Mut miten se voi toimia et jos ei tuet ole mukana maatalouden tuloissa, ei taida kovin monta tilaa olla sitten yleensäkään tällä tavalla positiivisen tuloksen joukossa, koska pelkkien myyntitulojen määrä jää suremmillakin tiloilla joinakin vuosina pienemmäksi kuin kustannukset, ja se tukipotti olisikin se ainoa tulosta tekevä osuus ? Miten esmes  katovuodet ?

On se hurja kun rupee vuosien jälkeen tila kuin tila tekeen mahottomasti tulos-äyrejä, jotta tuet voisi edes hakea  

-SS-

Nii ja jos tukien ehtona tulevaisuudessa on jokin suhde vaikka 5% tuloista pitää olla maatilan (ilman cap - tukia) tuenhakijan kokonaistuloihin nähden, lienee nopein tapa nostaa näennäistä tuottoa laittaa omaa raha peltoon kiinni ja maksaa korot vaikka omistaan ja saada näin niitä tuottoisampia lisähehtaareita jotka tuottavat samoilla koneilla se mitä tuottavat.

En tiedä rinnastetaanko metsätulot ja urakointitulotkin niihin "muihin" tuloihin, jotka muuttaisivat viljelijän "passiiviseksi" "aktiivisen" sijasta.

Lienee aikamoiset tulojenoptimointitalkoot tiedossa, monet menestyvän näköisetkään tilat eivät viime aikoina ole monta äyriä tuottaneet, mutta lähitehtaalta kyllä on kerääntynyt verokalenterintilkettä muutamakymmentuhatta.

-SS-

Kyllä äes korjaa.

-SS-

Kyllä peltojen hinnan nousu on rakennemuutoksen välttämätön osa. Koska tilakoon suurentaminen vain vaatii niitä maakauppoja. Kun ei voi vielä hallinnollisilla päätöksillä lunastaakaan niitä ei-aktiivipeltoja itselleen.

Epäilen, että lehdissä väläytelty tukikatto saattaa vastaavasti jarruttaa maan kysyntää. Toisaalta, "aktiiviviljelijän" ja "ei-aktiiviviljelijän" määritelmien pieni epämääräisyys saattaa tuoda pellon kysyntäpiikin lähivuosina, kun monet pientilat haluavat varmistella pääsevänsä tukien piiriin.

Nyt kannattaa katsoa, miten maan hinnat kehittyvät, jos on lähiaikoina myymässä.

Hanki lisää maata tai kuole.

-SS-

Tiukka nurmi tosiaan tahtoo 2. vuoden kynnössä mennä sillä tavalla, että se aura leikkaa koko sen vanhan nurmen irti eikä viiluun saa kunnon saranaa ja kynnöstä tulee kamalaa.

Kuivuudelle on myös herkempi 1. vuonna kun se nurmen vanha pinta toimii vähän nin kuin kosteuskatkona siellä välissä.

-SS-

Juu sehän on siinä, että mitään ei saisi tutkia esimerkiksi itse omin avuin, ja kaikki tutkimuslaitosten tutkimukset kiistetään kemikaalivalmistajien korruptioksi; ylläkuvattu viljelytapahan oli käytännössä "IP-viljelyä", ja sitä tutkittiin Lounais-Suomen koeasemalla vuosina 1995-1999.

Usein kuitenkin näissä vertailuissa terve järki jätetään pois ja esimerkiksi tehoviljelyyn laitetaan täydet annokset Moddusta helteen alle. Toinen pölöhö asia on tautiaineiden rutiinikäyttö, eikä hajuakaan todellisesta tautitilanteesta. Kiistän tällaisen olevan edes oikeaa tehoviljelyä, missä muka on joku "tehoviljelyn säännöstö", että pitää aina joka kerta laittaa ne aineet maksimiannoksella. No "Kasvuohjelma" voisi olla sellainen. Sylttytehdas sieltä kyllä paistaa läpi jos on edes toinen silmä auki.

Tuossa suppeassa tutkimuksessa IP-viljely osoittautui tehoviljelyksi, "Tehoviljelyn" sijaan, mikä oli arkijärjelläkin aivan selvää.

