Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 24.09.14 - klo:20:03

Lainaus käyttäjältä: taisker - 24.09.14 - klo:19:20

kyllä se riski kannattaa ottaa koska esim ruista jos saa vaikka 5t ha niin samasta maasta kevätviljalla ei saa ku 2t jos ei sada ennen juhannusta nyt on kolmena keväänä satanu hyvin sadot onki ollu karmeeet+ että savimaa kiittää rukiista muuttuu kukkamullaksi

Sellaiset 5000kilon populaatioruissadot ovat täyttä puppua. 3000kiloa on jo hyvä sato.

Mikis ruis kasvaisi huonossa maassa paremmin kuin kevätviljat?

no ainaha siitä 4 ja melkein aina 5 joskus jopa 6 kyllä täytyy viä vähä opetella jos ei ymmärrä miksi ruis kasvaa ja kevätvilja ei

Kerro sinä syy?

Mitäs sää nyt tuolla tarkoitat? Onko lumihomeruiskutukset siis ihan turhia? Jopa haitallisia?
Kerro meille,oi suuri rukiinkylvöguru.

Tupajumi hyvä, ihan turha ottaa koripallon kokoista hernettä nenään. Rukiin viljelyssä tarvittavan kasvinsuojelukäsittelyn ja kylväajan valinta on lajike- ja  kasvupaikkakysymys. Eli ruiskuta vaan aivan rauhassa.  itse olen saanut omia havaintoja tukevia tukimustuloksia luettavakseni noin 10 vuotta sitten, kun tuntui, ettei saa ruista menestymään.

MTT tutkimukset kertoivat, että talvenkestävän populaatiorukiin (kuten esimerkiksi Elvi, Riihi, Anna, yms) tuotto oli heikompi lumihomeruiskutusten kera kuin ilman, Peittaus oli suurin satoa lisäävä tekijä. Amilo, joka ei sopinut avoimille lumettomille pelloille, hyötyi talvituhoruiskutuksesta eniten. Mikä on aivan selvä asia, kun sitä lumihomekunttaa näki, metsän varjossa, jossa ei pakkanen sitä pannut.

Tutustu vaikka kymmenen vuoden takaisiin tutkimustuloksiin, esimerkiksi:

MTT koetoiminta ja käytäntö

Liite 10.6.2002 59. vuosikerta Numero 2 Sivu 5

"Rukiin kylvöajan määrää lajike ja keli"
"Ruis hyötyy syksyisistä kasvinsuojelukäsittelyistä"

Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 13
Suomalaiset ruislajikkeet kestävät lumihometta

Miksi luomuviljelyn ruissadot kestävät vertailun ns. tehoviljeltyihin ? Siinäpä hyvä kysymys, ilman lumihomeruiskutuksia ?

-SS-

Mikis ruis kasvaisi huonossa maassa paremmin kuin kevätviljat?

1. ruis kestää hieman happamampaa maata -> hivenravinteet irtautuvat paremmin käyttöön
2. rukiin syvempi juuristo -> käyttää tehokkaammin alkukevään vesivarat
3. rukiilla kasvuvaihe toukokuussa maan peittävä, tekee jo tähkää, -> kestää kuivuutta
4. rukiilla ei ole juurikaan ongelmaa kesän tuholaisista, kuten tähkäsääskistä tai kirvoista.
   juolavehnän satoa vähentävä vaikutus on rukiilla heikompi, se jopa torjuu näitä rikkakasveja
   peittävyydellään

Typpilannoituksen hyötysuhde saattaa olla heikompi kuin kevätviljalla, mutta rukiilla saa lannoituksesta edes jotakin irti, jos nämä kolme ongelmaa ovat yhtaikaa voimassa: alhainen pH, hivenpuutokset ja poutiva maasto.

-SS-

Jo alunperin turhaa täpinöintiä, tietäen Suomen syysviljelyn onnistumisen mahdollisuudet, meni monen tilan tuholaisruiskutukset hukkaan.

http://www.farmit.net/syysvehna-ruis/2014/09/24/kylmyys-lannisti-kahukarpaset

Minä nyt en oikein ymmärrä vihaasi syysviljan viljelyä kohtaan!
 Minä en näe syysvehnän viljellyssä poutivilla savimailla suurempaa riskiä kun kevätviljojen kanssa.  Melkein todennäköisempää on että kevätvilja epäonnistuu kuorettuman tai kuivuuden vuoksi. Eikö sinun mielestä kevätviljojen viljelyssä ole täpinöintiä? Ehkäpä koko viljely suomessa on yhtä täpinöintiä.

