja hiukan savettu (vai savetettu, miten lie taipuu?) vielä joskus about 50-60 -luvuilla, savihaudoista päätellen. Onhan se ennen ollut varmasti ankeeta duunia, mut pienessä mittakaavassa vois ihan hyvin testata nykyaikasilla vehkeillä, kaivuria vaan peliin! Mielenkiintoisia tietoja, kiitos  :)
Curtni1 on typerä, suorastaan vastenmielinen idiootti, kun ei erota työtätehnyttä työtävieroksuvasta.

kujala

  • Vieras
Vs: Turvenuijat huomio!
Ei se pelkkä ojaväli, mutta myös pellon pinnan korkeus viereiseen vesistöön.
Pienet suopellot kovan maan välissä pahimpia, pohjavettä tunkee joka puolelta.
Saveus ok, joko kaivurilla kärryyn tai sitten viereisiltä töppyröiltä kyntö+lanaus.
Savikuoppia, tai kuten meilläpäin sanotaan saviläpiä ei kannata tehdä jollei kaipaa rantatontteja. Meidän pelloilla niitä oli siellä täällä rinteissä, olen tasannut ne takaisin pelloksi.
Ei kannata kovasti jauhaa ja kuivatella suota yli tarpeen, kuivatus ja maatuminen pudottaa sen pintaa vääjäämättä.
Ja ellei Courtney ole vielä kyntänyt suopeltoa, voi pinnan alla piillä vielä yksi yllätys, töisevä sellainen...

Nurmen uusinta olisi varminta tehdä glyfolla ja suorakylvöllä, jos on pelko kantavuuden menetyksestä. Ehkä tekisin tuon alkukesästä.
Kuiva suo kyntämällä.
Pelkkä täydennyskylvö tuo juolaongelman.

bdr-529

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7460
Vs: Turvenuijat huomio!
Ainakaan minä en ole onnistunut käyttämään typensitojakasveja suolla,paskaa,paskaa ja paskaa.Ja kalkkia kenties saveaminen. :-\

Jos kalkita ei ole pakko,eikä pelto porkkaannu,mielestäni ei ole ylärajaa nurmen iän venyttämisessä.Ja voihan sen uusia myrkyttämällä entisen pois ja kylvämällä uuden sen selkään,onnistuu,varsinkin syksyllä,jolloin kosteus piisaa. :)

Tuo saveaminen on erittäin hyvä perusparannus turvemaalle,nopeuttaa lahoamista huomattavasti.Jo kolmenkymmenen vuodenpäästä turpeesta tulee mustaa multaa,mun mielestä parasta peltomaata.Kunhan salaojan ojavali on 8m. 8)



Siis nyt meni vahvasti maataloushistorian muisteluksi...oletko siis vielä käyttänyt saveamista vai joskus vuonna Elvis savettu niitä sinun turvepeltoja  ??? Luulen, että noitakin peltoja hiukan savettu (vai savetettu, miten lie taipuu?) vielä joskus about 50-60 -luvuilla, savihaudoista päätellen. Onhan se ennen ollut varmasti ankeeta duunia, mut pienessä mittakaavassa vois ihan hyvin testata nykyaikasilla vehkeillä, kaivuria vaan peliin! Mielenkiintoisia tietoja, kiitos  :)
Saveaminen on tosi hyvä konsti. Kalkkia ja paskaa lisäksi niin jo alkaa turve muuttua parhaimman laatuiseksi peltomaaksi. 30 vuotta on lyhyt aika pellon historiassa ja pian se hurahtaa ihmiseltäki jos on työn touhussa eikä alkaa vartoa ajan kulumista pellon pientareella.

Viimeksi muokattu: 13.06.10 - klo:17:22 kirjoittanut bdr-529

Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia, että olen oikeassa.

