Tämä on ilmeisesti tabu aihe. Tai ainakaan tästä ei tunnu saavan muuta kuin ympäripyöreää mielipidettä kun kyselee eri koneiden omistajilta. Milloin joku 160 heppainen kone vie 5 litraa tunnissa lumen aurauksessa tai muuta yhtä huvittavaa hiekkalaatikkopuhetta. 

Miksi nykykoneet vie soppaa niin älyttömästi? Toki perusteita löytyy päästönormeista ja sen vuoksi tekniikasta, mutta silti? Ei kai lisääntynyt painokaan riitä asiaa selittämään? Tästä aiheesta kun kyselee niin osakseen saa yleensä lähinnä hu*****neita ilmeitä, pidetään ilmeisesti köyhänä. Tottahan se onkin, mutta jos käyttömäärä on 1500 tuntia vuodessa niin silläkin asialla on merkitystä kun kokonaiskulua laskee.

Nyt alkaa olla 500 tuntia kokemusta uudesta vihreästä tekniikasta. Paalatessa löpöä meni pahimmillaan (suolla) liki 30 litraa tunnissa. Ensimmäinen kone, jonka tankin jaksoin ajaa tyhjäksi päivän aikana - samalla kun siinä on tähänastisista koneista suurin tankki. Täytyykin tästä ruveta taas soittelemaan Nesteelle että kääntäkää auto takas, vastahan nuo hävis perävalot näkyvistä. Ja tuskin uudet hiukkasloukulla ja katilla varustetut vie ainakaan vähemmän.

Mitä v*ddua?

Onko kenelläkään ollut kyseinen kombo käytössä? Ensimmäiset rullat pyörittelin ja vähintään joka toisella käärinnällä käytävä sitomassa käsin. Jos ei repeä kaappariin niin viimeistään kun normikäärintä alkaa niin muovi repeää. Toivottavasti oli yksittäistä ongelmaa, muutama lava odottaisi tuhoamistaan.. 


Edit: muistaako joku mistä valikosta saa tuossa 135 Balepackissa rukattua sitä normikäärinnän aloitusta hitaammalle? Olen sitä joskus taannoin säätänyt, muttei mitään muistikuvaa asiasta.

Jääkö Gratilin jäljiltä osa apilasta eloon vai onko apilalle vielä ainetta olemassakaan? Entäs sinimailanen, jostakin luin että kestäis Gratilia? Suojaviljassa ovat nämä nurmet.

Mikähän mahtaisi olla vähiten v-mäinen tapa irrottaa valukeskiöllä oleva takapyörä rengastyötä varten? Onnituneeko esimerkiksi trukkipiikeillä kun paripyörät on paikoillaan? On vähän sen oloinen limppu ettei tuota tiukallakaan syliotteella viiti ottaa vastaan.. 

Jos on esimerkiksi monivuotinen laidunnurmi tai viherkesanto kasvulohkolla, onko mitään estettä myllätä aluetta osittain tai kokonaan mustaksi kunhan sen saa kylvettyä kesäkuun loppuun mennessä? Eli riittääkö että siemen on maassa ja sadon saa syksymmällä korjattua? Vai pitääkö tuollaisista alueista muodostaa vielä erilliset kasvulohkot..? Harvinaisen paljon monivuotista nurmea joutuu nyt keväällä rikkomaan.

Onnistuuko täydentäminen vain yksinkertaisesti kylvämällä piensiemenet kevätkosteilla pintaan vai vaatiiko ehdottomasti jonkinlaista pinnan rikkomista? Tai riittäisikö kylvön jälkeen esimerkiksi jyräys? Viime vuonna kylvin 15kg/ ha apulannan levittimellä mutta pintaa oli vähän rikottu äkeellä. Oma Äes on liian raskas ja nostaa vaan kivet pintaan.. 

Tätäkin asiaa lienee sivuttu useammassa tekstissä, mutta eipä niitä sattumalta löytynyt. Onko mitään järkeä käyttää glyfosaattia keväällä ennen kylvöjä? Suorakylvömahdollisuutta ei ole käytettävissä. Kylvö tietysti venyy pitkälle.. mutta tekeekö esimerkiksi aine itsessään mitään rajoituksia?

