Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: aaknuuti - 21.02.10 - klo:10:14
-
Toivon kokemuksia omavalmistekärryistä. Tässä omia havaintoja.
Kahdet vanhat yksiakseliset sepän tekemät kärryt. Molemmissa lehtijouset ovat pientareen puolelta painuneet.
Scanian rungolle tehdyt kaksiakseliset joissa teräslava vääntyi kieroon ekoilla kippauksilla. Vahvistettiin hieman ja lavan kierous on pysynyt vakiona.
Kaksiakseliset Volvoalustaiset vanerilaitakärryt. Näissä kippisylinterit vaativat paljon öljyä eikä tahdo vetotraktoreissa öljy riittää.
Kaikki kärryt toimivat hyvin ja kulkevat tasaisesti vanhoihin tehdastekoisiin verrattuna.
-
Omavalmistekärryjen laatu, niinkuin muissakin vermeiden, on kiinni aihion, suunnittelun ja työn laadusta. Mitoitus on vähän haastavampaa, kun prototyyppejä ei (yleensä) ole tarkoitus tehdä, vaan ensikappale suoraan käyttöön. Mainitsemasi lehtijousten kuoleentuminen ja kippiöljyn runsas tarve ovat varmaan niitä tyypillisimpiä tiedettyjä ongelmia, joita ei taida tehdastekoisissa juuri olla. Käytetyssä kärryaihiossa kaikki osat eivät ole lähimainkaan uudenveroisia, mikä olisi myös huomioitava kärryn muutostyössä tai vaihtoehtoisesti varsinaisessa käytössä varovaisella kuormittamisella.
Osaava kyläseppäkin osaa valita riittävän tukevat materiaalit ja osat vaikka ilman laskemista - kääntöpuolena tällöin voi taas olla turhan suuri omamassa, jolloin lastattava hyötykuorma jää pienemmäksi. Itse tehden on turvallisempaa valita ainevahvuudet vähän varman päälle. Mutta itse ei kannata tehdä, jos ei tiedä mitä on tekemässä.
Itellä omavalmistekärryjä ajossa ja tekeillä. Hyvin tehtyjen kanssa pärjää ihan hyvin.
Haulla täältäkin löytyy aiempaa aiheeseen liittyvää keskustelua.
-
Meillä on kaikki peränaunut tehty itse. Kaksi yksi akselista. Toinen pieni vanha kärry ja toinen 12 kuution sisun alustasta tehty eikä ikinä mitään ongelmia. Sitten on ryssän rungosta tehty 16 kuutioinen teli kärry. Senkään kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Teli kärry on vaan saatanan raskas vetää perässä, johtunee ryssän renkaista ja laakereista. Tällä hetkellä teon alla on scanian rungosta 20 kuutioinen teli kärry. Mielestäni itse tehdyt on tosi hyviä ja saa just sellasen vaunun ku haluaa. Ja on siinä hinnassa hieman eroa jos teet itse noin 7k€ ja uus vastaava multiva maksaa 25k€ ni mun mielestä saa aika hyvän työpalkan.
-
Runko kannattaa ainakin ensin pestä ja hiekkapuhaltaa ja niiden jälkeen jos on vielä runkoo jäljellä niin ei muuta kuin sepittämään.
Scanian rungot on usein kaksikerros u-palkkia se ruostuu aika pahaksi ja on aika veltto verrattuna esim.Sisun runkoon.
Jos on jo heti havaittavissa jousissa heikkoutta kannattaa pakat laittaa uudet,sitten niillä ajaa niin kauan kuin muuten kärry kestää.
-
Mersun runko niin alkaa toimimaan 8)
-
www.savunen.com
Käyttäjäkohtaisia, toimivia ratkaisuja kohtuuhinnalla... :)
-
Maanajohommissa on ainakin kaikilla jotka paljon ajavat niin kaikilla osin omavalmisteiset kärryt. Kukaan ammattilainen joka edullisesti joutuu yrittämään ajaa ei aja tehtaalaisilla kärryillä.
