Ei parane antaa heti periksi. Täytyy kokeilla eri muokkausmenetelmiä ja lajikkeita. Jollain tapaa tämä syysviljan kanssa pelaaminen kiinnostaa.Tuo persiilleen meneminen ei ole lajikekysymys... sun pitää vaan kyntää maat jotta saat sopivan vesitilan aikaiseksi ;D Ja ne oljet piiloon etteivät homehduta uutta kasvua
Pitäisi tehdä päätöksiä....
Ceylon 524e/t alv. 0%
Skagen 483e/t alv. 0%
Tähän asti syysviljat menneet kaikki täysin perseelleen :( Siltä pohjalta sama mitä tekee, vaikka kalliiksi tulee tämä harrastus. Jotenkin toi Ceyloni nyt vaan kiinnostaisi enemmän. SW ei tee huonoja lajikkeita. Magnifikistäkin tuli yllättävän hyvin vaikka kasvusto oli harvaa. Suurin ongelma oli heikko keväänkestävyys.
Skageni on ilmeisesti toiminut kohtuullisesti. Ei olisi sekään mahdottomuus.
Oletko ruiskuttanut lumihometta?Ei kai kukaan lumihometta ruiskuta :o Eikö sitä yritetä torjua ;D
Tässä on sellainen perusasia mikä näytti kyntensä kuluvan kasvukaudenkin syysviljoilla.Ei parane antaa heti periksi. Täytyy kokeilla eri muokkausmenetelmiä ja lajikkeita. Jollain tapaa tämä syysviljan kanssa pelaaminen kiinnostaa.Tuo persiilleen meneminen ei ole lajikekysymys... sun pitää vaan kyntää maat jotta saat sopivan vesitilan aikaiseksi ;D Ja ne oljet piiloon etteivät homehduta uutta kasvua
eiks sulle riittäny toi mun sama linkki? pakko kaikki tehdä ite ???
laitoin ceylonia pari säkkiä tilaukseen.Oliko hinta liki sama mitä minulle sanottiin?
en viittiny ees kysyä tommoselle määrälle, varmaan sen verta edullista :-[ . mut jos on paljo yli sun ni myyjä kuulee siitä kyllä.:D
en viittiny ees kysyä tommoselle määrälle, varmaan sen verta edullista :-[ . mut jos on paljo yli sun ni myyjä kuulee siitä kyllä.:D
No kun minua pännii jo se, että Skagen vs. Ceylon, siemenmäärä liki sama, pakkaamot varmaan liki toisiaan, niin rahdissa yli 40e ero. Rahamiehille ei mitään merkitystä, mutta periaatteellisella tasolla...
en viittiny ees kysyä tommoselle määrälle, varmaan sen verta edullista :-[ . mut jos on paljo yli sun ni myyjä kuulee siitä kyllä.:D
No kun minua pännii jo se, että Skagen vs. Ceylon, siemenmäärä liki sama, pakkaamot varmaan liki toisiaan, niin rahdissa yli 40e ero. Rahamiehille ei mitään merkitystä, mutta periaatteellisella tasolla...
Ota vaan se Skagen. Laitan kuvia ku ehdin...
Ihastut. ;D
...rukiinviljelijät ottavat ekana vuonna hybridiä ja tokana vuonna populaatiolajiketta. ...
Pitäisi tehdä päätöksiä....
Ceylon 524e/t alv. 0%
Skagen 483e/t alv. 0%
Jos tuhlaisi aikaa ja vaivaa, populaatiota varmaan kylvä, mikä laijike pitää olla, onko elvi vielä hyvä?
Ei Frontal mitään olis????
Ceylonia laitettu pari säkkiä tilaukseen. Toivottavasti ne saadaan kylvettyä tänä syksynä ::)
Paljonko sulla on siemenmäärä?
Jos ei tule kelejä, niin kylvöt siirtyy ensi vuoteen. Väkisin yrittäminen saa riittää. Ei tule miksikään. >:(
Työnantajalla oli n. 50ha syysvehnää, 20ha Skagenia ja 30ha Gunboa, Skagenit meni aivan vituiksi, satoa odotettavissa ehkä 2tn/ha samaan aikaan kun Gunbosta odotukset ovat 6tn/ha. Ja molemmissa viljelytoimet olivat täysin samat, Skagen ei vain talvehtinut. Ongelmia ilmeisesti oli ollut muillakin kun paikallisen Agrin myyjä oli kysynyt tämän syksyn siemeniä tilatessa että ''et varmaan Skagenia halua'' Myös eräälle isännälle urakkana kylvetyt Skagenit epäonnistuivat täysin.
Täällä Lounais-Perniössä on hyvännäköisiä Skageneita ja Magnfigejä. Ei ehkä ihan kasitonnareita, mutta ei varmaankaan ihan kauheasti jää.
Tossa veden toisella puolella on paljon muita kiinostavia ruis laijikeita. Matador on miltei sama ku amilo, saksalainen. Marcelo olis toinen, ruotsista varmaan sais seimentä?
Työnantajalla oli n. 50ha syysvehnää, 20ha Skagenia ja 30ha Gunboa, Skagenit meni aivan vituiksi, satoa odotettavissa ehkä 2tn/ha samaan aikaan kun Gunbosta odotukset ovat 6tn/ha. Ja molemmissa viljelytoimet olivat täysin samat, Skagen ei vain talvehtinut. Ongelmia ilmeisesti oli ollut muillakin kun paikallisen Agrin myyjä oli kysynyt tämän syksyn siemeniä tilatessa että ''et varmaan Skagenia halua'' Myös eräälle isännälle urakkana kylvetyt Skagenit epäonnistuivat täysin.
Omien näkemyksieni mukaan sen perusteella mistä Gunbo selvisi voisi sitä melkein pitää kylläkin huipputalvehtijana, ensin lumetonta vuodenvaihteeseen asti, sitten pahimmillaan parin kymmenen pakkasia ja lunta ei edelleenkään yhtään. Lopulta lumi tuli ja sitä oli pari kuukautta maaliskuulle asti. Lumet lähti, kelit muuttui lämpimiksi ja kasvu ehti alkaa mutta sitten taas lähes puolimetriä lunta päälle... Joka sitten suli normaaliaikataulussa jonka jälkeen kasvustot näyttivät pitkään todella huonoilta mutta kummasti Gumbo vain siintä elpyi ja nyt tosiaankin sato-odotukset siellä kuudessa tonnissa/ha.Työnantajalla oli n. 50ha syysvehnää, 20ha Skagenia ja 30ha Gunboa, Skagenit meni aivan vituiksi, satoa odotettavissa ehkä 2tn/ha samaan aikaan kun Gunbosta odotukset ovat 6tn/ha. Ja molemmissa viljelytoimet olivat täysin samat, Skagen ei vain talvehtinut. Ongelmia ilmeisesti oli ollut muillakin kun paikallisen Agrin myyjä oli kysynyt tämän syksyn siemeniä tilatessa että ''et varmaan Skagenia halua'' Myös eräälle isännälle urakkana kylvetyt Skagenit epäonnistuivat täysin.
Siinäpä ensimmäisen kerran näen omien kokemusten kanssa samanlaisia kommentteja ! Minulla oli niinä hyvinä syysviljavuosina vierekkäin Gunboa ja Skagenia, Skagen kuivasi rinteisiin ja harveni keväällä pehmeämmässä mullassa, mutta jos kosteutta riitti, ohitti jopa Gunbon. Oli heikkokortisempi, lyhyydestään huolimatta, kuin Gunbo. Gunbo oli tasaisempi ja noin viikon myöhäisempi kuin Skagen. Silloin Skagen antoi prosentin enemmän valkuaista, ja kasvoi sen verran hyvin, että heitin Urhon pois, joka sentään hakkasi Magnifikin 10-0. Skagen on ruosteelle herkempi kuin Gunbo, tämä on subjektiivinen näkemys.
Ei se Gunbo mitään huipputalvehtija ole. mutta kuivassa se kasvaa ja peittää sentään niittynurmikan.
-SS-
ei oikein saa gumboa enää mistään, ei olis hullumpi varmaan. en kyl käsitä miten urho ajaa magnifikin edelle. magnifik on mielestäni erittäin tasapainoinen lajike. olivin oli komiaa ku talvehti.
En tiedä, mutta lietolainen pienviljelijä sanoi minulle viime syksynä, että Olivinia kylvetään. Kuinka lie menestynyt?
En tiedä, mutta lietolainen pienviljelijä sanoi minulle viime syksynä, että Olivinia kylvetään. Kuinka lie menestynyt?
SS:n pienviljelyskamu kertoi kylväneensä 1000 hehtaaria syysviljoja. Vai oliko enemän? Anyway, miten onnistu??
SS?
http://www.scandinavianseed.se/?p=1179
Tossa olis vähän Ruotsin ruista, En nyt tiedä miten noi kasvuvyöhykeet menee, kai se F on sama kuin etelä Suomi?
http://www.scandinavianseed.se/?p=1155&m=567&page=seedguide#G
Aika hyvät vertailu taulukot kaikille kasveille
Tänään tuli haastateltua kaikki kovan linjan ammattilaiset syysviljanviljelyn alalta.
Tänään tuli haastateltua kaikki kovan linjan ammattilaiset syysviljanviljelyn alalta. Eli 10-600ha. Synkkiä oli tiedot keväältä. Olivinit kellahteli kynnetyllä ja kultivoidulla. Jotain yksittäisiä reunoja säästyi. Ellvis kuukahti niin täydellisesti, että Ellviksen siemenetkin on kortilla tälle syksylle. Skagenit nosteli rouste ja kevät kuivatti loput. Mutta Ceyloni on ollut koekentillä lupaava. Oli ollut keväällä kanttuvei, alkoi kuitenkin kesää kohden piristyä...
Mutta yhdestä asiasta kaikki olivat yksimielisiä.
Syksyllä taas kylvöille :)
Syksyllä taas kylvöille :)
otanko tän loukkauksena vai v*****luna, ei meinaa puhuttu sanaakaan syysnisuista >:( ;DNimenomaan loukkaavana *****iluna.
Täällä kaakkois-suomessa taas syysvehnät ovat ainoita jotka tuntuvat pelaavan tänä vuonna. Vettä kun on tullut ihan kiitettävästi pitkin kevättä ja alkukesää.
Meillä on viljelyksessä urhoa ja magnifikkia niin muuten en osaa arvioida oikein mutta magnifikissa on lähes puolta pidempi tähkä. :o
kolmannes jouduttiin rikkomaan (urhoa), se viimeiseksi kylvetty. Syksyllä keli meni sellaiseksi, että olisi pitänyt uskoa ja jättää kylvämättä. :(
Kokeiluja olisi kuitenkin tarkoitus jatkaa ja nyt onkin mietinnässä, että mitä uutta lajiketta voisi ajatella tuon urhon tilalle. Jotain suuremman satopotenttiaalin omaavaa. ;D
Naapurissa on syysohraa. En ole käynyt lähempänä katsomassa, m utta kyllä siellä jotain kasvaa.aikaisin varmaan pääse puimaa,heinäkuun puollella?
tarjottiin kans syysohraa kylvöön mut en hirveesti vielä innostunu. tarvis sillä jotain saavuttaakin muutaku kokeilun ilo ja puolihullun maine.Pitäisikö syysohrien olla satoisampia kuin kevätlajikkeiden tms.?
Onkohan tuo syysohra yhtä herkkä märkyydelle kuin kevätohra? :-\
Naapurissa on syysohraa. En ole käynyt lähempänä katsomassa, m utta kyllä siellä jotain kasvaa.
Mitä helvetin järkeä on viljellä syysvehnää
Mitä helvetin järkeä on viljellä syysvehnää
Mitä helvetin järkeä on viljellä syysvehnää
Kirjoitin Murtolaan joskus:
"Se on se naapurien ja julkkisviljelijöiden jopa yhdeksän tonnin rock'n roll syysvehnäsadot mikä houkuttaa ja koukuttaa. Jos johonkin ohraan verrattuna kuivana hellekesänä saattaisi saada kolminkertaisen bruttotuoton, vaikka oma tietämys panisi kuinka tiukasti vastaan, et se nyt ei vaan toimi eikä kaikkea varmaankaan ole kerrottu ihan kokonaan, niin siementä rynnätään ostamaan ennen kuin se loppuu."
-SS-
Mitä helvetin järkeä on viljellä syysvehnää
Kirjoitin Murtolaan joskus:
"Se on se naapurien ja julkkisviljelijöiden jopa yhdeksän tonnin rock'n roll syysvehnäsadot mikä houkuttaa ja koukuttaa. Jos johonkin ohraan verrattuna kuivana hellekesänä saattaisi saada kolminkertaisen bruttotuoton, vaikka oma tietämys panisi kuinka tiukasti vastaan, et se nyt ei vaan toimi eikä kaikkea varmaankaan ole kerrottu ihan kokonaan, niin siementä rynnätään ostamaan ennen kuin se loppuu."
-SS-
Kasvipeitteisyyden täyttyminen ja keväthässäkän helpottuminen houkuttelee ainakin mua.
Tietty syksyllä aika kortilla mut nurmirikosta helppo tehdä pohjaa...
Mitä helvetin järkeä on viljellä syysvehnää
Kirjoitin Murtolaan joskus:
"Se on se naapurien ja julkkisviljelijöiden jopa yhdeksän tonnin rock'n roll syysvehnäsadot mikä houkuttaa ja koukuttaa. Jos johonkin ohraan verrattuna kuivana hellekesänä saattaisi saada kolminkertaisen bruttotuoton, vaikka oma tietämys panisi kuinka tiukasti vastaan, et se nyt ei vaan toimi eikä kaikkea varmaankaan ole kerrottu ihan kokonaan, niin siementä rynnätään ostamaan ennen kuin se loppuu."
-SS-
Kasvipeitteisyyden täyttyminen ja keväthässäkän helpottuminen houkuttelee ainakin mua.
Tietty syksyllä aika kortilla mut nurmirikosta helppo tehdä pohjaa...
Tuokin on syy sikseen, ja aivan OK, mutta ei osu asian ytimeen. Todellinen syyhän on se, että vaikka 6- 8 tonnin syysvehnäsato ei turvottaisikaan viljelijänsä kukkaroa, 9 ruiskutuksen, kuuden lannoituksen ja sadan kilon pimeän typen jälkeen, niin ainakin kivekset turpoavat !
-SS-
Eihän siinä mitään järkeä olekkaan. Kysymys on uhkapelistä ja haasteiden voittamisesta. Pitää olla jotain mistä saa kiksejä. Kaura kasvaa omalla painollaan, mutta syysviljoista on aina jonkinlainen murhe päällänsä. Koska pääsee tekeen, talvehtiiko, kuivuuko keväällä, koska ehtii ruiskuttaa ja pitäiskö ruiskuttaa lisää jne. Tämä on sellainen oma juttunsa.
Kuinka paljon enemmän rahaa syysvehnästä maksetaan kevätvehnään verrattuna?
Kuinka paljon kevätvehnää enemmän saatte palkiota suuremmasta riskistä ja suuremmasta panostuksesta?
No ette senttiäkään enemmän.
Mitä helvetin järkeä on viljellä syysvehnää, kun siitä ei makseta yhytään enemmän kuin kevätvehnästä, silti riskit on suuremmat ja usein panostuskin on suurempaa. Jonain vuonna voi syysvehnästä saada kevätvehnää suuremman sadon, jonakin vuonna vähemmän, pitkässä juoksussa erot tasoittuvat sen verran, että syysvehnän keskimääräinen satotaso ei ole yhtään kevätvehnää suurempi, voi olla jopa piempi, joka tapauksessa katetuotto on varmasti piemenpi, kun katsotaan pidempää aikasarjaa.
Puhumattakaan siitä, että syysvehnät päätyvät paljon todennäköisemmin rehuvehnäksi alhaisemman valkuaisen takia.
Jos syysviljan kanssa haluaa turata, on ruis varmasti järkevämpi vaihtoehto. Hinta ja kysyntä on parempi, eikä talvituhoriskitkään ole yhtään suuremmat kuin vehnällä, pienempi satotaso korvautuu paremmalla hinnalla. Ja panostustakaan ei tarvi yhtään vehnää enempää, usein jopa vähempi panostus riittää, katetuotto pitkässä aikasarjassa aivan varmasti parempi kuin vehnällä.
Mut suomalainen viljajussihan ei pitkiä aikasarjoja osaa käsittää, vain mennyt ja kuluva kasvukausi ja niiden tulos noteerataan.
kyl mullekin toi kasvipeitteisyys jotain merkkaa. sillä tuella maksaa jo melkein siemenen. kun lannotus on syksyllä pötköö niin ei suurta tappioo tuu jos uudestaan kylvää keväällä. ja voi ajaa uudestaan pötköö ja unohtaa sen syksysen.
kun omat kevätpoutivat lohkot vielä soveltuu hyvin syysviljalle niin mikä jottei. mut rapsia en kylväkään, vaihdoin hintapoliittisesti rukiiseen ja kiinnitän varmaan hinnan sinne reiluun 200 € mitä ne nyt tarjoo. elvikset lähti tilaukseen just okrasta lähteissä. magnifikkiä kuis kans ja sit se ceyloni lisäykseen.
oon ruiskuttanu frontalia tänä vuonna ei tarvi enää kokeilla. parempiakin on.
kultivointia. vesi sen vei kun salaojien välissä seiso pitkälle talveen. kesti pakkaset kyl ettei mikään papageno/mariboss sentään ole. ihan sama kumpaan laitat frontal/skagen jos ei kerran swalöövin lajikkeisiin ymmärrä siirtyä.
anna sen kasvuohjelmauskovaisen harrastaa limenvihree lippalakki takaraivolla ;D
on siellä syksyllä sen verta vihreetä et saa nätit kuvat kasvustoketjuun ;D
Onkohan syysvehnä tautiarempi kasvi kun kevätvehnä
Monin paikoin on edelleenkin varmat mielipiteet vanhemmalla väellä, että turvavyöt ovat vaaralliset. Niin kuin se kuplakuski, joka ajoi tukkirekan peräkärryyn, ja roihahti heti soihtuna palamaan. Ei päässyt ulos, kun oli turvavyö.
Siitä asti on papat kylillä pitäneet vyötä vaan käsin siinä vatsan päällä. Mutta lukkoa ei kiinni panna.
On pojanpojat opetettu samalla tavalla.
-SS-
Pitiks tää mennä "Toholammi"-ketjuun??????
Pitiks tää mennä "Toholammi"-ketjuun??????
Siirsin.
-SS-
ei taida taas auttaa ruiskamppanjat mitään ens vuonna ruista 0ha ekaa kertaan mun aikana taitaa olla myös niin että vanhalla patullaki oli joka vuosi
ei taida taas auttaa ruiskamppanjat mitään ens vuonna ruista 0ha ekaa kertaan mun aikana taitaa olla myös niin että vanhalla patullaki oli joka vuosi
ei taida taas auttaa ruiskamppanjat mitään ens vuonna ruista 0ha ekaa kertaan mun aikana taitaa olla myös niin että vanhalla patullaki oli joka vuosi
Reetta menestyy mainiosti syyskuun 1. viikolla kylvettynä. Varhaisemmalla kylvöllä ongelmaksi nousevat etanat, kahukärpäset ja ylirehevyyden aiheuttama lumihome.
Miksi heittää kirvestä kleissoniin tässä vaiheessa, pari viikkoa peliaikaa vielä jäljellä.
Tänä vuonna Reetassa ylivoimaisesti pienimät viljelykulut, varastokuivana puitavaa, ja sato samaa luokka kuin kevätviljoillakin. Siilosta otetaan ja viskurista läpitte, kyntö poutapäivän alle, tuore kynnös puhaltuu puolessa päivässä äkeen mentäväksi, sateiden alta paljastuva valmiiksi kynnetty kura vaatiikin pari päivää.
Mutta jos kevätviljat kamppailuttavat, ei silloin kyllä tule ensimmäiseksi mieleen syyskylvöt.
