Miksi puhutaan pienistä maatila-kokoluokan biokaasulaitoksista. Eikö olisi järkevämpää tehdä kerralla biokaasuosuuskuntia pitäjittäin? Eli esim. biokaasulaitos perustettaisiin asutuskeskuksen läheisyyteen (haisoo?) , jonne olisi hyvät liikenneyhteydet (asfalttitiet). Biokaasulaitokselle ajettaisiin rekoilla 30-40 km.n säteeltä maatiloilta liete ja rehumassa. Syntyvä energia ja lämpö myytäisiin asutuskeskukseen. Lopputuote (ex-paska) palautettaisiin toimittaneille maatiloille tai myytäisiin viljatiloille. Tämä malli on kopioitu suoraan Tanskasta.

Miksi puhutaan pienistä maatila-kokoluokan biokaasulaitoksista. Eikö olisi järkevämpää tehdä kerralla biokaasuosuuskuntia pitäjittäin? Eli esim. biokaasulaitos perustettaisiin asutuskeskuksen läheisyyteen (haisoo?) , jonne olisi hyvät liikenneyhteydet (asfalttitiet). Biokaasulaitokselle ajettaisiin rekoilla 30-40 km.n säteeltä maatiloilta liete ja rehumassa. Syntyvä energia ja lämpö myytäisiin asutuskeskukseen. Lopputuote (ex-paska) palautettaisiin toimittaneille maatiloille tai myytäisiin viljatiloille. Tämä malli on kopioitu suoraan Tanskasta.

Jossa ei ole akt:n kaltaista lakkoilevaa ja kuljetuskustannuksia kohottavaa liittoa. 

Miksi puhutaan pienistä maatila-kokoluokan biokaasulaitoksista. Eikö olisi järkevämpää tehdä kerralla biokaasuosuuskuntia pitäjittäin? Eli esim. biokaasulaitos perustettaisiin asutuskeskuksen läheisyyteen (haisoo?) , jonne olisi hyvät liikenneyhteydet (asfalttitiet). Biokaasulaitokselle ajettaisiin rekoilla 30-40 km.n säteeltä maatiloilta liete ja rehumassa. Syntyvä energia ja lämpö myytäisiin asutuskeskukseen. Lopputuote (ex-paska) palautettaisiin toimittaneille maatiloille tai myytäisiin viljatiloille. Tämä malli on kopioitu suoraan Tanskasta.

Ajatus oikea mutta mielunmin OY.

Pointtina on se, että jokaisen nykyistä keskikokoista suuremman maatilan ei tarvitsisi perustaa omaa biokaasulaitosta, vaan esim. kuntaansa tulisi oma yhtiö. Ihmetyttää kovin tämä nykyinen suuntaus puheissa, että maatilakokoinen biokaasuvoimala. Kalliita systeemejä. Ainakin täällä päin nuo suurimmat maatalouskeskittymäalueet (Kiuruvesi) voisi olla hyvä edelläkävijä kunta esimerkki. Paljon suuria tiloja, aktiivinen kunta jne. Ottakaapa Kuiruvetiset tästä hyvä seuraava isoprojekti.

Pointtina on se, että jokaisen nykyistä keskikokoista suuremman maatilan ei tarvitsisi perustaa omaa biokaasulaitosta, vaan esim. kuntaansa tulisi oma yhtiö. Ihmetyttää kovin tämä nykyinen suuntaus puheissa, että maatilakokoinen biokaasuvoimala. Kalliita systeemejä. Ainakin täällä päin nuo suurimmat maatalouskeskittymäalueet (Kiuruvesi) voisi olla hyvä edelläkävijä kunta esimerkki. Paljon suuria tiloja, aktiivinen kunta jne. Ottakaapa Kuiruvetiset tästä hyvä seuraava isoprojekti.

Kai sinne suunnitellaankin? Kalajoella suunnitelmat jo pitkällä, muuallakin suuria suunnitelmia. Kunhan ei tulis Biovakka kakkosia, paremmin pitää homman lähteä pyörimään...

