Lainaus käyttäjältä: kkk - 10.02.12 - klo:18:45

Lainaus käyttäjältä: JackSparrow - 10.02.12 - klo:17:11

Pellosta otetaan täälläkine se lämpö. 3v sitten asennettu maksoi reilusti alle kymppitonnin (500m putkea peltoon) Oliko jotain 8500 halpis kaivuukonetyövoimalla.
200m2 (josta noin 50m2 pidetään vähän kylmempänä kun sitä ei ihan viikoittain käytetä) vanha hirsirunkoinen puutalo jossa lattialämmitys vaikka meillä onkin lattialankut. Sähköä mennyt jotain 8-9000kwh vuositasolla. Pari peltipönttöuunia myös käytössä, näin kylminä aikoina pesällinen niihin joka päivä kun ne muuten jäähdyttävät aika tehokkaasti.....

Tähän saakka erittäin tyytyväinen 
Tuli mietittyä monta erilaista järjestelmää kun taloa rempattiin tässä 3v sitten mutta tämä helppohoitoinen kun välillä pois kotoa monta päivää. Pumppu pystyy pitää lämmöt -15 asteessa ennen kun lyö sähkövastuksia päälle. Sähkövastustunteja viime vuonna ehkä 20 (6kwh) lähinnä kun käyttövettä kuluu paljon kovassa pakkasessa niin se lyö tämä päälle.

Miten kuumana ajat vettä kiertoon?
Itse mietin aikoinaan tuota samaa systeemiä, mutta päädyin sitten gyprockiin sekä laminaattiin ja pesutiloissa laattaan.
Ilmeisesti sulla on kumminkin alumiinia tms siellä jakamassa lämpöö?

Laattoja mulla eteisessä ja pesuhuoneissa. Lankkujen alla on "rakennusaluminifoliota" aika paksua tavaraa, sen päällä kanaverkot ja niissä letkut kiinni, saman tyyppistä joka saunaan laitetaan mutta jäykempää. Otin tarjouksen alumiini levyistä koko taloon ja kovin arvokasta oli, jotain 6-7000e muistaakseni. Varmaan tehokkaampi vaihtoehto levittää lämmön paremmin mutta 7 tonnin edestä saa pumppu tehdä aika paljon tunteja 

Menoveden lämpö esim tänään kun oli -15 oli +39(tulo 33). Vaikka on huonekohtaiset termostaatit niin on pakko vähän säätä alas se menoveden lämpötila kun se ohjelman mukaan esim -20 tilassa haluaa pukkaa +47astetta ihan turhaan kun +40-42 riittää. Tässä minun talossa tuuli vaikuttaa aika lailla kun on melkein 2m kivuperusta rakoineen, rossipohja ja siihen ei tietenkään pumpun ohjelmointi reagoi kun se ottaa tietoa pelkästään ulkolämpöanturista

Mulla on laattalattiat kaikissa muissa huoneissa paitsi makuuhuoneissa ja sen huomaa ei meinaan lämpö pääse tuon solumuovin ja laminaatin läpi oikeen millään    Ja putket on siis betonin sisällä... Mutta -20 asteen pakkasilla tuo kone lykkää semmosta +34 asteista vettä lattiaan ja lämpötila pysyy hyvin siinä 21 asteen tietämillä... Ei paljon tuulee näiden 230mm paksujen lamellihirsien välistä    Mutta vanhusten talossa 23 astettakin tuntuu viileämmältä kun on vanha talo mutta hyvin sekin on maalämmöllä jo n.30 vuotta lämmennyt ja puita sillointällöin poltettu samalla  

Lainaus käyttäjältä: JackSparrow - 10.02.12 - klo:21:34

Lainaus käyttäjältä: kkk - 10.02.12 - klo:18:45

Lainaus käyttäjältä: JackSparrow - 10.02.12 - klo:17:11

Pellosta otetaan täälläkine se lämpö. 3v sitten asennettu maksoi reilusti alle kymppitonnin (500m putkea peltoon) Oliko jotain 8500 halpis kaivuukonetyövoimalla.
200m2 (josta noin 50m2 pidetään vähän kylmempänä kun sitä ei ihan viikoittain käytetä) vanha hirsirunkoinen puutalo jossa lattialämmitys vaikka meillä onkin lattialankut. Sähköä mennyt jotain 8-9000kwh vuositasolla. Pari peltipönttöuunia myös käytössä, näin kylminä aikoina pesällinen niihin joka päivä kun ne muuten jäähdyttävät aika tehokkaasti.....

