Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Paalimies - 23.09.23 - klo:12:05
-
Eli rupeis olemaan tarvetta kevyemmälle hydraulilohkon hallinnalle. Vivuston rasvauksista huolimatta tuppaa tulemaan nykyisin hyvänä paalauspäivänä ranne kipeäksi vivun heiluttelusta joka aukoo luukun.
Tarvetta ei lisälohkolle vaan kevyemmälle hallinnalle, äkkiseltään tulisi mieleen ottaa nykyisen lohkon liittimistä öljy sähkölohkolle ja vipu johonkin hyvään paikkaan. Varmaan on järkevämpiäkin tapoja?
-
Äkkiseltään tulee mieleen etukuormaajan sähköisesti ohjattu
Hydrauliikkalohko, ne kun on sarjakytkentänipalla varustettuja, voi olla
Jatkuvasti asennettuna, lohkon kun passaa hytin taakse, tai takakulmaan,
Putkitus pikaliittimille lyhyt.
Sähkölohkon kahva joko penkin kyynärnojaan, löytyy valmiita
Kyynärnojia sähkökahvaa varten, tai muuhun sopivaan paikkaan..
-
Itse laitoin yhteen hydelohkon vipuun pienen jatkon putkella ja siihen sähkönapillinen kahva, sähkönapit kytkin pikavaihteen ohjaukseen. Kylväessä kätevä ja keventi tarvittavaa käsivoimaa.
-
Itse kanssa mietin joskus a.sarjalaiseen sähkölohkoa juurikin kylväkoneen vetoa varten. Koneessa oli etukuormain. Toteutus olisi ollut etukuormaimen mekaanisen lohkon tilalle sähköinen ek-lohko jossa yksi ylimääräinen lohko peukalorullalla joka olisi letkutettu taakse.
-
Mulla yhdessä koneessa alkuperäiset sähkölohkot aiheuttaa harmaita hiuksia niin tullut vaihtoehtoja tutkittua.
Halvin ja yksinkertaisin vaihtoehto on ostaa jokin ek sähkölohko. Monesta koneesta löytyy valmiit paikat mistä ottaa em lohkolle öljy.
Tuossa saa parikin toimintoa ja tuplaajalla/triplaajalla lisää. Ainut on et jatkuvaa käyttöä vaativa kuten hydraulimoottorin pyöritys tuolla ei onnistu muuta kuin vipua pitämällä. Toki ei se monessa muussakaan lohkossa. Noissa alkuperäisissä sähkölohkoissa onnistui. Lisäksi mikäli haluaa kellunnan esim. Hydraulimoottorin pysäytykseen tai kipin käyttöön niin välttämättä suoraan tätä vaihtoehtoehtoa ei ole. Vaihdettavalla karalla voi onnistua.
-
Ja jos on/off riittää kylvinkonekäyttöön eikä kaipaa propoa niin halvin karvareuhkaratkaisu on tietysti joku perusmallin sähköohjattu suuntaventtiili jonka laittaa pikaliittimillä koneen omiin liittimiin. Saa jatkuvankin kierron kun laittaa asentonsa pitävän sähkönappulan ja yksitoimisen kun vie toisen lähdön suoraan tankkiin.
Selviää satasilla, kunnon sähköpropo ek-venttiili on toisessa hintaluokassa kahvoineen. Toki se on sitten kunnon propo.
Venttiii kannattaa mitoittaa niin että läpikierto ei ahdista koneen tuotoilla yhtään.
Kauan sitten mulla oli jyräkombissa pohjalaatalle tehty on-off-paketti. Konetta vedettiin traksalla jossa oli kovin hankalakäyttöiset hydraulivivut. Tein kytkinpaneelin jolla sai nappuloilla hoidettua niin noston, etuladan kuin vannaspainonkin. Kuva venttiilipaketista ohessa. Kytkinpaneeli oli kiinteästi kylvinkoneessa johdon päässä, siirrettiin vaan ohjaamon kun kylvettiin. Eli liitäntöjä traksaan oli vain 2 letkua ja käyttösähkö.
-
Ja jos on/off riittää kylvinkonekäyttöön eikä kaipaa propoa niin halvin karvareuhkaratkaisu on tietysti joku perusmallin sähköohjattu suuntaventtiili jonka laittaa pikaliittimillä koneen omiin liittimiin. Saa jatkuvankin kierron kun laittaa asentonsa pitävän sähkönappulan ja yksitoimisen kun vie toisen lähdön suoraan tankkiin.