Kun tekee itse kärryt niin saa juuri sillä laatutasolla kun on tarpeen tehdä. Jos lähtee hiekkapuhalluslinjalle heti ensi alkuun niin silloin tehdään kärryä koristeeksi eikä käyttöön.
-
Mersun runko niin alkaa toimimaan 8)
eiks mersuissakin yhtäläisest oo kakskerros runkoi
-
Eräs pitkänlinja kyläseppä sanoi että Volvon runko on hyvä lähtökohta.Scaniat kuulemma usein ruosteisia johtuen em.kaksikerros rakenteesta.
-
Totta kai runko pestiin ensin ja sen jälkeen hiekkapuhallettiin. Ja runkoa valitessa katsastettiin koko runko ja tämä yksilö ei ollut pahasti ruostunut kaksois palkkien välistä. Ennen puhallusta avattiin palkkien väli että sieltäkin pääsee puhaltamaan. Puhalluksen jälkeen maalattiin väli ja tunkattiin umpeen ja hitsattiin kiinni. Kestää varmasti koko vaunun iän. Mun mielestä itse tehdyistä saa vahvemmet kuin tehdaslaiset on.
-
Jos pitkäkestoiset kärryt haluaa niin Volvo tai Sisu alustalle,niin ja napavälitys ehdottomasti. Akselivälitteiset saa traktori/maansiirtohommissa unohtaa tyystin.
-
Nää on vaan ihan omia mielipiteitä mutta itte en rautakärrystä innostu, tässä syyt.
Kunnolla tehtynä, puhallettuna jne hintaa alkaa olla yli kympin, tämä yhdistettynä alla mainittuihin ajaa kyllä tehtaan kärryyn.
Suuri omapaino
Kuorma-auton rengas ei sovi maatalouskäyttöön, hinta pomppaa taas kun aletaan kumia vaihtamaan
Veturiin kohdistuvat vaatimukset (Paino, teho, öljymäärä, kenties ajovoimanotto....)
....juu ja samat samat kuin Fullerilta, vain napavetosesta tehtyjä jos tuommonen on kuitenkin pakko saada. :(
-
Omavalmisteilla ei ole jälleenmyyntiarvoa.
-
Eiköhän nuo tehdä omaan käyttöön ja pitkäkestoiseen sellaiseen. Tässä lähistöllä kaverilla Volvon napavälitteinen ollut v.sta 1980,kaatunutkin muutaman kerran ja aina vain pelittää. tiedän sanoa että tuolla kärrillä on tahkottu rahaa jonkin verran. Jälleenmyyntiarvoa tuskin mitään,mutta käyttöarvo sitäkin isompi. "Rumassa repussa voi olla hyvää evästä".
-
Omavalmisteilla ei ole jälleenmyyntiarvoa.
ei ole timpallakaa :D
-
Omavalmisteilla ei ole jälleenmyyntiarvoa.
ei ole timpallakaa :D
Olekko sukua sille Myrkyn Myyntimies Mynttiselle?
-
Omavalmisteilla ei ole jälleenmyyntiarvoa.
ei ole timpallakaa :D
Olekko sukua sille Myrkyn Myyntimies Mynttiselle?
Tää haisee heti heti ja kauas. Teromanista ei "muka kuulu" mitään ja sitten uus kaveri alottaa heti *****ilun. ;D
Hetken päästä tulee varmaan tiukkaakin tiukempaa kommenttia. ;)
Tai sitten jos viime päivien linja pitää, runonlausuntaa ja jotakin muuta käsittämättömyyttä.....
-
Eiköhän nuo tehdä omaan käyttöön ja pitkäkestoiseen sellaiseen. Tässä lähistöllä kaverilla Volvon napavälitteinen ollut v.sta 1980,kaatunutkin muutaman kerran ja aina vain pelittää. tiedän sanoa että tuolla kärrillä on tahkottu rahaa jonkin verran. Jälleenmyyntiarvoa tuskin mitään,mutta käyttöarvo sitäkin isompi. "Rumassa repussa voi olla hyvää evästä".
Jos satsaa esim 10000€ kärryyn niin eikös olis kohtuullista että sillä olis joku jälleenmyyntiarvo?
