Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jos vuodessa teurastetaan 100 000 poronvasaa joista teuraspainoa kertyy yhteensä 2-3 miljoonaa kiloa niin ei sillä kai kovin montaa tuhatta yrittäjää pidä hengissä vaikka petovahingoilla toki paljon rahoitetaankin.
Tanskassa tuotetaan 3 kertaa enemmän maitoa kuin Suomessa mutta maitotiloja on reilu 2000.
Veikkaan että Suomessa tasainen tilamäärän lasku jatkuu ainakin siihen asti että 2000 tilaa on jäljellä joskus 2030-luvun aikana ja varmaan siitäkin vielä laskee.
Tanskalaiset tilathan on ylivelkaantuneita,käyköhän Suomessakin samanlailla?
Ei tanskalaiset itse koe olevansa ylivelkaantuneita. Suomessa on toki edelleen tiloilla velkaa aika marginaalisesti Tanskan lukuihin verrattuna, ja tuskin radikaalisti muuttuu.
Tietty jos rakennemuutoksen ehdoksi laitetaan se että miljoona hehtaaria peltoa vaihtaa kanssa omistajaa, niin siitä täytyisi 5-10 miljardia maksaa ja varmaan velkarahalla. Mutta käytännössä Suomessa tulee niin vähän peltoa edes myyntiin että paha pellon ostolla on velkaantua.
Hajanaisten/pientenpeltolohkoalueiden aluilla ei peltopulaa ole olemassa,toivotaan paremminkin jonkun viljelevän peltoja,on muodostunut jopa isoja hömppäheinätiloja,joissa tukijärjestelmän suoma järkevyys on kyseenalaista.Tulevaisuudessa ehkä kaasulaitokset tarvitsee näitä tiloja,mutta saishan sitä kaasua vaikka siitä pajustakin.
Missä tälläisiä alueita on? Miksi niitä peltoja ei näy myynnissä sitten missään?
En nyt sinänsä epäile ettei niitä voisi olla mut jotenkin tuntuu et liioitelaanko ongelmaa silti?
Olen täs jo aiemminkin sanonut et jos suunnilleen samalta alueelta löytyy peltoja riittävästi niin olen valmis ostamaan. 
ei ole yhtään tarjousta tullut. Pitäisi kai alkaa sitten ihan jotenkin valtakunnallisesti ilmoittamaan josko sitten löytyisi. Mulla ei tietysti ole kansanedustaja statusta niinkuin eräällä joka ilmoittelee ostavansa peltoja ympäri Suomea.
Mikäli tukiasioihin haluttaisiin muutosta niin tässä voitaisiin tarjota keppiä ja porkkanaa. 25% kesannointi velvoite kaikille jollakin minimituella ja loput eurot jaettaisiin tuotantoon. 
Ei niitä halvimpia yleensä julkisesti kaupitella, soitetaan naapurille tai tutulle että otatko. Ei ole mitenkään epätavallista täällä itä-Suomessa, että elukkatilalla on toisena tuotantosuuntana hömppä. Parhaat/lähimmät pellot on rehuntuotannossa, ja loput niitellään maahan kerran vuodessa.
Mitä tuolla ajelee ja katselee lukemattomia kyntämättömiä peltoja. Niin nyt olisi hallinnolla paikka muuttaa ajatustaan aivan päinvastaiseksi. Eli mitä enemmän on kasvipeitteisyyttä sitä vähemmän saa tukea. Saanen epäillä että hallinto pystyy näin nopeasti reagoimaan sään ääri-ilmiöihin. Mutta noin ajatuksen tasolla. Ja mitä tässä on lukenut, niin ongelma keväällä on työntekijöiden puute kun samaan aikaan pitäisi kyntää ja kylvää. Vieläkun tulee oikein paljon luminen talvi ja pellot ei kuivu edes kyntökuntoon. Kysymys kuuluu, kuinka paljon kannattaa varata kylvösimentä, jos yli puolet on kyntämättä
Ei kai se lumen määrä kevään kuvumista määrää, routa on pahempi jos ei sada vettä. Kaveri oli viellä tänään kyntämässä, jotenkin näytti viellä sujuvan. Kyntämättömiä päisteitä ja kesken jätettyjä peltoja näkyy siellä täällä.
