Itse ollen viljellyt viherlannoitusnurmia silleen kustannustehokkaasti, eli keväällä syyskynnetyn maan äestys, toisinaan riittää pelkkä tasausäestys, kylvetään tukiehdot täyttävällä timotei-apilaseoksella, seuraavan kerran lohkolle onkin asiaa vasta myöhään seuraavan vuoden syksyllä, kyntöauroilla, kynnetään maa, koska kasvusto on ränsistynyt ja kuivettunut, ei ole ongelmia kynnön kanssa, näin saadaan viherlannoitusnurmesta todellinen rahakasvi, kun ei tartte polttaa kallista löpöä niittoihin tai murskauksiin. Ja erinomaisesti kasvaa vilja seuraavana keväänä, typpeä tarvii laittaa vain noin 50 kg/ha ja silti ei meinaa pysyä viljat pystyssä, joten tarvii aina korrenvahvistajan viherlannoitusnurmen jälkeinen viljakasvusto.
Pointti tämänkaltaisessa menettelyssä on se,että tarkoituksena on "lepuuttaa" maata monen vuoden viljamonokulttuurin jälkeen, joten on vältettävä turhaa ajelua ja maan tallomista, jota aiheutuu, jos monta kertaa kesässä mennään niittelemään kasvustoa.
Jaa että tulee rikkoja, jos ei niitä...so what, antaa tulla, nekin tekevät maalle hyvää sillä aikaa kun maa on levossa, kyllä ne sitten taas viljan vuorossa ollen voi ruiskutella pois. Ja parin vuoden myrkyttämättömyys tekee sekin hyvää maalle.
Monet tuntuvat unohtavan sen tosiasian etteivät rikkaruohot ole "pahoja" sinänsä, ne ovat pellossa haitallisia vain silloin kun viljellään sadoksi tarkoitettuja kasveja, ja kun viherlannoitusnurmesta ei ole tavoitteeena kerätä satoa, ei haittaa vaikka seassa kasvaisi runsaastikin rikkoja. Valitettavasti viljelijät on niin tehokkaasti aivopesty vihaamaan rikkakasveja, että ne pitää tuhota silloinkin kun niistä ei ole mitään todellista haittaa. Joten ei siis viherlannoitusnurmen niittoa ainakaan rikkakasvien taltuttamisen takia.
Viimeksi muokattu: 28.05.13 - klo:23:38 kirjoittanut Vilja-Antti
