Olen tässä tonkinut kotopeltoa, paikoin nousee liika märkää. Sellainen savipallomulta ei ole enää hedelmällistä, kun sitä aurinko vähän aikaa paahtaa. Mutta tämän siitä saa, kun sitä syysmuokkausta välttelee. Ei koskaan enää.

Kuluttelen aikaa levittämällä Y6:ta sängelle. On sitten valmiina äestettävissä maahan, eikä tarvitse kikkailla kylvökoneeseen suursäkkejä ja sovitella pieneen säiliöön vajaata suursäkkiä toisen kaveriksi. Pääosa lannasta kumminkin pintalevittämällä siinä puinnin alla, 150 kg N , pyritään 22% valkuaiseen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.05.24 - klo:13:17

Kosmos-syysohra ei talvehdi paikalla, jolla jopa Olivin-syysvehnä ja Ryhti-kaura(!) sekä italianraiheinä talvehtii.

-SS-

Kyllähän se vähän näin taitaa olla. Mieluusti kyllä kuulisin lisää kokemuksia viime talven talvehtimisesta, jos jollakulla vain sellaisia on jakaa.

Tämä selvä. Syyskylvöisen kasvin talvehtiminen viihtymisen reuna-alueilla onnistuu silloin hyvin, kun itsellä ei sitä ole kylvössä, mutta naapureilla on. Kannattaa tarkkailla, kyseinen satoennuste toimii paljon paremmin kuin kaiken maailman lajikekokeet.

Siksi kannattaa jossakin vaiheessa pyrkiä keräämään TOS-siementä riittävästi, jotta voi laittaa loton vetämään joka ikinen vuosi.

Joskus 1990-luvulla joutui lottoamaan puoli vuosikymmentä peräjälkeen, jotta yksi talvehtiminen onnistui, paitsi että märkä elokuu pilasi senkin suursadon sitten.

-SS-

Ei niitä koneita nyt niin paljon tule, kun kylässä on enintään kolme kunnollisen kokoista maatilaa, jotka keskenään shoppailevat lisämaita sitten.

Semmoisiakin paikkakuntia on, jossa liikkuu vain yhden tilan rumpupuimuri  ym. , koneet vaihtuvat todennäköisesti leasingkaudesta toiseen.

-SS-

Kosmos-syysohra ei talvehdi paikalla, jolla jopa Olivin-syysvehnä ja Ryhti-kaura(!) sekä italianraiheinä talvehtii.

-SS-

Nollautuuko viljelykiertovaatimus kun pellon vuokralainen vaihtuu viime vuodesta?

Ei nähtävästi: Loimaan viljelijäkoulutuksesta:

"Peltolohkojen hallinnan muutokset eivät vaikuta [vuotuiseen viljelykierto]vaatimukseen
 Uusilta hallintaan tulleilta lohkoilta selvitettävä edellisen vuoden kasvit"

https://www.loimaa.fi/wp-content/uploads/2024/04/aktiivivilj-yleista-ehdollisuus.pdf
-kalvo nro 11

-SS-

Takatalvea odotellessa, kannattais vähintään tasuria käyttää muokatuilla lohkoilla. Maat kuivaa ihan hullusti. Kovimmat töyryt alkaa olla pohjalta melko harmaita.

On eri asia, jos on 27 astetta lämmintä ja tuulispäät pyöri.ttävät pölypatsaita, verrattuna siihen, että on 10 asteen kolea päivä, yön jälkeen maa kuurassa.

Aika mustaa savipallosta vielä nousee näistä kylvöille ostetuista siipiterä-äkeistä.

-SS-

Jos tosiaan on Epos-kevätvehnää, se oikeastaan välttämättä tarvitsee orastumisen aikaan  räntäsateisen viikon. Sitten ei voi jättisatoa estää.  Muista kotrenvahvistus, lakoaa silloin herkästi, kun kasvu on syysvehnämäistä. Taudinkestävä Epos ei ehkä enää ole, joten täysi tautiohjelma mukaan.

Kahtena kuumana keväänä Epos ei pärjännyt edes Zebralle.

-SS-

Mustiolla sänkiäestimet liikkeellä. Varmaan uusia Väderstad Ferox äkeitä tullut maakuntaan. Kovin mustaa pallukkaa oli pellon pinnalla. Kaipa se jotakin 120 päivän kevätvehnää sitten oli. Aikaisemmilla lajikkeilla ei kiirettä, kun ensi viikon sää alkaa tarkentua, näyttää kopiolta 2023 toukokuun alun säästä.