Selviää satasilla, kunnon sähköpropo ek-venttiili on toisessa hintaluokassa kahvoineen. Toki se on sitten kunnon propo.
Venttiii kannattaa mitoittaa niin että läpikierto ei ahdista koneen tuotoilla yhtään.
Kauan sitten mulla oli jyräkombissa pohjalaatalle tehty on-off-paketti. Konetta vedettiin traksalla jossa oli kovin hankalakäyttöiset hydraulivivut. Tein kytkinpaneelin jolla sai nappuloilla hoidettua niin noston, etuladan kuin vannaspainonkin. Kuva venttiilipaketista ohessa. Kytkinpaneeli oli kiinteästi kylvinkoneessa johdon päässä, siirrettiin vaan ohjaamon kun kylvettiin. Eli liitäntöjä traksaan oli vain 2 letkua ja käyttösähkö.
Tuo on varmasti hyvä jos rakentelutaitoa riittää. Noihin suuntaventtiileihin saa erilaisia karoja jolloin voi rakentaa sen vapaapaluu/kellunnan kipille/hydraulimoottorille.
Se noissa tietysti on et toiminta on päälle pois tyyppistä jolloin erikokoiset sylinterit toimivat eri tavoin. Virtaussäätimiä lisäämällä saa tietysti toimivammaksi.
Ja ainakaan itsellä ei ymmärrys riittänyt siihen et saako tuollaisen toimimaan muuttuvatilavuuksisen pumpun kanssa. Aloittajalla ei tätä ongelmaa varmaan mut mulla tuo ideointi kaatui siihen.
-
Tuo on varmasti hyvä jos rakentelutaitoa riittää. Noihin suuntaventtiileihin saa erilaisia karoja jolloin voi rakentaa sen vapaapaluu/kellunnan kipille/hydraulimoottorille.
Se noissa tietysti on et toiminta on päälle pois tyyppistä jolloin erikokoiset sylinterit toimivat eri tavoin. Virtaussäätimiä lisäämällä saa tietysti toimivammaksi.
Ja ainakaan itsellä ei ymmärrys riittänyt siihen et saako tuollaisen toimimaan muuttuvatilavuuksisen pumpun kanssa. Aloittajalla ei tätä ongelmaa varmaan mut mulla tuo ideointi kaatui siihen.
Juu karan tai koko venttiilin valinnalla voi vaikuttaa tarkasti siihen miten se toimii ellei halua moneen taipuvaa yleiskäyttöistä systeemiä.
Jossain kylvinkoneessa kuristimetkin toimivat virtauksen säätiminä kohtuullisesti koska toimintoja käytetään kuitekin vain sekunteja silloin tällöin. Jatkuvampaa virtausta ei kannata säätää kuristamalla eikä virtauksenjakajakaan silloin toimi tehoa hukkaamatta ja öljyä kuumentamatta.
Jos sen tyhmän lisäventtiilin liittää koneen oman suuntaventtiilin pikaliittimiin niin pelaa LS-systeemissäkin. Ei se pumppu tiedä onko niissä perän pikaliittimissä suoraan sylinteri vai onko välissä joku jakava/ohjaava venttiili.
Koneen oma venttiili on silloin siellä ensin ja kun vivusta vetää se hoitaa pumpun ohjauksen joka tapauksessa. oli liittimissä mitä vaan .
Mutta jos haluaa oikeasti hyödyntää LS-ominaisuuksia niin sitten sähköventtiiliksi pitää valita LS-malli, venttiilin LS-lähtö pitää liittää traktorin LS-liitäntään ja se koko venttiili pitää liittää rinnan traktorin systeemiin. Siis ei ollenkaan niihin tavallisiin pikaliittimiin vaan esim Power Beyond -liitäntöihin.
LS-kykenevä lisäventtiili ei ole sitten enää niin halpa. Propona vielä kalliipi. Suurituottoisissa systeemeissä se on kuitekin oikea valinta; ei ole enää mitään mieltä vatkata öljyä pikaliittimistä vaikkapa 100 l/min koko ajan systeemin ympäri. Hukkateho, hukkalämpö ja koneen turha rasitus.
Yleensä kai uudemmissa, suurituottoisissa koneissa on joystick ja sähkönappuloita jo valmiina niin ettei tarvitse alkaa itse sellaisia lisäilemään. Ja alkuperäismallin lisälohkojakin saa ainakin isolla rahalla.