Kuka tuon pskan rahtaamisen 30-40km:n päästä maksaa,edestakaisin? Aivan liian pitkä kuljetusmatka, tonnin siirto samalle etäisyydelle esim. viljaa, maksaa lähemmäksi kymppiä alveineen. Liemenä edullisempaa, mutta edestakaisin rahtaaminen lienee kuitenkin useamman euron per kuutio. Samalla toki siirtyy etäkaivoon tai naapurille.

Missä on viljelijän hyöty, mikäli pska käy lenkin jossakin ja siitä hyvästä saa hiukan maksaakin? Kuinka paljon pska oikeasti paranee vrt. mullattuna maahan.

Porttimaksut biojätteelle,sieltäkö sitä hyötyä saadaan?

Kiinnostavia projekteja,ehkä noihin pääsee viljatilojakin toimittamaan säilörehua...

Hyviä pointteja. Mikäli Tanskan reissulla ymmärsin oikein, niin siellä maksimi siirtomatkaksi oli laskettu juuri tuo 30 km. Paska siirtyi laitoksen rekoilla.
Toivon tähän ketjuun asiasta tietävien kommentteja ja ideointia.

Olen tuollaista Tanskassa käynyt ihmettelemässä jo 80-luvun lopulla. Muistaakseni 12 tilan yhteinen laitos.


Haittaa on toki tuo kuljetus, mutta huollettavaa ja tarkkailtavaa on vain yksi laitos. Plus se, että toisin kuin pienissä laitoksissa, yksi utaretulehdusantibioottikuuri ei "kaada" noita metaanibakteereita vaan iso laitos on aina vakaampi ajaa.

Hyvää itse lietteelle on tasalaatuinen, hygienisoitu lopputuote. Tavaran määrähän ei vähene. Ja isommassa yksikössä sille generaattorimoottorillekin tulee oikeasti tavaraa, siellä taisi olla joku noin 30 kW polttomoottoreita pari rinnakkain samanlaisia generaattoreita pyörittämässä,, sähköntuotanto tulee sekin järkeväksi. Lähellä pitää vaan mielellään olla joku lämmöntarvitsija, tulee sekin hyötyyn.

Petri

Lopputuote (ex-paska) palautettaisiin toimittaneille maatiloille tai myytäisiin viljatiloille. Tämä malli on kopioitu suoraan Tanskasta.

Oraille mullattuna voin ottaa vastaan kunhan korvauksesta sovitaan...

Pointtina on se, että jokaisen nykyistä keskikokoista suuremman maatilan ei tarvitsisi perustaa omaa biokaasulaitosta, vaan esim. kuntaansa tulisi oma yhtiö. Ihmetyttää kovin tämä nykyinen suuntaus puheissa, että maatilakokoinen biokaasuvoimala. Kalliita systeemejä. Ainakin täällä päin nuo suurimmat maatalouskeskittymäalueet (Kiuruvesi) voisi olla hyvä edelläkävijä kunta esimerkki. Paljon suuria tiloja, aktiivinen kunta jne. Ottakaapa Kuiruvetiset tästä hyvä seuraava isoprojekti.

Talk is cheap. Biokaasun liepeillä on tuotettu mahdottomasti hankepaperia ja visioita, mutta ei se ilman syöttötariffia tilakohtaisena kiinnosta. Samoin syöttötariffin takana on rehunajo mädätykseen, nykyiset laitokset tekevät tilinsä porttimaksuilla. Enpä tiedä Kiuruvedestä, kun se on lähinnä metsää ja muutama järvi kierreltävänä. Lounais-Suomen viljelyalueilla, joissa kuumimmilla kohdilla on eläintiheys Tanskan sikatalouskeskittymien luokkaa 7 töps/ha, toimeen on ryhdytty.

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=13520.0

Vampulassa ja Vehmaalla molemmissa peltoala 6000 ha luokkaa, luokkaa puolet kokonaispinta-alasta.

http://www.biovakka.fi/
http://www.vambio.fi/

Talk is cheap. Biokaasun liepeillä on tuotettu mahdottomasti hankepaperia ja visioita, mutta ei se ilman syöttötariffia tilakohtaisena kiinnosta. Samoin syöttötariffin takana on rehunajo mädätykseen, nykyiset laitokset tekevät tilinsä porttimaksuilla. Enpä tiedä Kiuruvedestä, kun se on lähinnä metsää ja muutama järvi kierreltävänä.

