Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Petri - 23.04.09 - klo:20:28
-
Hankin kenttäkuivuriin (heinälle) naapurikylältä puhaltimen. Halkaisijaltaan noin metrinen kaksoispotkuripuhallin, siistin näköistä työtä, "lentokoneensiivet" siivikossa ym. Laite on ilmeisesti alunperin sähkökäyttöinen, mutta rakennettu traktorikäyttöiseksi, tr-ulosoton ja siivikon välissä on vaihteisto, joka tuplaa voa -kierrokset. Ja mikä upeinta, koko puhaltimessa ei ole ensimmäistäkään tyyppikilpeä tai yleensä mitään tekstiä!
Nyt pitäisi päästää pikkuvalmetti tämän pyörittämisestä eli ajattelin laittaa eteen pienen ilmajäähdytteisen diesel-paikallismoottorin. Ongelmia on vain kaksi:
- millä kierrosluvulla ropelin pitäisi oikeasti pyöriä?
- paljonko tehoa tarvitaan?
Nyt näppituntumalla olen pyöritellyt Valmettia jotain 1200-1400 rpm, kierroslukumittari ei kylläkään toimi. Eli olisi pyörinyt jotan 600-800 rpm ?. Varmaan voisi pyöriä kovempaakin, edelleen mihinkään perustumatonta näppituntumaa.
Onko jollakulla kokemusta moisesta flektistä ja mahdollisesti jotain kaipaamiani "teknisiä tietoja", niin tietäisi vähän moottoria etsiessä ja kiilahihnavetoa rakentaessa kerralla osua oikeisiin komponentteihin?
Petri
-
Kuormaauton moottorilla niitä on pyöritetty eli 150-250 hv.
-
Aikanaan kylmäilmakuivurilla oli varmaan suunnilleen vastaava, pyöritettiin bedfordin kuorma-autonmoottorilla. Halkaisija ehkä luokkaa 120 cm.
-
Kuormaauton moottorilla niitä on pyöritetty eli 150-250 hv.
Mulla on ehkä vähän pienempi, kun 565 Valmetilla on pyörinyt aika kevyesti. En tosin sitten tiedä, olisiko varaa nostaa kierroksia reilustikin, mutta näillä arvoilla on riittänyt ihan hyvin. Ehkä kenttäkuivurin suhteellinen mataluus (heinää max. 3-3,5 metriä) auttaa sekin. Siivikko on ehkä hieman raskaanlainen, eli ei "hyppää" pyörimään kun kytkintä nostaa, mutta ei sammutakaan vanhaa palvelijaa.
Ihan vain vertailun vuoksi etsin Nordpostin flektejä, jossa yksinkertaisella siivikolla metristä ropelia pyörittää 7.5 kW tai 11 kW sähkömoottori.
Petri
-
Jos se on ollu sähkömoottori käyttöinen niin tod näk pyöriny 1500 rpm.
-
Kuormaauton moottorilla niitä on pyöritetty eli 150-250 hv.
Kuulostaa aika paljolta tuo 150-250 hv, sähkömoottoripuhaltimet kun on yleensä 7,5-11 kW. Eikö tuolla 250 hv:llä pitäisi jo melkein saada lentoon koko kuivuri?
-
Metrinen ropelli meilläkin on pyörinyt ja 7,5kw on moottori ollut. Olisin kyllä kuvitellut että se oli 3000 rinkinen moottori mutta ehkä ei sittenkään, aikamoista vonkunaa on kyllä pitänyt.
-
Fysiikan lait tulee tässäkin vastaan, jos nopeus kaksinkertaistuu niin vastus nelinkertaistuu. Tuo petrin puhallin hankinta ei kerro vielä mitään olennaista, pitäisi tietää puhaltimen puhaltamat kuutiot, sen sietämä vastapaine, kanavan neliöt ja vastapaine kuivattavalle materiaalille. Muistaakseni ropellipuhallin hyytyy jos vastus on luokkaa 20mm vesipatsasta.