-SS-
juuri niin tässä omalla kohdalla käy koska yli puolet puimatta ei ole yksinkertaisesti aikaa syyskylvöön viimevuonna 5,9 kylvetty reetta oli kyllä ihan okei taida taas auttaa ruiskamppanjat mitään ens vuonna ruista 0ha ekaa kertaan mun aikana taitaa olla myös niin että vanhalla patullaki oli joka vuosi
Reetta menestyy mainiosti syyskuun 1. viikolla kylvettynä. Varhaisemmalla kylvöllä ongelmaksi nousevat etanat, kahukärpäset ja ylirehevyyden aiheuttama lumihome.
Miksi heittää kirvestä kleissoniin tässä vaiheessa, pari viikkoa peliaikaa vielä jäljellä.
Tänä vuonna Reetassa ylivoimaisesti pienimät viljelykulut, varastokuivana puitavaa, ja sato samaa luokka kuin kevätviljoillakin. Siilosta otetaan ja viskurista läpitte, kyntö poutapäivän alle, tuore kynnös puhaltuu puolessa päivässä äkeen mentäväksi, sateiden alta paljastuva valmiiksi kynnetty kura vaatiikin pari päivää.
Mutta jos kevätviljat kamppailuttavat, ei silloin kyllä tule ensimmäiseksi mieleen syyskylvöt.
-SS-
juuri niin tässä omalla kohdalla käy koska yli puolet puimatta ei ole yksinkertaisesti aikaa syyskylvöön viimevuonna 5,9 kylvetty reetta oli kyllä ihan okei taida taas auttaa ruiskamppanjat mitään ens vuonna ruista 0ha ekaa kertaan mun aikana taitaa olla myös niin että vanhalla patullaki oli joka vuosi
Reetta menestyy mainiosti syyskuun 1. viikolla kylvettynä. Varhaisemmalla kylvöllä ongelmaksi nousevat etanat, kahukärpäset ja ylirehevyyden aiheuttama lumihome.
Miksi heittää kirvestä kleissoniin tässä vaiheessa, pari viikkoa peliaikaa vielä jäljellä.
Tänä vuonna Reetassa ylivoimaisesti pienimät viljelykulut, varastokuivana puitavaa, ja sato samaa luokka kuin kevätviljoillakin. Siilosta otetaan ja viskurista läpitte, kyntö poutapäivän alle, tuore kynnös puhaltuu puolessa päivässä äkeen mentäväksi, sateiden alta paljastuva valmiiksi kynnetty kura vaatiikin pari päivää.
Mutta jos kevätviljat kamppailuttavat, ei silloin kyllä tule ensimmäiseksi mieleen syyskylvöt.
-SS-
Viikko sitten poutasunnuntaina meirän kylällä yks valitti joko valmiin vehnän tai rukiin kylvön. Otti rukiin kylvön.
Viikko sitten poutasunnuntaina meirän kylällä yks valitti joko valmiin vehnän tai rukiin kylvön. Otti rukiin kylvön.
Mukavasti on kynnös kuivunut viikonlopun aikana. Nyt täytyisi keksiä missä välissä tuon kylvää. Aamupäivien hommia...
isä kynti koko päivän ohramaita. jos kumminki sen pari säkkiä hybridiruistakin laittas ku niin nättiä kylvöviikkoo lupaa.
Morjesta pöytään!
Itekkin meinasin Evoloa laittaa maahan tänään ja huomenna.Vähän myöhäsekshän tuo menee,mut menköön :)
Sittenhän tuon näkee...näin siis etelä-savossa.
ceylonit tulee kepulta. saa jopa enemmänkin mitä tilas jos haluu. millais omamyyjän fronttaalit?
Morjesta pöytään!
Itekkin meinasin Evoloa laittaa maahan tänään ja huomenna.Vähän myöhäsekshän tuo menee,mut menköön :)
Sittenhän tuon näkee...näin siis etelä-savossa.
voi helevatti mitä paskaa ;D
Nyt tarvis sitten kylvää TOSsilla.Oleks sää ottanu kuvia laijittelujätteistä?
Vähän harmittaa ku syysvehnä meni ihan pommiin ja tuli pelkkää paskaa.
Tää on aika hyvää siementä:
(http://i2.aijaa.com/t/00395/13477174.t.jpg) (http://aijaa.com/xAOSUQ)
Kohtuullista:
(http://i7.aijaa.com/t/00446/13477172.t.jpg) (http://aijaa.com/9MICOM)
Näin pienellä tuskin kannattaa edes yrittää:
(http://i9.aijaa.com/t/00057/13477173.t.jpg) (http://aijaa.com/AAttSy)
Nyt tarvis sitten kylvää TOSsilla.Oleks sää ottanu kuvia laijittelujätteistä?
Vähän harmittaa ku syysvehnä meni ihan pommiin ja tuli pelkkää paskaa.
Tää on aika hyvää siementä:
(http://i2.aijaa.com/t/00395/13477174.t.jpg) (http://aijaa.com/xAOSUQ)
Kohtuullista:
(http://i7.aijaa.com/t/00446/13477172.t.jpg) (http://aijaa.com/9MICOM)
Näin pienellä tuskin kannattaa edes yrittää:
(http://i9.aijaa.com/t/00057/13477173.t.jpg) (http://aijaa.com/AAttSy)
Vihreetä on sen verran, että kasitonnari ei ole ollut.
-SS-
Ensimmäiset 2,5 ha syysvehnämaata kusetettu ja kynnetty.
Kyllä nyt pitää Tumea koittaa, ilman apulantaa, siemenpuolella jos kokeilisi, piti oikein tehtaalta kysyä päälliköltä yksityiskohdista neuvoa, teleskooppiputkien pysyvyyden varmistus vantaiden alasputoamisen rajoittimen säädöllä, syöttöpyörien välyksen poisto, sakarakytkimen säätö, ketjujen rasvaus, lannoitesuppiloiden korjaussarjat.
Heikkotasoinen käyttöohjekirja vähän on kyllä, en ole arvannut näin vajakki olevani, sitten kun tietävä selittää, sanomalla niin kuin asia näkyy silmällä, niin aukeehan se meikäläisellekin, kirja on hiukan niinkö jonkun harjoittelijan tekemä.
-SS-
Mä hain kotiin etanamyrkyn. Miten nyt, pitäiskö jyrisnkylvää uudestaan ne tyhjät kohdat ja sitten levittää etanmyrkky?
Mä hain kotiin etanamyrkyn. Miten nyt, pitäiskö jyrisnkylvää uudestaan ne tyhjät kohdat ja sitten levittää etanmyrkky?
Mitäs se makso? Siis hehtaarille?
Mä hain kotiin etanamyrkyn. Miten nyt, pitäiskö jyrisnkylvää uudestaan ne tyhjät kohdat ja sitten levittää etanmyrkky?
Mitäs se makso? Siis hehtaarille?
Noin 40 € / ha näkyisi maksavan, Agrimarketin verkkokaupan hinnaston mukaan (Sluxx), mutta yleensä levitetään vaan ojanreunat ( 5-7 kg/ha ) . Teho kestää vähintään kolme viikkoa, ehkä ei sateissa niin kauan.
Viime syksynä aikaisimmin kylvetyt hybridit tuosta vaan hävisivät pellosta, ehkäpä olivat etanat asialla. Suorakylvössä/kevytmuokatussa etanariski saattaa olla olemassa tänä vuonna.
-SS-
ennen sateita kynnetty meni jo 4 äestys kerralla nyrkin kokoseksi sinne kökköjen joukkoon meni siemen toinen lohko odottaa mua aamulla eka kökköö si jyrsimellä 2 kertaa ja päälle 2-3 äes kertaa jos toi tintti savi si antautuis
10 ha sain evoloo maahan. laitoin hiukan reilummin, n. 85 kg/ha. huomenna lohko loppuun taten reettalla.
mut voi taivas tota kynnetyn savimaan syysmuokkausta!! ihana elämäni ensimmäisen ruiskylvön kokemus. muistaa isäukkokin taas kaks päivää raktorin hytissä hypittyään miks meillä ei juuri kynnetä enää. ensin eilen lautasella kynnöstä pieneksi pari reissua. se hinattava 4m kimppacatros alkaaki toisella kiekkaa pompottamaan ja hakkaamaan poikittain niin et tekarit lentää kattoluukusta. käsittämättömän hieno ominaisuus, pieneksi sillä olis saanu vauhdilla. no sit joustopiikkiä. se nostaa paakkua vaikka kuinka nostas äestä pintaan ja ne kierii siinä eikä pienene. sit taas lautasta ja penkki meinaa irrota nyykeristä pakko lopettaa. lopputulos helevatin kapinen kylvömaa johon oli pakko haaskata siementä hieman ylimäärästä. päälle vielä jyräys jos se auttas kapilaariin, maathan on jo mieluummin kuivia. nyt nähdään itääkö se ruis siitä aamukasista siellä kikkareiden joukossa, haudatahan tota hybridiä ei ainakaan parane. lannotuksena parisataa belorin sitä korkeevosvorista ku ei ehtiny kakkaa ajamaan.
Lapiorullalla tuo ajettu, kyllä siihen jo jotain kylvää, varmaan on muutama heikompi kohta, lähinnä missä aurat menneet pahnoista tukkoon ja joutunut sähläämään... päisteet ja sattumat...
.....
Tosin eihän tuo aitoa savea ole, ei sitä täältä löydy....
Njoo...
Jos hyvin kyntäis niin ei se niin pahasti pompottas, jos joku vuosi tulis tehtyä hosumatta...
Eka kerta kylmästi vaan kynnönsuuntaan, toisella kertaa sitten katsoo josko raaskii vähän ristiin ajaa.
Lapiorullalla tuo ajettu, kyllä siihen jo jotain kylvää, varmaan on muutama heikompi kohta, lähinnä missä aurat menneet pahnoista tukkoon ja joutunut sähläämään... päisteet ja sattumat...
(http://i.imgur.com/z1pLv7q.jpg?1)
(http://i.imgur.com/IAEzvHz.jpg?1)
Tosin eihän tuo aitoa savea ole, ei sitä täältä löydy....
edit: tarkoitus oli kyllä s-piikillä mennä toinenkerta mutta tukki liikaa niin...
...syvyyssäätöhän tuossa vähän on sitten mitä on, mutta äkkiä se tiivistyy satees ::)
10 ha sain evoloo maahan. laitoin hiukan reilummin, n. 85 kg/ha. huomenna lohko loppuun taten reettalla.Ei, ei, eiiii. Tuossa on juuri salainen toimenpidesuunnitelmani. Ensin tintillä ihan pinnasta kierros ja sitten katsotaan miltä näyttää. Toinen kierros sitten äkeellä. Kynnös on kuivanut aika mukavasti, luulisi, että murentuisi paremmin. Mulla on tuttuun tapaan kaksijakoiset maat. Monin paikoin pehmeää savea, mutta päisteet ja tietyt töyryt yhtä junttia. Saa nähdä joutuuko sinne kantamaan mullat jostain...
mut voi taivas tota kynnetyn savimaan syysmuokkausta!! ihana elämäni ensimmäisen ruiskylvön kokemus. muistaa isäukkokin taas kaks päivää raktorin hytissä hypittyään miks meillä ei juuri kynnetä enää. ensin eilen lautasella kynnöstä pieneksi pari reissua. se hinattava 4m kimppacatros alkaaki toisella kiekkaa pompottamaan ja hakkaamaan poikittain niin et tekarit lentää kattoluukusta. käsittämättömän hieno ominaisuus, pieneksi sillä olis saanu vauhdilla. no sit joustopiikkiä. se nostaa paakkua vaikka kuinka nostas äestä pintaan ja ne kierii siinä eikä pienene. sit taas lautasta ja penkki meinaa irrota nyykeristä pakko lopettaa. lopputulos helevatin kapinen kylvömaa johon oli pakko haaskata siementä hieman ylimäärästä. päälle vielä jyräys jos se auttas kapilaariin, maathan on jo mieluummin kuivia. nyt nähdään itääkö se ruis siitä aamukasista siellä kikkareiden joukossa, haudatahan tota hybridiä ei ainakaan parane. lannotuksena parisataa belorin sitä korkeevosvorista ku ei ehtiny kakkaa ajamaan.
Täälläpäin ruismaat muokkautui poikkeuksellisen helposti. Kynnön päälle kerta masterilla lata pystys ja meni jopa liian hienoksi. Pienet savikkotöyrätkin mureni käsittämättömän hyvin.
Onkos sun kynnöstä maantien toisellapuolella? Aika kovan näköistä oli.
Ruista tai syysvehnää syysviljan perästä, ei mitään ongelmaa pitäisi ollakaan, kyntöturvas mureutuu ja pehmiää jo käännettäessä. Ongelmamaita ovatkin ohran jälkeen ja jonkin verran myös kevätvehnän jälkeen muokkaukset. Kauran jälkeen onkin taan jonkin verran mureampaa.
-SS-
Onkos sun kynnöstä maantien toisellapuolella? Aika kovan näköistä oli.
Ruista tai syysvehnää syysviljan perästä, ei mitään ongelmaa pitäisi ollakaan, kyntöturvas mureutuu ja pehmiää jo käännettäessä. Ongelmamaita ovatkin ohran jälkeen ja jonkin verran myös kevätvehnän jälkeen muokkaukset. Kauran jälkeen onkin taan jonkin verran mureampaa.
-SS-
10 ha magnifikkiä tänään ohramaihin. lannotuksena PÖTKÖ. nyt odottelen tuleeko siitä ceylonista siementä markkinoille ja että rapsi valmistuisi. magnifikkiä on peitattuna toiseen mokomaan. kylvän kyllä 20 päivään asti ilosesti jos vaan keliä antaa.
kropelokyntöön varisteltu ruis suorastaan huutaa huomiselle luvattua kuutta milliä :-\
Etanat ja kahukärpäset aktiivisia seuraavat kolme viikkoa. Pitäkää ruiskut ja sluxx-levittimet valmiina.
-SS-
Etanat ja kahukärpäset aktiivisia seuraavat kolme viikkoa. Pitäkää ruiskut ja sluxx-levittimet valmiina.
-SS-
Tänään kun tongin sinappisimultalla kylvettyä Skagenia, oli melkosesti kärväisiä liikkeellä. Istuvat perkeleet siinä kokkareen päällä ja odottavat että oras kurkkaa.... >:(
Etanat ja kahukärpäset aktiivisia seuraavat kolme viikkoa. Pitäkää ruiskut ja sluxx-levittimet valmiina.
-SS-
Tänään kun tongin sinappisimultalla kylvettyä Skagenia, oli melkosesti kärväisiä liikkeellä. Istuvat perkeleet siinä kokkareen päällä ja odottavat että oras kurkkaa.... >:(
Kaikki tropit lehtilannoitteita myöten sain. Silti heinät vaan rehotti seuraavana vuonna.
-SS-
Onko niin, että piikkioras onkin parempi kuin reilu laiho. Ensin mainittu voisi pelastaa peurojen tallausvahingoilta. Omista kokeista puuttuu toistaiseksi syyskuun lopussa, lokakuun alussa kylvetty. Menestyisikö se näin pohjoisena. Pitäisi taas kokeilla...
Onko niin, että piikkioras onkin parempi kuin reilu laiho. Ensin mainittu voisi pelastaa peurojen tallausvahingoilta. Omista kokeista puuttuu toistaiseksi syyskuun lopussa, lokakuun alussa kylvetty. Menestyisikö se näin pohjoisena. Pitäisi taas kokeilla...
Make on tätä mieltä, ja tietää, mistä puhuu(valhettelee).
-SS-
Onko niin, että piikkioras onkin parempi kuin reilu laiho. Ensin mainittu voisi pelastaa peurojen tallausvahingoilta. Omista kokeista puuttuu toistaiseksi syyskuun lopussa, lokakuun alussa kylvetty. Menestyisikö se näin pohjoisena. Pitäisi taas kokeilla...
Etanat ja kahukärpäset aktiivisia seuraavat kolme viikkoa. Pitäkää ruiskut ja sluxx-levittimet valmiina.
-SS-
Etanoita kuulemma tosiaan liikkuu hanakasti. Joillekin aikaisin kylvetyille ruismaille on levitetty jo toista kertaa Sluxxia.
Sitten niistä sakoluvuista. Sateiden jälkeen puidut seeprat, sakoluvut kahdessa näytteessä yli 300, mutta valkuaiset 10,6 ja 11,4. :) ::) :'(
kuoleeko ne ensimmäiseen pakkasyöhön? mun tulee huomenna päälle, pitääkö tarkkailu aloittaa välittömästi? ei oo rukiinviljelystä kokemusta mut ei kuulosta kivalta.. :-[
uskomatonta. viimisten sateiden jälkeen puidut serticeylonit itää lähes 90. tänään tuli tieto ja ukko haki vihervakasta pari säkkiä. kylvän ne 4 ha ensi viikolla magnifik-lohkon keskelle, joten päässee kunnolla vertaamaan.
millä hitolla yli sako 300 :o
mulla 80 ja valkuainen 15 >:( tasan ei käy nallekarkit ;D
Kahukärpänen tulee 2 - lehtiasteella vaaraksi, eli viikon päästä.
-SS-
Kahukärpänen tulee 2 - lehtiasteella vaaraksi, eli viikon päästä.
-SS-
Mulla on Amilo punaisella oraalla, ansat täynnä kärväsiä, eli kannattaa siis odotella vielä hetkisen?
Jossakin suositeltiin torjuntaa jo 1-lehtiasteelta alkaen?
Etanoita ei ole näkynyt (pari havaintolautaa maassa).
Onneksi osa jyvistä on vielä etana & kärvässuojassa, säkissä siis. Kaipa sitä pitäis kylvölle lähtiä.
koska se kylmiksen seepra oli kylvetty? kova on kun sakonsa piti. on ollu toki itselläkin viljelyssä aikanaan. oli päätyypin vehnistä ainakin itellä huomennatvasti vinjettiä ja kruunua mielenkiintoisempi lajike.
toisaalta jos mein kylällä frontal meni siihen kuntoon että hyvä jos rehuksi kelpaa ja joku on puinut mulle ceylonista 90 itävää ni on kai näissä eroja. muistaakseni epoksenkin pitäs kestää sadetta ja se mun pystyynostettu oli joku 110-120 vissii.
Tiedän yhden Quarna-lohkon (vaatimaton vajaa 30 hehtaaria) mistä puitiin reilu 300 sakoista tavaraa, suorakylvetty muistaakseni vasta Äitienpäivän jälkeen.
Vajaa 15 kilsaa Vännilästä.
11.4 valkuaisen omaava Seepra oli kylvetty 26-27.4. Puolikkaan lohkon esikasvina oli kaksivuotinen viherlannoitusnurmi, jossa oli timotei+apilayhdistelmä. Typpeä annettu 117 ja fosforia 11. Tuossa koko kasvukauden lannoitus. Kasvinsuojeluna 1,5 K-trio + 1l Gramitrel. Kylvötiheys luokkaa 700 neliölle. Kiloina 290.
Ei riitä.
10.6 valkuaisen omaava Seepra oli kylvetty 25.4. Esikasvina kaura. Typpeä 120 ja fosforia 20. Siinä kaikki. Muut tiedot kuten yllä.
Ei riitä.
Ei tässä oikeastaan ole mitään yllättävää. Samat ongelmat oli Kruunun kanssa, jos kiloja alkoi tulla, niin valkuaiset hävisi ja 11 ja alle nurkille mentiin helposti. Quarna oli kyllä valkuaisen puolesta laadukas. Pakko myöntää.
Sakon säilyminen ei myöskään ole yllättävää. Vaikka täällä kylvettiin samoihin aikoihin kuin Loimaalla, niin kasvukauden eteneminen ei varmasti ole samanlaista kuin etelämpänä. Sadekauden alkaessa, vehnä ei ollut vielä niin valmista kuin etelämpänä. Tuskin otti kovin paljoa nokkiinsa sateista.