Courtney1

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7726
  • I'm not bad, I'm just drawn that way.
Vs: Turvenuijat huomio!
Ei se pelkkä ojaväli, mutta myös pellon pinnan korkeus viereiseen vesistöön.
Pienet suopellot kovan maan välissä pahimpia, pohjavettä tunkee joka puolelta.
Saveus ok, joko kaivurilla kärryyn tai sitten viereisiltä töppyröiltä kyntö+lanaus.
Savikuoppia, tai kuten meilläpäin sanotaan saviläpiä ei kannata tehdä jollei kaipaa rantatontteja. Meidän pelloilla niitä oli siellä täällä rinteissä, olen tasannut ne takaisin pelloksi.
Ei kannata kovasti jauhaa ja kuivatella suota yli tarpeen, kuivatus ja maatuminen pudottaa sen pintaa vääjäämättä.
Ja ellei Courtney ole vielä kyntänyt suopeltoa, voi pinnan alla piillä vielä yksi yllätys, töisevä sellainen...

Nurmen uusinta olisi varminta tehdä glyfolla ja suorakylvöllä, jos on pelko kantavuuden menetyksestä. Ehkä tekisin tuon alkukesästä.
Kuiva suo kyntämällä.
Pelkkä täydennyskylvö tuo juolaongelman.
Niin mikä se töisevä ylläri sitten on? Vai meinaatko niitä suomaasta nousevia puita?
Curtni1 on typerä, suorastaan vastenmielinen idiootti, kun ei erota työtätehnyttä työtävieroksuvasta.

Ojala

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6207
  • Edelläkävijä ajaa Variolla...
Vs: Turvenuijat huomio!
Valtavasti puita, kantoja, liekoja, juurakoita  :P

Vaaleeta maatumatonta rahkaa, pehmeetä, ei idä, ei kanna, ei kasva, kerrostunutta rahkaa
kuin virsikirjan sivuja , ne niitä ylläreitä on  :P
Köyhän täytyy ostaa vain parasta,
siksi Fendt... ;)
(Vanha saksalainen sananlasku)
ps. Totuudenpuhujaa harvoin kiitetään ;-)

kusti65

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 168
Vs: Turvenuijat huomio!
Ei tahdo typensitojat toimia noilla mailla. Ensin pitää ratkaista vesiongelma, ojan pohja pitää saada pohjamaahan asti ennen kuin vesi lähtee. Sitten paskaa ja kalkkia. Hyvä jos saisi vielä savea. Pieni määrä muuttaa pellon paljon viljeltävämmäksi.

Kyntämisen olen unohtanut kantojen ja puiden takia, jyrsimellä olen rikkonut pinnan ja kylvänyt siihen. Viime vuonna uusin tuollaisen maan, nyt korjataan ensimmäistä kertaa ruokohelpiä säilörehuksi. Sillä pitäisi olla vahva juuristo ainakin vanhempana. Kestää uusimatta vuosikausia, ei saa häviämään edes Roundupilla.

Courtney1

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7726
  • I'm not bad, I'm just drawn that way.
Vs: Turvenuijat huomio!
Joo, eipä tollasia entisiä suomaita varmaan kannata mihinkään SM-kyntöjen näyttämöksi tarjota  ;D
Curtni1 on typerä, suorastaan vastenmielinen idiootti, kun ei erota työtätehnyttä työtävieroksuvasta.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5278
Vs: Turvenuijat huomio!
Jos turvekerros ei ole mahdottoman paksu, niin savea (kivennäismaata) löytyy helposti, kun tekee avo-ojista tarpeeksi syviä. Tuttu Nivalassa kaivatti lähes kaksimetriset ojat, laskelmiensa mukaan sellainen 300 kuutiota/ha (eli kolmen sentin kerros) löytyi erittäin edullisesti. Ja sanoi, että muutti pellon viljeltävyyttä todella radikaalisti, myönteiseen suuntaan.

Kun kuivatus on kunnossa, niin typensitojat pärjäävät kaikki. Kosteuden vaivaamille lohkoille valkoapila lienee ainoa vaihtoehto. Ruotsissa vertailivat puna- ja valkoapilaa, 2 ja 3 niiton systeemillä. Valkoapila ja kolme niittoa on hyvä vaihtoehto, jos tarvitsee sulavaa karkearehua. Valkoapila kestää rönsyilevän kasvutapansa vuoksi typensitojakasveista parhaiten myös epäedullisia olosuhteita.

Petri

kujala

  • Vieras
Vs: Turvenuijat huomio!
Liekopuita tarkoitin kuten Ojala arvasikin.

Puna-apila on pärjäillyt täälläpäin soilla vuoden tai kaksi, mutta sitten harvenee. Sekä avo- että salaojapellolla.