Joissakin traktoreissa on myös 'köyhän miehen LS' eli lyhytkiertoventtiilillä toteutettu hydraulikka. Siinä jos öljylle ei ole todellista kysyntää niin joku iso venttiili päästää vakiotilavuuksisen pumpun tuoton heti pumpun jälkeen takaisin imupuolelle / tankkiin jolloin kierto pitkän ja mahdollisesti ahdistavan reitin kautta ympäri koko systeemin jää pois. Tuota oikotien tarjoilevaa venttiiliä ohjataan sitten eri konsteilla silloin kun öljyä oikeasti tarvitaan jollekin toimilaitteelle. Eräänlainen prioriteettiventtiili sekin.
-
Niin no mulla on ehkä niitä ensimmäisiä sähkölohkoisia koneita. Nyt lohkot ovat hiljaisena ja uudet maksavat isoja rahoja niin jotain täytyisi keksiä. Nyt sähkölohkon karoja ohjaillaan manuaalisen vivuston kautta. ;D
Lietevaunu kaipaa tuollaista jatkuvakiertoista hydrauliikkaa. Levittimessä oltava kierto päällä kokoajan. Samoin täyttöpumpussa täytettäessä. Yleistoiminnot kuten määränsäätö vaatii myös levittäessä jatkuvan öljykierron.
Vaunussa itsessään on jo nippu tuollaisia suunta venttiilejä joilla ohjataan noita yleistoimintoja. Näille menee traktorista yksi letkupari. Täyttöpumppulle toinen ja levittimelle (multaimelle) kolmas. Ajatus oli et jos rakennellut vaunuun lisää hydrauliikkaa ja siirtänyt kaikki toiminnot yleistoimintojen alle. Traktoriin kun olisi saanut sähköisen ls venttiilin jolla saisi kierron päälle ja pois. Siirtoajossa siis pois. Muut koneet toimii noilla mekaanisilla vivuillakin. Tai no kylvökoneen nosto lasku on tietysti kättä rasittava pitkän päälle.
-
tuohan alkaa jo näyttää kuin erään sorkkatelineen kytköksiä. kuinkahan tuo selitetään jollekin uutelle harjurille esim? kytkeminen?
-
tuohan alkaa jo näyttää kuin erään sorkkatelineen kytköksiä. kuinkahan tuo selitetään jollekin uutelle harjurille esim? kytkeminen?
Jaa mun lietevaunun kytkentä? Joo se on aika iso työmaa. Sen vuoksi aattelin et olis kova sana jos menis vaan yhdet letkut traktorista. Sit on lisäksi tietysti pari sellaista sormen paksuista johtonippua jne.
-
Niin no mulla on ehkä niitä ensimmäisiä sähkölohkoisia koneita. Nyt lohkot ovat hiljaisena ja uudet maksavat isoja rahoja niin jotain täytyisi keksiä. Nyt sähkölohkon karoja ohjaillaan manuaalisen vivuston kautta. ;D
Traktoriin kun olisi saanut sähköisen ls venttiilin jolla saisi kierron päälle ja pois. Siirtoajossa siis pois.
Onkohan ne sähkölohkot jokainen yksilö rikki vai onko vika niitä ohjaavassa yhteisessä elektroniikassa, onko tietoa? Pimentyneet yksi kerrallaan vai laakista kaikki?
Traktori siis itsessä säätyvällä pumpulla ja LS-hydrauliikalla?
LS-systeemin saa tuottamaan jatkuvasti täysillä kun yhdistää LS-ohjauslinjan painelinjaan. Eli päästää työlaitteelle menevän paineen menemään myös LS-linjaan.
Ja taas jos pumpulle menevän LS-linjan sulkee juuri ennen pumppua niin systeemi pysyy koko ajan lepotilassa, pumppu pitää vain noin 30 bar painetta yllä.
Voi sen sulkea pumpusta katsoen kauempaakin kunhan siinä välillä ei mikään venttiili pyydä pumppua vielä töihin. Jos joku pyytää niin silloin pumppu ei pysy levossa.
-
Niin no mulla on ehkä niitä ensimmäisiä sähkölohkoisia koneita. Nyt lohkot ovat hiljaisena ja uudet maksavat isoja rahoja niin jotain täytyisi keksiä. Nyt sähkölohkon karoja ohjaillaan manuaalisen vivuston kautta. ;D
Traktoriin kun olisi saanut sähköisen ls venttiilin jolla saisi kierron päälle ja pois. Siirtoajossa siis pois.