Markkinatilanne on tämän päiväisten keskustelujen perusteella perseestä. Kesko on ottanut alkusyksystä alle 12 vehniä vastaan, mutta nyt on kuulemma 12 rajana. Raisio ei kuuleman mukaan ottaisi myöskään alle 12 vastaan, mutta tämän tarkistan itse huomenna. Laitoin esinäytteen kierrokselle ostajille ja katsotaan mikä on tilanne. Ei minulla sinänsä mitään ole rehuvehnäluokitusta vastaan, mutta kun tänä vuonna tilanne on taas se mikä on. Mää en kyllä tätä millään 105e hinnalla anna pois, se on selvä. Saavat kaivaa puuttuvat valkuaiset vaikka Ville Niinistön perseestä jos tarvis. Pikkuisen hankalalta tuntuu päätyypin kevätvehnän rehellinen viljely näillä ehdoilla ja vaikeammaksi menee, jos lannoitemääräykset pysyvät sellaisena mitä on uuden ymppikauden ohjelmassa esitetty. Esim. erm lohkoilla typpi 100kg. No, meikäläisen tapauksessa 10.6 tuli juuri erm-lohkolta, että mikähän se tilanne mahtaa sitten tulevaisuudessa olla.
kuoleeko ne ensimmäiseen pakkasyöhön? mun tulee huomenna päälle, pitääkö tarkkailu aloittaa välittömästi? ei oo rukiinviljelystä kokemusta mut ei kuulosta kivalta.. :-[
Jos meinaa Pro-Ruis-projektin ruismestariksi, pitää
torjunta tehdä viisi (5) kertaa:
aikaisin kylvetyssä rukiissa torjunta pitää tehdä:
- etanat rakeella tai sammutetulla kalkilla
- kahukärpäset 1 - 2 kertaa. Nyt on 2 - 3. sukupolvi menossa.
- ruskearuoste 4 - lehtiasteelta alkaen
- voimakkaat rikkakasvisaastunnat tarvittaessa, lisänä lehtilannoite
- alkutalvesta / loppusyksystä
-SS-
Jos meinaa Pro-Ruis-projektin ruismestariksi, pitää
torjunta tehdä viisi (5) kertaa:
aikaisin kylvetyssä rukiissa torjunta pitää tehdä:
- etanat rakeella tai sammutetulla kalkilla
- kahukärpäset 1 - 2 kertaa. Nyt on 2 - 3. sukupolvi menossa.
- ruskearuoste 4 - lehtiasteelta alkaen
- voimakkaat rikkakasvisaastunnat tarvittaessa, lisänä lehtilannoite
- alkutalvesta / loppusyksystä
-SS-
Kannattaa muistaa että tuo kasvuohjelma vaatii kiinnitteen. Hinta pitää nimittäin kiinnittää siihen Fazer reiluun kahteensataan, ei harmita niin lujaa ens syksynä puida sitä 2500 kiloo jos kotimainen innostus onkin jo kapsahtanu vaikka sataan viiteenkymppiin :D
Nyt tuli nisu pintaan.
Kauhee kärvästen kyttääminen...
Nyt tuli nisu pintaan.
Kauhee kärvästen kyttääminen...
Laita webcam, niin me valvotaan...
Ei jumankaut. Pistin ansat ruispeltoon eilen ja tänään aamulla 18-tunnin jälkeen menin tarkastamaan nii liimapaperissa oli kahua niin perhanasti 30-50 kpl kolmessa eri lapussa.
No ei siitä mitään, asensin ruutan traktorinperään ja lähdin vedenkantoon iltapäiväksi myrkyttämään.
Oli tarkoitus seurata tänään lenkkeilijätyttöjen perseitä eikä kahukärpästen. On se jumalauta kun työläisellä ei ois parempaa tekemistä lauantaina kuin lähteä pellon laitaan kärpäsiä laskemaan ;D
Sitten kun se ensimmäinen piikki menee hiukan rullalle, ja sieltä alkaa se toinen jo orastaa, silloin on viimeistään aika ensimmäiselle ruiskutukselle.
-SS-
Kahukansa liikkeellä sankoin joukoin. Ilta-auringossa näkee selvästi kun lasauttaa 43:en Jalaksen oraiden sekaan niin lentoliikenne ku Nykin isolla lentoasemalla....Sulla on kyllä laadukkaat kengät 8) Toki lasten kokoa :o
Ruiskuttaako vai ei...??
Kahukansa liikkeellä sankoin joukoin. Ilta-auringossa näkee selvästi kun lasauttaa 43:en Jalaksen oraiden sekaan niin lentoliikenne ku Nykin isolla lentoasemalla....Sulla on kyllä laadukkaat kengät 8) Toki lasten kokoa :o
Ruiskuttaako vai ei...??
Oraat alkaa olla niin pitkällä että jos kärpäsiä ruiskuttaisi niin olisi pitänyt ruiskuttaa jo...
...no, ehkä viimeiset voisi vielä keritä, mutta olkoon.
Oraat alkaa olla niin pitkällä että jos kärpäsiä ruiskuttaisi niin olisi pitänyt ruiskuttaa jo...
...no, ehkä viimeiset voisi vielä keritä, mutta olkoon.
Oraat tulee ruiskuttaa 1,5 lehtiasteella kahukärpästä vastaan.
Kärpäsiä on ainakin yhtä paljon kuin viime vuonna. Torjuntakynnyksestä ei taida olla epäselvyyttä, kysymys kuuluu vain koska. Magnifik on nyt piikillä.
Kärpästen lisäksi pyydyksestä löytyy myös kaskasta.
https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tuh_mtt.tuh_mtt_perus_pack.tul_tuhoojatiedot_kasper?p_tuhooja_seqno=20
Kärpäsiä on ainakin yhtä paljon kuin viime vuonna. Torjuntakynnyksestä ei taida olla epäselvyyttä, kysymys kuuluu vain koska. Magnifik on nyt piikillä.
Kärpästen lisäksi pyydyksestä löytyy myös kaskasta.
https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tuh_mtt.tuh_mtt_perus_pack.tul_tuhoojatiedot_kasper?p_tuhooja_seqno=20
Kai sit vasta pitää mennä jos siellä on syömäjälkiä?
Kärpäsiä on ainakin yhtä paljon kuin viime vuonna. Torjuntakynnyksestä ei taida olla epäselvyyttä, kysymys kuuluu vain koska. Magnifik on nyt piikillä.
Kärpästen lisäksi pyydyksestä löytyy myös kaskasta.
https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tuh_mtt.tuh_mtt_perus_pack.tul_tuhoojatiedot_kasper?p_tuhooja_seqno=20
Kai sit vasta pitää mennä jos siellä on syömäjälkiä?
Ei me taideta löytää niitä syömäjälkiä kasvupisteestä, jos vaan vedetään Paavon ohjeen mukaan 1,5 lehtivaiheessa ja jollain muulla kuin Mavrikilla.
http://www.k-maatalous.fi/Tiedotteet/Sivut/Kahuk%C3%A4rp%C3%A4si%C3%A4syysviljakasvustoissa.aspx
Oraat alkaa olla niin pitkällä että jos kärpäsiä ruiskuttaisi niin olisi pitänyt ruiskuttaa jo...
...no, ehkä viimeiset voisi vielä keritä, mutta olkoon.
Oraat tulee ruiskuttaa 1,5 lehtiasteella kahukärpästä vastaan.
1-5?
Kärpäsiä on ainakin yhtä paljon kuin viime vuonna. Torjuntakynnyksestä ei taida olla epäselvyyttä, kysymys kuuluu vain koska. Magnifik on nyt piikillä.
Kärpästen lisäksi pyydyksestä löytyy myös kaskasta.
https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tuh_mtt.tuh_mtt_perus_pack.tul_tuhoojatiedot_kasper?p_tuhooja_seqno=20
Kai sit vasta pitää mennä jos siellä on syömäjälkiä?
Kärpäsiä on ainakin yhtä paljon kuin viime vuonna. Torjuntakynnyksestä ei taida olla epäselvyyttä, kysymys kuuluu vain koska. Magnifik on nyt piikillä.
Kärpästen lisäksi pyydyksestä löytyy myös kaskasta.
https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tuh_mtt.tuh_mtt_perus_pack.tul_tuhoojatiedot_kasper?p_tuhooja_seqno=20
Kai sit vasta pitää mennä jos siellä on syömäjälkiä?
Ei näin, ei näin..
Kahukärpänen ei syö eikä kalva, se munii mikroskooppisen pieniä munia siihen lehtihankaan. Pieni toukka uppoaa sinne lehtituppeen ja syö kasvupisteen, Oras ei välttämätä kuole, mutta alkaa tupsuuntua eikä tee pääverson tähkää.
Viirukaskas ei juurikaan syö vaan imee, mutta se vehnän kääpiökasvuisuusvirus tarttuu ja ilmaantuu vasta alkukesästä, kun vilja punertuu ja jää tähkättömäksi matalaksi ruohoksi.
Viirukaskaan virustauti tarttuu myöhemmin kuin 2-lehtiasteella, siispä ruiskutukset erikseen kahukärpäselle ja viirukaskaalle. Jos siis haluaa vaikutusta noihin tuholaisiin.
-SS-
Kärpäsiä on ainakin yhtä paljon kuin viime vuonna. Torjuntakynnyksestä ei taida olla epäselvyyttä, kysymys kuuluu vain koska. Magnifik on nyt piikillä.
Kärpästen lisäksi pyydyksestä löytyy myös kaskasta.
https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tuh_mtt.tuh_mtt_perus_pack.tul_tuhoojatiedot_kasper?p_tuhooja_seqno=20
Kai sit vasta pitää mennä jos siellä on syömäjälkiä?
Ei näin, ei näin..
Kahukärpänen ei syö eikä kalva, se munii mikroskooppisen pieniä munia siihen lehtihankaan. Pieni toukka uppoaa sinne lehtituppeen ja syö kasvupisteen, Oras ei välttämätä kuole, mutta alkaa tupsuuntua eikä tee pääverson tähkää.
Viirukaskas ei juurikaan syö vaan imee, mutta se vehnän kääpiökasvuisuusvirus tarttuu ja ilmaantuu vasta alkukesästä, kun vilja punertuu ja jää tähkättömäksi matalaksi ruohoksi.
Viirukaskaan virustauti tarttuu myöhemmin kuin 2-lehtiasteella, siispä ruiskutukset erikseen kahukärpäselle ja viirukaskaalle. Jos siis haluaa vaikutusta noihin tuholaisiin.
-SS-
Agrista piti eilen hakea Fastackia. Loppu, tulee EHKÄ loppuviikosta. Kärpäsepidemia siinä määrin suuri että myyvät jo eioota.
Eilen avasin Topsin-pahvitoosan. Naurettavin pakkaustyyli mitä olen koskaan nähny. Muovipussi missä on ruskeeta kaakojauhon näköstä tököttiä ja muovipussi suljettu punasella lenksulla. Sehän vuotaa koko ajan kun laatikko on ollu reisussa....
Mahtaako Agri myydä "rinnakkaistuontia" vai mikä kötöstys se on... ::)
No kieltämättä olin itsekin ihan monttu auki kun ekan kerran Topsin laatikon avasin että mitä ihmettä..Eilen avasin Topsin-pahvitoosan. Naurettavin pakkaustyyli mitä olen koskaan nähny. Muovipussi missä on ruskeeta kaakojauhon näköstä tököttiä ja muovipussi suljettu punasella lenksulla. Sehän vuotaa koko ajan kun laatikko on ollu reisussa....
ensyönä kuolee kärviäiset en ruuttaa ja viileetä tulossaKyl kannattas. Heitin reisun rapparilla ja voi jessus.... Aivan saatanallisesti kaskaita ja kahukärväsiä. Ei ainakaan haitaks ollu.
ensyönä kuolee kärviäiset en ruuttaa ja viileetä tulossaKyl kannattas. Heitin reisun rapparilla ja voi jessus.... Aivan saatanallisesti kaskaita ja kahukärväsiä. Ei ainakaan haitaks ollu.
ensyönä kuolee kärviäiset en ruuttaa ja viileetä tulossaKyl kannattas. Heitin reisun rapparilla ja voi jessus.... Aivan saatanallisesti kaskaita ja kahukärväsiä. Ei ainakaan haitaks ollu.
Tulix öttimönkiäisille exitus nyt? :o
Ekat piikillä, ei jaksaisi alkaa ruiskuttelemaan. Tämä on just syysviljahomman huono puoli, koko ajan pitäisi olla tuuttaamassa jotain mömmöä, ei hetkenkään rauhaa. Luotan siihen, että nelitonnari tulee taas tekemättä mitään. 8)
Voisin yrittää tsempata ja ruiskuttaa lumihomeet. Se topsiniko sinne pitäisi laittaa? Toivottavasti se ei ole kallista, sitten ei kyllä ruiskutella yhtään mitään.
ensyönä kuolee kärviäiset en ruuttaa ja viileetä tulossaKyl kannattas. Heitin reisun rapparilla ja voi jessus.... Aivan saatanallisesti kaskaita ja kahukärväsiä. Ei ainakaan haitaks ollu.
ensyönä kuolee kärviäiset en ruuttaa ja viileetä tulossaKyl kannattas. Heitin reisun rapparilla ja voi jessus.... Aivan saatanallisesti kaskaita ja kahukärväsiä. Ei ainakaan haitaks ollu.
Kyllä oli paljon ötököitä liikkellä, näki hyvin hytistä kun ruiskutti. Ja ensimäiset kuihtuneet rukiin lehdet lyöysin, kuivuus vai toukat?
Kaikki sääkin muistat, mulkero. Se oli se 2012, kun Magnifikista tuli neljä tonnia. En kai olisi muuten levittänyt niin aikaisin, mutta kun eräät asiantuntijat jauhoi koko ajan, että pitää levittää mahdollisimman aikaisin. Nyt menen sitten, kun kerkiän. Toi 2012 oli hyvä esimerkki, kun kollegat levitti apulantaa joskus toukokuun puolessa välissä ja sai silti kuus tonnia. Olin vähän ihmeissäni, että mitä v....Voisin yrittää tsempata ja ruiskuttaa lumihomeet. Se topsiniko sinne pitäisi laittaa? Toivottavasti se ei ole kallista, sitten ei kyllä ruiskutella yhtään mitään.
Mun tulee mieleen se kun sää menit huiskimaan sitä apulantaa vesimärkään yks kevät. ;D
Topsin on 75euroo kilo. 400grammaa hehtaarille.
Ota Amistaria kans, niin me "kasvattajat" tehdään. Taitaa Jose hölskäyttää Comettiakin vielä kolmanneks doupiks sinne joukkoon.
Kaikki sääkin muistat, mulkero. Se oli se 2012, kun Magnifikista tuli neljä tonnia. En kai olisi muuten levittänyt niin aikaisin, mutta kun eräät asiantuntijat jauhoi koko ajan, että pitää levittää mahdollisimman aikaisin. Nyt menen sitten, kun kerkiän. Toi 2012 oli hyvä esimerkki, kun kollegat levitti apulantaa joskus toukokuun puolessa välissä ja sai silti kuus tonnia. Olin vähän ihmeissäni, että mitä v....Voisin yrittää tsempata ja ruiskuttaa lumihomeet. Se topsiniko sinne pitäisi laittaa? Toivottavasti se ei ole kallista, sitten ei kyllä ruiskutella yhtään mitään.
Mun tulee mieleen se kun sää menit huiskimaan sitä apulantaa vesimärkään yks kevät. ;D
Topsin on 75euroo kilo. 400grammaa hehtaarille.
Ota Amistaria kans, niin me "kasvattajat" tehdään. Taitaa Jose hölskäyttää Comettiakin vielä kolmanneks doupiks sinne joukkoon.
Topsini saa riittää, tulee ainekustannusta jo 30e/ha, Amistarista tulee varmaan ainakin 25 siihen päälle.
Onx tää topsiini joku syysviljanviljelijöiden kulttiaine?
Myydäänkö sitä vain tiskin alta harvoille ja valituille sisäpiirin eliittiviljelijöille?
Siin olis SS:säl tulevaisuuden tavotetta ;D ;D ;D ;D
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suomalaiset-voittivat-ruotsalaisen-viljelykilpailun-1.70440
Se oli se 2012, kun Magnifikista tuli neljä tonnia. En kai olisi muuten levittänyt niin aikaisin, mutta kun eräät asiantuntijat jauhoi koko ajan, että pitää levittää mahdollisimman aikaisin. Nyt menen sitten, kun kerkiän. Toi 2012 oli hyvä esimerkki, kun kollegat levitti apulantaa joskus toukokuun puolessa välissä ja sai silti kuus tonnia. Olin vähän ihmeissäni, että mitä v....
Hommasin minäkin ensi kertaa kelta-ansoja kun kahukärpäsistä on nyt niin vouhotettu. Kaikenlaisia ötököitä on tarttunut. Mistähän nuo kahukärpäset nyt erottaisi muiden seasta? 2-3 mm kärpäsiä kyllä löytyy mutta vaikuttavat hoikemmilta kuin tunnistuskuvien vähän pyöreähkömmät kahukärpäset. Myöskään usein tunnistusohjeissa mainittuja kellertäviä jalkoja en kyllä mielestäni näistä havaitse.
On tämä vaikeaa, paljon helpompi kun vain kylväisi, joisi loppusyksyn ja talven kalajaa ja menisi keväällä katsomaan mitä pellossa on jäljellä. ;D
Harvaksi jää kuivaan saveen kylvetyt vehnät ja varsinki h rukiit...
No niin, nyt olisi ruisku perässä ja huomenna olisi aikaa tehdä ruiskutus kärväsille. Vehnä on sen verran tapilla, että ajourat näkyy, mikä on hyvä juttu. Su-ma luvassa sadetta ja jos se toteutuu, niin 1-1,5lehtiaste menee vikkelästi ohitse. Varastossa on Cyperkilliä ja Sumialphaa, onko nämä riittäviä, vai pitääkö hakea aamulla Hankkijasta jotakin tuomiopäivän mömmöä, joka saa kärvästen sukukunnan katkerasti katumaan sitä päivää, kun asettuivat majoiksi kylmiksen peltoon. Mitää keltalappuliimalässynlässyn lappuja en ole asentanut, enkä tilannetta sen kummemmin havainnoinut, kun on ollut muutakin tekemistä. Luotan täysin teidän ja Bernerin asiantuntemukseen (veto-oikeus tietysti olemassa, jos tuntuu täysin tyhmältä :P)
Kaksi ruiskutuskierrosta takana - kummallakaan kerralla ei todellakaan tarvinnut miettiä ylittyykö torjuntakynnys, kärpäsiä paperit täynnänsä (ja toisella kertaa myös niitä kaskaita). Viimevuonna tuli vaan katseltua ja toivottua josko ne siitä, oli mukamas aina jotain kiirempää... lopputulos oli aikalailla karmiva, toukkien vikuuttamia, lakastuneita oraita kaikki tyynni. Nyt sellasia lakastuneita ei ole ainakaan vielä näkynyt, joten kaipa niistä ruiskutuksista on ollut todellista hyötyä.
Viimisen ruiskutuksen jälkeen en pannut uusia ansoja - luotan, että luonto hoitaa loput lopultakin.
Kaksi ruiskutuskierrosta takana - kummallakaan kerralla ei todellakaan tarvinnut miettiä ylittyykö torjuntakynnys, kärpäsiä paperit täynnänsä (ja toisella kertaa myös niitä kaskaita). Viimevuonna tuli vaan katseltua ja toivottua josko ne siitä, oli mukamas aina jotain kiirempää... lopputulos oli aikalailla karmiva, toukkien vikuuttamia, lakastuneita oraita kaikki tyynni. Nyt sellasia lakastuneita ei ole ainakaan vielä näkynyt, joten kaipa niistä ruiskutuksista on ollut todellista hyötyä.
Viimisen ruiskutuksen jälkeen en pannut uusia ansoja - luotan, että luonto hoitaa loput lopultakin.
Kumpa sula oli? Ruista vai vehnää?
Se kärpäs ja kaskasarmeija oli aika uskomaton.
Jopa Tä-Mies näki niitä vaikkei navetan akkunoita nenällä ollukka.
Kaksi ruiskutuskierrosta takana - kummallakaan kerralla ei todellakaan tarvinnut miettiä ylittyykö torjuntakynnys, kärpäsiä paperit täynnänsä (ja toisella kertaa myös niitä kaskaita). Viimevuonna tuli vaan katseltua ja toivottua josko ne siitä, oli mukamas aina jotain kiirempää... lopputulos oli aikalailla karmiva, toukkien vikuuttamia, lakastuneita oraita kaikki tyynni. Nyt sellasia lakastuneita ei ole ainakaan vielä näkynyt, joten kaipa niistä ruiskutuksista on ollut todellista hyötyä.