Eli toimii kun on paljon neliöitä, avarat kanavat eikä kuivattavaa paksusti. Nämä mitä tuohon luin on muistia sieltä jostain. Muistaakseni pohjoisessa oli/on sellainen kaveri nimeltään heikki oinas joka vois tietääkkin jotain. tuosta on jo aikaa paljon kun kuivuri asioita mietin joten voin muistaa jopa väärin.
-
Jos se on ollu sähkömoottori käyttöinen niin tod näk pyöriny 1500 rpm.
Sanoisin kyllä että 2850 rpm!
-
Käsitykseni perustuu intuitioon ja ja pidä siitä edelleen kiinni.
-
Fysiikan lait tulee tässäkin vastaan, jos nopeus kaksinkertaistuu niin vastus nelinkertaistuu. Tuo petrin puhallin hankinta ei kerro vielä mitään olennaista, pitäisi tietää puhaltimen puhaltamat kuutiot, sen sietämä vastapaine, kanavan neliöt ja vastapaine kuivattavalle materiaalille. Muistaakseni ropellipuhallin hyytyy jos vastus on luokkaa 20mm vesipatsasta.
Eli toimii kun on paljon neliöitä, avarat kanavat eikä kuivattavaa paksusti. Nämä mitä tuohon luin on muistia sieltä jostain. Muistaakseni pohjoisessa oli/on sellainen kaveri nimeltään heikki oinas joka vois tietääkkin jotain. tuosta on jo aikaa paljon kun kuivuri asioita mietin joten voin muistaa jopa väärin.
Minusta olet hiukan hakoteillä. Teoriassa kyllä jos nopeus kaksinkertaistuu niin tarvittava teho nelinkertaistuu. Tuo vastus voinee olla 20mb aivan helposti. Aksiaalipuhaltimista ei tarkkaa tietoa minulla ole mutta säteispuhallin päässee jopa 450mb:n paine-ero lukemiin.
-
eikö siihen kannattais laittaa sähkömoottori? käyttökulut pienemmät..
-
100 sm kaksoispuhaltimen oikea nopeus on 1500 kierrosta minuutissa.
Topi Pämpin mukaan se vaatii 6-8 litraisen dieselin,jonka kierrosnopeus ei ole kovin korkea.
Dieselmoottorin etuna on sen antama lisälämpö.
Tämä paketti on tarkoitettu n. 650 viljahehton kuivaamiseen.
-
Käsittääkseni noissa kaksoispuhaltimissa tosiaan kaivataan melkein tuo dieselmoottori pyörittäjäksi, sillä ottaa voimaa yhtä ropelia enemmän siinä määrin ettei kannata vaadittavan kokoista sähkömoottoria laittaa.
-
eikö siihen kannattais laittaa sähkömoottori? käyttökulut pienemmät..
Pihaan, kaapelin kantaman päähän tulee kyllä sähköropeli (tarjouksia 7,5 kW/1 metri otetaan vastaan yv:nä!), mutta tämä tulee tuonne maastoon, jotta rehunkorjuuaikana ei tarvitsisi turhaan ajella eestaas. Pihakin on pieni. Ja näin saadaan kaksi ropelia pyörimään samanaikaisesti ilman, että pitää hankkia isompia sulakkeita ja johtoja.
Kierrosnopeuskysymys: jos pyörii vähemmillä kierroksilla ja tehoilla, niin väheneekö ilmamäärä suoraviivaisesti vaiko vielä enemmän? Noin taloudellisesti katsoen 10-12 hp asti noita dieseleitä saa hyvin edullisesti, sitten hinta nousee rajusti. Tässä teholuokassa olisi hauska pysyä. Tarvittaessa välitystä muuttamalla laitetaan ropeli optimikierrosluvulle. Kommentoikaa nyt, onko tässä pohdinnassa mitään tolkkua? Vanhoja pikkudieselauton moottoreita saisi kyllä halvalla, mutta niissä on aika lailla rakentamista paikallismoottorikäyttöön enkä ole kovin hyvä mekaanikko.
