Hongkongissa oli luultavasti kaljalaatikkoa halvempi (koska tuli ostettua) setti "sääasema", eli lämpötilan ja ilmankosteuden mittari ja symboleilla näyttää mihin suuntaan sää menee. Siihen kolme etäanturia lähettää tiemmä radiomenetelmällä oman datansa, olisiko minuutin välein, joita voi keskusnäytöltä lukea vuorotellen. Etälähettimissä on omat näytöt.
Kylmäilmakuivurin valvontajärjestelmänä kätevä. Keskustoosa pääkanavan luukun raosta vuotavaan ilmavirtaan ja lähettimet laareihin viljan päälle. Kun poistuva ilma lakkaa olemasta kylmempää kuin pääkanavan ilma, puhallin sammutetaan. Suhteellisen kosteuden mittaus on aika suurpiirteinen ainakin viileillä säillä.
Niin kauan kun tuoreemmassa viljassa on lämmöntuottoa, ei pidä sammuttaa,
vaikka poistuva ilma ei ole enää viileämpää. Viljakosteuden pitäisi olla alle 20%
tai kuivumisvyöhyke pintaan asti, jotta näitä tarkkoja käyntiehtoja voi alkaa soveltaa.
Kuiva-kostea lämpömittarit ovat melkoisen tarkkoja ilmankosteuden mittaamisessa.
Tietokoneelle on saatavissa Vaisalan puolijohdeantureita, jotka litium/natriumliuoksessa
kalibroituna ovat suhteellisen kosteuden mittaamisessa tarkempia kuin hius- tai
vähänkin huolimattomasti käsitellyt kuivakostealämpömittarit. Turussa Envic Oy
myy vastaavia, on kokemusta, että myös ne toimivat melkoisen kovissa sääolosuhteissa
luotettavasti.
Jos automatiikalla lämpötilaeron mukaan tekee illan pysäytysehdon, on aamun käyntiehto
luettava joko käynnistelemällä puhallinta (riski kostumisesta) tai sitten
luotettavalla ilmankosteusanturilla. Kuiva-kosteamittari on käsikäyttöisistä ehdottomasti
tarkin, lukema luetaan ns. mollier-piirroksesta.
On helppo saada aikaiseksi homeista viljaa, jos ei ole varuillaan.
-SS-