Hydrauliikan käyttönapit lokasuojassa on niitä elämän pieniä iloja, joita ei osaa kaivata ennenkuin on semmoiset saanut.
Helpottaa kummasti koneiden kytkentää, kun ei tarvitse kiivetä edestakas koppiin.
Aikomus oli tänään ajella taas paskaa ja kyntää sekaan. Mutta yläkerran heppu oli kait erimieltä. Kokeilin heinäpellon pintaa kopauttaa fiskarssin pistolapion ja kattoa kuinka kova routa 10 asteen pakkasessa tulee. Nyt mun nuorin lapio on ponneton (ehkä onneton laatu) mutta niinhan se jysähti kuin kallioon.
Paalikärryn tukijalka upposi viellä puoleen väliin heinäpellolla, varmaan uppoaisi auratkin viellä maahan. Laitumella tampatut kohdat kuin asfalttia.
Märkiähän nuo pellot on, vaan kuitenkin tästäkin syksystä selvittiin. Pahimpia puimurin uintipaikkoja piti lietevaunun kanssa jättää ajamatta, ja raiteitakin jäi toisinpaikoin, varsinkin turvemaille. Kuivilla harjanteillakin sattoi pinta pettää yllättäen ja pyytämättä. Kyntövaon pohjalla kuitenkin kantava maa, joten lopputulos olosuhteisiin nähden hyvä. Nurmia jos olisi ollut kynnettävänä, niin niillä tuskin olisi ollut mitään ongelmia.
Hyvän matkaa yli 400 milliä tullut siitä kun sadekausi alkoi, eli juhannusviikolta laskien. Tämä viikko ollut hieman kuivempi, muutama kymppi tullut mittariin. Jäykemmillä mailla aika kuraiset kyntökelit, vaikka homma muuten ihan ok sujuukin. Hietamaat toivottavasti kuivempia että saisi paskat piilotettua ilman suurempia taisteluita. Tulisi talvi ja pakkaset, pelkkä ajatuskin sateesta ja kurassa rypemisestä aiheuttaa pahoinvointia.
Eipä ole paikalliselta höyläämöltä saanut kutteria 20 vuoteen, silloin sai kun maksoi automiehelle ajopalkan. Pakattu kutterikin on kiven alla, Hankkijalta suostuivat yhden lavan myymään, kun 4 olisin ottanut. Olikohan 12 ekua/paali. Maitosuomi myy eioota, marraskuulle on muutama lava varattuna, tulee jos tulee. Olkea on onneksi reilusti varastossa, viimevuotisia tosikuivia, ja tämänvuotisia vähän nihkeämpiä.
Täytyyhän se pohjoisen nautatalous jollain oljenkorrella pitää pystyssä.
Näinhän se menee, kiitokset vaan sinne etelään.
Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 
Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin 
Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.
Paska tää nykyinen systeemi on. Ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla 100% et saa 100%..
Joo, samoilla kannoilla olen, huonommaksi meni. Myös siinä mielessä, että rahaa tulee joka tapauksessa vähemmän kuin ennen. Toisaalta nyt käy glyfotettu nurmikin ja suojavyöhyke kasvipeitteisyyteen - se on hyvä.
Nimenomaan kun nuo hömpät kelpaa ja glyfonurmi, niin parempaan päin. Senkun tekee niinkuin tykkää, eikä tartte väkisin yrittää jättää esim. 60% kevääksi, että jotain saa. Nyt ei mitään portaita, selkeä systeemi että kaikki jättää osan muokkaamatta ja lopuille saa tehdä tai olla tekemättä mitä haluaa, ja jokainen 33 prosentin ylittävä hehtaari saa saman summan.
