Kun täällä nyt on kovasti höpötetty noista ötököistä niin pitäisiköhän tänään käydä pelloilla kurkkaamassa mieltä siellä näyttää.. 
Koskaan ei olla syysvehniltä mitään ötököitä myrkytelty. Missä vaiheessa torjunta kynnys ylittyy? Entäs oikeat aineet ja ruiskutus ajankohta.   

Piru kun saatte mut huolestumaan.. 

Kahukärpäset eivät ole enää vaara jos yölämpötilat laskevat viiteen ja päivälläkin max 15. Ne eivät enää muni. Viirukaskaat ovat liikkuvaisia, ja on muistettava, että torjuntavaihe on eri kuin kahukärpäsellä. Tartunta tapahtuu 4 - lehtiasteelle saakka. Ruotsissa tehdyt kokeet ovat osoittaneet, että ruiskutusten torjutateho viirukaskaaseen saattaa jäädä maksimissaan 80:een, koska eläin on liikuva ja elää pääasiassa luonnonheinikoissa. Siellä Ruotsissakin on huomattu myöhästetyn kylvön olevan vähintään yhtä tehokas torjuntakeino kuin useat ruiskutukset. Samalla siellä yleinen take-all - tauti torjutaan, myöhemmällä kylvöllä. Olen varma, että take-all tulee joskus myös eteläisimpään Suomeen, korkean pH:n maille. Syksyt alkavat olla sen verran lämpimiä.

Kerrataan vielä, viirukaskas ei itsellänsä ole mitenkään haitallinen syysvehnälle, mutta se kantaa kääpiökasvuisuusvirusta, samoin kuin tuomikirva kauran viroosia.

-SS-

Tuleeko noista kahukärpäsistä uudestaan ongelma, jos ilmat lämpenevät? No katsotaan josko sitä kävisi päivällä kävelemässä ja katsomassa mikä on tilanne. Palataan illalla asiaan.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.09.14 - klo:09:08

Kun täällä nyt on kovasti höpötetty noista ötököistä niin pitäisiköhän tänään käydä pelloilla kurkkaamassa mieltä siellä näyttää.. 
Koskaan ei olla syysvehniltä mitään ötököitä myrkytelty. Missä vaiheessa torjunta kynnys ylittyy? Entäs oikeat aineet ja ruiskutus ajankohta.   

Piru kun saatte mut huolestumaan.. 

Kahukärpäset eivät ole enää vaara jos yölämpötilat laskevat viiteen ja päivälläkin max 15. Ne eivät enää muni. Viirukaskaat ovat liikkuvaisia, ja on muistettava, että torjuntavaihe on eri kuin kahukärpäsellä. Tartunta tapahtuu 4 - lehtiasteelle saakka. Ruotsissa tehdyt kokeet ovat osoittaneet, että ruiskutusten torjutateho viirukaskaaseen saattaa jäädä maksimissaan 80:een, koska eläin on liikuva ja elää pääasiassa luonnonheinikoissa. Siellä Ruotsissakin on huomattu myöhästetyn kylvön olevan vähintään yhtä tehokas torjuntakeino kuin useat ruiskutukset. Samalla siellä yleinen take-all - tauti torjutaan, myöhemmällä kylvöllä. Olen varma, että take-all tulee joskus myös eteläisimpään Suomeen, korkean pH:n maille. Syksyt alkavat olla sen verran lämpimiä.

Kerrataan vielä, viirukaskas ei itsellänsä ole mitenkään haitallinen syysvehnälle, mutta se kantaa kääpiökasvuisuusvirusta, samoin kuin tuomikirva kauran viroosia.

-SS-

Sulla on "myöhästetty kylvö-syndrooma". 

Sää tarjoot purkkien sijasta joka ongelmaan myöhäistä kylvöä.

Eilen vielä kylällä kansa iski jyvää maahan pölypilven saattelemana, jos ja kun kylmenee, niin sit siellä on niitä pikkurillipiikkejä  jotka sanoo döö talven aikana ku ei oo kunnon juurta.

Tuleeko noista kahukärpäsistä uudestaan ongelma, jos ilmat lämpenevät? No katsotaan josko sitä kävisi päivällä kävelemässä ja katsomassa mikä on tilanne. Palataan illalla asiaan.