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 24.09.14 - klo:16:35

Jo alunperin turhaa täpinöintiä, tietäen Suomen syysviljelyn onnistumisen mahdollisuudet, meni monen tilan tuholaisruiskutukset hukkaan.

http://www.farmit.net/syysvehna-ruis/2014/09/24/kylmyys-lannisti-kahukarpaset

Minä nyt en oikein ymmärrä vihaasi syysviljan viljelyä kohtaan!
 Minä en näe syysvehnän viljellyssä poutivilla savimailla suurempaa riskiä kun kevätviljojen kanssa.  Melkein todennäköisempää on että kevätvilja epäonnistuu kuorettuman tai kuivuuden vuoksi. Eikö sinun mielestä kevätviljojen viljelyssä ole täpinöintiä? Ehkäpä koko viljely suomessa on yhtä täpinöintiä.

Tilastoa en löytänyt internetistä mutta prosentuaalisesti kevätviljojen viljelyvarmuus on omaa luokkaansa verrattuna syysviljoihin.

Siis tuo syysviljan viljely on kausiluontoisesti riskialtista. Nyt vuosina 2009-2012 oli mahtavia syysviljavuosia, ja monet uudet alalle tulijat vähän ehkä liioitellenkin olivat vähän niin kuin tulleet lesoilemaan omana ansionaan valtavia satotasoja, kasi- ja kymppitonnareita, hybridirukiit menestyivät vaikka aivan käsilläkin, sekä  syysvehnistä tuli leipäviljaa.

Sama tilanne ei ollut 1900 luvun puolella eikä aina 2000 - luvun alkupuolellakaan. Räkäloskatalvia, kovia pakkasia helmi-maaliskuulla, paljaalle veden kyllästämälle kuramaalle. Eivät olleet rock'n-roll sadot yleisiä. Vuoden 2013 syysvehnän ja rukiin "huippusadot" unohtuivat monelta kirjaamatta tännekin. Miksiköhän ?

Eli on siinä perää, että syysviljat ovat riskialttiimpia, etenkin keinolannoitetaloudessa. Syksyllä lannoitus, kasvinsuojelu kaksi-kolme kertaa, onhan siinä panoksia jo.  Mutta jos 30 kuutiota lantaa hehtaarille laitettavaksi on loputtomassa ja ilmaisessa lähteessä lähistöllä, miksei sitten laittaisi lannan sekaan hiukan syysviljan siementäkin, vähän niin kuin lottokupongin vetämään ?

-SS-

Siis tuo syysviljan viljely on kausiluontoisesti riskialtista. Nyt vuosina 2009-2012 oli mahtavia syysviljavuosia, ja monet uudet alalle tulijat vähän ehkä liioitellenkin olivat vähän niin kuin tulleet lesoilemaan omana ansionaan valtavia satotasoja, kasi- ja kymppitonnareita, hybridirukiit menestyivät vaikka aivan käsilläkin, sekä  syysvehnistä tuli leipäviljaa.

Sama tilanne ei ollut 1900 luvun puolella eikä aina 2000 - luvun alkupuolellakaan. Räkäloskatalvia, kovia pakkasia helmi-maaliskuulla, paljaalle veden kyllästämälle kuramaalle. Eivät olleet rock'n-roll sadot yleisiä. Vuoden 2013 syysvehnän ja rukiin "huippusadot" unohtuivat monelta kirjaamatta tännekin. Miksiköhän ?

Eli on siinä perää, että syysviljat ovat riskialttiimpia, etenkin keinolannoitetaloudessa. Syksyllä lannoitus, kasvinsuojelu kaksi-kolme kertaa, onhan siinä panoksia jo.  Mutta jos 30 kuutiota lantaa hehtaarille laitettavaksi on loputtomassa ja ilmaisessa lähteessä lähistöllä, miksei sitten laittaisi lannan sekaan hiukan syysviljan siementäkin, vähän niin kuin lottokupongin vetämään ?