Se, mikä lähinnä surettaa tällaista kuluttajan, kansalaisen ja maanviljelijänkin sekaroolissa toimijaa, on luonnonsuojelun "etiikkaan"  piiloutunut julma ihmisviha, koska eihän sitä ole kiistäminen, että ihmisiä saisi olla 5 miljardia vähemmän, jotta maapallon kestokyky olisi turvattu ! Siinä kehyksessä esimerkiksi energiaintensiivisen elintaso-Suomen asuttamisen lopettaminen kokonaan olisi se todellinen ympäristöeettinen teko.

-SS-

Tavanomainen vilja ei ole saanut välttämättä myrkkyä myrkyn päälle. Tuo on myyttiyleistys, joka on ideologista populismia. Tuotettua kiloa kohti ei vaarallisia ympäristömyrkkyjä, kuten elohopeaa, välttämättä ole niinkään paljon kuin suuremmalta alalta kerätyssä vähemmän käsitellyssä sadossa. Koska ilmasta tulevat saasteet leviävät rajoja kunnioittamatta. (siis koska enemmistö ihmiskunnasta jo elää kaupunkimaisissa olosuhteissa ja saastuttaa tasa-arvoisesti jopa napa-alueita)

Huonointa mainosta mille tahansa kiihkoilulle on ylimielisyys ja alentuva käytös. Niin kuin vanhempi väki ei tietäisi, miten viljellään "kemikaalivapaasti".

Vielä 70-luvulla normaalin pienehkön lypsykarjatilan toiminta oli käytännössä (kuotenkin ideologiasta vapaata) luomua, niin kuin meillä. Kanat ja ne muutamat siatkin oli ulkona tilanteen mukaan, aina orsikanala, joka päivä antoi kätensä nokittavaksi kun pesistä sitten lämpimät munat kerättiin, ei häkkejä ollut nähtykään, hiehot koko kesän mettässä. Ei käytetty Hormotuhoja, ei kännämyrkkyjä. Eikä Amitroolia. Lantapatterit saivat "palaa" kypsäksi. Rikkasiemenet kertyivät masseyharriksen rikkajyväseulalta säkkiin. Ryhtikaurat ja rukiit tappoivat juolavehnän, niittoheinällä ja laitumena loppuosa alasta olikin. Kaurahernettä viljeltiin. Apilaa heinämaihin. Joskus jääpoltteelta säästyi, useimmiten ei. Lajittelijalla eroteltiin herneet ja kaurat sitten toisistaan. Avokesannointia sen sijaan vältettiin, vanhallaisännällä oli kokemus, että tonnikaupallahan sitä multaa menee ojiin kun ukkoskuuro iskee. Tämä on vahvistettu nykyään jopa tieteellisellä tutkimuksellakin.

Juureskasvia, esimerkiksi rehujuurikasta käytettiin myös rikkaruohontorjunnassa, lantuissa ei alkuaikana ollut edes lindaani- tai tiraamipeittausta. Joka pistilkäinen ja valvatti kitkettiin ja kuokittiin ja harattiin, saviruohot revittiin pari kertaa kesässä pois. Sen tiedän, että kaksikymmenluvulla käytettyyn siemenvehnän kuumavesikäsittelyyn isäni kypsyi, koska itse käsittely ei kai ollut mitään ihmeellistä, mutta itävyyden hallinta oli vaikeaa. Haisunoki voi olla luonnollista, mutta aika kelvotonta jauhoa siittä viljasta tulee.

Korskeat ja omahyväiset luomubesserwisserit pelaavat pois heidän omasta pussistaan , ja se on sääli. Mutta tehkää mitä haluatte, tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.

-SS-

Parahan nimimerkki SS. Tuon kanssa on ihan turhaa kinata. Vaikka mitä tosiasiaa landelle koitat teroittaa, ei se kerta kaikkiaan käsitä. Luomu on luomu.

Offtopic: Paljonko oot syyskehveliä jo vedelly? Tai oikeestaan mitä lajikkeita?

Juu lopetinkin jo. Sain semmoisen pikakurssin erilaisiin ajatusmaailmoihin, en hae riitaa. Kun malka kuitenkin on jokaisen öljyä ja ropaania polttelevan omassa silmässä.