Onkohan tuo kylvölannoitin suunniteltu siten että jos pistän vaikka viljaa lannoitepuolelle niin taulukosta voi katsoa ohjeellisen syöttömäärän suoraan? Tietysti tavara tulee harvempaan kylvösuunnassa mutta menosuuntaan tiheämpänä. Meneekö härkäpapu läpi syöttölaitteesta?

Onkohan koneen jousitus sekaisin, kun sammutuksen jälkeen jouset jää yläasentoon eli kumityynyt on käytännössä hahlon yläpäässä kiinni? Eikö tuon järjestelmän pitäisi olla jokseenkin automaattinen ja keskittää itsensä aina kuormituksesta riippumatta? 30- sarjalainen siis kyseessä. Manuaali ei pikaisen selailun perusteella mainitse mitään jousista.. 

Meneekö missään koneessa 65- sarjalaisen eturenkaan rinnalle vastaava tuumakoko vai olisko järkevä valita vähän pienempi? Esim. jos kumi on 14.9r28, pitäiskö olla 13.6r28? Fordissa (ZF) olkatapin kallistusta on vain nimeksi, mutta deeressä senkin edestä.    Entäs takana? Millirenkaan rinnalle vastaava tuumakoko vai vähän pienempi?

Voidaanko maanmittaustoimituksessa "määrätä" kulkuoikeus toisen omistuksessa olevan kiinteistön läpi, mikäli siinä on valmis tie mikä soveltuu kukuyhteydeksi uudelle määräalalle? Uudella määräalalla ei ole aikaisempaa tietä. Pitääkö olla painavat perusteet jos ei tahdo kulkuyhteyttä muodostettavan? Entä tien mahdollisesta kunnostamisesta syntyvät kustannukset, jakautuvatko sopimuksen mukaan vai onko nieltävä kaikki mikä tarjoillaan..? 

Mitäs olis joviaalia tarjota kuivakakkakuutiosta noin euromääräisesti? Monenlaisia arvioita löytynee, mutta eihän se ilmaistakaan ole. 

Mitä kylväisi raiviolle, joka valmistuu melko myöhään? Kaura/herne -seosta ajattelin, puitavaksi vai paaliin?

Mistähän löytäis tolokun kiinnityshässäkän työkoneohjaimelle? Pitäis vissiin imukupilla heittää oveen kiinni. Osa vanhoista screeneistä on aikas painavia, sais olla kiinni ihan oikeasti. Runkotolppia ei viiti ruveta kaivelemaan ja porailemaan ihan summassa. Traktorivalmistajilla ei välttämättä kovin kummoisia ratkaisuja ole tarjota, ihme sinänsä. Vissiin ajattelevat että isäntä pitää näyttöä kädessä kun ei ole muutakaan tekemistä..?   

Aloitan uuden aiheen vaikka samoja asioita käsitellään jo useassa ketjussa - tähän olisi tarkoitus kuitenkin kerätä vain niitä kokemuksia ja mielipiteitä erilaisista vaihtoehdoista. Jos saan mieleiseni tarjouksen, ykköskone vaihtuu tämän vuoden aikana. Jos ei, se jää taloon pitokoneeksi vielä toisen mokoman tuntimäärän ajaksi. Vanhassa nimellisteho siis 110 konia ja mielellään hieman saisi kasvaa, koneen koko ei kuitenkaan erityisesti. Karjatilan etukuormainkoneeksi tulossa. Kokonaistaloudellisuus, mutta erityisesti polttoaineenkulutus merkittävä kriteeri.

Vaihtoehtoina vaikuttaisi olevan ainakin seuraavat:

JD 6430 premium (jos enää saa), 6125M tai 6115R
Mf 5475 tai 6475 (tai jokin vast. 6-sylinterinen)
Valtra N123 H5


Ja nyt sitten hermeettinen vääntö, mutta aivan merkityksettömät kommentit voi unohtaa.