-SS-

Todellisuudessa sadot ovat todellakin pieniä.

miksei sitten laittaisi lannan sekaan hiukan syysviljan siementäkin, vähän niin kuin lottokupongin vetämään ?

-SS-

Tämä on systeemi tässä lähistöllä. Kerros kananitteensä ja suoraan siilosta peittaamatonta siementä ja paljon. Ei muuta. Keväällä sit joko on tai ei oo. Panos eli siemen tulee takasin pelkällä kasvipeitteisyystuella.

Itellä muuten sama mut pääosin peitattu siemen ja kahukärpäset sekä lumihome tulee torjuttua jos tarve on ilmeinen.

bouli
Agronetin kehitysryhmä
Mestari
*
Viestejä: 4768
Karma: +555/-536
[kehu] [moiti]
Profiili  Yksityisviesti (paikalla)

"Vs: Syysviljakeskustelu 2014-15
« Vastaus #337 : tänään kello 21:38 »
Lainaus
Lainaus käyttäjältä: simonurminen - tänään kello 20:03
Lainaus käyttäjältä: taisker - tänään kello 19:20
kyllä se riski kannattaa ottaa koska esim ruista jos saa vaikka 5t ha niin samasta maasta kevätviljalla ei saa ku 2t jos ei sada ennen juhannusta nyt on kolmena keväänä satanu hyvin sadot onki ollu karmeeet+ että savimaa kiittää rukiista muuttuu kukkamullaksi

Sellaiset 5000kilon populaatioruissadot ovat täyttä puppua.

No nyt tuli kyllä niin puppua kuin olla ja voi.  "

Vastaus katosi jonnekin? Tahtoisin kernaasti nähdä mihin perustuvat tavallisen rukiin satotasot joita esitätte?

Luomussa useasti päästään samoille kilomäärille rukiissa kuin tavanomaisessakin. Kuitenkin olen aistinut sivustolla kirjoitusten perusteella että luomussa sadot ei ole koskaan samaa tasoa kuin tavanomaisessa?

Tilastoa en löytänyt internetistä mutta prosentuaalisesti kevätviljojen viljelyvarmuus on omaa luokkaansa verrattuna syysviljoihin.

Yksi tuoreehko tutkimusraportti sivuaa aihetta: erityisesti syysvehnän talvituhojen ei ennusteta vähenevän tulevaisuudessa, johtuen vaihtelevista talvista ja syyssateisuuden lisääntymisestä.

Peltonen-Sainio, P. Hakala K. & Jauhiainen L. Climate-induced overwintering challenges for wheat and rye in northern agriculture. Acta Agriculturae Scandinavica, Section B — Soil & Plant Science. Volume 61,  Issue 1, 2011 pp 75-83.

-SS-

Luomussa useasti päästään samoille kilomäärille rukiissa kuin tavanomaisessakin. Kuitenkin olen aistinut sivustolla kirjoitusten perusteella että luomussa sadot ei ole koskaan samaa tasoa kuin tavanomaisessa?

Populaatiosyysruis onkin viljalajeista se, joka onnistuu luomussa vähintään yhtä hyvin kuin tavanomaisessa viljelyssä. mahdollisen satoeron käytännössä muodostaa kevätlannoitus, joka on helpompaa keinolannoitetaloudessa. Toinen merkittävä ero on korrensääteiden käyttö, joka mahdollistaa luonnollista sadontuottokykyä runsaamman lannoituksen, korren pysyessä vielä pystyssä kukkimiseen asti.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 24.09.14 - klo:21:18

Tilastoa en löytänyt internetistä mutta prosentuaalisesti kevätviljojen viljelyvarmuus on omaa luokkaansa verrattuna syysviljoihin.

Yksi tuoreehko tutkimusraportti sivuaa aihetta: erityisesti syysvehnän talvituhojen ei ennusteta vähenevän tulevaisuudessa, johtuen vaihtelevista talvista ja syyssateisuuden lisääntymisestä.

Peltonen-Sainio, P. Hakala K. & Jauhiainen L. Climate-induced overwintering challenges for wheat and rye in northern agriculture. Acta Agriculturae Scandinavica, Section B — Soil & Plant Science. Volume 61,  Issue 1, 2011 pp 75-83.