Reettaa vajaat kymmene hehtaaria. Skagenia aloitellut. Odotan vielä kuitenkin, mieluummin syyskuun puoliväliin, kun puoliväkisin sai itsestään rauhoitetuksi aikaisen kylvöhimon, tuntuu taas paremmin onnistuvan tuo syysvilja.

Edelleen olen siinä käsityksessä, että talvenkestävyydeltään Jokioisten Aura oli ihan OK vehnälajike, ja Hankkijan Linna todella hyvä. Eikä ne sadot niin pieniä olleet, säkkitavaranakin joskus yli viiden tonnin satoja tuli isäukolla, joka toisaalta osasi viljellä, itsellä ei ole mitään teoreettista osaamista kun tehdastöihin jo nuaresta asti riutumaan menty. Kunhan nyt itse kokeilen ja vertailen lajikkeita ja viljelytoimenpiteitä.

-SS-

Nat-SS-ille:  Luomu sanana on varattu tietynlaiselle sääntöistetylle tuotantomuodolle. Sanaa 'luomu' ei voi siis käyttää muunlaisista tuotantomuodoista.
Luomu-tuotanto on kuvattu Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet 1 ja 2.-säännöstössä.  Lue ne ensin ja sitten voit kinata asiasta ihan kuinka paljon tahansa ja kritisoida sitä.  Vasta sitten puhutaan samasta asiasta kun keskustellaan luomutuotannosta.
On myöskin muuta biologista tuotantoa; biodynaaminen, myrkytön, ''amissit'' jne. Ne eivät ole luomutuotantoa. Mitään ''melkein luomua'' tai puoliluomua ei ole.

Ärhentelet siis siksi, että "luomu"-sanan monopolisointi "säännöstön" alaiselle toiminnalle saattaakin olla ristiriidassa todellista luonnonmukaisuutta vastaan, johon usein luomu yhdistetään.  

Asia on minulle nyt selvä, "säännöstön" kuvauksen korostaminen kertoo asiasta kaiken. Luomu on hallinnollinen määritelmä elinkeinon ansaintalogiikalle, ja luonnomukainen on jotakin muuta, jota ainakaan kaupungistuvan ihmislajin toiminta maapallolla tällä hetkellä ei taida olla.

Offtopic: ns. natsikortin ensimmäisenä vetäneelle (vaikka huumorimielessäkin) on nettikeskusteluissa yleensä tavattu tuomita luovutushäviö. Toisaalta, en päässyt Homma-Foorumiinkaan tällä nimimerkillä, että se tekopyhyydestä.

-SS-

"Kuvassa viljelijä tekee myrkytystöitä Ahvenanmaalla" justjoo

O äijäl menny Roksioonia nokkaan, kun noi mutkittelee. 

-SS-

Claas alkaa tehdä puuroa säiliön täyttökierukkaan, jos vilja on yli 25%, ei se varmaan sitten Claas ollut.

-SS-

Ideologiset taustat on kuitenkin hyvä pitää mielessä, vaikka laskelmat ja koetulokset olisivatkin etusijalla.

Esimerkiksi tavanomaisen viljelyn jätteet, esimerkiksi luujäte ja lanta/virtsa sisältävät kaikki ne myrkyt, joita luomussa pyritään välttämään. Jos väitetään, että myrkyt eivät niihin jää, ja niitä tällöin voitaisiin poikkeuksellisesti käyttää, romuttaa se kyllä ideologian aika pahasti, koska ne sitten voisi käsitellä siellä tavankin tilalla samalla tavalla.

Vain alkuperäiset maatiaislajikkeet tulisi sallia luomussa, sillä nykyaikaiset lajikkeet on jalostusvaiheessa säteilytetty tai käsitelty luomukelvottomilla myrkyillä. Sitähän ei kutsta vielä geenitekniikaksi. Epäluonnollisia kahden eri lajin risteytyksiäkin esiintyy (ruis + vehnä , vehnä + maissi) . Vain valinnalla tapahtuva jalostus tulisi sallia, sitä on tehty vuosituhansia.