Ei tule, koska sun oraat kasvaa herkän vaiheen ohi. Kasvupiste muuttuu tiukemmaksi pikkumadon murtautua. Maatalousoppilaitoksen kasvinsuojeluopissa tämä kahukärpänen varmasti on tuttu, mutta ihmiset eivät taida olla olleet kuulolla silloin ?

Luin äskön tuosta Psammotettix alienus - viirukaskaan levittämästä WDV -virustaudista; sääolot syysvehnän alkukehityksen aikana ovat ratkaisevimmat, koska kaskaat etenevät laajasti alueelta toiselle ja tulevat ilmavirtausten mukana, toistuvat ruiskutukset tuovat määräaikaisen suojan, mutta esim. Karaten jäkivaikutus ei välttämättä suojaa kasvia, koska kaskas pääsee imemään ennen kuolemaansa, ja virus siirtyy. Kylvöajalla oli enemmän merkitystä, ja kaskaiden virussaastunta vaihtelee vuodesta toiseen. Usein tautipaineet tulevat 3-4 - vuoden huioppuna, sitten voi olla 10 vuotta hiljaista. Ruotsissa oli viime invaasio 2013. Oletan, että tänä vuonna voi olla eteläisessä Suomessa myös tautipainetta.

-SS-

Eilen vielä kylällä kansa iski jyvää maahan pölypilven saattelemana, jos ja kun kylmenee, niin sit siellä on niitä pikkurillipiikkejä  jotka sanoo döö talven aikana ku ei oo kunnon juurta.

Kannattaa vaan SKN:kin elää ja katsoa. Itse. Mitä se SKN:ää riipii, jos teen omia havaintoja.

Kerran kylvin viimeiset Urho syysvehnät sillä tavalla, että lumet tulivat jo marraskuulle, kylvömaan päälle, ei oraan orasta. Joulukuussa tuli niin lämmintä, että lumet sulivat, lauhaa kesti helmikuulle (niin kuin monesti 90-luvulla) . Urho olikin itänyt, ja pikku piikki siellä. Se olikin sitten ainoa lohko, joka puitiin, aikaisemmat kylvöt lähtivät helmikuulla kasvuun ja ruskettuivat sitten maaliskuulla.

Jos nyt tosiosaajat saisivat sen kolmannenkymmenennen tuhannen hehtaarin syysvehniä maahan. 70 kha vielä matkaa kulta-aikojan aloihin.

-SS-

Ei tule, koska sun oraat kasvaa herkän vaiheen ohi. Kasvupiste muuttuu tiukemmaksi pikkumadon murtautua. Maatalousoppilaitoksen kasvinsuojeluopissa tämä kahukärpänen varmasti on tuttu, mutta ihmiset eivät taida olla olleet kuulolla silloin ?

-SS-

Voi olla  Tosin silloin kun itse kävin kyseistä laitosta niin opetuksen taso ei päätä huimannut. 

SKN tekeekin niinkuin itse parhaaksi näkee, kuten menee yyber-aikaisin keväällä savipatjalle nukuttamaan siemeniä.

Silloin joku aina riipii ja sanoo että keltaiset paripyörän jäljet näkyy selvästi kasvukauden alussa ja vielä jopa puinneilla.

Paskanmarjat....

SKN tekeekin niinkuin itse parhaaksi näkee, kuten menee yyber-aikaisin keväällä savipatjalle nukuttamaan siemeniä.

Silloin joku aina riipii ja sanoo että keltaiset paripyörän jäljet näkyy selvästi kasvukauden alussa ja vielä jopa puinneilla.

Paskanmarjat....

Muillakin kylvöajoilla on tullut isoja satoja, myös vuonna 2014. Kunhan ravinteita on isoon satoon riittävästi. Jokainen maalaji on omanlaisensa, eikä kylvettäessä liika kuivuus koskaan ole hyvästä. Mutta ei myöskään liika märkyys tai savimaan routa. Tähänkin auttaa verranteiden käyttö, ettei mene siihen halpaan, että katsoo onnistumisen edellytykseksi jonkin yksittäisen tilanteen, joka on olemassa havaintohetkellä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.09.14 - klo:09:36

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.09.14 - klo:09:08

Kun täällä nyt on kovasti höpötetty noista ötököistä niin pitäisiköhän tänään käydä pelloilla kurkkaamassa mieltä siellä näyttää.. 
Koskaan ei olla syysvehniltä mitään ötököitä myrkytelty. Missä vaiheessa torjunta kynnys ylittyy? Entäs oikeat aineet ja ruiskutus ajankohta.   