-SS-

-SS-

Tuo Tero & Nina -projekti ei ole Kokoomusta nähnytkään. Mukana on kierrellyt pääkaupunkiseudun julkkis- ja fitnesspiirejä ja tosi-TV- tähtiä, baarikärpäsiä ja BB-osallistujia. Rahaa siis ei kellään ole ollut, eikä tulevaisuudessakaan ole. Erilaiset vitamiiniverkostopyramidit tulevat mieleen.

-SS-

Syysvehnä talvehtii huonommin pintavesien vaivaamalla alueella. Rinteissä ja kuperilla töyräillä oras on mainiota. Syysvehnän oraitten jälkeen tulevat käsittelyvuoroon notkelmat, joissa vesi viihtyy. Siksi ei pääsekään heti jatkamaan äestyksillä, vaikka hermo jo vetäisi kylvöille.

-SS-

Maanantaina tullut vähäinen tihkusade liuotti lannoitteita, ja oraat virkistyivät jo yli yön.


Kuva: Aspekt syysvehnä, savikynnökseen pintalevitettynä ja varpajyrä-äkeellä sekoitettuna


Kuva: Ceylon syysvehnä, pahnaliejussa kasvaneena, ero kynnökselle levitettyyn on selvä

Mutta nyt tähdätään rehuvehnäsopimuksen täyttymiseen, ja myöhemmin kesällä jos näyttää mahdolliseslta, voi yrittää nostaa valkuaista yhteentoista.

-SS-

Meitsi lähtee perjantaina, vehnää maahan mars.

Sänkipelto varmaan on hyvin runsasmultainen, jos meinaa  että ei tule savipallosiksi pintamaa, savimaalle pääsee kynnökselle kyllä. Ajattelin kokeilla minäkin, sen pienen kynnöksen. Sänkimailla vielä pyörä painuu liikaa. Hokin jäljen pitäisi murtua, eikä muodostaa kiiltävää muottikuvaa.

-SS-

Kyllä tämä myöhäinen vuosi on, sanotaan nyt 1980-1990 - lukujen vaihteessa syntyneiden mielessä.

Maaperä on kohta rutikuiva, ojat tyhjenemässä ja joen pohjakivet näkyvät taas. Täytyy pidätellä, että ei lähtisi sänkimaita liian märkänä muokkaamaan. Viime vuosi opetti, että semmoinen pelto taikinavaivattuna  ei kasva koko kesänä, on kuin betonia.

Mutta eipä tässä edes syytä ole kiirehtiä, syysvehnät kasvavat jo vihreätä turkkia, kevätvehnäpussit jääkööt vajaan rottien syötäväksi.

-SS-

Eli tuo varmaankin tarkoittaa sitä, että 170 eurolla ei ole saatu riittävästi ohraa kotimaan kulutukseen. Se baasis nääs. Tai jotain.

-SS-

Jos valtion kansantuote on korkea ja hintataso ylhäällä, ei preeriaviljoilla kuuhun mennä. Muutamat harvat elintasovaltiot ovat menestyneet jollakin vehnällä, Australiassa voi olla 50000 ha:n viljapelto, toki sellaisesta alasta jotain tulee. Uudessa-Seelannissa on lauhkeaa ja sataa ympäri vuoden, ja satotasot ovatkin semmoista 15000 kg/ha, kun maa muutenkin hukkuu karjanlantaan. Norja on rikas öljyvaltio, jolla on varaa maksaa viljelijöille mitä tarvitsevat. Maissinviljely, jonka satotaso voi olla lähes 20 t /ha on USA:ssa bioetanolituotannon kylkiäinen. Soijapapu sielläkin on tuottoisampi kuin viljat.

Ukrainat ja Venäjät, niissä viljalla on jotakin arvoa, kun esimerkiksi Ukrainan BKT on jossakin 5000 euron tienoilla. Palkkataso kilpailukykyinen.

Suomessa on potentiaalia erikoisviljelyyn, puolivillaiset sivutoimiviljelijät eivät siihen kelkkaan pysty lähtemään. Sokerijuurikas, peruna, kumina, hamppu, tattari, härkäpapu ja palko- ja tuoreherneet, siinä on vuotuista viljelyalaa ylikin 100000 ha, top-200  viljelijälle elanto. Teollisuus viljelyttää nämä ja teollisuus keskittää. Luomulle on oma tilauksensa, en usko siihen, että luomu jätettäisiin pulaan.

Voimavaroiltaan hajaantuneet sivutoimiset ja harrastelijat, tavanomaisesti viljelevät, jäävät taistelemaan toistensa kanssa preeriaviljojen haaskan rippeiden perässä.

-SS-