Viimisen ruiskutuksen jälkeen en pannut uusia ansoja - luotan, että luonto hoitaa loput lopultakin.
Kumpa sula oli? Ruista vai vehnää?
Se kärpäs ja kaskasarmeija oli aika uskomaton.
Jopa Tä-Mies näki niitä vaikkei navetan akkunoita nenällä ollukka.
Ruista, Amiloo äsässän kiusaksi
Nooh, oli toi "Vain Kuolemaa" niin liikuttavaa et meni kirjoitustaitokin.... ;D
Nooh, oli toi "Vain Kuolemaa" niin liikuttavaa et meni kirjoitustaitokin.... ;D
Varsinkin Vartiaisen kohtalokas Samppa ;D
Ruikkari taitaa olla herkempää ku nisu?
Juurikin näin, siirryin rukiissakin syyskuun kylvöön, kun ei tahtonut millään onnistua, vaikka alkoi täpisemään jo heinäkuulla kylvökoneita riviin. Liian lämpimät elokuut ja syyskuun alut, ei toimi. Syysvehnällä koettu yksi täyskato kääpiökasvuviroosin takia, ainahan se tulee takaisin mieleen, kun elokuun puolivälissä iskee kylvähimo päälle.Ruikkari taitaa olla herkempää ku nisu?
En tiedä olisiko muuten sen herkempää mutta rukiin yleensä syysvehnää aikaisempi kylvöaika varmaan altistaa sitä kärpäsille useammin.
Jos jotain positiivista haluaa hakea kärväs invaasiosta niin ruiskutus kelit on ollut viimeiset kaksi viikkoa vähintäänkin erinomaiset. Ei ole paljoa tarvinnut kyttäillä koska voisi kelin puolesta ajaa.
Se on vähän joo. Varsinkin kun ei taida saada päivässä kaikkia ajettua eikä ole lämmintä tallia mihin saisi ruiskun sisälle, joutuu puljaamaan pakkasnesteen kanssa.Jos jotain positiivista haluaa hakea kärväs invaasiosta niin ruiskutus kelit on ollut viimeiset kaksi viikkoa vähintäänkin erinomaiset. Ei ole paljoa tarvinnut kyttäillä koska voisi kelin puolesta ajaa.
Lumihomeruiskutuksesta tuleekin haastavampi.
Kun täällä nyt on kovasti höpötetty noista ötököistä niin pitäisiköhän tänään käydä pelloilla kurkkaamassa mieltä siellä näyttää.. ::)
Koskaan ei olla syysvehniltä mitään ötököitä myrkytelty. Missä vaiheessa torjunta kynnys ylittyy? Entäs oikeat aineet ja ruiskutus ajankohta. :-\
Piru kun saatte mut huolestumaan.. >:(
Se on vähän joo. Varsinkin kun ei taida saada päivässä kaikkia ajettua eikä ole lämmintä tallia mihin saisi ruiskun sisälle, joutuu puljaamaan pakkasnesteen kanssa.Jos jotain positiivista haluaa hakea kärväs invaasiosta niin ruiskutus kelit on ollut viimeiset kaksi viikkoa vähintäänkin erinomaiset. Ei ole paljoa tarvinnut kyttäillä koska voisi kelin puolesta ajaa.
Lumihomeruiskutuksesta tuleekin haastavampi.
Kun täällä nyt on kovasti höpötetty noista ötököistä niin pitäisiköhän tänään käydä pelloilla kurkkaamassa mieltä siellä näyttää.. ::)
Koskaan ei olla syysvehniltä mitään ötököitä myrkytelty. Missä vaiheessa torjunta kynnys ylittyy? Entäs oikeat aineet ja ruiskutus ajankohta. :-\
Piru kun saatte mut huolestumaan.. >:(
Kun täällä nyt on kovasti höpötetty noista ötököistä niin pitäisiköhän tänään käydä pelloilla kurkkaamassa mieltä siellä näyttää.. ::)
Koskaan ei olla syysvehniltä mitään ötököitä myrkytelty. Missä vaiheessa torjunta kynnys ylittyy? Entäs oikeat aineet ja ruiskutus ajankohta. :-\
Piru kun saatte mut huolestumaan.. >:(
Kahukärpäset eivät ole enää vaara jos yölämpötilat laskevat viiteen ja päivälläkin max 15. Ne eivät enää muni. Viirukaskaat ovat liikkuvaisia, ja on muistettava, että torjuntavaihe on eri kuin kahukärpäsellä. Tartunta tapahtuu 4 - lehtiasteelle saakka. Ruotsissa tehdyt kokeet ovat osoittaneet, että ruiskutusten torjutateho viirukaskaaseen saattaa jäädä maksimissaan 80:een, koska eläin on liikuva ja elää pääasiassa luonnonheinikoissa. Siellä Ruotsissakin on huomattu myöhästetyn kylvön olevan vähintään yhtä tehokas torjuntakeino kuin useat ruiskutukset. Samalla siellä yleinen take-all - tauti torjutaan, myöhemmällä kylvöllä. Olen varma, että take-all tulee joskus myös eteläisimpään Suomeen, korkean pH:n maille. Syksyt alkavat olla sen verran lämpimiä.
Kerrataan vielä, viirukaskas ei itsellänsä ole mitenkään haitallinen syysvehnälle, mutta se kantaa kääpiökasvuisuusvirusta, samoin kuin tuomikirva kauran viroosia.
-SS-
Tuleeko noista kahukärpäsistä uudestaan ongelma, jos ilmat lämpenevät? No katsotaan josko sitä kävisi päivällä kävelemässä ja katsomassa mikä on tilanne. Palataan illalla asiaan.
Eilen vielä kylällä kansa iski jyvää maahan pölypilven saattelemana, jos ja kun kylmenee, niin sit siellä on niitä pikkurillipiikkejä jotka sanoo döö talven aikana ku ei oo kunnon juurta. ;D
Ei tule, koska sun oraat kasvaa herkän vaiheen ohi. Kasvupiste muuttuu tiukemmaksi pikkumadon murtautua. Maatalousoppilaitoksen kasvinsuojeluopissa tämä kahukärpänen varmasti on tuttu, mutta ihmiset eivät taida olla olleet kuulolla silloin ?
-SS-
SKN tekeekin niinkuin itse parhaaksi näkee, kuten menee yyber-aikaisin keväällä savipatjalle nukuttamaan siemeniä.
Silloin joku aina riipii ja sanoo että keltaiset paripyörän jäljet näkyy selvästi kasvukauden alussa ja vielä jopa puinneilla.
Paskanmarjat.... ;D
Kun täällä nyt on kovasti höpötetty noista ötököistä niin pitäisiköhän tänään käydä pelloilla kurkkaamassa mieltä siellä näyttää.. ::)
Koskaan ei olla syysvehniltä mitään ötököitä myrkytelty. Missä vaiheessa torjunta kynnys ylittyy? Entäs oikeat aineet ja ruiskutus ajankohta. :-\
Piru kun saatte mut huolestumaan.. >:(
Kahukärpäset eivät ole enää vaara jos yölämpötilat laskevat viiteen ja päivälläkin max 15. Ne eivät enää muni. Viirukaskaat ovat liikkuvaisia, ja on muistettava, että torjuntavaihe on eri kuin kahukärpäsellä. Tartunta tapahtuu 4 - lehtiasteelle saakka. Ruotsissa tehdyt kokeet ovat osoittaneet, että ruiskutusten torjutateho viirukaskaaseen saattaa jäädä maksimissaan 80:een, koska eläin on liikuva ja elää pääasiassa luonnonheinikoissa. Siellä Ruotsissakin on huomattu myöhästetyn kylvön olevan vähintään yhtä tehokas torjuntakeino kuin useat ruiskutukset. Samalla siellä yleinen take-all - tauti torjutaan, myöhemmällä kylvöllä. Olen varma, että take-all tulee joskus myös eteläisimpään Suomeen, korkean pH:n maille. Syksyt alkavat olla sen verran lämpimiä.
Kerrataan vielä, viirukaskas ei itsellänsä ole mitenkään haitallinen syysvehnälle, mutta se kantaa kääpiökasvuisuusvirusta, samoin kuin tuomikirva kauran viroosia.
-SS-
Sulla on "myöhästetty kylvö-syndrooma". ;D
Sää tarjoot purkkien sijasta joka ongelmaan myöhäistä kylvöä. ;D
Eilen vielä kylällä kansa iski jyvää maahan pölypilven saattelemana, jos ja kun kylmenee, niin sit siellä on niitä pikkurillipiikkejä jotka sanoo döö talven aikana ku ei oo kunnon juurta. ;D
Ei tule, koska sun oraat kasvaa herkän vaiheen ohi. Kasvupiste muuttuu tiukemmaksi pikkumadon murtautua. Maatalousoppilaitoksen kasvinsuojeluopissa tämä kahukärpänen varmasti on tuttu, mutta ihmiset eivät taida olla olleet kuulolla silloin ?
SKN tekeekin niinkuin itse parhaaksi näkee, kuten menee yyber-aikaisin keväällä savipatjalle nukuttamaan siemeniä.
Silloin joku aina riipii ja sanoo että keltaiset paripyörän jäljet näkyy selvästi kasvukauden alussa ja vielä jopa puinneilla.
Paskanmarjat.... ;D
Muillakin kylvöajoilla on tullut isoja satoja, myös vuonna 2014. Kunhan ravinteita on isoon satoon riittävästi. Jokainen maalaji on omanlaisensa, eikä kylvettäessä liika kuivuus koskaan ole hyvästä. Mutta ei myöskään liika märkyys tai savimaan routa. Tähänkin auttaa verranteiden käyttö, ettei mene siihen halpaan, että katsoo onnistumisen edellytykseksi jonkin yksittäisen tilanteen, joka on olemassa havaintohetkellä.
-SS-
Se on vähän joo. Varsinkin kun ei taida saada päivässä kaikkia ajettua eikä ole lämmintä tallia mihin saisi ruiskun sisälle, joutuu puljaamaan pakkasnesteen kanssa.Jos jotain positiivista haluaa hakea kärväs invaasiosta niin ruiskutus kelit on ollut viimeiset kaksi viikkoa vähintäänkin erinomaiset. Ei ole paljoa tarvinnut kyttäillä koska voisi kelin puolesta ajaa.
Lumihomeruiskutuksesta tuleekin haastavampi.
Onneks on kuussatanen reppu, ei tarvi paljoa pakkasnestettä.
Viime vuonna oli kolme nesteytystä.
ajoin nyt sit kaikilla 12-15 päivää sitten kylvetyiltä kahut, myös vehniltä. hölmön sorttista touhua. eipä noita kaikkia paikkoja voi kehua, harvaakin löytyy. on reetta melkosesti nätimpää ku evolo. tosin siemenmäärä saattaa vaikuttaa..Täällä heitti iltapäivän lopuksi melko rivakan kuuron. Teki äärimmäisen hyvää syysviljoille. Luulen, että paikkaa harvoja kohtia ripeästi.
lautasmuokattuun paras syysvehnä tasaisuudeltaan. kyntömaat joissa rukiit liian kuivia ja toi kultivoinnin kautta kylvetty magnifikkikin on jättänyt riveihin välejä. ilman sitä 6 mm sadetta olis katastrofi.
ajoin nyt sit kaikilla 12-15 päivää sitten kylvetyiltä kahut, myös vehniltä. hölmön sorttista touhua. eipä noita kaikkia paikkoja voi kehua, harvaakin löytyy. on reetta melkosesti nätimpää ku evolo. tosin siemenmäärä saattaa vaikuttaa..Täällä heitti iltapäivän lopuksi melko rivakan kuuron. Teki äärimmäisen hyvää syysviljoille. Luulen, että paikkaa harvoja kohtia ripeästi.
lautasmuokattuun paras syysvehnä tasaisuudeltaan. kyntömaat joissa rukiit liian kuivia ja toi kultivoinnin kautta kylvetty magnifikkikin on jättänyt riveihin välejä. ilman sitä 6 mm sadetta olis katastrofi.
Meillä oli ulkoilmabileet, kaasugrilli ja kaikkee...
Sitten alkoi tihkuttaa ja joku sanoi, että tämä menee ohi nopeasti...
Sitten rupesi vettä syöttämään siihen malliin, että porukka lakosi karkuun...
Jäi grillit ja makkarat sinne...
mutta syysvehnälle teki hyvää, absolutly 8)
Onkohan keväälläkin?
Tuleeko noista kahukärpäsistä uudestaan ongelma, jos ilmat lämpenevät? No katsotaan josko sitä kävisi päivällä kävelemässä ja katsomassa mikä on tilanne. Palataan illalla asiaan.
Minkälainen sekoitus lumihomemyrkyille pitää tehdä? Amistar 0,4l/ha+Topsin 200g/ha+200l vettä. Onko toi ok? Topsinin ohjeissa puhuttiin 400 litrasta vettä, mutta ei kai kukaan tommosia määriä aja.
parantaa kasvua ku kahut ja muut öhkömönkiäiset delas omat kylvetty 7-8 päivä parhaat kylvöt tällä vuosikymmenellä siirryn tähän kylvöajankohtaan tulevaisuudessa
rukiista ja täälä on viä vehnät itämättä osalla kyl niistä tulee taas 8 tonnia ku pieni punanen pää näkyy savipallon vieressä kuukauden päästäparantaa kasvua ku kahut ja muut öhkömönkiäiset delas omat kylvetty 7-8 päivä parhaat kylvöt tällä vuosikymmenellä siirryn tähän kylvöajankohtaan tulevaisuudessa
Puhutko rukiista tai syysvehnästä?
parantaa kasvua ku kahut ja muut öhkömönkiäiset delas omat kylvetty 7-8 päivä parhaat kylvöt tällä vuosikymmenellä siirryn tähän kylvöajankohtaan tulevaisuudessa
Jo alunperin turhaa täpinöintiä, tietäen Suomen syysviljelyn onnistumisen mahdollisuudet, meni monen tilan tuholaisruiskutukset hukkaan.
http://www.farmit.net/syysvehna-ruis/2014/09/24/kylmyys-lannisti-kahukarpaset
Jo alunperin turhaa täpinöintiä, tietäen Suomen syysviljelyn onnistumisen mahdollisuudet, meni monen tilan tuholaisruiskutukset hukkaan.
http://www.farmit.net/syysvehna-ruis/2014/09/24/kylmyys-lannisti-kahukarpaset
Artikkelissa nimenomaan todettiin, että aikaisin kylvetyn Evolon kahukärpästorjunta oli ollut tehtävä kaksi kertaa, kylmä sää ei hoida jo tapahtuneita vioituksia.
Jos nyt vasta kylmennellä säällä olisi hybridiruis tulollaan pinnalle, ei olisi odotettavissa juuri minkäänlaista satoa ensi syksynä. Sen voi melkoisella varmuudella todeta, koska päivä lyhenee ja pakostakin lämpötilat laskevat, eikä lämpösummaa kerry hybridirukiin versomiseen. Myöhäinen hybridirukiin kylvö on siemenen haaskausta.
Syysvehnää sen sijaan voi kylvää vielä parin viikon ajan, ainakin. Kylvetään verso paikkaansa. Jollei sitten talvi tule jo, mutta ei näyttäisi tulevan, on jopa 15 asteen päivälämpötiloja näkyvissä ennusteissa.
-SS-
Suomalaisten puuhastelun tuloksiin ei auta tuholaisruiskutukset. Edelleen kevätviljat ovat parempi vaihtoehto kuin syysviljat joissa tuhoutumisriskit ovat todella suuret.
Suomalaisten puuhastelun tuloksiin ei auta tuholaisruiskutukset. Edelleen kevätviljat ovat parempi vaihtoehto kuin syysviljat joissa tuhoutumisriskit ovat todella suuret.
Kevätruis ei ole vielä kilpailukykyinen syysrukiin kanssa. Vehnän osalta olen osittain samaa mieltä, jos toukoajat säännönmukaisesti alkavat jo huhtikuun puolivälissä, niin kuin viime vuosina.
Muutenkaan populaatiorukiin viljelyssä en näe mitään erikoisia riskejä, jos sen kerkeää saada syksyllä itämään, on se vuoden päästä puitavissa. Jos sitä ei talven alla pilaa järjettömillä kemikaaliannoksilla. Tai kylvä tieten jollekin paikalle aina kertyvän lumikinoksen alle.
-SS-
kyllä se riski kannattaa ottaa koska esim ruista jos saa vaikka 5t ha niin samasta maasta kevätviljalla ei saa ku 2t jos ei sada ennen juhannusta nyt on kolmena keväänä satanu hyvin sadot onki ollu karmeeet+ että savimaa kiittää rukiista muuttuu kukkamullaksi
Suomalaisten puuhastelun tuloksiin ei auta tuholaisruiskutukset. Edelleen kevätviljat ovat parempi vaihtoehto kuin syysviljat joissa tuhoutumisriskit ovat todella suuret.
Kevätruis ei ole vielä kilpailukykyinen syysrukiin kanssa. Vehnän osalta olen osittain samaa mieltä, jos toukoajat säännönmukaisesti alkavat jo huhtikuun puolivälissä, niin kuin viime vuosina.
Muutenkaan populaatiorukiin viljelyssä en näe mitään erikoisia riskejä, jos sen kerkeää saada syksyllä itämään, on se vuoden päästä puitavissa. Jos sitä ei talven alla pilaa järjettömillä kemikaaliannoksilla. Tai kylvä tieten jollekin paikalle aina kertyvän lumikinoksen alle.
-SS-
Mitäs sää nyt tuolla tarkoitat? Onko lumihomeruiskutukset siis ihan turhia? Jopa haitallisia?
Kerro meille,oi suuri rukiinkylvöguru.
no ainaha siitä 4 ja melkein aina 5 joskus jopa 6 kyllä täytyy viä vähä opetella jos ei ymmärrä miksi ruis kasvaa ja kevätvilja eikyllä se riski kannattaa ottaa koska esim ruista jos saa vaikka 5t ha niin samasta maasta kevätviljalla ei saa ku 2t jos ei sada ennen juhannusta nyt on kolmena keväänä satanu hyvin sadot onki ollu karmeeet+ että savimaa kiittää rukiista muuttuu kukkamullaksi
Sellaiset 5000kilon populaatioruissadot ovat täyttä puppua. 3000kiloa on jo hyvä sato.
Mikis ruis kasvaisi huonossa maassa paremmin kuin kevätviljat?
no ainaha siitä 4 ja melkein aina 5 joskus jopa 6 kyllä täytyy viä vähä opetella jos ei ymmärrä miksi ruis kasvaa ja kevätvilja eikyllä se riski kannattaa ottaa koska esim ruista jos saa vaikka 5t ha niin samasta maasta kevätviljalla ei saa ku 2t jos ei sada ennen juhannusta nyt on kolmena keväänä satanu hyvin sadot onki ollu karmeeet+ että savimaa kiittää rukiista muuttuu kukkamullaksi
Sellaiset 5000kilon populaatioruissadot ovat täyttä puppua. 3000kiloa on jo hyvä sato.
Mikis ruis kasvaisi huonossa maassa paremmin kuin kevätviljat?
Mitäs sää nyt tuolla tarkoitat? Onko lumihomeruiskutukset siis ihan turhia? Jopa haitallisia?
Kerro meille,oi suuri rukiinkylvöguru.
Mikis ruis kasvaisi huonossa maassa paremmin kuin kevätviljat?
Jo alunperin turhaa täpinöintiä, tietäen Suomen syysviljelyn onnistumisen mahdollisuudet, meni monen tilan tuholaisruiskutukset hukkaan.
http://www.farmit.net/syysvehna-ruis/2014/09/24/kylmyys-lannisti-kahukarpaset
Jo alunperin turhaa täpinöintiä, tietäen Suomen syysviljelyn onnistumisen mahdollisuudet, meni monen tilan tuholaisruiskutukset hukkaan.
http://www.farmit.net/syysvehna-ruis/2014/09/24/kylmyys-lannisti-kahukarpaset
Minä nyt en oikein ymmärrä vihaasi syysviljan viljelyä kohtaan!
Minä en näe syysvehnän viljellyssä poutivilla savimailla suurempaa riskiä kun kevätviljojen kanssa. Melkein todennäköisempää on että kevätvilja epäonnistuu kuorettuman tai kuivuuden vuoksi. Eikö sinun mielestä kevätviljojen viljelyssä ole täpinöintiä? Ehkäpä koko viljely suomessa on yhtä täpinöintiä.