-
Omavalmisteilla ei ole jälleenmyyntiarvoa.
ei ole timpallakaa :D
On on. Timppa menis hyvin vielä jonkun vuoden jossain vähätöisessä yksinkertaisessa hommassa.
-
Eiköhän nuo tehdä omaan käyttöön ja pitkäkestoiseen sellaiseen. Tässä lähistöllä kaverilla Volvon napavälitteinen ollut v.sta 1980,kaatunutkin muutaman kerran ja aina vain pelittää. tiedän sanoa että tuolla kärrillä on tahkottu rahaa jonkin verran. Jälleenmyyntiarvoa tuskin mitään,mutta käyttöarvo sitäkin isompi. "Rumassa repussa voi olla hyvää evästä".
Jos satsaa esim 10000€ kärryyn niin eikös olis kohtuullista että sillä olis joku jälleenmyyntiarvo?
Joo oon kyllä samaa mieltä tästä.
Ainakin meilläpäin noita kärryjäkin joutuu kattella kirjanpidossa että kyllä niillä pitää silloin kauppa-arvokin olla. Jos vaikka erehtyy vaihtamaan tai jotain.
-
Teromanin jutut saa jättää omaan kategoriaan,että se siitä terosta.
-
itellä omatekoset kärryt... akselisto napattu 70 lukusesta puolperästä kevyt vetää ja tukeva kipata...
runko rhs putkesta kippi kuorma-auton neliputkinen johon riittää hyvin valmetin öljyt
lava virolaistekoinen 11m3
kärryl ei nyt mitään niin kauheita oo ajettu joku abaut 20 000 kuutioo neljäs vuodes ja oon vähintäänkin erittäin tyytyväinen
http://www.pottupellossa.fi/index.php?option=com_wrapper&view=wrapper&Itemid=57
-
Lähdin ehkä väärästä päästä. Mielestäni hyviä puolia on paljon ja siksi kyselin löytyykö huonoja. Omavalmistekärryt on kevyet vetää ja tulevat todella tasaisesti perässä. Jousitettu kärry ei pompota ja kuorma-auton renkaat ei kuumene, jos pitää ajaa kovaa. Pellolle ei kärryjä ole ollut tapana juurikaan ajaa vaan enimmäkseen hiekka- ja asfalttitietä. Laakerit eivät kuumene eivätkä oikkuile. Renkaat ovat edullisia jos kumi puhkeaa.
Napaveto tarkoittanee sitä että pyörännavassa on alennusvaihde? Mitä hyötyä tästä on?
Jälleenmyyntiarvo on hyvä pointti. Mielestäni hyväkuntoiset isot kärryt ovat kalliita olivatpa ne tehdas- tai omatekoiset(välillä tuntuu että täysin raadotkin ovat kalliita).
Multiva tekee hyvän näköisiä kärryjä, mutta hintaa on vähän käytetyn Mercedeksen verran. Eivät taida olla viljamiehen kärryjä, jolla käyttöä on vain keväällä ja syksyllä.
-
Napaveto tarkoittanee sitä että pyörännavassa on alennusvaihde? Mitä hyötyä tästä on?
***Kartaani pyörii kovemmin ja ei joudu niin suuren vääntömomentin uhriksi. Kestää paremmin. Tehdastekoset viljakärryt on ainaskin kauranhoitajalle liian kalliita.
-
Täällä metsän siimeksessä ei ole vaakoja joita tarttis pelätä.Kuorkkikärryllä menee yli 20tn kuormat heittämällä.Jos olis tehtalaiset kärryt niin vastaavalla kantavuudella olevat saattais olla aika arvokkaat.
Kalkkikuormat oli parhaimmillaan 22tn,ja oli kuin ei mitään olisi perässä ollut.
-
Omavalmisteilla ei ole jälleenmyyntiarvoa.
ei ole timpallakaa :D
Olekko sukua sille Myrkyn Myyntimies Mynttiselle?