-SS-

Erittäin hyvä lähde.

Jos talvet lauhtuvat ja kostuvat entisestään ja vastaavasti kesät ovat pidempiä niin kevätviljat ovat todellakin se parempi vaihtoehto.

Ehkä kevätviljalle voi tulla uusia tuholaisia ja tauteja kasvukauden keskilämpötilan noustessa ja pitkittyessä?

Tahtoisin kernaasti nähdä mihin perustuvat tavallisen rukiin satotasot joita esitätte?

Esimerkiksi täällä Kotkanienmessä savimaalla, Rotary yli 6.5 tonnia, Reetta lähes 8 tonnia /ha :
http://www.farmit.net/hyvae-ruislajike-vastaa-lannoitukseen
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2012/08/17/satoisa-ruislajike-vastaa-lannoitukseen

Alastarolla, kanakoppien varjossa Reetan keskisato 6 tonnia /ha:
https://fi-fi.facebook.com/farmit.net/posts/832606073451276

Itsellänikin Reetta ei ihan toiminut samalla tavalla vuonna 2013. Satotaso alkoi yhdeksällä. Eikä ole nelinumeroinen luku.

-SS-

bouli
Agronetin kehitysryhmä
Mestari
*
Viestejä: 4768
Karma: +555/-536
[kehu] [moiti]
Profiili  Yksityisviesti (paikalla)

"Vs: Syysviljakeskustelu 2014-15
« Vastaus #337 : tänään kello 21:38 »
Lainaus
Lainaus käyttäjältä: simonurminen - tänään kello 20:03
Lainaus käyttäjältä: taisker - tänään kello 19:20
kyllä se riski kannattaa ottaa koska esim ruista jos saa vaikka 5t ha niin samasta maasta kevätviljalla ei saa ku 2t jos ei sada ennen juhannusta nyt on kolmena keväänä satanu hyvin sadot onki ollu karmeeet+ että savimaa kiittää rukiista muuttuu kukkamullaksi

Sellaiset 5000kilon populaatioruissadot ovat täyttä puppua.

No nyt tuli kyllä niin puppua kuin olla ja voi.  "

Vastaus katosi jonnekin? Tahtoisin kernaasti nähdä mihin perustuvat tavallisen rukiin satotasot joita esitätte?

Luomussa useasti päästään samoille kilomäärille rukiissa kuin tavanomaisessakin. Kuitenkin olen aistinut sivustolla kirjoitusten perusteella että luomussa sadot ei ole koskaan samaa tasoa kuin tavanomaisessa?

kato ny aluksi agrimarketin netti sivut ja siitä hakamäen juhanin ruis juttu on tosta naapurista taitaa mennä urpoilta jauhot suuhu kyl siitä reetasta tärähtää

bouli
Agronetin kehitysryhmä
Mestari
*
Viestejä: 4768
Karma: +555/-536
[kehu] [moiti]
Profiili  Yksityisviesti (paikalla)

"Vs: Syysviljakeskustelu 2014-15
« Vastaus #337 : tänään kello 21:38 »
Lainaus
Lainaus käyttäjältä: simonurminen - tänään kello 20:03
Lainaus käyttäjältä: taisker - tänään kello 19:20
kyllä se riski kannattaa ottaa koska esim ruista jos saa vaikka 5t ha niin samasta maasta kevätviljalla ei saa ku 2t jos ei sada ennen juhannusta nyt on kolmena keväänä satanu hyvin sadot onki ollu karmeeet+ että savimaa kiittää rukiista muuttuu kukkamullaksi

Sellaiset 5000kilon populaatioruissadot ovat täyttä puppua.

No nyt tuli kyllä niin puppua kuin olla ja voi.  "

Vastaus katosi jonnekin? Tahtoisin kernaasti nähdä mihin perustuvat tavallisen rukiin satotasot joita esitätte?

Joo, niin katosi..  Hämälainen hitaus ja karjalainen hätäisyys perimässä on jossain tapauksissa huono yhdistelmä. 

Perustuu ainakin mun kohdalta ihan yksinkertaisesti siihen että on sellaista 5tn/ha populaatioruista muutamana syksynä puinut.

Niin, ei se mikään pitkän ajan keskisato tietenkään ole mutta ihan realistinen tavoite.