Oinaan Heikin (se pohjoisen kenttäkuivurimies) kenttäkuivuri-ideoita ollaan toteuttamassa, heinää tulee rankarungon päälle kolmisen metriä, eli vastapaine ei ole hirmuinen verrattuna moneen kuivurilatoon, jossa pusketaan jopa viisimetrisen kerroksen läpi.
Petri
-
Kierrosnopeuskysymys: jos pyörii vähemmillä kierroksilla ja tehoilla, niin väheneekö ilmamäärä suoraviivaisesti vaiko vielä enemmän? Noin taloudellisesti katsoen 10-12 hp asti noita dieseleitä saa hyvin edullisesti, sitten hinta nousee rajusti. Tässä teholuokassa olisi hauska pysyä. Tarvittaessa välitystä muuttamalla laitetaan ropeli optimikierrosluvulle. Kommentoikaa nyt, onko tässä pohdinnassa mitään tolkkua? Vanhoja pikkudieselauton moottoreita saisi kyllä halvalla, mutta niissä on aika lailla rakentamista paikallismoottorikäyttöön enkä ole kovin hyvä mekaanikko.
Henkilöauton koneen muuttaminen vaatii työtä mutta takavetoisesta pakettiautosta tai pienestä kuorma-autosta varmaankin saisi aika helposti ilman ihmeempiä mekaanikon taitoja, kori pois, runko poikki ja kardaani pyörittämään ropelia.
-
Henkilöauton koneen muuttaminen vaatii työtä mutta takavetoisesta pakettiautosta tai pienestä kuorma-autosta varmaankin saisi aika helposti ilman ihmeempiä mekaanikon taitoja, kori pois, runko poikki ja kardaani pyörittämään ropelia.
Tää on vakaassa harkinnassa. Naapuri on kaupitellut kartanolla seisovaa läpilahoa 60-70 luvun Mersua, jossa "koneen pitäisi olla hyvässä kunnossa". Tai sitten 800000 km ajettua Nissan luupäädieseliä, kori samanlaisessa iskussa. Mutta kyllä se pieni paikallisdieselkin houkuttelee, saisi rakennettua samaan pakettiin puhaltimen kanssa, siirtyisi kerralla, luotettavuuskin voisi olla parempi?
Petri
-
Jos käsitin oikein, niin petri tekee imevänkenttäkuivaimen. Siinä se aurinkoenerkia on huipussaan, vähän toistasataa. Miten muuten veinaat peittää kasan jos sattuu sataan. Tuohon yksityiskohtaan kaatui minun suuret suunnitelmat.
ajatus oli silloin että nurminurin ja noukinvaunulla läjään, kourakuormaimella kuivaajaan, siitä sitten pelletiksi ja jakajaan joka vie ilman hankoa rehun elukan saataville.
Nykyisin olen tyytynyt kelien sallimaan kuivaan heinään.
-
Tehosta ja muusta voisivat tuplarin valmistajat tietää jotain
http://www.r-action.fi/ (http://www.r-action.fi/)
-
Tehosta ja muusta voisivat tuplarin valmistajat tietää jotain
http://www.r-action.fi/ (http://www.r-action.fi/)
Tuon näköisen (http://www.r-action.fi/images/Puhaltimet/ruskea5.jpg) 120cm kokosen vanhan tuplan kyljessä on 75kw/1400rmp
Ja ilmaa liikkuu paljon ja muodostaa myös tarvittaessa painetta helpolla tuonne 100mmvp
-
Jos käsitin oikein, niin petri tekee imevänkenttäkuivaimen. Siinä se aurinkoenerkia on huipussaan, vähän toistasataa. Miten muuten veinaat peittää kasan jos sattuu sataan. Tuohon yksityiskohtaan kaatui minun suuret suunnitelmat.
ajatus oli silloin että nurminurin ja noukinvaunulla läjään, kourakuormaimella kuivaajaan, siitä sitten pelletiksi ja jakajaan joka vie ilman hankoa rehun elukan saataville.