Tää haisee heti heti ja kauas. Teromanista ei "muka kuulu" mitään ja sitten uus kaveri alottaa heti *****ilun. ;D
Hetken päästä tulee varmaan tiukkaakin tiukempaa kommenttia. ;)
Tai sitten jos viime päivien linja pitää, runonlausuntaa ja jotakin muuta käsittämättömyyttä.....
http://www.youtube.com/watch?v=U9CwE7cA9wY
-
Napaveto tarkoittanee sitä että pyörännavassa on alennusvaihde? Mitä hyötyä tästä on?
***Kartaani pyörii kovemmin ja ei joudu niin suuren vääntömomentin uhriksi. Kestää paremmin. Tehdastekoset viljakärryt on ainaskin kauranhoitajalle liian kalliita.
kartaani kyllä kestää puikkoperässäki, mutta tuo napavälitteinen vetää tasaisesti tyhjääkin pyöriessä, ei ala hyppimään ??? ??? ??? ???
-
Mitä hyötyä perävaunussa on vedosta? Maan siirtovaunussa ymmärrän mutta en missään vilja kärryssä. Jos pellolla ei pysy 20 kuutioinen vaunu kuorma-auton pyörillä pinnalla on pelto silloin liian märkä. En ainakaan itse silloin vie vaunua pellolle. Itse teen tällä hetkellä vaunua ja siitä riisuttu kaikki ylimääräinen paino pois veto akseleita ja perämurikkaa myöten.
-
http://www.vaihtokone.com/mkesko.asp?products.aspx?did=MKeskoDemo&Ctl=Agriculture&scS_location=Sein%C3%A4joki&psize=10&sort=priceeuro_desc
Ihan asiallisen näköinen yksilö. (se sininen kärry, klikkaa auki)
http://www.mascus.fi/Maatalous/Kaytetyt-Kippiperavaunut-Maatalous/Kire-160-peravaunu/493a3772-bbe8-429c-a13b-97c588296c38.html
Kuvan perusteella taitaisin ottaa tuon sinisen vaikka tehtaalaista kehuinkin ensin. ::)
Rengastusta moitin silti, en vaan tuosta kuormiksen kumista tykkää. :(
-
Onhan tuo sininen ihan asiallisen näkönen.
-
Eiköhän nuo tehdä omaan käyttöön ja pitkäkestoiseen sellaiseen. Tässä lähistöllä kaverilla Volvon napavälitteinen ollut v.sta 1980,kaatunutkin muutaman kerran ja aina vain pelittää. tiedän sanoa että tuolla kärrillä on tahkottu rahaa jonkin verran. Jälleenmyyntiarvoa tuskin mitään,mutta käyttöarvo sitäkin isompi. "Rumassa repussa voi olla hyvää evästä".
Jos satsaa esim 10000€ kärryyn niin eikös olis kohtuullista että sillä olis joku jälleenmyyntiarvo?
Kylhän se näin on, mutta eikös kaikki hankinnat voi kuolettaa kirjanpidossa niin pitkällä aikavälillä kuin haluaa ??? ??? ??? Sehän riippuu itestä haluaako jättää "romulle" jonkun kirjanpidollisen jälleenmyyntiarvon....harva ostaa kärryä ajatellen et vaihetaan se sitten 5-7 vuoden päästä uuteen....eiköhän sillä ajeta niin kauan kuin sen pystyy kohtuudella korjata, sitten suoraan kuusakoskelle.
Tehdaskärryssä taitaa olla se vika että hinta ja kestävyys ei kohtaa, eli monesti ne mitoitetaan max nopeudelle 30-35 kmh täydellä kantavuudella. Kun taas kuorkin perästä tehty on alunpitäen mitoitettu max nopeudelle 89 kmh + dynaamiset kuormat. Karkeasti heittäen kuorkin perä kestää melkein 2 kertaisen kuorman traktori käytös....ja kuorkit yleensä mitoitetaan max ajomäärälle 2000000 km.....
Mitä ihan oikeasti raati olisi valmis maksamaan "tehdaskärrystä" (ei vetoa), joka kestää max nopeutta 65 kmh, kantavuudella 16T-18T....
ja hyvillä renkailla....olkoon sitten vaikka misukat tai jokku muut ihan aikuisten oikeasti hyvät??
-
Mitä ihan oikeasti raati olisi valmis maksamaan "tehdaskärrystä" (ei vetoa), joka kestää max nopeutta 65 kmh, kantavuudella 16T-18T....