Siis tuo syysviljan viljely on kausiluontoisesti riskialtista. Nyt vuosina 2009-2012 oli mahtavia syysviljavuosia, ja monet uudet alalle tulijat vähän ehkä liioitellenkin olivat vähän niin kuin tulleet lesoilemaan omana ansionaan valtavia satotasoja, kasi- ja kymppitonnareita, hybridirukiit menestyivät vaikka aivan käsilläkin, sekä syysvehnistä tuli leipäviljaa.
Sama tilanne ei ollut 1900 luvun puolella eikä aina 2000 - luvun alkupuolellakaan. Räkäloskatalvia, kovia pakkasia helmi-maaliskuulla, paljaalle veden kyllästämälle kuramaalle. Eivät olleet rock'n-roll sadot yleisiä. Vuoden 2013 syysvehnän ja rukiin "huippusadot" unohtuivat monelta kirjaamatta tännekin. Miksiköhän ?
Eli on siinä perää, että syysviljat ovat riskialttiimpia, etenkin keinolannoitetaloudessa. Syksyllä lannoitus, kasvinsuojelu kaksi-kolme kertaa, onhan siinä panoksia jo. Mutta jos 30 kuutiota lantaa hehtaarille laitettavaksi on loputtomassa ja ilmaisessa lähteessä lähistöllä, miksei sitten laittaisi lannan sekaan hiukan syysviljan siementäkin, vähän niin kuin lottokupongin vetämään ?
-SS-
miksei sitten laittaisi lannan sekaan hiukan syysviljan siementäkin, vähän niin kuin lottokupongin vetämään ?
-SS-
Tilastoa en löytänyt internetistä mutta prosentuaalisesti kevätviljojen viljelyvarmuus on omaa luokkaansa verrattuna syysviljoihin.
Luomussa useasti päästään samoille kilomäärille rukiissa kuin tavanomaisessakin. Kuitenkin olen aistinut sivustolla kirjoitusten perusteella että luomussa sadot ei ole koskaan samaa tasoa kuin tavanomaisessa?
Tilastoa en löytänyt internetistä mutta prosentuaalisesti kevätviljojen viljelyvarmuus on omaa luokkaansa verrattuna syysviljoihin.
Yksi tuoreehko tutkimusraportti sivuaa aihetta: erityisesti syysvehnän talvituhojen ei ennusteta vähenevän tulevaisuudessa, johtuen vaihtelevista talvista ja syyssateisuuden lisääntymisestä.
Peltonen-Sainio, P. Hakala K. & Jauhiainen L. Climate-induced overwintering challenges for wheat and rye in northern agriculture. Acta Agriculturae Scandinavica, Section B — Soil & Plant Science. Volume 61, Issue 1, 2011 pp 75-83.
-SS-
Tahtoisin kernaasti nähdä mihin perustuvat tavallisen rukiin satotasot joita esitätte?
boulikato ny aluksi agrimarketin netti sivut ja siitä hakamäen juhanin ruis juttu on tosta naapurista taitaa mennä urpoilta jauhot suuhu kyl siitä reetasta tärähtää
Agronetin kehitysryhmä
Mestari
*
Viestejä: 4768
Karma: +555/-536
[kehu] [moiti]
Profiili Yksityisviesti (paikalla)
"Vs: Syysviljakeskustelu 2014-15
« Vastaus #337 : tänään kello 21:38 »
Lainaus
Lainaus käyttäjältä: simonurminen - tänään kello 20:03
Lainaus käyttäjältä: taisker - tänään kello 19:20
kyllä se riski kannattaa ottaa koska esim ruista jos saa vaikka 5t ha niin samasta maasta kevätviljalla ei saa ku 2t jos ei sada ennen juhannusta nyt on kolmena keväänä satanu hyvin sadot onki ollu karmeeet+ että savimaa kiittää rukiista muuttuu kukkamullaksi
Sellaiset 5000kilon populaatioruissadot ovat täyttä puppua.
No nyt tuli kyllä niin puppua kuin olla ja voi. ;D"
Vastaus katosi jonnekin? Tahtoisin kernaasti nähdä mihin perustuvat tavallisen rukiin satotasot joita esitätte?
Luomussa useasti päästään samoille kilomäärille rukiissa kuin tavanomaisessakin. Kuitenkin olen aistinut sivustolla kirjoitusten perusteella että luomussa sadot ei ole koskaan samaa tasoa kuin tavanomaisessa?
bouliJoo, niin katosi.. ::) Hämälainen hitaus ja karjalainen hätäisyys perimässä on jossain tapauksissa huono yhdistelmä. :-X
Agronetin kehitysryhmä
Mestari
*
Viestejä: 4768
Karma: +555/-536
[kehu] [moiti]
Profiili Yksityisviesti (paikalla)
"Vs: Syysviljakeskustelu 2014-15
« Vastaus #337 : tänään kello 21:38 »
Lainaus
Lainaus käyttäjältä: simonurminen - tänään kello 20:03
Lainaus käyttäjältä: taisker - tänään kello 19:20
kyllä se riski kannattaa ottaa koska esim ruista jos saa vaikka 5t ha niin samasta maasta kevätviljalla ei saa ku 2t jos ei sada ennen juhannusta nyt on kolmena keväänä satanu hyvin sadot onki ollu karmeeet+ että savimaa kiittää rukiista muuttuu kukkamullaksi
Sellaiset 5000kilon populaatioruissadot ovat täyttä puppua.
No nyt tuli kyllä niin puppua kuin olla ja voi. ;D"
Vastaus katosi jonnekin? Tahtoisin kernaasti nähdä mihin perustuvat tavallisen rukiin satotasot joita esitätte?
boulikato ny aluksi agrimarketin netti sivut ja siitä hakamäen juhanin ruis juttu on tosta naapurista taitaa mennä urpoilta jauhot suuhu kyl siitä reetasta tärähtää
Agronetin kehitysryhmä
Mestari
*
Viestejä: 4768
Karma: +555/-536
[kehu] [moiti]
Profiili Yksityisviesti (paikalla)
"Vs: Syysviljakeskustelu 2014-15
« Vastaus #337 : tänään kello 21:38 »
Lainaus
Lainaus käyttäjältä: simonurminen - tänään kello 20:03
Lainaus käyttäjältä: taisker - tänään kello 19:20
kyllä se riski kannattaa ottaa koska esim ruista jos saa vaikka 5t ha niin samasta maasta kevätviljalla ei saa ku 2t jos ei sada ennen juhannusta nyt on kolmena keväänä satanu hyvin sadot onki ollu karmeeet+ että savimaa kiittää rukiista muuttuu kukkamullaksi
Sellaiset 5000kilon populaatioruissadot ovat täyttä puppua.
No nyt tuli kyllä niin puppua kuin olla ja voi. ;D"
Vastaus katosi jonnekin? Tahtoisin kernaasti nähdä mihin perustuvat tavallisen rukiin satotasot joita esitätte?
Luomussa useasti päästään samoille kilomäärille rukiissa kuin tavanomaisessakin. Kuitenkin olen aistinut sivustolla kirjoitusten perusteella että luomussa sadot ei ole koskaan samaa tasoa kuin tavanomaisessa?
bouliJoo, niin katosi.. ::)
Agronetin kehitysryhmä
Mestari
*
Viestejä: 4768
Karma: +555/-536
[kehu] [moiti]
Profiili Yksityisviesti (paikalla)
"Vs: Syysviljakeskustelu 2014-15
« Vastaus #337 : tänään kello 21:38 »
Lainaus
Lainaus käyttäjältä: simonurminen - tänään kello 20:03
Lainaus käyttäjältä: taisker - tänään kello 19:20
kyllä se riski kannattaa ottaa koska esim ruista jos saa vaikka 5t ha niin samasta maasta kevätviljalla ei saa ku 2t jos ei sada ennen juhannusta nyt on kolmena keväänä satanu hyvin sadot onki ollu karmeeet+ että savimaa kiittää rukiista muuttuu kukkamullaksi
Sellaiset 5000kilon populaatioruissadot ovat täyttä puppua.
No nyt tuli kyllä niin puppua kuin olla ja voi. ;D"
Vastaus katosi jonnekin? Tahtoisin kernaasti nähdä mihin perustuvat tavallisen rukiin satotasot joita esitätte?
Perustuu ainakin mun kohdalta ihan yksinkertaisesti siihen että on sellaista 5tn/ha populaatioruista muutamana syksynä puinut.
Niin, ei se mikään pitkän ajan keskisato tietenkään ole mutta ihan realistinen tavoite.
Eli yksittäisten tapausten johdosta voitte yleistää?
Jos ei eläinten lantaa oo käytettävissä,niin ainahan voi laittaa lisälannoitusta ohi kirjanpitojen,jotta saa isomman sadon,sen jälkeen voi ihan laillisesti käyttää satotasokorjausta.
Kyllähän sitä vosvoria pitää jostain sinne peltoon saada. Maassahan sitä on, mutta jollain se pitää saada ongittua maan pinnalle. Ei se siihen paskaan yöstä tule. :-\
Eli ensin täytyy tehdä laittomuutta, että saa homman lailliseksi...
Tätä kutsutaan varmaan apulannanpesuksi....
Onkohan Mafia soluttautunut jo tähänkin juttuun...
Pimeälle apulannalle saattaisi olla markkinarakoa...
Eli ensin täytyy tehdä laittomuutta, että saa homman lailliseksi...
Tätä kutsutaan varmaan apulannanpesuksi....
Onkohan Mafia soluttautunut jo tähänkin juttuun...
Pimeälle apulannalle saattaisi olla markkinarakoa...
Ei tämä mitään laittomuutta ole, vaan kahdenkertaista kirjanpitoa. Toinen itselle ja toinen tarkastajalle. Kullekin haluamansa.
Eikä sitä apulantaakaan tarvitse pimeänä ostaa, kun ostaa kahdessa erässä. Sitä paitsi osa siitä kuitenkin menee metsän lannoitukseen. Sitä vartenhan se vanha Vicon on vielä nurkissa.
Täällä joku oli keksinyt oikein ikiliikkujan; toinen isäntä tekee katoilmoituksen ja toinen isäntä ostaa edullisemmin viljat täyttämään omaa satovajaustaan.joku kerkes näköjää lukee ennen ku poistin :-[
Yksi mahdollisuus säätää satotasoa on viljanostajan kanssa sopia viljakasansa edullisemmasta hinnasta, jollakin laatuongelmalla, esim. "outo väri" . Sitten vaan hehtaarilta viidentoista tonnin ja 50:n euron tonninhinnan vehnäkaupat papereihin ja prosyyreihin.
Totta kai voi viljakauppiaalla tulla ongelma hävinneistä tonneista, mutta kun rahasumma säilyy ja kaupanpalkkiokin tuplaantuu, ei luulisi olevan ongelma...
-SS-
Täällä joku oli keksinyt oikein ikiliikkujan; toinen isäntä tekee katoilmoituksen ja toinen isäntä ostaa edullisemmin viljat täyttämään omaa satovajaustaan.joku kerkes näköjää lukee ennen ku poistin :-[
Yksi mahdollisuus säätää satotasoa on viljanostajan kanssa sopia viljakasansa edullisemmasta hinnasta, jollakin laatuongelmalla, esim. "outo väri" . Sitten vaan hehtaarilta viidentoista tonnin ja 50:n euron tonninhinnan vehnäkaupat papereihin ja prosyyreihin.
Totta kai voi viljakauppiaalla tulla ongelma hävinneistä tonneista, mutta kun rahasumma säilyy ja kaupanpalkkiokin tuplaantuu, ei luulisi olevan ongelma...
-SS-
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288505932970.htmlTäällä joku oli keksinyt oikein ikiliikkujan; toinen isäntä tekee katoilmoituksen ja toinen isäntä ostaa edullisemmin viljat täyttämään omaa satovajaustaan.joku kerkes näköjää lukee ennen ku poistin :-[
Yksi mahdollisuus säätää satotasoa on viljanostajan kanssa sopia viljakasansa edullisemmasta hinnasta, jollakin laatuongelmalla, esim. "outo väri" . Sitten vaan hehtaarilta viidentoista tonnin ja 50:n euron tonninhinnan vehnäkaupat papereihin ja prosyyreihin.
Totta kai voi viljakauppiaalla tulla ongelma hävinneistä tonneista, mutta kun rahasumma säilyy ja kaupanpalkkiokin tuplaantuu, ei luulisi olevan ongelma...
-SS-
No mitäpä tuosta, toimien analysointi on eri asia kuin ryhtyminen niihin.
Kuitenkin, ihan ylimalkaisesti laskettuna
kasitonnari-sadon 15%:n valkuaisvehnää sisältää
jyvissä 181 kg typpeä. Oljissa ja juuristossa on 76 kg
typpeä ja kokonaistyppi siis 259 kg.
Niin kyllä siis jos vaikka kuudellasadalla kilolla Y5:ttä tuommoinen,
niin ei ole kaikki dokumentaatio ihan kohdallaan.
-SS-
tän päivän KM:stä voi lukea millai sitä nisua ja hybridiä otetaan. me palstalaiset saadaan kuustonnareittemme kans painua takasin luolaan syömään jänistä.
Kirjanpito tehdään lohkotasolla, mutta kilpailuun otetaan vain pieni, paras, kohta lohkosta. Fiksusti kerrottiin myös koko lohkon ja tilojen keskisatoja, myös aiemmilta vuosilta. Myös pommiin menneet esiteltiin, ettei ollut silkkaa Amerikkaa.
Kyllä näin on.
Jos valkuaispitoisuus on 11.5 %, niin 10217 kilon hehtaarisadossa
Jyvissä typpeä on 177 kg
mukana juuret ja oljet, kokonaistyppi 253 kg
Jos typen hyväksikäyttöprosentti olisi 100% niin typpilannoitus tai varastolannoitus on ollut 220 - 250 kg /ha
Esimerkiksi Karjaanjoen valuma-alueella tehty taselaskentatutkimus antaa typen käytön hyötysuhteeksi
syysviljoilla maksimissaan noin 80%, eli jos toistuvasti, ilman onnenkantamoista ajattelisi tuollaista
10200 kilon satotasoa ylläpitää, olisi vuosittainen maassa aktivoitava käyttökelpoinen typpitaso oltava
noin 310 - 320 kg/ha
Yli 100%:n ei voi typen hyväksikäyttöprosentti olla jatkuvasti.
Tämä onnistunee vahvalla viherlannoituksella, karjanlantapanostuksella ja luovalla epäorgaanisten lannoitusten
kirjaamisela. Joka tapauksessa satokisat eivät liene muutenkaan ympäristötukiehtojen mukaisia, saati sitten
nitraattidirektiivin johdattelemia.
-SS-
agrimarketille komia mainos skagenille. näillä jutuilla on melkonen markkina-arvo varsinkin kun se sattu olemaan ainut skagen ja magnifikit jäi monta tonnia. totuus lajikkeiden välillä tuskin ihan tuota luokkaa..
Vieläköhän tuota Skagenia olisi uskaltanut kylvää vai meneekö sertisiemenet hukkaan, jos niitä nyt vielä saa jostakin.. ::)
Tiedän toki riippuu syksystä, mutta jäi mieltä hieman kaivelemaan.
Jos joltakulta löytyy kaakkois-suomen suunnalta skagenin siementä ja muutama satakiloa liikenisi niin ilmoitella voi yv:nä.
Vieläköhän tuota Skagenia olisi uskaltanut kylvää vai meneekö sertisiemenet hukkaan, jos niitä nyt vielä saa jostakin.. ::)
Tiedän toki riippuu syksystä, mutta jäi mieltä hieman kaivelemaan.
Jos joltakulta löytyy kaakkois-suomen suunnalta skagenin siementä ja muutama satakiloa liikenisi niin ilmoitella voi yv:nä.
Yksityisten välinen siemenkauppa on kielletty laissa.
Vieläköhän tuota Skagenia olisi uskaltanut kylvää vai meneekö sertisiemenet hukkaan, jos niitä nyt vielä saa jostakin.. ::)
Tiedän toki riippuu syksystä, mutta jäi mieltä hieman kaivelemaan.
Jos joltakulta löytyy kaakkois-suomen suunnalta skagenin siementä ja muutama satakiloa liikenisi niin ilmoitella voi yv:nä.
Yksityisten välinen siemenkauppa on kielletty laissa.
Saa sertisiementä myydä eteenpäinkin.Vieläköhän tuota Skagenia olisi uskaltanut kylvää vai meneekö sertisiemenet hukkaan, jos niitä nyt vielä saa jostakin.. ::)
Tiedän toki riippuu syksystä, mutta jäi mieltä hieman kaivelemaan.
Jos joltakulta löytyy kaakkois-suomen suunnalta skagenin siementä ja muutama satakiloa liikenisi niin ilmoitella voi yv:nä.
Yksityisten välinen siemenkauppa on kielletty laissa.
laitanko riistakameran ni käyt kuvan alle vi****lemassa? ;D ;D
Oliskos aktiiveilla kuvia nisun ja rukiin aluista?
Oliskos aktiiveilla kuvia nisun ja rukiin aluista?
(http://i.imgur.com/rQIupO5.jpg?1)
Jäipä raita >:(
Vasen 1.9. kylvettyä, oikea ...olikohan se 24.8.
5.9 kylvetty peittaamaton TOS-Skagen. Siementä 300kg hehtaari (itävyys oli multapurkissa 80%) ja 100kiloa CAN27. Uusintakierros syysvehnälle, kynnetty ja äestetty, kylvetty 80-luvun sivupyörämoommasimultalla. ;D
(http://i3.aijaa.com/t/00287/13516578.t.jpg) (http://aijaa.com/YpJjvR)
kaikilta ajettu kahukärpäset 20.9.
(http://i8.aijaa.com/t/00139/13516260.t.jpg) (http://aijaa.com/3kWkzw)
kyl nää makeilta näyttää toistaiseksi. mukavat idätyssateet sai ja nyt kuivat kelit. suurempi osa vehnistä eli 17 ha on kylvetty 19.9. ja tulee justiinsa päälle. tuli laskukin ceyloneista. 550 €/tn + alv :o :o :-[ 160 €/ha pelkkä siemenkustannus. onneks vaan kaks säkkiä. ei tarvi pölvästit ihmetellä jos tilakauppa käy.
5.9 kylvetty peittaamaton TOS-Skagen. Siementä 300kg hehtaari (itävyys oli multapurkissa 80%) ja 100kiloa CAN27. Uusintakierros syysvehnälle, kynnetty ja äestetty, kylvetty 80-luvun sivupyörämoommasimultalla. ;D
(http://i3.aijaa.com/t/00287/13516578.t.jpg) (http://aijaa.com/YpJjvR)
2-metriselläkö ::)
Pakko tunnustaa, että perustavanlaatuinen moka. Vain 250kiloa ja harvaa on. Olisi pitänyt ajaa se 300, mutta vuoden päästä sitten... :(
Pakko tunnustaa, että perustavanlaatuinen moka. Vain 250kiloa ja harvaa on. Olisi pitänyt ajaa se 300, mutta vuoden päästä sitten... :(
Nyt on syysvehnämaa kultivoitu ja kertaalleen äestetty. Taitaa olla kylvökunnossa vasta ylihuomenna.
Ei parane vuokramaita pitää laiskana, eilen ja tänään noista nostettiin jurtti. ;D
Pakko tunnustaa, että perustavanlaatuinen moka. Vain 250kiloa ja harvaa on. Olisi pitänyt ajaa se 300, mutta vuoden päästä sitten... :(
Nyt on syysvehnämaa kultivoitu ja kertaalleen äestetty. Taitaa olla kylvökunnossa vasta ylihuomenna.
Ei parane vuokramaita pitää laiskana, eilen ja tänään noista nostettiin jurtti. ;D
Nyt on syysvehnämaa kultivoitu ja kertaalleen äestetty. Taitaa olla kylvökunnossa vasta ylihuomenna.
Ei parane vuokramaita pitää laiskana, eilen ja tänään noista nostettiin jurtti. ;D
Nyt on syysvehnämaa kultivoitu ja kertaalleen äestetty. Taitaa olla kylvökunnossa vasta ylihuomenna.