Pitäisi tehdä sellainen, että saa helposti käännettyä. Poudalla imetään, sateella pressutettuna puhalletaan (jäähdytetään). Mutta jos edes puhaltaisi, olisi se sekin jotain. Ja tuleehan se dieselin hukkalämpökin ilmavirran mukaan.
Muuten kaavailuni ovat kuten Sinulla, mutta kourakuormaajalla kuiva myös tyhjennetään ja isolla kevyellä kärryllä viedään lampolaan. Peittäminen on vielä harjoittelussa. Viime kesänä (kolmas) jo lähes onnistuttiin, pressun sopiva painotus (ettei pääse lepattamaan, rankoja narulla reunaan kiinni, tarpeeksi painoa ja "automaattinen" kiristys) ja vahvat reunarenkaat on kaiken a&o. Pressun huono puoli on ihan pintakerrokseen kertyvä kondenssi ja siitä johtuvat homepölyongelmat aivan pintarehussa. Meillä heinää ei paljoa käsin liikutella (joka toinen päivä puoli tuntia kerrallaan), joten tätä varten on hengityssuoja.
Jos tuohon kondenssi/pölyongelmaan löytyisi ratkaisu, niin olisin erittäin vakuuttunut systeemistä. Nyt pidetään pyöröpaali/säilöheinä -optiota vielä auki, josko joskus vaurastuisi niin paljon, että hankkisi paalaimen. Tai löytyisi urakoitsija tästä lähinurkilta. Kunhan peltojen kunto ja geometria on saatu siihen kuntoon, että tulisi myös toisen kerran...
Petri
-
paperikoneen viira on sun etsimä peitto. Se hengittää mutta pitää sateen pois. Jotta viiraa saa on oltava tai luotava suhteet sellumiehiin.
-
paperikoneen viira on sun etsimä peitto. Se hengittää mutta pitää sateen pois. Jotta viiraa saa on oltava tai luotava suhteet sellumiehiin.
Kokessa oli Finnlacton maahantuoma olkipaalipeite
--------------esitetekstiä http://www.finnlacto.fi/liitteet/Rehujensuojaus.pdf -----------------
Olkipaalien ympärivuotiseen suojaamiseen. Pitää olkipaalit suojassa
sateilta. PolyTex materiaali hengittää kosteuden, mutta ei läpäise
sadetta. Paikalla pysyminen varmistetaan reunapainopusseilla
Koko: 9,8x25 m
Materiaali: päättymätön PP-kuitu
UV-suojaus: Vähintään 5 vuotta
----------------------------------------------------------------
Erittän mukavaa ainetta, lujaa kun mahdoton, tuuli ei tartu helposti jne. Mutta sitten saksankielisessä ohjeessa kehotetaan laittamaan vähintään 45 asteen kulmaan, jotta vesi valuu pois. Ja näin olikin: heinäauman päälliosa kostui ja homehtui, sivustat (missä jo viettoa alaspäin) erinomaisessa kunnossa. Ei kokeiltu toista vuotta vaan siirtyy kompostiaumojen peittämiseen.
Viiraan ole tavannut kylmäpihaton ulkoliuskaovissa: ei sarvipäiden läpikävelystä paljoa hätkähdä. Ei tullut silloin rekisteröityä, kuinka painavaa tavara on. Ensi kesänä heinäaumaa tulee arvioilta 80 metriä, eli tällaisillakin pikkuseikoilla on merkitystä. Ja ei ole sukulaisia tai tuttuja Kemissä paperitehtaalla hommissa. Mutta lievä epäilys on, että viirakin laskee läpi sieltä ylhäältä, missä väistämättä on jonkinlainen tasanne. Ja kun kuivuriauma tehdään puutavarakuormaimella, niin pieniä kuoppia jää väistämättä.