**Kyl se ostamatta jää.
-
Mitä ihan oikeasti raati olisi valmis maksamaan "tehdaskärrystä" (ei vetoa), joka kestää max nopeutta 65 kmh, kantavuudella 16T-18T....
**Kyl se ostamatta jää.
Pienemmät pajat saisivat tommosen aikaan varmaan johonkin alk. 25k€ luokkaan...mutta jos kyljessä lukee Weckman, Multiva, Karko tai joku muu niin alk. +30k€.....
-
Joskus tehnyt Bedfordista ja 76 Scaniasta
Kyyllä ne aina kotimaiset "Tehdas " kärryt voittaa ????
8)
-
Tallessa vai oletko nekin jo myynyt :)
-
Myyty Rahan puutteen ja tavaran paljouden takia
,,,,,
Tietääkseni ajossa ovat ja Tyytyväiset käyttäjät ?
TeHo Design
8)
Vain Kauneuteni voittaa vaatimattomuuteni,,,,,,,,
:o
-
Eiköhän nuo tehdä omaan käyttöön ja pitkäkestoiseen sellaiseen. Tässä lähistöllä kaverilla Volvon napavälitteinen ollut v.sta 1980,kaatunutkin muutaman kerran ja aina vain pelittää. tiedän sanoa että tuolla kärrillä on tahkottu rahaa jonkin verran. Jälleenmyyntiarvoa tuskin mitään,mutta käyttöarvo sitäkin isompi. "Rumassa repussa voi olla hyvää evästä".
Jos satsaa esim 10000€ kärryyn niin eikös olis kohtuullista että sillä olis joku jälleenmyyntiarvo?
Kylhän se näin on, mutta eikös kaikki hankinnat voi kuolettaa kirjanpidossa niin pitkällä aikavälillä kuin haluaa ??? ??? ??? Sehän riippuu itestä haluaako jättää "romulle" jonkun kirjanpidollisen jälleenmyyntiarvon....harva ostaa kärryä ajatellen et vaihetaan se sitten 5-7 vuoden päästä uuteen....eiköhän sillä ajeta niin kauan kuin sen pystyy kohtuudella korjata, sitten suoraan kuusakoskelle.
Tehdaskärryssä taitaa olla se vika että hinta ja kestävyys ei kohtaa, eli monesti ne mitoitetaan max nopeudelle 30-35 kmh täydellä kantavuudella. Kun taas kuorkin perästä tehty on alunpitäen mitoitettu max nopeudelle 89 kmh + dynaamiset kuormat. Karkeasti heittäen kuorkin perä kestää melkein 2 kertaisen kuorman traktori käytös....ja kuorkit yleensä mitoitetaan max ajomäärälle 2000000 km.....
Mitä ihan oikeasti raati olisi valmis maksamaan "tehdaskärrystä" (ei vetoa), joka kestää max nopeutta 65 kmh, kantavuudella 16T-18T....
ja hyvillä renkailla....olkoon sitten vaikka misukat tai jokku muut ihan aikuisten oikeasti hyvät??
Alle 20 000€.... Ja 18tn on kantavuus ja tuon alle hinta jäikin....
-
No mitenkäs käy jos tekee "maansiirtokärryn" mönkkärin pyörille (tietenkin teliratkaisu) vai kannattaisko laittaa normi nelipulttiset 100mm jaolla, pyörät vaikkapa kokoa 165R13? Mitenköhän tommonen pikkupyörä käyttäytyis "maansiirtokärrys". Ei, en oo ottanu mitään ja oon ihan tosissani ajatellu "maansiirtokärryä" tuollaisilla renkailla... Ja sitten samaan syssyyn kipin toteutus moiseen... Taitais mennä kohtuu pienelläkin sylinterillä, mutta onko sen mitoituksen laskemiseen kovin kummoisia kommervenkkejä? Kokeilemallakin vois löytyy oikee sylkyn pituus, mutta voima onkin toinen juttu, joka sekin kai riippuu sylkyn asennosta lava alhaalla...