Eihän täällä Savossa niitä järviä kiertää tarvitse kun mennään niitä pitkin..  Tästä meidänkin ohi menee kesäisin tukkiproomut.. Lähimmillään ne kulkee niin että kiven voi heittää kyytiin


Hakkeella ja puulla jo toimii niin miksei sitten myös lannalla ja rehumassalla:
http://www.metsateho.fi/uploads/Tiedote_5_2009_Tuloskalvosarja_2009_04_Metsapolttoaineiden_proomukuljetus_ak.pdf

Yläsavon lehmänpaskat Iisalmesta Imatralle maakaasuputken äärelle jonne rakennettisiin ISO biokaasulaitos 3-4 vrk proomulla :

http://www.metsatrans.com/Lehdet/pielispusku.pdf
maakaasuverkosto:
http://www.gasum.fi/gasumyrityksena/media2/julkaisuja/Documents/Verkosto-esite.pdf

Täältä proomujen kokoja yms...

http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/tietopalvelut/julkaisut/julkaisusarjat/2008/SISAVESILIIKENTEEN_KEHITTAMISSELVITYS.pdf

Ja sitä paitsi onhan tämän vesireitin varrella isoja kaupunkeja jotka tarvitsee energiaa.. biokaasu ehkä tulevaisuudessa järkevämpi käyttää liikenteen polttoaineeksi ja metsäenergia lämmitykseen/sähköntuottoon....

 

musta niitä ei olis järkevää tehdä ollenkaan. en mie ainakaan olis valmis maksaan siitä että liete vietäs jonnekkin piokaasutukseen. oliko se koneviestin laskelmassa että portilla piti lietteen tuojan maksaa 10-20 e kuutio että kaasuntuotanto olis kannattavaa.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 03.03.10 - klo:23:45

Talk is cheap. Biokaasun liepeillä on tuotettu mahdottomasti hankepaperia ja visioita, mutta ei se ilman syöttötariffia tilakohtaisena kiinnosta. Samoin syöttötariffin takana on rehunajo mädätykseen, nykyiset laitokset tekevät tilinsä porttimaksuilla. Enpä tiedä Kiuruvedestä, kun se on lähinnä metsää ja muutama järvi kierreltävänä.

Eihän täällä Savossa niitä järviä kiertää tarvitse kun mennään niitä pitkin..  Tästä meidänkin ohi menee kesäisin tukkiproomut.. Lähimmillään ne kulkee niin että kiven voi heittää kyytiin


Hakkeella ja puulla jo toimii niin miksei sitten myös lannalla ja rehumassalla:
http://www.metsateho.fi/uploads/Tiedote_5_2009_Tuloskalvosarja_2009_04_Metsapolttoaineiden_proomukuljetus_ak.pdf

Yläsavon lehmänpaskat Iisalmesta Imatralle maakaasuputken äärelle jonne rakennettisiin ISO biokaasulaitos 3-4 vrk proomulla :

http://www.metsatrans.com/Lehdet/pielispusku.pdf
maakaasuverkosto:
http://www.gasum.fi/gasumyrityksena/media2/julkaisuja/Documents/Verkosto-esite.pdf

Täältä proomujen kokoja yms...

http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/tietopalvelut/julkaisut/julkaisusarjat/2008/SISAVESILIIKENTEEN_KEHITTAMISSELVITYS.pdf

Ja sitä paitsi onhan tämän vesireitin varrella isoja kaupunkeja jotka tarvitsee energiaa.. biokaasu ehkä tulevaisuudessa järkevämpi käyttää liikenteen polttoaineeksi ja metsäenergia lämmitykseen/sähköntuottoon....

No jopas tärähti tietoa tiskiin kun vähän härnäsi. Ja uutta tietoa kuivan maan asukille. Ei taida paskalaivan kipparilla olla pelkoa rantarosvoista? "Jättäkää meidät rauhaan tai saatte lastimme!"

Liikennepolttoaine on joo jalompaa kuin lämmityskäyttö. Mutta fischer-tropsch prosessin jälkeen sitä tulee puustakin.