Onkohan ne sähkölohkot jokainen yksilö rikki vai onko vika niitä ohjaavassa yhteisessä elektroniikassa, onko tietoa? Pimentyneet yksi kerrallaan vai laakista kaikki?
Traktori siis itsessä säätyvällä pumpulla ja LS-hydrauliikalla?
LS-systeemin saa tuottamaan jatkuvasti täysillä kun yhdistää LS-ohjauslinjan painelinjaan. Eli päästää työlaitteelle menevän paineen menemään myös LS-linjaan.
Ja taas jos pumpulle menevän LS-linjan sulkee juuri ennen pumppua niin systeemi pysyy koko ajan lepotilassa, pumppu pitää vain noin 30 bar painetta yllä.
Voi sen sulkea pumpusta katsoen kauempaakin kunhan siinä välillä ei mikään venttiili pyydä pumppua vielä töihin. Jos joku pyytää niin silloin pumppu ei pysy levossa.
Vaikea sanoa missä vika on. Olen ymmärtänyt et kaikki ohjaus kiertäisi ykköslohkon kautta jolloin jos se on pimeä niin mikään ei toimi. Lohkot pystyy ohjelmoimaan eri järjestykseen mikä on ykkönen ja sekään ei auttanut. Et onko sit oikeasti vain niin et mikäli yksi on rikki niin mikään ei toimi. Siis aivan pirun vaikeaa selvittää vikaa kun ei tarkkaan tiedä edes toimintaperiaatetta. Lisäksi hidasta kokeilla toimintaa kun purkaa, vaihda, kasaa, kokeile ja sit taas alusta.
Kyseisiä lohkoja saa uutena hintaa reilu tonni. Koneessa on niitä neljä ja kun ei tiedä onko kaikki rikki vai vain yksi vai jos vaihtaa vain yhden ehjän niin särkeekö kaiken muun. Joka tapauksessa tyyli huoltoporukalla ollut et kaikki uusiksi, se on sit jo sen viis tonnia tai jotain. 20v vanhassa koneessa jonka arvo on ehkä pari kymppiä niin alkaa olemaan vähän niin ja näin. Seuraavaksi kun voi poikia jokin toinen paikka.
Jos jostakin löytyisi oikeasti joku joka noiden sielun elämään olisi perehtynyt niin voisin maksaa ihan euroja jos osaisi kertoa missä kohtaa se risa on. Mekaaninen se vika ei ole koska karaa manuaalisesti liikuttamalla homma toimii.
Mut kiitokset tuosta ls opastuksesta. Tuo selvensi paljon.
-
Kannattaisiko kertoa traktorin merkki missä ongelma on niin joku voisi osata kertoa paremmin. Itse en ymmärrä hygrauliikasta muutakin että tankissa pitää olla öljyä ja pikaliitin kunnossa.
-
Aloitajalle, on se mahdollista, jotenkin tolleen kuin metsäjussi rakentama. ei se ole vaikeeta ja palikoita saa tilattua. Itellä prosessorin logikka tossa pöydällä jonka sen automatisointi ja järki sais nyki palikoilla hoidettu. Ei ole mennyt vielä monta satasta....
-
Kannattaisiko kertoa traktorin merkki missä ongelma on niin joku voisi osata kertoa paremmin. Itse en ymmärrä hygrauliikasta muutakin että tankissa pitää olla öljyä ja pikaliitin kunnossa.
Nh tm sarjalaine. Bossin tekemiä lohkoja samoja on ainakin massikassa..
-
Kannattaisiko kertoa traktorin merkki missä ongelma on niin joku voisi osata kertoa paremmin. Itse en ymmärrä hygrauliikasta muutakin että tankissa pitää olla öljyä ja pikaliitin kunnossa.
Nh tm sarjalaine. Bossin tekemiä lohkoja samoja on ainakin massikassa..
Saisikohan jostain sen venttiilien tarkan tyypin selville. Silloin voisi tietoakin löytää helpommin. Tietysti se on joku jota on tehty vain NH:n käyttöön... :-/
Moniin saa sen elektroniikkayksikön kyllä erikseen, ei tarvitse koko venttiiliä ostaa. Taitaa niitä joku jopa korjata.
Joku SB23-EHS ?
