Lainaus käyttäjältä: realisti - 28.08.10 - klo:01:29

vanhaa yaralaista varastossa reilu kymppitonni, tänään sain ostettua paikallisesta agri-kaupasta heidän 11 säkin suuruisen nk2 varaston. Vielä piti a-rehulta tilata 20 tonnia typpilannosta varastoon, sitten vielä lietettä lisäksi. Eiköhän näillä ensi kesä mennä yarasta välittämättä.

Millainen ala noilla lannoitetaan? Liete on nurmelle parempaa ku yaralainen, ei paljo hinnan nousut ahdista.

Kuinkahan tuo kuivalanta nurmille?  Mimmosia kokemuksia semmosesta? Olisi tarkoitus ensikesänä ajattaa..  Paljonko kemiallisia lisäksi? 200 kiloa salpietaria? Siis oikeassa elämässä, ei paperilla.

Kertokaas kokemuksia noista A-rehun lannoista. Nyt tuntuu siltä ettei ensi vuodeksi Yaraa osteta. Ali A-rehun typpilannoitteesta ja NPK:sta kokemuksia, levitettävyys pintalevittimellä, kylvölannoittimessa jne. kiitos! Hinta ainakin vaikuttaa ihan siedettävältä, katsotaan nyt millon Yara keksii paljonko kehtaa pyytää..

Kertokaas kokemuksia noista A-rehun lannoista. Nyt tuntuu siltä ettei ensi vuodeksi Yaraa osteta. Ali A-rehun typpilannoitteesta ja NPK:sta kokemuksia, levitettävyys pintalevittimellä, kylvölannoittimessa jne. kiitos! Hinta ainakin vaikuttaa ihan siedettävältä, katsotaan nyt millon Yara keksii paljonko kehtaa pyytää..

Hyvin pelas ja satoakin tuli riittävästi. Kokemusta vain typpilannasta. Moniraviteet tuli cemagrolta.

Typpilantaa oli a-rehulta reilu 20 tn eikä mitään valittamista. Keskipakolevittimellä pölyää jonkin verran, mutta on ei haittaa meikäläistä. Samaa varmaan taas ensi vuonna.

Olen aiemminkin asiasta kertonut, mutta kerta kiellon päälle. Ainakin viime vuotinen typpilanta suli itsestään koneeseen, eli ei voinut jättää kylvökoneeseen yön yli. Reunalevityksessä muusaantuu lautasen päälle, eikä aukea ilman kepillä sorkkimista. Muuten ihan hyvää... Viime vuonna oli monta kymppiä halvempaa tonnilta yaralaiseen verrattuna, nyt ei juuri eroa. Siispä salpietaria varastossa.

Olen aiemminkin asiasta kertonut, mutta kerta kiellon päälle. Ainakin viime vuotinen typpilanta suli itsestään koneeseen, eli ei voinut jättää kylvökoneeseen yön yli. Reunalevityksessä muusaantuu lautasen päälle, eikä aukea ilman kepillä sorkkimista. Muuten ihan hyvää... Viime vuonna oli monta kymppiä halvempaa tonnilta yaralaiseen verrattuna, nyt ei juuri eroa. Siispä salpietaria varastossa.

Miten se kylvökoneeseen sulaa jos siinä on kannet/pressut kiinni?? Viikon oli kevällä koneessa eikä mitänä ongelmaa jatkaa. Mä olen tykännyt vain kun sulaa nopesti.

Ja kyllä yarankin typpi pölisee jos varastoi auringossa. On myös tullut vastaan 300 kilon rakeinakin vastaan

Miten se kylvökoneeseen sulaa jos siinä on kannet/pressut kiinni?? Viikon oli kevällä koneessa eikä mitänä ongelmaa jatkaa. Mä olen tykännyt vain kun sulaa nopesti.

Ja kyllä yarankin typpi pölisee jos varastoi auringossa. On myös tullut vastaan 300 kilon rakeinakin vastaan

Siinä rakeessa on 50% helppoliukoisessa muodossa ja rae on huomattavasti pehmeämpi kuin yaralaisessa. Sillä ei ole merkitystä, onko pressut kiinni vai ei. Pintalevittimeenkin kun jätti vähän typpilantaa säiliöön, niin aamulla oli pohjalla sulanut lammikko. Nykyisen typpilannan koostumusta en tiedä, onko jo käytettävyydeltään parempaa.

Pellervossa oli tuota sulavuutta tutkittu ja yaralainen ei tahtonu sulaa millään eikä luovuttaa ravinteitaan. Vähän on kaks piippuinen juttu.

Pellervossa oli tuota sulavuutta tutkittu ja yaralainen ei tahtonu sulaa millään eikä luovuttaa ravinteitaan. Vähän on kaks piippuinen juttu.

joo oli mielenkiintoinen testi

Joku vuosi taaksepäin lannoitin ohraa Viipurinlannalla, käyttömäärä oli ihan normaali mutta typpi liukeni liian nopeasti ja ohra meni lakoon jo heinäkuun alussa.   Parempi onkin että lannoite liukenee hitaammin.

Ihmeellisiä juttuja, kun ei ole taaskaan perusasioita tutkittu. Kaikki levittää apulantaa peltoon, minkä kerkiää, mutta vaikutuksista ei tarkkaa käsitystä. Näkisin, että nopealiukoisuus olisi eduksi syysviljojen kevätlevityksessä ja kasvukauden aikaisessa täydennyslannoituksessa. Fosforin sulamiseen olisi syytä perehtyä enemmän. Onko niin, että vasta syyssateet liottavat loput apulannat liikkeelle ja vesistöihin?

Pellervossa oli tuota sulavuutta tutkittu ja yaralainen ei tahtonu sulaa millään eikä luovuttaa ravinteitaan. Vähän on kaks piippuinen juttu.

Sen jutun kirjoittaja oli aiemmin Kemiralla töissä. Olisiko tässä jokin syy-yhteys olemassa tiettyyn lähestymiskylmaan jutussa?

Onko niin, että vasta syyssateet liottavat loput apulannat liikkeelle ja vesistöihin?

Syksyllä ja talvella vesistöihin päätyvä fosfori ei noin yleisti ole peräisin apulannasta, vaan siitä että kun kasvit lakastuvat solurakenteen hajotessa kasviin sitoutunut hyvin liukeneva fosfori lähtee liikkeelle.

Taitaa vaan olla ne A-rehun typet jo loppu,tilasin sata pussia sitä kuukausi sitten,sanovat sillo ja,ettei riitä tällä hintaa hyvin pitkäks aikaa

Taitaa vaan olla ne A-rehun typet jo loppu,tilasin sata pussia sitä kuukausi sitten,sanovat sillo ja,ettei riitä tällä hintaa hyvin pitkäks aikaa

Jep, uusi hintakin näköjään saatu: http://www.a-kauppa.fi/information.php?info_id=12
Onkos Yara tullut hullua hurskaammaksi? Joko ne on keksinyt salpietarille hinnan?