Miten sen nyt ottaa. Itsellä kun ei hömppiä tai suojavyöhykkeitä ole vaan nurmet ilmoitettu tuotantonurmina ja luomussa niin glyfoakaan ei voi roiskia niin sellaisella perus 5 vuotisella luomukierrolla jossa 40% nurmella, 20% syysviljalla niin sen lopun 40% sai muokata ja siitäkin halutessaan 20% kyntää sai 100% sen 54e/ha. Nyt ei sit tipu rahaa kuin 60%.. Toki nyt sit voi halutessaan kyntää tuon 40% ei tarvii siis muokkaustapaa miettiä.
Isohkolla pinta-alalla tuolla on jo merkitystä. Tietysti jos olisin taviksessa niin olisin melkovarmasti kevätkasvien osalta suorakylvössä niin ei 100% saavuttaminen olisi vaikeaa. Mut luomua tuossa uudistuksessa kyl lyötiin. Meidän neuvoja kyl epäili et uudistus tekee sen et enemmän aletaan muokkailemaan syksyisin oli tila tavis tai luomu ja näin ollen homma menee tavoitteiden osalta juuri toiseen suuntaan.
Neuvojalle terveisiä,enään ei nurmitilan tarvitse 25% pakkokyntää saadakseen tuen ja toisekseen aluejaon poistuminen on todella hyvä asia.
Täällä entisen kohdentamisalueen ulkopuolellahan tilanne parani huomattavasti. Ennen sai max. 11 €/ha koko alalle jos prosentit täyttyi. Nyt tulee 50€/ha oikeasti kasvipeitteisille hehtaareille. Ja kun kasvivalikoima laajeni, nousee tuki omalla kohdalla melkein 4-kertaiseksi.
Eka puintipäivä. Pellot aivan jeesuksen märkiä, sadot keskimäärin paskoja. Laatu lienee ok ainakin päällisin puolin. Kerran vedettiin puimuria suosta, päivä päättyi luovutusvoittoon kun ei viitsitty rypeä suojaviljalohkoa aivan paskaksi. Jospa loppuviikolla kuivahtaisi. Luultavasti kastuu vaan lisää. Onneksi tuli viime syksynä otettua talteen reilusti kuivikeolkia ja siementä, nyt ei taida saada häävejä kumpiakaan.
Täällä itkette yaran toiminnasta, miksi ei Bernerin lannoitteet kelpaa? niillähän ilmeisesti on ollut myynti auki koko kesän. Onko se yaran paska niin ylimaallisen hyvää taikalannoitetta, että sitä on pakko saada hinnalla millä hyvänsä?
Näinhän me viljelijät itse saadaan aikaan lähes monopoliasema yaralle, kun ostetaan vain sen lannoitteita, vaikka vaihtoehto on tarjolla, kohta ei Berner enää myy lantoja, jos niiltä ei kukaan osta.
Heinäkuun lopussa tilasin Berneriltä, hinnat muutaman kympin Jaran eilisiä hintoja halvempia. Osa hintaerosta menee korkeampaan rahtiin, vaan eipä tuota Yaran piirileikkiä jaksa seurata.
Osa puinneista on varmaan jo tehty. 100mm viikon vesimäärä. Lakoontuneita ohria ja lisää vettä viikolle luvassa n. 60 mm ja jos ennusteet toimii kuten tässä viikonlopussa niin tuon saa kertoa ainakin kahdella.
Ohrille jätettiin kasvunsääteet ajamatta, kun näyttivät niin paskoilta ruiskutusaikaan. No nyt kaikki kohtuulliset ja paremmat kohdat on iloisesti sekaisin. Heinäpellot on kuin jyrättyjä. Eikä tässä tullut edes paljoa vettä, ~50 milliä viikonlopun aikana. ~260 milliä tullut vajaassa 6 viikossa. Ensimmäiset 100 milliä tuli tarpeeseen, loput on ollut liikaa.
~50 milliä tuli juhannuksen sateissa, parissa päivässä hävisi vesi maahan ja pintamaa pölisee taas.