Piru kun saatte mut huolestumaan.. 

Kahukärpäset eivät ole enää vaara jos yölämpötilat laskevat viiteen ja päivälläkin max 15. Ne eivät enää muni. Viirukaskaat ovat liikkuvaisia, ja on muistettava, että torjuntavaihe on eri kuin kahukärpäsellä. Tartunta tapahtuu 4 - lehtiasteelle saakka. Ruotsissa tehdyt kokeet ovat osoittaneet, että ruiskutusten torjutateho viirukaskaaseen saattaa jäädä maksimissaan 80:een, koska eläin on liikuva ja elää pääasiassa luonnonheinikoissa. Siellä Ruotsissakin on huomattu myöhästetyn kylvön olevan vähintään yhtä tehokas torjuntakeino kuin useat ruiskutukset. Samalla siellä yleinen take-all - tauti torjutaan, myöhemmällä kylvöllä. Olen varma, että take-all tulee joskus myös eteläisimpään Suomeen, korkean pH:n maille. Syksyt alkavat olla sen verran lämpimiä.

Kerrataan vielä, viirukaskas ei itsellänsä ole mitenkään haitallinen syysvehnälle, mutta se kantaa kääpiökasvuisuusvirusta, samoin kuin tuomikirva kauran viroosia.

-SS-

Sulla on "myöhästetty kylvö-syndrooma". 

Sää tarjoot purkkien sijasta joka ongelmaan myöhäistä kylvöä.

Eilen vielä kylällä kansa iski jyvää maahan pölypilven saattelemana, jos ja kun kylmenee, niin sit siellä on niitä pikkurillipiikkejä  jotka sanoo döö talven aikana ku ei oo kunnon juurta.

Eilen näkyi ENSIMMÄINEN syysviljan kylväjä tällä kylällä, on kyllä myös viimeinenkin. Kaveri kylvi/kylvää myös näillä hetkillä syysvehnää, aika paljonkin. Lämpötilojen perusteella, ei mitään järkeä kylvää kovin aikaisin kun syysvehnälle riittä se piikkikin, ei tuu lumihometta niin helpolla. Vehnä kasvaa vaikka välillä pakkasiakin, lokakuussakin vielä pitkään vaikka kasvukausi on "loppunut".

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.09.14 - klo:09:52

Ei tule, koska sun oraat kasvaa herkän vaiheen ohi. Kasvupiste muuttuu tiukemmaksi pikkumadon murtautua. Maatalousoppilaitoksen kasvinsuojeluopissa tämä kahukärpänen varmasti on tuttu, mutta ihmiset eivät taida olla olleet kuulolla silloin ?

Juttuhan on niin että ainakin täällä Hämeessä torjunta kynnys on edellisen kerran ylittynyt tätä ja viime vuotta lukuunottamatta joskus parikymmentä vuotta sitten.
Eli kahukärpänen on pitkään ollut lähinnä oppikirjojen kurioisiteetti että tuollainenkin on olemassa muttei ole aiheuttanut sen suurempia toimenpiteitä.

Ja muutenkin syysviljojen viljely on täällä ollut tähän asti lähinnä muutamien elämäntapa intiaanien puuhailua.
Nythän on tänä syksynä kyllä kylvetty sitten varmaan yhtä paljon kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä..

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.09.14 - klo:10:22

SKN tekeekin niinkuin itse parhaaksi näkee, kuten menee yyber-aikaisin keväällä savipatjalle nukuttamaan siemeniä.

Silloin joku aina riipii ja sanoo että keltaiset paripyörän jäljet näkyy selvästi kasvukauden alussa ja vielä jopa puinneilla.

Paskanmarjat....