Ei parane vuokramaita pitää laiskana, eilen ja tänään noista nostettiin jurtti. ;D
Oli eilenä kertaalleen äestetty äärimmäisen pehmeää kuivahkoa pintamultaa siinä. Kylvöalustan pualesta aivan paras mullos, kuivaanhan nuo aikaisemmat harveni; kokkareen välissä on sateessa muhjuuntunut jyvä, jossa on kerran kuivunut juuritupsu päässä.
Ei tietenkään muuta tuhlata kuin beekasilla:lla pyöritellään maahan TOS Skagenia. itävyys 95 % .
-SS-
Ei paljon ole tehtävissä niin.. >:(Pakko tunnustaa, että perustavanlaatuinen moka. Vain 250kiloa ja harvaa on. Olisi pitänyt ajaa se 300, mutta vuoden päästä sitten... :(
muistaakseni KM:n kisassa kymppi :o tonnari tuli 250 kg/ha siemenmäärällä. älä luovuta, keep going 8)
mut mun mielipide. liian vähä.
Pakko tunnustaa, että perustavanlaatuinen moka. Vain 250kiloa ja harvaa on. Olisi pitänyt ajaa se 300, mutta vuoden päästä sitten... :(
Niin siis toivot että itävyys on luokkaa... 40%? ???
Noh, eihän sitä koskaan tiedä, itseasiassa mielenkiintoista oikeastaan...
Versooko se ruis tiheänä vähemmän vai saatko vain tiheän mutta 'tyhjän' korsiston sitten...
...tai sitten 10t/ha ruista :P
(Yritin laittaa lähemmäs 200kg/ha siementä itse, mutta taas jäi vähän vajaaksi, ainakin sitä siementä jäi...)
Kyl te ootte ihme kekkeruuseja. Lokakuussa mitään kasitonnaria kylvetä.
155 euron leipänisua 15euron kylvimellä, ihan yks paskan hailee jos menee pommiin......... ;D
Kyl te ootte ihme kekkeruuseja. Lokakuussa mitään kasitonnaria kylvetä.
No, aloitapa itse elokuun kasitonnarisyyskylvöksellä ja palaa ilkkumaan sitten.
Useimmat Suomen syysvehnähehtaareista antavat vain nelitonnaria, lannoitussuunnittelussa joudutaan käyttämään nelitonnarin perustasoa, eikä Skandinaviassa edes ilmasta laskeudu 60 kg typpeä, niin kuin etelämpänä. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/typpilaskeuma-kuristaa-puuston-kasvua-euroopassa-1.71163
Tällöin on pelkästään hölmöä alkaa ruiskutella kolme Karate- ja kaksi Amistar-Comet - vetoa jo ennen kuin kevään oras olisi edes varma. Ainoa varmuus on siinä, että elokuun kolmannella viikolla kylvetty syysnisu todellakin tarvitsee nuo kolme ruiskukierrosta, päästäkseen edes kevääseen. Jättää vaikka sen 30 kg keväälle typpeä. Ja panostaa sitten kevätlannoituksen ajoitukseen, jolla näyttää olevan kertaluokkaa suurempi vaikutus koko kesän kasvuun.
Koska ravinteeksi noista lääkkeistä ei ole, eikä se maa vaan vuodesta toiseen annettua ravinnetasoa enempää kasva, niin voihan se nisun laittaa hiukan pienemmäksi piikiksi talven alle, vähän vähemmällä sähläämisellä ruiskuttelujen kanssa, jos haluaa repun kanssa syksytkin pyöriskellä, käy ruiskuttamassa muiden oraat punaisiksi, glyfzaatilla.
Hienosti valui näin syys-lokakuun vaihteessa murea multa koneen läpi, ei tule oraaseen parin tuuman luohoa odottamaan kevättä, ei saunakukan saunakukkaa näy. Paikkakunnat ovat niin erilaisia, onhan Loimaan ja Perniön välillä melkein kasvillisuusvyöhykkeen verran eroa.
-SS-
Tänään kylvettiin loput Magnfikit. Ei ilmeisesti tartte kahukärpäsiä tarkkailla. ;)
Tänään kylvettiin loput Magnfikit. Ei ilmeisesti tartte kahukärpäsiä tarkkailla. ;)
koska syksyllä on viileämpää kuin kesällä. siemenen itäminen ja pintaan tuleminen kestää hieman kauemmin. viikon päästä nätit rivit, ei ruiskutustarpeita ja keväällä jatketaan siitä ilman homeita.
Komeet on ruiskutuskelit, jos on ruiskutettavaa.Aika monena yönä ollut pakkasta. Taatusti hidastaa vauhtia.
Paljon on täysin mustia vehnäpeltoja jotka on kylvetty yli kaks viikkoo sitten. Miksi???
liian vähän ainakin tolle pöytätappiorapsille ja varisseille mitä on itäny syysvehnämaahan kauttaaltaan. komiasti taimella ja vehnä vasta hankkii pintaan. sais tulla semmonen pakkasyö et tappas ne muuten tulee aika mössöö lumenalle jos pääsee oikein isoks.
koska syksyllä on viileämpää kuin kesällä. siemenen itäminen ja pintaan tuleminen kestää hieman kauemmin. viikon päästä nätit rivit, ei ruiskutustarpeita ja keväällä jatketaan siitä ilman homeita.
koska syksyllä on viileämpää kuin kesällä. siemenen itäminen ja pintaan tuleminen kestää hieman kauemmin. viikon päästä nätit rivit, ei ruiskutustarpeita ja keväällä jatketaan siitä ilman homeita.
Just näin alkaa jo päisteet vihertää, ja pyöränpainuman paikat. Kun potkiskelee vähän niin kyllä siellä ituja on kammattavaksi asti.
-SS-
koska syksyllä on viileämpää kuin kesällä. siemenen itäminen ja pintaan tuleminen kestää hieman kauemmin. viikon päästä nätit rivit, ei ruiskutustarpeita ja keväällä jatketaan siitä ilman homeita.
Just näin alkaa jo päisteet vihertää, ja pyöränpainuman paikat. Kun potkiskelee vähän niin kyllä siellä ituja on kammattavaksi asti.
-SS-
Keskustelu kuulostaa(näyttää) ihan siltä kuin se kuulosti(näytti) 20.4.... ;D
koska syksyllä on viileämpää kuin kesällä. siemenen itäminen ja pintaan tuleminen kestää hieman kauemmin. viikon päästä nätit rivit, ei ruiskutustarpeita ja keväällä jatketaan siitä ilman homeita.
Just näin alkaa jo päisteet vihertää, ja pyöränpainuman paikat. Kun potkiskelee vähän niin kyllä siellä ituja on kammattavaksi asti.
-SS-
Keskustelu kuulostaa(näyttää) ihan siltä kuin se kuulosti(näytti) 20.4.... ;D
Mutta siis olet vain kuvitellut ongelmia muilla, ja jotenkin arvioit oman päätöksesi parhaaksi ja voittoisaksi. Tuolla mainitsemallasi Asenteella pitäisi olla jo muutamassa vuodessa TOP 100:ssa, kun huhtikuun puolenvälin kylvöaika on se kilpailuetu, jolla pitäisi näyttää närhen munat myöhäisen kylvön laiskureille ?
-SS-
Naapuri viljelee syysvehnää, mutta pesi ruutan talvisäilöön jo ennen vehnän kylvöä...Ei siis meinaa vetästä sinne mitään aineita..... :-\
Nyt SS, kysymys kuuluu:"Kärsikö peltojesi rakenne kosteasta kasvukaudesta?"koska syksyllä on viileämpää kuin kesällä. siemenen itäminen ja pintaan tuleminen kestää hieman kauemmin. viikon päästä nätit rivit, ei ruiskutustarpeita ja keväällä jatketaan siitä ilman homeita.
Just näin alkaa jo päisteet vihertää, ja pyöränpainuman paikat. Kun potkiskelee vähän niin kyllä siellä ituja on kammattavaksi asti.
-SS-
Keskustelu kuulostaa(näyttää) ihan siltä kuin se kuulosti(näytti) 20.4.... ;D
Mutta siis olet vain kuvitellut ongelmia muilla, ja jotenkin arvioit oman päätöksesi parhaaksi ja voittoisaksi. Tuolla mainitsemallasi Asenteella pitäisi olla jo muutamassa vuodessa TOP 100:ssa, kun huhtikuun puolenvälin kylvöaika on se kilpailuetu, jolla pitäisi näyttää närhen munat myöhäisen kylvön laiskureille ?
-SS-
"Paripyörän jäljet näkyy koko kasvukauden jne...." ;D
Nyt SS, kysymys kuuluu:"Kärsikö peltojesi rakenne kosteasta kasvukaudesta?"
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
Ss on hauska tyyppi, vuodesta toiseen valittaa kuivuudesta,asukko sää jossain Saharan autiomaassa?
Ss on hauska tyyppi, vuodesta toiseen valittaa kuivuudesta,asukko sää jossain Saharan autiomaassa?
Ss on hauska tyyppi, vuodesta toiseen valittaa kuivuudesta,asukko sää jossain Saharan autiomaassa?
Mitä hauskaa siinä on, että vuoden ensimmäisten 9 kk:n kuluessa seitsemänä on satanut merkittävästi vähemmän kuin ns. normaalisti, ja vain kesä- ja elokuussa on päästy joko normaaliin tai runsaaseen sateeseen (elokuu). Eikä se Marttilan-Paimion-Kaarinan 250 mm osunut tänne, alle 150 mm jäi. Lokakuussa vasta 9 mm , 66 odottaa tulemistaan.
Vuoden sadanta tähän päivään pitäisi olla noin 500 mm, tullut on vasta 430 mm. Eli puolentoista kuukauden sademäärät tulematta, puhumattakaan haihdunnasta. Ei yksi vuosi mitään merkitse, mutta kun 15 vuoden aikana perussateista on ollut vain 2008 ja 2012, 2003 oli pohjavesien kanssa viimeksi hätätila täällä Salon seudulla, taas ovat vedenottamot ehtymässä.
Eli jos sateettomuussongelmia ei ottaisi huomioon, voi todeta, että lannoittamattomuus tuo jättisadon, niin kuin 2008 ja 2012, mutta voimakas lannoitus heikentää satoa, niin kuin 2009 - 2010 ja 2013 ? .
-SS-
Kauniisti on oraalla 3.10. kylvetytkin.
Miten sää löydätkin noi kaikki .... joo alkohan se OBAMA jo kyllästyttää ::) ::) ::) ::)Kauniisti on oraalla 3.10. kylvetytkin.
(http://static.gamespot.com/uploads/ignore_jpg_scale_medium/1319/13196847/2521753-1077481109-steph.gif)
Miten sää löydätkin noi kaikki .... joo alkohan se OBAMA jo kyllästyttää ::) ::) ::) ::)Kauniisti on oraalla 3.10. kylvetytkin.
(http://static.gamespot.com/uploads/ignore_jpg_scale_medium/1319/13196847/2521753-1077481109-steph.gif)
Mulla vanhaan hyvään rukiinkylvöaikaan kylvetyssä evolossa
vähän samoja oireita. Ei ihan noin paljon. Ruis taitaa olla herkkä
maan tiivistymiselle ( päisteet ). Voisko olla myös typen puute
siinä mielessä ,että kyllä kai runsaampi typpi auttaa monesta
stressistä selviytymisessä (märkyys, kuivuus ym.)
Kuun vaihteessa kylvetyt evolot kauniin vihreitä.
Mitäs tuo simonurmisen nimimerkki näyttää mun silmissä noin mustalta :-\ :-\Se on muuttanut rehevemmille syysviljapelloille. :'(
Noissa oraissa on joku oikea ongelma. Etanat, kahukärpäset tai märkyys. Typen puute kellastuttaa tasaisemmin, eikä kasvia noin totaalisesti.
Näinhän se taitaa olla..Se kylläkin kritisoi viimeiseen saakka suomalaisten syysviljan viljelyä, mutta ei varmaan kestänyt hänellepäin tulevaa kritiikkiä omasta mielipiteestään :-XMitäs tuo simonurmisen nimimerkki näyttää mun silmissä noin mustalta :-\ :-\Se on muuttanut rehevemmille syysviljapelloille. :'(
Koska kylvetty ? Typen ja mangaanin puute ? Vois olla, että olis melkoista rohjoa , jos typpeä enemmän käytössä. Itse vedin prolinet ja topsinit
sekä mangaanit omaan aikaiseen kylvökseeni perjantaina. Voi olla, että lumihomeaineet meni harakoille. Ei maksanut mitään, kun oli vanhaa
varastoa. :)
(http://www.viistonninen.com/muut/Ruis_2008.jpg)Aijai aijai ..näkyy olevan pientareet niittämättä,, mitäs tuo on olevinaan???
Tässä rukiilla oli kovat odotukset, rehevä kasvusto,
huolellinen kyntö, esikasvivalinta ohra,
ruiskutuksetkin Bassolla.
Kasvusto oli heleänvihreää, 10 asteen päivälämpötiloja.
Kuva otettu 20.01.2008. Huomatkaa pajunkissat.
Pakkaset sitten tulivat, joku räntäkuurokin. Lumiurakoita
oli hehtaareja , vaikka kuinka nopea yritti olla, ei kerinnyt
ennen kuin räntä painui viemäreihin. Teriä kului
useammat talvessa, 2010 alun lumitalvissa samalla terällä
pärjännyt mukavasti useamman vuoden.
Mutta olennaista, ruis (Riihi) harventui ja kulottui pakkasissa pahan-
päiväisesti. Tässä vaiheessa alkoi olemaan mitta täysi
noita rukiin lumihomeruiskutuksia.
Mitään merkkejä ei ole, että ensi talvi jälleen olisi kuiva metrisen hangen
talvi, täällä etelässä. Jos ruis selviää kahden kuukauden talvisateista,
kyllä se sitten keväänkin kestää, jos on kestääkseen.
-SS-
(http://www.viistonninen.com/muut/Ruis_2008.jpg)Aijai aijai ..näkyy olevan pientareet niittämättä,, mitäs tuo on olevinaan???
Tässä rukiilla oli kovat odotukset, rehevä kasvusto,
huolellinen kyntö, esikasvivalinta ohra,
ruiskutuksetkin Bassolla.
Kasvusto oli heleänvihreää, 10 asteen päivälämpötiloja.
Kuva otettu 20.01.2008. Huomatkaa pajunkissat.
Pakkaset sitten tulivat, joku räntäkuurokin. Lumiurakoita
oli hehtaareja , vaikka kuinka nopea yritti olla, ei kerinnyt
ennen kuin räntä painui viemäreihin. Teriä kului
useammat talvessa, 2010 alun lumitalvissa samalla terällä
pärjännyt mukavasti useamman vuoden.
Mutta olennaista, ruis (Riihi) harventui ja kulottui pakkasissa pahan-
päiväisesti. Tässä vaiheessa alkoi olemaan mitta täysi
noita rukiin lumihomeruiskutuksia.
Mitään merkkejä ei ole, että ensi talvi jälleen olisi kuiva metrisen hangen
talvi, täällä etelässä. Jos ruis selviää kahden kuukauden talvisateista,
kyllä se sitten keväänkin kestää, jos on kestääkseen.
-SS-
Vedän sanani takaisin :-[ :-[
Olisi kyllä voinut kallistaa auraa hiukan oikealle
ja ottaa matalamman perävaon. Mut sitten pitäisi laskea
takaleikkuria, että leikkaa siistin reunan siihen
juurikunttaan. En viitsinyt.
-SS-
Noita karman "alentajiahan" löytyy :( Itse kyllä olen painanut pari kertaa miinusta jollekkin mutta enimmäkseen plussaa ;DVedän sanani takaisin :-[ :-[
Ei kai joku antanut ns. miinusta ? Ihan asiallinen huomautushan tuo. Otin kuvasta pois maisemalliset erityispiirteet ja sen maantien, jotta nyt ei ihan heti minnekään rosvoille mene maisemat tiedoksi.
Joskus 2000-luvun alkupuolella tehtiin rajalinjaraivausta, 27 heittokuutiota haapaa, leppää ja pihlajaa tuli vajaan hyvää hellapuuta. Pajua vähemmän. Sitä en ota vaikka maksettaisiin, niin paljon prätisee polttaessa. Semmoinen tasavälein kasvava puujono rajoilla olisi tuulensuojana kiva ja muutenkin näyttävä, mutta ne vaan tahtovat ryöstäytyä ne haavan juuret ainakin. Tai sitten koivu lihoo peltomaan voiman avulla. Omenapuurivi voisi olla kiva, mut sitten menee rikki joku puimurin peili tai jotain, ei hyvä. Tai tämmöisen hajamielisen puimurintorvi.
Nyt alkaisi olla taas aika käydä siistimässä. Linjanahan on odotella, josko naapuri hakkasisi, jos ei, niin hakkaa sitten omin avuin. Jälkikasvulla nykyään kuulemma vaan on allergioita siihen hommaan. Olen kysynyt lääkärintodistusta moisesta taudista, mutta vaan muljauttelevat silmiään. :o
-SS-
Olisi kyllä voinut kallistaa auraa hiukan oikealle
ja ottaa matalamman perävaon. Mut sitten pitäisi laskea
takaleikkuria, että leikkaa siistin reunan siihen
juurikunttaan. En viitsinyt.
-SS-
Arvaas mitä Rivo-Riitta tähän väliin tokaisisi?
Ss on hauska tyyppi, vuodesta toiseen valittaa kuivuudesta,asukko sää jossain Saharan autiomaassa?Huomasin, että pitää perustella vähän.
Kärpäs vioituksessa se kasvi on sellaisen lakastuneen näköinen, lehdet ei ole terhakkaasti pystyssä vaan ikäänkuin lamoaa maahan.Noissa oraissa on joku oikea ongelma. Etanat, kahukärpäset tai märkyys. Typen puute kellastuttaa tasaisemmin, eikä kasvia noin totaalisesti.
Mutta mikä...
...etanat kun edellisvuonna vaivasivat vähän niin kasvi kyllä katosi jotakuinkin kokonaan siltä paikalta, kärpäsistä ei kokemusta mutta en muista että niidenkään tuhot tuolta olisivat kuvissa näyttäneet..? ???
Paljonko sulla oli tossa Reetassa siemenmäärä?
Oletko jaksanut laskea tuhannen jyvän painoja, vai laitatko karkealla tuntumalla säädöt kohdilleen.
MIllä noista SS:n tumpeista voi kasvaa kasitonnareita????
Juuret on ku harvatukkasen hiusjuuret ja väri hailakka? Mitä on menny pieleen ? Kylvöaika?????
MIllä noista SS:n tumpeista voi kasvaa kasitonnareita????
Juuret on ku harvatukkasen hiusjuuret ja väri hailakka? Mitä on menny pieleen ? Kylvöaika?????
Lämpimät talvisateet eivät ole edes vielä alkaneetkaan.
Käytettävssä olevilla lannoitteilla , 110% typpihyötysuhteella
en löydä mitään ruiskutusta tai kylvöaikaa, jolla pääsisi kasitonnariin.
Elokuun kylväilijä muutenkin nyt on jo parin rehuviljatonnin
takamatkalla, viiden ruiskutuskierroksen taktiikalla. Meikä on
saanu rauhassa lypsää massia täällä navetalla, ei ole tarvinnu
ruuttaa kiusata.
-SS-
Tänäisellä kierroksella rukiita katselin; elokuun puolella kylvettyyn Kieriin yrittää jo joku orasta kovin vaalentava tauti pukata, jokos nyt voi olla lumihomeesta kysymys? Onko peli menetetty? Topsinia on kyllä ruutassa valmiina.
Tänäisellä kierroksella rukiita katselin; elokuun puolella kylvettyyn Kieriin yrittää jo joku orasta kovin vaalentava tauti pukata, jokos nyt voi olla lumihomeesta kysymys? Onko peli menetetty? Topsinia on kyllä ruutassa valmiina.
Onko peitattu siemen ? Tuota kellastumaa esiintyi toissa vuonna myös Reetassa, jos oli pahnaa paksu kerros kynnetty maahan. Mielestäni kyse voi olla esimerkiksi ruosteesta tahi ravinnepuutteesta. Lumihomeesta ei todellakaan. Jos tautia epäilee, Proline tai jokin Comet Plus on varmimmin tehoava, Topsin nyt ei oikein tavan lehtilaikkutaudeille ole optimaalinen ratkaisu.