-
No mitenkäs käy jos tekee "maansiirtokärryn" mönkkärin pyörille (tietenkin teliratkaisu) vai kannattaisko laittaa normi nelipulttiset 100mm jaolla, pyörät vaikkapa kokoa 165R13? Mitenköhän tommonen pikkupyörä käyttäytyis "maansiirtokärrys". Ei, en oo ottanu mitään ja oon ihan tosissani ajatellu "maansiirtokärryä" tuollaisilla renkailla... Ja sitten samaan syssyyn kipin toteutus moiseen... Taitais mennä kohtuu pienelläkin sylinterillä, mutta onko sen mitoituksen laskemiseen kovin kummoisia kommervenkkejä? Kokeilemallakin vois löytyy oikee sylkyn pituus, mutta voima onkin toinen juttu, joka sekin kai riippuu sylkyn asennosta lava alhaalla...
Eli siis mönkijän perään kärryt? :D
-
No mitenkäs käy jos tekee "maansiirtokärryn" mönkkärin pyörille (tietenkin teliratkaisu) vai kannattaisko laittaa normi nelipulttiset 100mm jaolla, pyörät vaikkapa kokoa 165R13? Mitenköhän tommonen pikkupyörä käyttäytyis "maansiirtokärrys". Ei, en oo ottanu mitään ja oon ihan tosissani ajatellu "maansiirtokärryä" tuollaisilla renkailla... Ja sitten samaan syssyyn kipin toteutus moiseen... Taitais mennä kohtuu pienelläkin sylinterillä, mutta onko sen mitoituksen laskemiseen kovin kummoisia kommervenkkejä? Kokeilemallakin vois löytyy oikee sylkyn pituus, mutta voima onkin toinen juttu, joka sekin kai riippuu sylkyn asennosta lava alhaalla...
Eli siis mönkijän perään kärryt? :D
No mää oon tehny mönkkärin kärryyn kipin sillain, että laitoin akselin sopivaan kohtaan, ja sitten ei muuta kuin riuskasti aisan kahvasta kiinni, ja kuorma onkin sitten tyhjä...
Sellasta harrastus talostelua se mönkkäröinti on muutenkin, että kyllä sen kuorman vaikka lapioikin tyhjäksi, ei sillä mitään tarkoitusta ole sillä hommalla niinkuin työnä!
-
Kellfri lehdessä oli 10 tn kärry
6 tonniin euroissa ennakko myyntinä,,,,,,,,,,
Missä lie tehty ?
:o
-
No mitenkäs käy jos tekee "maansiirtokärryn" mönkkärin pyörille (tietenkin teliratkaisu) vai kannattaisko laittaa normi nelipulttiset 100mm jaolla, pyörät vaikkapa kokoa 165R13? Mitenköhän tommonen pikkupyörä käyttäytyis "maansiirtokärrys". Ei, en oo ottanu mitään ja oon ihan tosissani ajatellu "maansiirtokärryä" tuollaisilla renkailla... Ja sitten samaan syssyyn kipin toteutus moiseen... Taitais mennä kohtuu pienelläkin sylinterillä, mutta onko sen mitoituksen laskemiseen kovin kummoisia kommervenkkejä? Kokeilemallakin vois löytyy oikee sylkyn pituus, mutta voima onkin toinen juttu, joka sekin kai riippuu sylkyn asennosta lava alhaalla...
Eli siis mönkijän perään kärryt? :D
Ei mönkkärin vaan Giant 262S pienkuormaimen perään... Ei toki mitään järjettömän kokoista.
-
Kellfri lehdessä oli 10 tn kärry
6 tonniin euroissa ennakko myyntinä,,,,,,,,,,
Missä lie tehty ?
:o
Niin ja mistä??