CAN-väylällä ohjattuja. Jos väylä on 'pimeenä' (eli poikki, oikarissa, jompi kumpi pää zombina) niin tosiaan mikään laite samassa väylässä ei toimi. Vika ei välttämättä edes ole siellä venttiilien suunnalla vaan voi olla myös toisessa päässä piuhaa tai matkalla.
Noille EHS-systeemeille on oma diagnostiikkatyökalu jolla voi väylästä lukea venttiilikohtaisista muisteista mikä on hätänä. Edellyttää tietysti että se väylä ylipäätään toimii. Varmaan 1. homma olisi selvittää onko väylällä edes terveen näköistä elämää. Jos kaikki ovat pimentyneet samalla hetkellä niin veikkaisin väylävikaa; syyllinen voi toki olla yksittäinen venttiili joka jumittaa koko dataliikenteen..
Joku tuon näköinen?
https://www.granit-parts.co.uk/e/product/256R917010125?id=49616135
Tai
http://mobilsantesso.com.br/wp-content/uploads/2014/10/Load-Sensing-Control-Block-SB23-EHS1.pdf
Nämä siis arvauksia, voi olla ihan erilainenkin :-))
-
Kannattaisiko kertoa traktorin merkki missä ongelma on niin joku voisi osata kertoa paremmin. Itse en ymmärrä hygrauliikasta muutakin että tankissa pitää olla öljyä ja pikaliitin kunnossa.
Nh tm sarjalaine. Bossin tekemiä lohkoja samoja on ainakin massikassa..
Saisikohan jostain sen venttiilien tarkan tyypin selville. Silloin voisi tietoakin löytää helpommin. Tietysti se on joku jota on tehty vain NH:n käyttöön... :-/
Moniin saa sen elektroniikkayksikön kyllä erikseen, ei tarvitse koko venttiiliä ostaa. Taitaa niitä joku jopa korjata.
Joku SB23-EHS ?
CAN-väylällä ohjattuja. Jos väylä on 'pimeenä' (eli poikki, oikarissa, jompi kumpi pää zombina) niin tosiaan mikään laite samassa väylässä ei toimi. Vika ei välttämättä edes ole siellä venttiilien suunnalla vaan voi olla myös toisessa päässä piuhaa tai matkalla.
Noille EHS-systeemeille on oma diagnostiikkatyökalu jolla voi väylästä lukea venttiilikohtaisista muisteista mikä on hätänä. Edellyttää tietysti että se väylä ylipäätään toimii. Varmaan 1. homma olisi selvittää onko väylällä edes terveen näköistä elämää. Jos kaikki ovat pimentyneet samalla hetkellä niin veikkaisin väylävikaa; syyllinen voi toki olla yksittäinen venttiili joka jumittaa koko dataliikenteen..
Joku tuon näköinen?
https://www.granit-parts.co.uk/e/product/256R917010125?id=49616135
Tai
http://mobilsantesso.com.br/wp-content/uploads/2014/10/Load-Sensing-Control-Block-SB23-EHS1.pdf
Nämä siis arvauksia, voi olla ihan erilainenkin :-))
Asian vierestä……
Nämä sähkölohkot aika vikaherkkiä, ainakin Valtran 3 sarjassa,
Can- väyläohjattuja , itse ei pysty tekemään muuta kun putsata liittimet
Ja täyteen valkovaseliinia, ainoa tepsivä konsti millä toimii edes vähän
Paremmin, pahimmillaan kaks kertaa päivässä sähköliittymät auki
Sähkölohkolta, paineilmalla puhdistus ja kiinni!
Kelvoton suojaus kähköliittimillä, täynnä pölyä ja heinänputua,
Can väylä kun herkkä vuotovirralle, eipä sitten enää toimi, vikakoodi vilkkuu.
Uusi sähkölohko kun täytyy koodata huollon läppärillä, ei sitä pysty
Itse laittamaan.
Nämä Valtran käyttämät sähkölohkot ( parkeri kai) toimii talvella ihan OK,,
Kesällä takkuaa, kesäkuumilla pahiten, ei kestä lämpöä???
-
Ei ollut asian vierestä vaan juurikin asiaa. Valitettavasti.
Massikan lohkot ovat toimineet virheettä kohta 15 vuotta. En ole vaivautunut edes tutkimaan mitkä ne ovat :-0
Varmaan tänään sitten heti ekan vedon päässä lakkaa aurat kääntymästä :-DD
-
Joo juuri tuon näköinen kuin metsäjussin ekassa linkissä. Toinen ei aukeakkaan.