Muillakin kylvöajoilla on tullut isoja satoja, myös vuonna 2014. Kunhan ravinteita on isoon satoon riittävästi. Jokainen maalaji on omanlaisensa, eikä kylvettäessä liika kuivuus koskaan ole hyvästä. Mutta ei myöskään liika märkyys tai savimaan routa. Tähänkin auttaa verranteiden käyttö, ettei mene siihen halpaan, että katsoo onnistumisen edellytykseksi jonkin yksittäisen tilanteen, joka on olemassa havaintohetkellä.

-SS-

Oman savipäisteensä tuntee parhaiten se ketä siellä jotain kasvattaa, ei viljele.

Määhän oon nuubie vielä koska alotin vasta 2004. Silti kertaakaan ei ole aikaset kylvöt menny perseelleen, aina ne viimiset on kaikkein paskimpia.

Douppi, shitti, sää ja maalajit. Sekä iso annos tuuria, niillä tulee seiskoja.

Syysvehnämaan kärväsliikenne dööd. Ei mitään liikettä, eikä syöntijälkiä. Pilvinen päivä, eikä aurinkoa näy, mikä olisi perusedellytys, että ruiskuttaminen kannattaisi. Mää en lähde tuonne ruiskun kanssa, jos ei keli olennaisesti muutu. Katellaan.

Olen kanssa ollut sitä mieltä, että aikainen kylvö ja vahva juuristo on tärkeä juttu, mutta näin neljännen syysviljakauden alussa, en ole kuitenkaan asiasta aivan varma. Asia ei selviä kuin omilla kokeilla, valitettavasti. Ainakin rukiin kylvöä on kokeiltava syyskuun puolella. Jos ajattelee tämänkin syksyn kelejä, niin ihan mahdoton tilanne saada elokuun puolella kylvöön. Luulisin, että vähintään syyskuun eka viikko ja tokan viikon alkukin menettelee vielä näin pohjoisessa...

Omat syysvehnät tuli kylvöön viime torstaina. Koko viikon vetelin VM:llä suoraan sänkeen. Rapsin sänget olivat parhaita - lähes sopivan kosteita. Ohra, k vehnä ja s-vehnä sänget märempiä, toki lohkoilla oli eroa. Kylvökoneen jäljiltä rapsipelto oli melkein äestetyn näköinen. Vaivaton tapa.

Ensin SW Magnifik (ostosiemen) ja sen jälkeen omasta siilosta Gunbota loput.

Hyvin oli maanantain kylvö jo lähtenyt alkuun. Jyvässä puolen sentin juuret. Maa näyttää olevan  aika lämmin. Ja päivällä aurinko lämmittää - vielä.

Mietin kylväessä että ei tuossa kovin suuria riskejä&kustannuksia ole jos siemen on omaa ja lannoitetta meni 100 kg/ha. Jos ei talvehdi niin ei harmita ja jos talvehtii, niin sitten voi keväällä vetää peltoon  150 kg typpeä.

ajoin nyt sit kaikilla 12-15 päivää sitten kylvetyiltä kahut, myös vehniltä. hölmön sorttista touhua. eipä noita kaikkia paikkoja voi kehua, harvaakin löytyy. on reetta melkosesti nätimpää ku evolo. tosin siemenmäärä saattaa vaikuttaa..

lautasmuokattuun paras syysvehnä tasaisuudeltaan. kyntömaat joissa rukiit liian kuivia ja toi kultivoinnin kautta kylvetty magnifikkikin on jättänyt riveihin välejä. ilman sitä 6 mm sadetta olis katastrofi.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 20.09.14 - klo:09:13

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.09.14 - klo:08:59

Lainaus käyttäjältä: bouli - 20.09.14 - klo:08:57

Jos jotain positiivista haluaa hakea kärväs invaasiosta niin ruiskutus kelit on ollut viimeiset kaksi viikkoa vähintäänkin erinomaiset. Ei ole paljoa tarvinnut kyttäillä koska voisi kelin puolesta ajaa.

Lumihomeruiskutuksesta tuleekin haastavampi.

Se on vähän joo. Varsinkin kun ei taida saada päivässä kaikkia ajettua eikä ole lämmintä tallia mihin saisi ruiskun sisälle, joutuu puljaamaan pakkasnesteen kanssa.

Onneks on kuussatanen reppu, ei tarvi paljoa pakkasnestettä.

Viime vuonna oli kolme nesteytystä.

Tota nyt et usko itsekkään...