Jos ei eläinten lantaa oo käytettävissä,niin ainahan voi laittaa lisälannoitusta ohi kirjanpitojen,jotta saa isomman sadon,sen jälkeen voi ihan laillisesti käyttää satotasokorjausta.
Plus viljelykierto on myös mahdollisesti väärennettävä.
Eikös uusissa tulevissa ehdoissa olekin poistettu saman kasvilajin
vaatimus 5v:n sadosta. Eli mikä tahansa satomäärä mistä
tahansa kasvista riittää ?
Karjanlannan asema on vaan liian ylivoimainen epäorgaanisiin
lannoitteisiin verrattuna; jo tuo 50% liukoisesta typestä keväällä - laskenta,
sekä maksimissaan 170 kg kokonaistyppiannos syksyllä, siitä liukoista lasketaan
80 kg, kevääksi jäävä huomioon otettava vain 40 kg, jää lisävaraa 110 kg ,
parhaimmillaan kasvuvoimaksi on käytettävissä noin 200 kg N, hitaasti sekä
nopeammin vaikuttavaa typpilannoitusta. Puhumattakaan fosforin riittävyydestä.
Eli tuommoiseen kokonaisannokseen verrattuna pimeän keinolannoitetypen
tarve on niin valtava, ettei sitä voi egobuustailun vuoksi kovin monena
vuotena harrastaa. Ja olen kyllä selvillä lannan todellisesta eikä taulukkokasvuvoimasta,
minulle on tarpeetonta höpöttää hävikistä yms. olen sentään lehmän ja
kananlantaa parikymmentä vuotta minäkin tarikoinut peltoon. Ja nähnyt,
kuinka se oikeasti kasvaa.
Vuosien kuluessa kertyvän kokonaistypen ja kertyvän
fosforin vaikutus nimenomaan tuo sitä viljavuutta. Keinolannoitteilla
kun 10 vuotta jatkaa -10 kg fosforin ja 0 - -10 kg typpitaseen kanssa,
kysehän on maan ryöstöviljelystä, eikä vanhanajan satoihin tule enää koskaan
pääsemään.
Viherlannoitus ja syksyn typenkerääjäkasvi syysvehnän oraan alla voisi olla
onnistuessaan keino päästä järkeviin lannoitustasoihin nykyisillä satoisilla lajikkeilla.
Mutta silloin satovuosia on vain joka toinen. Typpisato ei samalla tavalla tunnu
kuin viljatilityskuitti.
-SS-