Toivottavasti todistat epäilykseni vääriksi!
Petri
-
paperikoneen viira on sun etsimä peitto. Se hengittää mutta pitää sateen pois. Jotta viiraa saa on oltava tai luotava suhteet sellumiehiin.
Kokessa oli Finnlacton maahantuoma olkipaalipeite
--------------esitetekstiä http://www.finnlacto.fi/liitteet/Rehujensuojaus.pdf -----------------
Olkipaalien ympärivuotiseen suojaamiseen. Pitää olkipaalit suojassa
sateilta. PolyTex materiaali hengittää kosteuden, mutta ei läpäise
sadetta. Paikalla pysyminen varmistetaan reunapainopusseilla
Koko: 9,8x25 m
Materiaali: päättymätön PP-kuitu
UV-suojaus: Vähintään 5 vuotta
----------------------------------------------------------------
Erittän mukavaa ainetta, lujaa kun mahdoton, tuuli ei tartu helposti jne. Mutta sitten saksankielisessä ohjeessa kehotetaan laittamaan vähintään 45 asteen kulmaan, jotta vesi valuu pois. Ja näin olikin: heinäauman päälliosa kostui ja homehtui, sivustat (missä jo viettoa alaspäin) erinomaisessa kunnossa. Ei kokeiltu toista vuotta vaan siirtyy kompostiaumojen peittämiseen.
Viiraan ole tavannut kylmäpihaton ulkoliuskaovissa: ei sarvipäiden läpikävelystä paljoa hätkähdä. Ei tullut silloin rekisteröityä, kuinka painavaa tavara on. Ensi kesänä heinäaumaa tulee arvioilta 80 metriä, eli tällaisillakin pikkuseikoilla on merkitystä. Ja ei ole sukulaisia tai tuttuja Kemissä paperitehtaalla hommissa. Mutta lievä epäilys on, että viirakin laskee läpi sieltä ylhäältä, missä väistämättä on jonkinlainen tasanne. Ja kun kuivuriauma tehdään puutavarakuormaimella, niin pieniä kuoppia jää väistämättä.
Toivottavasti todistat epäilykseni vääriksi!
Petri
viiraa ei tahdo saada sieltäkään koska vaihtoväliä on pidennetty ja ottajia on paljon..
-
Varmasti viira päästää läpi lanttopaikoista.
Minä olen nuiden kuiva ja olkipaalien säilönnässä siirtynyt huolettomaan menetelmään. Eli jos se on kuivana saatu rullalle ja tiukkaan paalattua olen sen jättänyt siihen odottaan syöttöä. Paalin pinnasta menee hukkaan noin viisisenttiä, maata vasten vähän enemmän, mutta raja on selvä siinä. Väittäisin jopa monet vuodet homeisia heiniä käsitelleenä olevan järkevänpää,, jättää ainakin kuivat ja olkipaalit läjäämättä.
-
Varmasti viira päästää läpi lanttopaikoista.
Minä olen nuiden kuiva ja olkipaalien säilönnässä siirtynyt huolettomaan menetelmään. Eli jos se on kuivana saatu rullalle ja tiukkaan paalattua olen sen jättänyt siihen odottaan syöttöä. Paalin pinnasta menee hukkaan noin viisisenttiä, maata vasten vähän enemmän, mutta raja on selvä siinä. Väittäisin jopa monet vuodet homeisia heiniä käsitelleenä olevan järkevänpää,, jättää ainakin kuivat ja olkipaalit läjäämättä.
Olkipaalista ei päältä kastu välttämättä yhtään. Kuivasta heinästä viitisen senttiä on pelkkää kakkaa ja hiukan homeista ja pölyistä tahtoo olla loppukin. Mutta siis olkipaaleille hyvä ratkaisu.