-
No mitenkäs käy jos tekee "maansiirtokärryn" mönkkärin pyörille (tietenkin teliratkaisu) vai kannattaisko laittaa normi nelipulttiset 100mm jaolla, pyörät vaikkapa kokoa 165R13? Mitenköhän tommonen pikkupyörä käyttäytyis "maansiirtokärrys". Ei, en oo ottanu mitään ja oon ihan tosissani ajatellu "maansiirtokärryä" tuollaisilla renkailla... Ja sitten samaan syssyyn kipin toteutus moiseen... Taitais mennä kohtuu pienelläkin sylinterillä, mutta onko sen mitoituksen laskemiseen kovin kummoisia kommervenkkejä? Kokeilemallakin vois löytyy oikee sylkyn pituus, mutta voima onkin toinen juttu, joka sekin kai riippuu sylkyn asennosta lava alhaalla...
Ei ole kummosia kommervenkkejä.....tässä apua. Jos ajatellaan että sylinteri tulee hieman vinoon esim taaksepäin (lavan nivelkohtaan päin, nivel on tasossa "0" ja sylinterin kiinnityspiste tasossa "0" myös).... tällöin ylöspäin vaikuttava voima ("Y-akselin suuntaan" kun vaakataso on "X-akseli") on seuraavanlainen
Voima F
Fy= sin (kulma) * voima
Esimerkki:
Sylinterin voima on vaikka 8 tonnia, ja se on asennettu 70 asteen kulmaan, lähtötilanteessa suoraan ylöspäin vaikuttava (nostava) voima on
Fy= sin 70 * 8000kg ====> 7517 kg
Saranapisteeseen kohdistuu silloin lisäävä kuormitus
Fx= cos 70 * 8000kg ======>2736kg
Tarkistaa voi että voiman resultantti tulee samaksi (kuin sylinterin voima) näin
RSumma= neliöjuuri (Fx2)+(Fy2)
eli esimerkissä:
RSumma= neliöjuuri (75172)+(27362) = n. 8000kg......
Ja jos laskee kuinka ison tuubin vaatii jokin kuorma se kannattaa laskea painopiste periaatteella nivelkohtaan nähden (momentilla):::
Jos lavan painopiste (kuorma) sijaitsee esim 2 metrin päässä nivelistä (ei takaylitystä) momentti on tällöin kuorma * etäisyys.....
Esim:
Jos lava on lastattu tasaisesti täyteen 8000kg kuormalla ja lavan pituus on vaikka 4 metriä (ei takaylitystä eli lava loppuu saranapisteeseen). Sylinteri on kiinnitetty 3 metrin päähän saranoista 70 asteen kulmaan. Sylinteriksi vaaditaan voimaltaan (Fsyl)tällöin:
80 kN * 2 m = Fsyl * sin 70 *3 m
160kN = Fsyl * 2,82 m
kaava menee käännetään muotoon
Fsyl = 160kN / 2,82 m
Fsyl = 56,74 kN
Eli tarvitaan vähintään 5,7 tonnin nostovoima
ja sikälimikäli lavassa on takaylitystä sehän keventää momenttia jolloin sylinterin voimantarve vähenee.....ja taas jos lava ei ole lastattu tasaisesti täyteen (esim etupäähän enemmän tavaraa) se muuttaa tilannetta joko keventävästi tai kuormittavasti...
Ja jos käyttää teleskooppi tuubia voimahan pienenee mitä pidemmäksi sylinteri tulee, toisaalta kuorma alkaa valua jolloin voiman tarve pienenee....
Ja kun tuubi tulee pidemmäksi sen kulmakin muuttuu (pienenee) jolloin (suoraan) nostava voima pienenee.....voi laskea kokeikelemalla kuinka paljon (sin kulma) 90 asteen kulmassa (suoraan ylöspäin 1 eli 100% voimasta tallella, 70 asteen kulmassa n. 93 %, 45 -> 70 % jne jne.....)...
En takaa että laskelmat on oikein tai muutoin, mutta muistaakseni se menee noin.....
-
Siinä meni hetkeks aikaa pöytä tyhjäks liinoineen päivineen ;D
-
No mitenkäs käy jos tekee "maansiirtokärryn" mönkkärin pyörille (tietenkin teliratkaisu) vai kannattaisko laittaa normi nelipulttiset 100mm jaolla, pyörät vaikkapa kokoa 165R13? Mitenköhän tommonen pikkupyörä käyttäytyis "maansiirtokärrys". Ei, en oo ottanu mitään ja oon ihan tosissani ajatellu "maansiirtokärryä" tuollaisilla renkailla... Ja sitten samaan syssyyn kipin toteutus moiseen... Taitais mennä kohtuu pienelläkin sylinterillä, mutta onko sen mitoituksen laskemiseen kovin kummoisia kommervenkkejä? Kokeilemallakin vois löytyy oikee sylkyn pituus, mutta voima onkin toinen juttu, joka sekin kai riippuu sylkyn asennosta lava alhaalla...