Kaksi erittäin kellastunutta ruispeltoa olen bongannut täällä, kumpikin kylvetty jo aikaisin, kaksi kuukautta sitten. Toinen hybriidiä, toinen aika varmasti Kier. Ensin ajattelin, että vain tuleennuttaa ylimääräisen kasvun talven tullen, mutta on selvästi laikuittainen, vaivaa enemmän rinteitä ja töyräitä kuin pehmeitä paikkoja. Pitää huomenna käydä kurkkimassa ihan kasveja yksitellen, jos kehtaisi vaikkapa pellon ojassa kävellä. Tuo myöhään kylvetty Reetta alkoi tummumaan heti kun lämpesi, ja tuli pieni tihku pintaan.
Rikin tai typen puute taitavat olla samanlaiset oireet, eli yleinen vaaleneminen. Mangaani ja nämä, niin usein semmoisia pikkuläiskiä. Kuiva sää ja paljo pahna pahentavat typen puutetta. Solatrel+ pieni annos typpiliuos, olisi tarvinnut laittaa jo aikoja sitten, eivät nekään korjaa pahoja vahinkoja. Itse uskon, että aikainen kylvös vaatii parikin kertaa lehtilannoitukset ennen talven tuloa. muuten kellastuu ja tuntuu kasvu taantuvan, oras alkaa hävitä jo ennen talvea.
-SS-
Mikäs se sellanen aivopieru nyt on että kylvetään ilman kylvölannotusta vehnää myöten? Täällä on pari isäntää tehnyt simmottis. ???
Mikäs se sellanen aivopieru nyt on että kylvetään ilman kylvölannotusta vehnää myöten? Täällä on pari isäntää tehnyt simmottis. ???
Onnistuu sekin. Tänä vuonna tuli urhoa 5-6 tonnia tuolla tavalla. Ja suoraan kevätvehnän sänkeen kylvettynä ;D
Miksi ei voisi olla lumihomettakin?Tänäisellä kierroksella rukiita katselin; elokuun puolella kylvettyyn Kieriin yrittää jo joku orasta kovin vaalentava tauti pukata, jokos nyt voi olla lumihomeesta kysymys? Onko peli menetetty? Topsinia on kyllä ruutassa valmiina.
Onko peitattu siemen ? Tuota kellastumaa esiintyi toissa vuonna myös Reetassa, jos oli pahnaa paksu kerros kynnetty maahan. Mielestäni kyse voi olla esimerkiksi ruosteesta tahi ravinnepuutteesta. Lumihomeesta ei todellakaan. Jos tautia epäilee, Proline tai jokin Comet Plus on varmimmin tehoava, Topsin nyt ei oikein tavan lehtilaikkutaudeille ole optimaalinen ratkaisu.
Aikoinaan 60-luvulla kun sijoituslannoitusta tutkittiin ei syysviljoilla saatu sadonlisäystä. Ei oo taidettu myöhemmin tutkiakaan.
Mikäs se sellanen aivopieru nyt on että kylvetään ilman kylvölannotusta vehnää myöten? Täällä on pari isäntää tehnyt simmottis. ???
Onnistuu sekin. Tänä vuonna tuli urhoa 5-6 tonnia tuolla tavalla. Ja suoraan kevätvehnän sänkeen kylvettynä ;D
Rukiilla ehkä jotenkin ymmärrän mutta vehnällä?
Ihan komeita ruispeltoja on luomulaisillakin.
Aikoinaan 60-luvulla kun sijoituslannoitusta tutkittiin ei syysviljoilla saatu sadonlisäystä. Ei oo taidettu myöhemmin tutkiakaan.
Mikäs se sellanen aivopieru nyt on että kylvetään ilman kylvölannotusta vehnää myöten? Täällä on pari isäntää tehnyt simmottis. ???
Onnistuu sekin. Tänä vuonna tuli urhoa 5-6 tonnia tuolla tavalla. Ja suoraan kevätvehnän sänkeen kylvettynä ;D
Rukiilla ehkä jotenkin ymmärrän mutta vehnällä?
Ihan komeita ruispeltoja on luomulaisillakin.
80 luvulla naapurilla oli irtolannoitesiilot eikä niistä saanut suoraan kylvölannoittimeen. Siellä lannoitettiin viskurilla syysvehnät syksyllä ja hyvät sadot tuli.
Lannoitettiin kuitenkin. Nyt on muotia laittaa syysvehnää ilman lannotusta.
Miksi?
Lannoitettiin kuitenkin. Nyt on muotia laittaa syysvehnää ilman lannotusta.
Miksi?
Miksi ei voisi olla lumihomettakin?
Aikoinaan 60-luvulla kun sijoituslannoitusta tutkittiin ei syysviljoilla saatu sadonlisäystä. Ei oo taidettu myöhemmin tutkiakaan.
Mikäs se sellanen aivopieru nyt on että kylvetään ilman kylvölannotusta vehnää myöten? Täällä on pari isäntää tehnyt simmottis. ???
Onnistuu sekin. Tänä vuonna tuli urhoa 5-6 tonnia tuolla tavalla. Ja suoraan kevätvehnän sänkeen kylvettynä ;D
Rukiilla ehkä jotenkin ymmärrän mutta vehnällä?
Ihan komeita ruispeltoja on luomulaisillakin.
80 luvulla naapurilla oli irtolannoitesiilot eikä niistä saanut suoraan kylvölannoittimeen. Siellä lannoitettiin viskurilla syysvehnät syksyllä ja hyvät sadot tuli.
Lannoitettiin kuitenkin. Nyt on muotia laittaa syysvehnää ilman lannotusta.
Miksi?
Aikoinaan 60-luvulla kun sijoituslannoitusta tutkittiin ei syysviljoilla saatu sadonlisäystä. Ei oo taidettu myöhemmin tutkiakaan.
Mikäs se sellanen aivopieru nyt on että kylvetään ilman kylvölannotusta vehnää myöten? Täällä on pari isäntää tehnyt simmottis. ???
Onnistuu sekin. Tänä vuonna tuli urhoa 5-6 tonnia tuolla tavalla. Ja suoraan kevätvehnän sänkeen kylvettynä ;D
Rukiilla ehkä jotenkin ymmärrän mutta vehnällä?
Ihan komeita ruispeltoja on luomulaisillakin.
80 luvulla naapurilla oli irtolannoitesiilot eikä niistä saanut suoraan kylvölannoittimeen. Siellä lannoitettiin viskurilla syysvehnät syksyllä ja hyvät sadot tuli.
Lannoitettiin kuitenkin. Nyt on muotia laittaa syysvehnää ilman lannotusta.
Miksi?
Rehuvehnä Loimaa 107€
http://www.vyr.fi/www/fi/markkinatietoa/kotimaan_hinnat/index.php
No joo ei keltainen ole. Ehkä me tulkitaan asia mielessämme eri tavalla jos puhutaan jostain oraita vaalentavasta. Joku tekee sen vaalenemis havainnon auton ikkunasta kylätieltä ja toinen maanrajassa olevia lehtiä kontaten.. Näkemättä menee muutenkin niin vahvasti arvailuksi.Miksi ei voisi olla lumihomettakin?
Kannattaa tarkkailla lumihomeisia kasvustoja hankalina vuosina, ei kokokeltainen kasvusto ole lumihometta, se ei vaan ole. Täällä nuo keltaiset pellot eivät juurikaan ole olleet olleet lumihomeen vaivaamia, se on aivan toisen maakunta-alueen ongelma.
-SS-
Mää oon aatellu sillai et aikanen kylvö syysvehnällä---> juuret syvemmällä ja päällikasvusto vankempi--->parempi talvenkesto???
Mää oon aatellu sillai et aikanen kylvö syysvehnällä---> juuret syvemmällä ja päällikasvusto vankempi--->parempi talvenkesto???
Voithan sä niin ajatella, mutta kevät- ja kesäkylvettyjen erittäin vahvojen kasviyksilöiden täystuho viimekin talvena (omat päällekkäisviljelykokeet käynnissä) on osoitus siitä, että tuon ajatusmallin ei pidä olla suoraviivainen, vaan jostakin ajankohdasta aikaisemmaksi kylvettynä talvenkestävyys heikkenee vahvasti.
Englannissa myöhäinen kylvö on suurimpien satojen pohja. Aikaisessa kylvössä tulee useita ongelmia, mukaan luettuna Take-All - tauti. Ihan tämän etelärannikon ilmasto on useammin Englannin sumuilmastoa kuin Pirkanmaan paksuja kimmeltäviä ja loputtomia hankia. Ja aivan maalaisjärjellä, miksi ruokkia oraita neljännesvuosi, ja lähteä keväällä kuloheinästä yksittäisten lehtien kasvusta pensastumaan taas ?
-SS-
Sää voit vertailla rauhassa Suomea ja Englantia. ;D ;D
Sää voit vertailla rauhassa Suomea ja Englantia. ;D ;D
Ja apinaa kumminkin koijataan hankkimaan Englannin ja eteläeurooppalaisia lajikkeita, koeruuduilla harson alla kymppitonnareita, ja taas viedään laskutaidotonta kuin laskiämpäriä. ::)
-SS-
Joo.. kiitosta SS ja bouli analyyseistä ja kuvista. Minulla ei ole nämä atk-taidot ihan huppua, joten en osannut kuvaa laittaa.
Mutta näyttäis tarkemmin valoisassa katseltuna olevan kahta ongelmaa. Kellastuvia siellä täällä, alimpia lehtiä -> varmaan näitä puutoksia. Ja sitten parissa kohdassa, lohkolla missä oli ruis jo esikasvina, niin pahasti kyllä näyttää lumihomeelta.
Tää alkaa vaikuttaa aikamoiselta lajilta nää syysviljat. Viime syksynä/ talvena talvi vei 70%, vaikka lumihometta ei näkynyt missään. Sinänsä niistä mitkä henkiin jäi, tuli asiallinen ja terve sato. Kylvö silloin myöhään (12-15.9) ei kahukärpästä tm. Päättelin sitten, että oli liian heikko talvehtiakseen -> kylvö nyt kolmessa osassa: 25.8, 3.9 ja 10.9. Nyt parhaalta näyttävät myöhäiset.
Ehkä pitää opetella kaks ruiskutusta syksyllä ja varmistaa peittaus, nyt osalle jyvät suoraan laarista.
Peittaamattomalla syysvehnällä on iso riski haisunokeen. Lajikkeilla on kylläkin aika isot erot herkkyydessä ja nykyisin herkkyyttä on jalostettu pienemmäksi.
Skännän fetissi on varmaankin tuottaa naisen alapäänhajuista viljaa. ::)
Peittaamattomalla syysvehnällä on iso riski haisunokeen. Lajikkeilla on kylläkin aika isot erot herkkyydessä ja nykyisin herkkyyttä on jalostettu pienemmäksi.
Skännän fetissi on varmaankin tuottaa naisen alapäänhajuista viljaa. ::)
Voi olla. :-*
Toisilla taas mytomania tuottaa suurta mielihyvää. ;D
Peittaamattomalla syysvehnällä on iso riski haisunokeen. Lajikkeilla on kylläkin aika isot erot herkkyydessä ja nykyisin herkkyyttä on jalostettu pienemmäksi.
Skännän fetissi on varmaankin tuottaa naisen alapäänhajuista viljaa. ::)
Voi olla. :-*
Toisilla taas mytomania tuottaa suurta mielihyvää. ;D
Ai onko se mytomania sama asia kuin se käyttämäni Bauer, jolla mennään loimaanmiehistä oikealta ja vasemmalta ohi syysvehnäsadoissa, vaikka olisi lokakuulla kylvetty ?
;D
-SS-
Milläs peittaat tos:sia. Topsin lienee aika tehotonta. ::)
paras konsti on ku menee kylvön siunaus tilaisuuteen ja laittaa kädet ristiin ;DMilläs peittaat tos:sia. Topsin lienee aika tehotonta. ::)
Celest® Formula M
paras konsti on ku menee kylvön siunaus tilaisuuteen ja laittaa kädet ristiin ;DMilläs peittaat tos:sia. Topsin lienee aika tehotonta. ::)
Celest® Formula M
paras konsti on ku menee kylvön siunaus tilaisuuteen ja laittaa kädet ristiin ;DMilläs peittaat tos:sia. Topsin lienee aika tehotonta. ::)
Celest® Formula M
Nii, itse asiassa siellä oli yks saittilainen viimeks ristin takana piilossa jalat ristissä. ;D
paras konsti on ku menee kylvön siunaus tilaisuuteen ja laittaa kädet ristiin ;DMilläs peittaat tos:sia. Topsin lienee aika tehotonta. ::)
Celest® Formula M
Nii, itse asiassa siellä oli yks saittilainen viimeks ristin takana piilossa jalat ristissä. ;D
Mymmykö :o
Joo.. kiitosta SS ja bouli analyyseistä ja kuvista. Minulla ei ole nämä atk-taidot ihan huppua, joten en osannut kuvaa laittaa.
Mutta näyttäis tarkemmin valoisassa katseltuna olevan kahta ongelmaa. Kellastuvia siellä täällä, alimpia lehtiä -> varmaan näitä puutoksia. Ja sitten parissa kohdassa, lohkolla missä oli ruis jo esikasvina, niin pahasti kyllä näyttää lumihomeelta.
Tää alkaa vaikuttaa aikamoiselta lajilta nää syysviljat. Viime syksynä/ talvena talvi vei 70%, vaikka lumihometta ei näkynyt missään. Sinänsä niistä mitkä henkiin jäi, tuli asiallinen ja terve sato. Kylvö silloin myöhään (12-15.9) ei kahukärpästä tm. Päättelin sitten, että oli liian heikko talvehtiakseen -> kylvö nyt kolmessa osassa: 25.8, 3.9 ja 10.9. Nyt parhaalta näyttävät myöhäiset.
Ehkä pitää opetella kaks ruiskutusta syksyllä ja varmistaa peittaus, nyt osalle jyvät suoraan laarista.
Se sun paljon parjaama pahna??
Se sun paljon parjaama pahna??
Juu en kyl muista, kyntikö, kiire oli kaikilla silloin, kesken sateiden keskeyttämien puintien.
Itse jätin syyskuun puoliväliin.
Ei se laiskan kylvö pahalta näytä, on tuossa päisteessä vähä
pahnaa kanssa. Kynnetty on pää täristen ja äjestetty koko äijä täristen.
Tämä päiste on peittaamattomasta, kun loppus hiukan kesken
(http://www.viistonninen.com/muut/Reetta_291014A.jpg)
-SS-
Se sun paljon parjaama pahna??
Juu en kyl muista, kyntikö, kiire oli kaikilla silloin, kesken sateiden keskeyttämien puintien.
Itse jätin syyskuun puoliväliin.
Ei se laiskan kylvö pahalta näytä, on tuossa päisteessä vähä
pahnaa kanssa. Kynnetty on pää täristen ja äjestetty koko äijä täristen.
Tämä päiste on peittaamattomasta, kun loppus hiukan kesken
(http://www.viistonninen.com/muut/Reetta_291014A.jpg)
-SS-
Nyt vaan rohkeesti puisuttelemaan seuraavan pakkasen jälkeen linjementtejä.
Se sun paljon parjaama pahna??
Juu en kyl muista, kyntikö, kiire oli kaikilla silloin, kesken sateiden keskeyttämien puintien.
Itse jätin syyskuun puoliväliin.
Ei se laiskan kylvö pahalta näytä, on tuossa päisteessä vähä
pahnaa kanssa. Kynnetty on pää täristen ja äjestetty koko äijä täristen.
Tämä päiste on peittaamattomasta, kun loppus hiukan kesken
(http://www.viistonninen.com/muut/Reetta_291014A.jpg)
-SS-
Nyt vaan rohkeesti puisuttelemaan seuraavan pakkasen jälkeen linjementtejä.
Mitäs luulet ? 8)
-SS-
Onks toi keltanen ruis jonkun muun siis kun sun?
Onks toi keltanen ruis jonkun muun siis kun sun?
No on, meikä oli vasta kylvämistä toimittamassa, kun kellastumaan alkoi.
Noin 40% pellosta isoja kymmenien aarien läiskiä. Arvaa, onko tutun näköistä,
kun itse aloin 2000 kahdenpuolen seurata neuvonnan
hätistelyjä kylvämään ja ruiskuttelemaan, elokuun 12. päivä
ja silleen, ja kunnon lämäri Sportakkia varastoon ja Kestakkia.
Usein kellastumisen syynä oli glyfosaatti, mut kyllä tuo kuvien oire
jokin puutos on, olisiko silti ollut kevätnisulaiho siinnä.
Edit:
Ja tätä on liikkeellä, isojakin peltoja, niin keltaiset läiskät näkyivät jo viikkoja sitten.
Vesi se ei ole, olisiko 30 mm tullut lokakuussa. Itse asiassa melko kuivaa. Typen
haihtumiselle otolliset olosuhteet vallinneet, sekä erittäin korkea pH , on viljavuudet kas
täällä päin korkeat.
Oman ruismaan naapurissa pitkään rehevöitynyt oras, en edes tiedä,
onko ruista vain SV, veikkaan vehnää, niin päisteisiin on iskenyt sama keltaisuus.
Tallaus ? Pahna ? Kosteus ?
-SS-
ei se kuvasta parane pölhö. sun on loppunu apulanta 2 metriä kesken ;D
Meilläpäin viljoissa on yleensä myös juuret. Kuvan oraista ne melkein tyystin puuttuvat. Näyte epäkurantti ?
Kävin omassa elokuun 20. päivä kylvetystä lohkosta ottamassa näytteen. Rapidin sisäkurvissa olevan syöttöpyörän aiheuttamassa lannoitteen ja siemenen vajaasyöttökohdassa oras oli kuvan kaltaista. Juuret siinäkin olivat ihan OK.
Tuntuis , että alemmassa kuvassa oleva selkeärajainen väriero ei voi selittyä kuin ruutan sisällöllä.
Meilläpäin viljoissa on yleensä myös juuret. Kuvan oraista ne melkein tyystin puuttuvat. Näyte epäkurantti ?
Kävin omassa elokuun 20. päivä kylvetystä lohkosta ottamassa näytteen. Rapidin sisäkurvissa olevan syöttöpyörän aiheuttamassa lannoitteen ja siemenen vajaasyöttökohdassa oras oli kuvan kaltaista. Juuret siinäkin olivat ihan OK.
Tuntuis , että alemmassa kuvassa oleva selkeärajainen väriero ei voi selittyä kuin ruutan sisällöllä.
OK juurinäytettä en tietenkään ottanut, koska olin vähän niin kuin muutenkin vieraalla maalla. Yara ravinneoppaasta katsoin, että "vakavan typenpuutteen johdosta kasville ei synny kuin pääjuuri, sivujuuret lähes puuttuvat", ja näin asia tuntui repimällä olevan. Otin lähinnä lehtinäytteet. Juu. Glyfo se ei voi olla, sillä alueet ovat pyöreähköjä, satunnaisissa kohdissa lohkoa. Tuo pientareen moitteeton kasvu kertoo siinä kohdalla maan kuohkeudesta ja typpivaroista. Ehkä olki vaan oli todella runsas tuossa lohkossa. Glyfovioituksesa on selvä tummanpunainen sävy. Tiedän, kun monena vuonna on omissa rukiissa ollut myös sitä vikaa.
-SS-
Se on se pahna, usko jo.
Mää kameroin kun ehdin.
Se on se pahna, usko jo.
Mää kameroin kun ehdin.
Minähän olen koko ajan sitä pahnaa pitänyt mahdollisena. Ja mekanismi on joko pahnaa hajottavien pieneliöiden tuottamat haitta-aineet tai niiden "syömä" typpi.
Glyfosaatin aiheuttama punoitus ja kuihtuminen näyttää tältä, Reetta, vuosi 2013.