Desinfiointiaineet pitäisi kieltää täysin, koska ne sisältävät mikrobeja tappavia aineita. Ainoastaan autoklavointi ja kuuma vesi olisivat sallittuja. Toistaiseksi Eviran desinfiointiainelistassa ei ole kiellettyjä aineita, vaikka voisi olla. Sama koskee jyrsijöiden torjuntaa kemiallisesti, ei ole luonnonmukaista.

Fossiilisten polttoaineiden käytön rajoittaminen voisi olla tiukempaakin, otaksun. Perusteena esim. täysin hevosvetoiseen koneistukseen siirtymisen mahdottomuudelle lienee käytännön toteutusongelmat. Eli se luomuraja asetetaankin mielivaltaisesti jonnekin muualle kuin luonnonmukaiseen toimintaan, vain toteuttamiskelpoiset ja muotovaatimuksen täyttävät toimenpiteet otetaan mukaan.

Nämä "tietyt säännöt" lienevät siis osin ristiriidassa luomuideologian kanssa, jos siis todella halutaan viljelyn kemikaalikuormaa vähentää. Toisaalta, elintarvikkeiden kulutuksessahan tapahtuu suurin ryöstö eli ravinnevuoto pois kierrosta, puhdistamojäte ei kelpaa monelle tavan viljelijällekään. Eli luomutuotteille pitäisi sertifioida myös sallittu käyttäjäkunta, luomutuotteen vetäisy suurkaupungin vessasta mereen on se suurin ympäristörikos !

Mutta tuosta laskelmasta olikin puhe, siinä on se virhe, että siinä voi tavanomaisen viljelyn parametreissa vaihtaa toteutunutta satotasoa, käytettyjä tavanomaisen viljelyn panoksia ja tuotehintoja vapaasti, jos se olisi tehty luomun markkinoinnin kannalta oikein, malli ei antaisi negatiivisia lukuja ulos ollenkaan kannattavuuseron näyttävään ruutuun.

(Edit: korjattu luomukirjoitusvirheitä)

-SS-

Taas näistäkin kirjoituksista, niinkuin yhden letkumestarin kokeiluistakin voi päätellä miten oikeassa Luomuneuvonnan Grand Old Man Seppo Lohtaja oli sanoessaan luomukurssin aluksi vuonna 95 että   " .. se on sitten pojat sillä lailla, että ensin täytyy luomuun siirtää korvien väli, ja vasta sitten pellot".

Tämän voi ymmärtää niin, että ideologinen herääminen ennen aloittamista on välttämätön, ja se automaattisesti tuo sitten taloudellisen kannattavuuden ja motivaation uuden oppimiseen.

-SS-

Luomuun on siirtymässä suurimpia kasvinviljelytiloja Etelä-Suomessa. Iso tilakoko, joka suurenee jatkossakin nopeasti, tällöin  luomun viljelykierto on hyvä keino viivyttää tavanomaien viljelyn välttämättömiä ja kalliita investointeja varastoihin, kuivureihin, sadonkorjuukoneisiin, ruiskuihin, kemiallisten tuotantopanosten käyttöpääomaan.

Eli puitava pinta-alakin jää todennäköisesti pienemmäksi, kun osa maista lepää ja kerää ravinteita.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: viiri45 - 06.09.11 - klo:21:54

Lainaus käyttäjältä: landehande - 06.09.11 - klo:05:22

Ei ole tarkoituskaan ryöstöviljellä. Kohtuudella, poikaseni, kohtuudella. Sillä pääsee pidemmälle!  

Mitä tarkoitat ryöstöviljelyllä???

Kun kiertoviljelyn  tuloksena on maan hedelmällisyyden, luontaisen tuottavuuden so rakenteen paraneminen ja multavuuden lisääntyminen, niin se ei ole ryöstöviljelyä. Tietyllä satotasolla ei tätä juuri voi määritellä.
Suomen olosuhteissa tuskin päästään kahdeksan tonnin jyväsadoilla positiiviseen maan tuottavuuteen yksipuolisessa viljanviljelyssä.

Näinhän se menee, jos myyntituotteena on hedelmällisyys, rakenne ja multavuus.

-SS-