Ei ole kummosia kommervenkkejä.....tässä apua. Jos ajatellaan että sylinteri tulee hieman vinoon esim taaksepäin (lavan nivelkohtaan päin, nivel on tasossa "0" ja sylinterin kiinnityspiste tasossa "0" myös).... tällöin ylöspäin vaikuttava voima ("Y-akselin suuntaan" kun vaakataso on "X-akseli") on seuraavanlainen
------8<-------------klips
En takaa että laskelmat on oikein tai muutoin, mutta muistaakseni se menee noin.....
Kiitos vinkeistä, josko sais joskus moisen kärryn värkkäiltyä. Telistön piirustukset löydän ehkä yhden kaverin toteutuksesta, mut se piru on jo kärrynsä kerinny myymään. Tosin oli liian pitkäkin, kun oli mönkkärin rankakärry.
Noita laskelmien voimalukemia vaan tarvii justeerata vähä alaspäin, kun lava taitaa tulla mitoiltaan luokkaa 1m*1,5m noin 30cm laidalla. Jos sen lippaa minikaivurilla multaa tai soraa täyteen painoa tulee johonkin tonnin liki eli ihan tarpeeksi puutarhahommiin ja vähän muuhunkin, vaikka sisätiloissa. Ei siis ihan pienet pyörät ja akselitkaan kestä, joten voi vielä lavakokoakin joutua pienentämään. Kuitenkin verrattomasti parempi kaveri 1,8tn minikaivurille kuin kottikärryt.
-
En takaa että laskelmat on oikein tai muutoin, mutta muistaakseni se menee noin.....
En mäkään mitään takaa mutta sen tiedän, että jos kippi on lavaan nähden vinossa niin viimeistään toisen putken lopussa pitää olla suorakulmassa, muuten ei nouse ylös asti tai ei kippaa tyhjäksi. ;D ???
-
omatekemät pelanneet hyvin, varmaa tekniikkaahan tuo kuorma-autopuoli on maaseutuajossa,,,,
Paino ja paripyörät se ongelma , ne kannataa vaihtaa yksöis kummeihin esim otta puoliperävaunusta.
Italian vankkuritedas just kauppasi itseään tänne pittää tutukia olisko niistä kilpailuun mukaan
esim 14 tn vankkurit viljan ajoon; Halvalla
http://www.fllimerlini.it/
8)
-
Vankkureita ei kannata tänne rahdata,tai sitten pitää vielä myyntihintakin olla tosihalpa ;)
-
voi olla juu ettei kantsii,,,,
Rahti jo tekee 700 per kärry
katsellaan miten käyb ?
???
-
60-luvun brittikuorkkiin perustuva vetävä 10tn viljakärry, joku Bedford tai Austin: Mitä öljyä laatikkoon, suunnanvaihtajaan, peräreppuun ja napoihin? Käykö joku yleis-GL4 kaikkiin? Ajonopeus max. 40 km/h...
-
Hypoidia minä olen laittanut.
-
Riippuu mitä etsii ja minne - tielle ja vauhtiin nuo kuorma-autogeenejä omaavat ovat hyviä.
Mä halusin pehmeässä mahdollisimman kantavaa peltoystävällistä rengastusta (min 700 mm) ja uudet kippitunkit ettei heti tarvitse alkaa vuotavaa korjaamaan -> noilla muutoksilla rakennelmat eivät tuntuneet enää kovin paljoa halvemmalta kuin 'eteläsuomalainen' valmis kärry.
Mulla suuremmat tieajot saa ajaa kuorma-auto.
Sitten vielä jos kaipaa toimivia rehulaitoja tms niin itse tekeminen muuttuu astetta työläämmäksi.