Jos nyt oikein muistan niin näihin ei saanut ns. Sähköpäitä erikseen vaan piti osta koko lohko. Uudempiin saa kai elektroniikkaa erikseen. Samoin kun kollega osasi kertoa et valtraan saisi myös. Danfosseja ne valtran taisi olla. Vika voi olla missä vain. Valot lohkoissa muistaakseni vilkkui niinkuin piti kun virrat laittoi päälle. Samoin kaikki kalibroinnit ym. Ohjelmoinnit meni läpi mut eivät vain toimi.
Korjausehdotuksia on tullut monenlaisia matkan varrella. On ehdotettu et laturissa vika. Samoin kuin et lohkoille tulisi tuoda virta suoraan. Neljä napaiset johdot noihin meni ja plussa ja miinus taisi löytyä reunoista.
Niinkuin kirjoitin niin pirun ärsyttävää etsiä vikaa kun tietoa ei oikein Suomesta tahdo löytyä. Vian etsin on hidasta, sitten taas kokeillaan ja taas etsitään. Kerralla eivät hiljentyneet vaan alkoivat takkuamaan ensiksi ja sit vain toimivuus alkoi häviämään yhä useammin. Eihän siitä tule mitään jos töitä meinaa tehdä. Nyt pari vuotta käytetty mekaanisilla vivuilla.
Jariman olet oikeassa kesällä mitä kuumempaa niin sen herkempiä ovat vioille. Tämä tullut myös itse huomattua.
Tässä yksi linkki minkä teksti vielä itsellä kääntämättä mut tuossa jotain tietoa viasta.
https://www.landtreff.de/defekte-bosch-steuergerate-erfahrungen-t124827-15.html
Täs myös toinen linkki. Tämä irkku on jotenkin korjannut noita. Jos olen oikein ymmärtänyt ohjaa erillisillä ohjaimilla noita vakiolohkoja. Yritin kerran kysellä sähköpostilla asiasta ja et korjaisko mun lohkoja jos lähettäisin noita mut ei kuulunut vastausta.
https://russellfastraxx.ie/bosch-sb23-hydraulic-valves/
Mä saan noita lohkoja huoltomieheltä joka on noita vaihtanut "risoina" pois. Ennen agritek ei myynyt kuin kokopaketin eli 4 lohkoa. Saattoi olla et vain yks oli rikki ja kolme ehjänä. Kokeilemalla, etsimällä tai jotain voisi ehjät löytää. Mut tekemättä on kun vie kohtuu reilusti aikaa rassata yks lohko aina kiinni, ohjelmoida, kalibroida ja kokeilla todetakseen ettei toimi.
Mut siis jos joku haluaa alkaa rakentamaan noihin omaa ohjausta niin multa saa harjoituskappaleita. Ja jos sen saa toimimaan niin ostan heti 8 lohkoa jos hinta kohdallaan ;)
-
Tuossa valmistajan vanha palauttaen toimiva korjauspalvelu. Väittävät että toimitetaan jopa valmiiksi ohjelmoituna kun kertoo mihin koneeseen se tulee.
https://www.bosch-repair-service.com/en/mobilhydraulik/bosch/sb23-ehs-can-on-board-electronics-r917005835001/
-
Saattoi olla et vain yks oli rikki ja kolme ehjänä. Kokeilemalla, etsimällä tai jotain voisi ehjät löytää. Mut tekemättä on kun vie kohtuu reilusti aikaa rassata yks lohko aina kiinni, ohjelmoida, kalibroida ja kokeilla todetakseen ettei toimi.
Ettei olis yhteinen sulake kaikille lohkoille jossakin. Yhden lohkon kyrvähtäes kaikki pimenee.
Eli kasa sulakkeita ja vuorotellen eri lohkoista piuha irti, ja jättää kyrvähtäneen lohkon kytkemättä.
Varmaanki toi kyl tiedos.
-
https://www.messicks.com/vendor/new-holland
Tosta näpytelet oman koneen malli ja valitse sun koneen. siitää sitten klikkailet eteenpäin kunnes hyde jutut tulee ja sen palikan orkkis nr, sitten voi rupee löytyy palikoita ja apuja.
Totta on että vaikeeta löytää se oikea henkilö joka oikeesti selvittää tommosia vikoja. Kyllä semmosia kävelee keskuudesamme, mutta ne nyt ei roiku netissä eikä jaa tietojaan tost noin vaan