(http://www.viistonninen.com/muut/Glyfo_2013.jpg)
-SS-
Millä koneella tollasia palleroita tehdään ::)
Millä koneella tollasia palleroita tehdään ::)
Millä koneella tollasia palleroita tehdään ::)
Toi on savi, se saattaa olla kokkareista.
mulla on reetassa samaa kellastumista päisteessä missä oli pahnaa pinnassa
muuten kyntö ja päiste kultivointi
syytä en tiä onko se si pahna vai voimanpuute (ei pitäs olla) tai si sitä saa ruveta syksylläki ajaan 300kg salttua
mulla on reetassa samaa kellastumista päisteessä missä oli pahnaa pinnassa
muuten kyntö ja päiste kultivointi
syytä en tiä onko se si pahna vai voimanpuute (ei pitäs olla) tai si sitä saa ruveta syksylläki ajaan 300kg salttua
En tiedä, olenko nähnyt unta vai katsooinko jotakin saksankielistä julkaisua, eli jäi vaan pyörimään mieleen, että se pahna hajoaa joidenkin bakteerrien ja sienien vaikutuksesta, ja se aktiivisuus ei sopisi välttämättä kasvavan viljan juurille, eli haittaa typensaantia. Tai jotain. Keväällähän on se olkimassa jo hajonnut osaksi, sekä aurinko ja pakkanen muuttanut sitä pieneliötoimintaa.
Ainakin typpeä se hajotustoiminto vaatii ja sitoo. Lannassa se typpi ei ole kaikki liukoista nitraattityppeä vasta kun se pieneliöstö on homman tehnyt, tulee niitä typpivaroja käyttöön. Lisäksi nyt typpi muutenkin saattaa lähteä lannasta ammoniakkina haihtumaan, kun on ollut lämmintä ja kuivaa.
-SS-
Löytyi aivan samanlainen kuva kuin se Magnifik silloin. Paitsi pahnakarheita oli tiheämmin. Linkki:keväällä täällä joku esitteli samanmoisia kuvia ihan kotimaasta. En vaan muista ketä.
https://www.agric.wa.gov.au/soil-carbon/immobilisation-soil-nitrogen-heavy-stubble-loads
Eli mekanismi on niin, että jos alla on ollut suuri ja hyvänlaatuinen sato ja maa on melko kuiva,
olkijäte ei hajoa riittävän nopeasti ennen seuraavaa kylvöä, vaan se typpi sitoutuu mikrobeihin,
jotka eivät saa tehdyksi hajotustyötä loppuun, jotta ravinteet taas vapautuisivat uuden kasvun käyttöön.
Ja kuva tuosta typen puutteesta: Niin tuttua, niin tuttua.
(http://www.viistonninen.com/muut/Stubble_effect.jpg)
-SS-
keväällä täällä joku esitteli samanmoisia kuvia ihan kotimaasta. En vaan muista ketä.
Vaihtoehtona oli salaojat tms.
keväällä täällä joku esitteli samanmoisia kuvia ihan kotimaasta. En vaan muista ketä.
Vaihtoehtona oli salaojat tms.
Nämä ovat sillä tavalla erilaisia, että nuo kesän keltaiset; salaojat ovat se vihreä raita.
Sitten tuossa artikkelissa nimenomaan mainitaan, että keltaiset raidat kulkevat
puimurin purkaman putukarhon kohdalla. Ja kolmanneksi, niin vetistä nyt syksyllä ei
vaan ole ollut, että alkaisi vesi kiusata juuristoa.
-SS-
pitkä sää näyttää että kasvukausi jatkuu ja jatkuu ja jatkuu.. viikonloppuna tosin pieni piikki pakkasen tuntumaan.
aika vahvan sorttisia 19.9. kylvetty ceylon ja magnifik. tarvii ottaa kuvia sit taas ku talvi oikeesti alkaa ni voidaan keväällä viisastella mikä on paras kasvuaste talvea vasten.
pitkä sää näyttää että kasvukausi jatkuu ja jatkuu ja jatkuu.. viikonloppuna tosin pieni piikki pakkasen tuntumaan.
aika vahvan sorttisia 19.9. kylvetty ceylon ja magnifik. tarvii ottaa kuvia sit taas ku talvi oikeesti alkaa ni voidaan keväällä viisastella mikä on paras kasvuaste talvea vasten.
Se rupee ruuti loppumaan pikkuhiljaa jos ei ole kakka-ässää käyttäny syksyllä. Oraat kärsii kärsii ku sika.
Tiä sitte paljonko teilläpäintm on satanu mutta mä en kyllä keksi yhtäkään syytäminkä takia pidellylle maalle pitäs ny mennä protkiin? Mukavia ne kyntösyvyyden kokoset raittit kesän kuivattamana...
Tiä sitte paljonko teilläpäintm on satanu mutta mä en kyllä keksi yhtäkään syytäminkä takia pidellylle maalle pitäs ny mennä protkiin? Mukavia ne kyntösyvyyden kokoset raittit kesän kuivattamana...
Semmoisia syviä kroveja oli meilläpäintm täsä taannoin, kyllä pitänee odotella pakkasia, jotka kovettavat maan, sitten leuto aurinkoinen päivä, että se lehti sulaa.
tän päivän KM:stä voi lukea millai sitä nisua ja hybridiä otetaan. me palstalaiset saadaan kuustonnareittemme kans painua takasin luolaan syömään jänistä.
Kyllä näin on.
Jos valkuaispitoisuus on 11.5 %, niin 10217 kilon hehtaarisadossa
Jyvissä typpeä on 177 kg
mukana juuret ja oljet, kokonaistyppi 253 kg
-SS-
"Luistinratoja" näkyy jo olevan tasaisilla syysviljalohkoilla sekä notkopaikoissa, taitaa olla ensimmäiset talvituhot todellisuutta?
Mitäs mahtaisi tehdä jos jyräisi heti kun pakkanen taas hieman kropettaa? Monenlaista kokkaretta, mätästä ja möykkyä siellä näkyy olevan. Tarkoitus olisi leikkiä riviväliharalla ja sikkaäkeellä keväällä, saisi olla vähän nätimpää kenttää. Ehkä siinä jokunen saunankukan alkukin saisi siipeensä.
Mitäs mahtaisi tehdä jos jyräisi heti kun pakkanen taas hieman kropettaa? Monenlaista kokkaretta, mätästä ja möykkyä siellä näkyy olevan. Tarkoitus olisi leikkiä riviväliharalla ja sikkaäkeellä keväällä, saisi olla vähän nätimpää kenttää. Ehkä siinä jokunen saunankukan alkukin saisi siipeensä.
Voisihan tuota koettaa, mutta ainakin pikkupakkasella tehdyt pyöränpainumat ovat olleet heikossa hapessa keväällä. Mutta johtunee painumiin kerääntyvästä vedestä. Ehkä kuitenkin kaikki mahdolliset ilmaontelot ovat talven yli hyvästä maaperässä. Kevään jyräyksellä on roustemailla selvästi etua. Heti kun vähänkin kantaa niin varpajyräkin auttaa.
-SS-
no kyl siinä ja siinä on. voi sulaa viä altapäin. loppuviikon on kylmää mut aika hyvä eristyskin satoi. ajoin mut kuvat jäi kans ottamatta.
Eilen.no kyl siinä ja siinä on. voi sulaa viä altapäin. loppuviikon on kylmää mut aika hyvä eristyskin satoi. ajoin mut kuvat jäi kans ottamatta.
Koskas täällä alko pakastelemaan?
Eilen.no kyl siinä ja siinä on. voi sulaa viä altapäin. loppuviikon on kylmää mut aika hyvä eristyskin satoi. ajoin mut kuvat jäi kans ottamatta.
Koskas täällä alko pakastelemaan?
mikset kattonu propinokamerasta. oli siinä viime lunta vähän, ei ihan kaikki sulanu viimisellä sateella. voi olla vettäkin jollain notkoissa jossei pellot läpäse.
Kyl se maa jäässä on lumen alta. Kävin kuopsuttamassa ku vein rotille jouluateriaa... ;D
Aika isoja eroja vissiin sijainnin suhteen taas vissiin... Täällä jäätyi maa hyvin, sitten tuli jokunen päivä vettä ja sitten tämä lumi...
ite oot stanaaasa ;D
...en tiedä kerkisikö sateella su
lokikivestä oooooooo1 8)
lamaan kuinka pitkälle, enkä ole jaksanut lähteä tonkimaan, ei sille mitään kuitenkaan voi.
Lunta vasta 3-5 cm. Savimaa ehti rouitaantua 5-10 cm, multamaalle juuri ja juuri askeleen kestävä, sänkimaat ja nurmet, täysin sulia. Pakkasta on ollut semmoinen 15 astetta. Käytiin katsomassa Suomen suurimpia tuulimyllyjäkin, Märynummella Halikossa. Viima otti melkoisesti luihin ja ytimiin siellä mäellä.
Reetta-ruis, 21.12.2014, ennen lumisadetta, on saanut troppia:
(http://www.viistonninen.com/muut/Reetta_21122014A.jpg)
Skagen-syysvehnää tänään tapanina.
(http://www.viistonninen.com/muut/Skagen_26122014A.jpg)
-SS-
Lainaus käyttäjältä: -SS-Käytiin katsomassa Suomen suurimpia tuulimyllyjäkin, Märynummella Halikossa. Viima otti melkoisesti luihin ja ytimiin siellä mäellä.
.......
-SS-
Suomen suurimpia? On vai?
Pari kertaa käyny iltasella siinä sulkupuomin takana. Pääseeks sinne päiväsnäöllä lähemmäks kattomaan?
Lainaus käyttäjältä: -SS-Käytiin katsomassa Suomen suurimpia tuulimyllyjäkin, Märynummella Halikossa. Viima otti melkoisesti luihin ja ytimiin siellä mäellä.
.......
-SS-
Suomen suurimpia? On vai?
Pari kertaa käyny iltasella siinä sulkupuomin takana. Pääseeks sinne päiväsnäöllä lähemmäks kattomaan?
No jonnekin tuntureille meinaavat suurempia mut nämä kuulemma ovat 5 MW tehoisia.
Korkeus ei liene suurin, mutta aika jöötejä ovat, linja-auton kokoinen koppa siellä riu'un päässä.
Puomin ohi kävelin ja lompsin sinne, melko lähelle. Asiattomilta pääsy kielletty, mut olihan mulla asia, kattomaan sitä ihmettä.
Ääni oli aikas kova leppeälläkin tuulella, ummummummummum-siiuuh-ummummummum-siiuuh-jne
Siipi siuhuu ja generaattori urisee. Hangon ropellit, niiden siivet suihkii kovemmalla äänellä. Niiden alle pääsi autolla.
(http://www.tuuliwatti.fi/ci/tw/salo%20wt1%20valmis.png)
-SS-
Hollantilainen pystytysporukka kuulemma ne laitto läjään. Aika massiivisen näkösiä ovat ja näkyvät kauas.
Ei tullu seehveriä pussihousujen persaukseen tai Securitaksen korvanappiagenttia pippurisumutteen kanssa kun sinne lampseit?
Kai sinne sitten tohtii mennä kans ilman lupaa...
Hollantilainen pystytysporukka kuulemma ne laitto läjään. Aika massiivisen näkösiä ovat ja näkyvät kauas.
Ei tullu seehveriä pussihousujen persaukseen tai Securitaksen korvanappiagenttia pippurisumutteen kanssa kun sinne lampseit?
Kai sinne sitten tohtii mennä kans ilman lupaa...
Tota. Lumessa oli aikas polku jalanjälkiä. Sieltä Halikon Kumipalvelun
tien puolelta kilometrin matka länteen metsän läpi, ei ole aitoja. Siellä
rakentajien parakeilla lienee suurempi riski joutua pamputetuksi. Ja ne
on semmosia äijiä, et menevät ovistakin kyljittäin läpi.
-SS-
Siellä
rakentajien parakeilla lienee suurempi riski joutua pamputetuksi. Ja ne
on semmosia äijiä, et menevät ovistakin kyljittäin läpi.
-SS-
Lainaus käyttäjältä: -SS-Käytiin katsomassa Suomen suurimpia tuulimyllyjäkin, Märynummella Halikossa. Viima otti melkoisesti luihin ja ytimiin siellä mäellä.
.......
-SS-
Suomen suurimpia? On vai?
Pari kertaa käyny iltasella siinä sulkupuomin takana. Pääseeks sinne päiväsnäöllä lähemmäks kattomaan?
No jonnekin tuntureille meinaavat suurempia mut nämä kuulemma ovat 5 MW tehoisia.
Korkeus ei liene suurin, mutta aika jöötejä ovat, linja-auton kokoinen koppa siellä riu'un päässä.
Puomin ohi kävelin ja lompsin sinne, melko lähelle. Asiattomilta pääsy kielletty, mut olihan mulla asia, kattomaan sitä ihmettä.
Ääni oli aikas kova leppeälläkin tuulella, ummummummummum-siiuuh-ummummummum-siiuuh-jne
Siipi siuhuu ja generaattori urisee. Hangon ropellit, niiden siivet suihkii kovemmalla äänellä. Niiden alle pääsi autolla.
(http://www.tuuliwatti.fi/ci/tw/salo%20wt1%20valmis.png)
-SS-
Hollantilainen pystytysporukka kuulemma ne laitto läjään. Aika massiivisen näkösiä ovat ja näkyvät kauas.
Ei tullu seehveriä pussihousujen persaukseen tai Securitaksen korvanappiagenttia pippurisumutteen kanssa kun sinne lampseit?
Kai sinne sitten tohtii mennä kans ilman lupaa...
Lainaus käyttäjältä: -SS-Käytiin katsomassa Suomen suurimpia tuulimyllyjäkin, Märynummella Halikossa. Viima otti melkoisesti luihin ja ytimiin siellä mäellä.
.......
-SS-
Suomen suurimpia? On vai?
Pari kertaa käyny iltasella siinä sulkupuomin takana. Pääseeks sinne päiväsnäöllä lähemmäks kattomaan?
No jonnekin tuntureille meinaavat suurempia mut nämä kuulemma ovat 5 MW tehoisia.
Korkeus ei liene suurin, mutta aika jöötejä ovat, linja-auton kokoinen koppa siellä riu'un päässä.
Puomin ohi kävelin ja lompsin sinne, melko lähelle. Asiattomilta pääsy kielletty, mut olihan mulla asia, kattomaan sitä ihmettä.
Ääni oli aikas kova leppeälläkin tuulella, ummummummummum-siiuuh-ummummummum-siiuuh-jne
Siipi siuhuu ja generaattori urisee. Hangon ropellit, niiden siivet suihkii kovemmalla äänellä. Niiden alle pääsi autolla.
(http://www.tuuliwatti.fi/ci/tw/salo%20wt1%20valmis.png)
-SS-
Nyt voidaan vielä kiitellä routaantumatonta maaperää. Seuraavan viikon aikana lämmöt
nousevat +5:een, vettä satelee, koko pelto olisi kohta jääkenttää, jos vesi ei pääsisi
maahan painumaan.
Nyt vaan jännitys päällänsä, lähteekö lumet kokonaan, oletan, että lähtee. Sitten kolmen viikon
päähän uudet pakkaset ja pohjantuuli, nin että korvissa nipistelee. Eiköhän se edes vähän luuloja ota
pois keskieuruupan lajikkeilta.
-SS-
Näyttää kyllä perjantai aika hurjalta, +4 ja reilu 10milliä vettä... Jääpolte olkoon tervetullut.
Nyt voidaan vielä kiitellä routaantumatonta maaperää. Seuraavan viikon aikana lämmöt
nousevat +5:een, vettä satelee, koko pelto olisi kohta jääkenttää, jos vesi ei pääsisi
maahan painumaan.
Nyt vaan jännitys päällänsä, lähteekö lumet kokonaan, oletan, että lähtee. Sitten kolmen viikon
päähän uudet pakkaset ja pohjantuuli, nin että korvissa nipistelee. Eiköhän se edes vähän luuloja ota
pois keskieuruupan lajikkeilta.
-SS-
Eiks lumihomeaineet yhtään auta? :'(
EDIT:
Lisää tulee suojapeitettä taivaalta. Pakkastakin vielä -2. Näyttää kyllä perjantai aika hurjalta, +4 ja reilu 10milliä vettä... Jääpolte olkoon tervetullut.
Nyt voidaan vielä kiitellä routaantumatonta maaperää. Seuraavan viikon aikana lämmöt
nousevat +5:een, vettä satelee, koko pelto olisi kohta jääkenttää, jos vesi ei pääsisi
maahan painumaan.
Nyt vaan jännitys päällänsä, lähteekö lumet kokonaan, oletan, että lähtee. Sitten kolmen viikon
päähän uudet pakkaset ja pohjantuuli, nin että korvissa nipistelee. Eiköhän se edes vähän luuloja ota
pois keskieuruupan lajikkeilta.
-SS-
Eiks lumihomeaineet yhtään auta? :'(
EDIT:
Lisää tulee suojapeitettä taivaalta. Pakkastakin vielä -2. Näyttää kyllä perjantai aika hurjalta, +4 ja reilu 10milliä vettä... Jääpolte olkoon tervetullut.
Nisunsänki-apilikko oli ainakin ehtopäivästi iha sula 3/8 vaaksan hanken alla, kyä vetet sinne sekkoo.
Nyt voidaan vielä kiitellä routaantumatonta maaperää. Seuraavan viikon aikana lämmöt
nousevat +5:een, vettä satelee, koko pelto olisi kohta jääkenttää, jos vesi ei pääsisi
maahan painumaan.
Nyt vaan jännitys päällänsä, lähteekö lumet kokonaan, oletan, että lähtee. Sitten kolmen viikon
päähän uudet pakkaset ja pohjantuuli, nin että korvissa nipistelee. Eiköhän se edes vähän luuloja ota
pois keskieuruupan lajikkeilta.
-SS-
Eiks lumihomeaineet yhtään auta? :'(
EDIT:
Lisää tulee suojapeitettä taivaalta. Pakkastakin vielä -2. Näyttää kyllä perjantai aika hurjalta, +4 ja reilu 10milliä vettä... Jääpolte olkoon tervetullut.
Nisunsänki-apilikko oli ainakin ehtopäivästi iha sula 3/8 vaaksan hanken alla, kyä vetet sinne sekkoo.
Kyl täällä tasamaalla oli vielä reilu 5senttiä lunta nisun päällä.
Nyt voidaan vielä kiitellä routaantumatonta maaperää. Seuraavan viikon aikana lämmöt
nousevat +5:een, vettä satelee, koko pelto olisi kohta jääkenttää, jos vesi ei pääsisi
maahan painumaan.
Nyt vaan jännitys päällänsä, lähteekö lumet kokonaan, oletan, että lähtee. Sitten kolmen viikon
päähän uudet pakkaset ja pohjantuuli, nin että korvissa nipistelee. Eiköhän se edes vähän luuloja ota
pois keskieuruupan lajikkeilta.
-SS-
Eiks lumihomeaineet yhtään auta? :'(
EDIT:
Lisää tulee suojapeitettä taivaalta. Pakkastakin vielä -2. Näyttää kyllä perjantai aika hurjalta, +4 ja reilu 10milliä vettä... Jääpolte olkoon tervetullut.
Nisunsänki-apilikko oli ainakin ehtopäivästi iha sula 3/8 vaaksan hanken alla, kyä vetet sinne sekkoo.
Kyl täällä tasamaalla oli vielä reilu 5senttiä lunta nisun päällä.
Lunta lunta, mut sullaa alla.
Lumen alla parin sentin paksuinen jääkerros... :-[ :-[
Lumen alla parin sentin paksuinen jääkerros... :-[ :-[
Täältä lähti lumetkin, ei ainakaan isoja järviä näy pelloilla ???
Lumen alla parin sentin paksuinen jääkerros... :-[ :-[
Täältä lähti lumetkin, ei ainakaan isoja järviä näy pelloilla ???
Lapio uppoaa kuin sulaan voihin.
Lumen alla ei vettä ja tätä menoa jos sade ei muutu vedeksi ei huomenna ole enään luntakaan.
Moniko on kokeillut lapiolla voita? Maidontuotannon kannattavuus....Täyttyy tunnustaa että ilman kokemuspohjaa kuvauksen laitoin... ;D
Siis jos sade pysyy lumena-> huomenna ei ole lunta?:o Pitäs näköjään opetella lukemaan mitä kirjottaa...Mutta oikein olet päätellyt...
Jos sade muuttuu vedeksi (vesisateeksi?) -> huomenna on lunta?