Tähän saakka erittäin tyytyväinen 
Tuli mietittyä monta erilaista järjestelmää kun taloa rempattiin tässä 3v sitten mutta tämä helppohoitoinen kun välillä pois kotoa monta päivää. Pumppu pystyy pitää lämmöt -15 asteessa ennen kun lyö sähkövastuksia päälle. Sähkövastustunteja viime vuonna ehkä 20 (6kwh) lähinnä kun käyttövettä kuluu paljon kovassa pakkasessa niin se lyö tämä päälle.

Miten kuumana ajat vettä kiertoon?
Itse mietin aikoinaan tuota samaa systeemiä, mutta päädyin sitten gyprockiin sekä laminaattiin ja pesutiloissa laattaan.
Ilmeisesti sulla on kumminkin alumiinia tms siellä jakamassa lämpöö?

Laattoja mulla eteisessä ja pesuhuoneissa. Lankkujen alla on "rakennusaluminifoliota" aika paksua tavaraa, sen päällä kanaverkot ja niissä letkut kiinni, saman tyyppistä joka saunaan laitetaan mutta jäykempää. Otin tarjouksen alumiini levyistä koko taloon ja kovin arvokasta oli, jotain 6-7000e muistaakseni. Varmaan tehokkaampi vaihtoehto levittää lämmön paremmin mutta 7 tonnin edestä saa pumppu tehdä aika paljon tunteja 

Menoveden lämpö esim tänään kun oli -15 oli +39(tulo 33). Vaikka on huonekohtaiset termostaatit niin on pakko vähän säätä alas se menoveden lämpötila kun se ohjelman mukaan esim -20 tilassa haluaa pukkaa +47astetta ihan turhaan kun +40-42 riittää. Tässä minun talossa tuuli vaikuttaa aika lailla kun on melkein 2m kivuperusta rakoineen, rossipohja ja siihen ei tietenkään pumpun ohjelmointi reagoi kun se ottaa tietoa pelkästään ulkolämpöanturista

Mulla on laattalattiat kaikissa muissa huoneissa paitsi makuuhuoneissa ja sen huomaa ei meinaan lämpö pääse tuon solumuovin ja laminaatin läpi oikeen millään    Ja putket on siis betonin sisällä... Mutta -20 asteen pakkasilla tuo kone lykkää semmosta +34 asteista vettä lattiaan ja lämpötila pysyy hyvin siinä 21 asteen tietämillä... Ei paljon tuulee näiden 230mm paksujen lamellihirsien välistä    Mutta vanhusten talossa 23 astettakin tuntuu viileämmältä kun on vanha talo mutta hyvin sekin on maalämmöllä jo n.30 vuotta lämmennyt ja puita sillointällöin poltettu samalla

Liitteenä kuva omasta järjestelmän tilasta. Kyseessä uusi talo ja lattiat lämpiää joka paikasta. Alakerrassa paksu valu jossa vesikierto, yläkerta rakolaudoitus, lämmönjakoalumiinit ja cyprocit. Lattiamateriaalit laminaattia, laatta ja mattoa. Lämpö pysyy tarkkaan säädetyssä hiukan alle 20 asteessa, mikä riittää hyvin kun vedoton talo ja lattia lämmin joka paikasta.

Putkea pellossa 400m, 80-110cm syvässä, vieläkin tulee 5-6 asteista kierrosta pumpulle. Hyvähän tuollaisesta on pumpata lämpöä.

IV-koneessa pyörivä lämmöntalteenottokenno, tuossa graafissa näkyy mitä tapahtuu kun yhtäkkiä lauhtuu ja kostuu ulkoilma - veti jäähän ja lakkasi pyörimästä. Sattui vielä saunominen samaan saumaan, paljon kosteutta kylmään kennoon.... Äkkiä se sulaa kun huomaa pysäyttää sen.

Uudessa talossa missä hyvät eristykset, lämmönjako saadaan lattiaan isolle alalle ja sitä kautta alhaisella lämmöllä jako, maalämpö on todella hyvä vaihtoehto.

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 10.02.12 - klo:21:57

Lainaus käyttäjältä: JackSparrow - 10.02.12 - klo:21:34

Lainaus käyttäjältä: kkk - 10.02.12 - klo:18:45

Lainaus käyttäjältä: JackSparrow - 10.02.12 - klo:17:11

Pellosta otetaan täälläkine se lämpö. 3v sitten asennettu maksoi reilusti alle kymppitonnin (500m putkea peltoon) Oliko jotain 8500 halpis kaivuukonetyövoimalla.
200m2 (josta noin 50m2 pidetään vähän kylmempänä kun sitä ei ihan viikoittain käytetä) vanha hirsirunkoinen puutalo jossa lattialämmitys vaikka meillä onkin lattialankut. Sähköä mennyt jotain 8-9000kwh vuositasolla. Pari peltipönttöuunia myös käytössä, näin kylminä aikoina pesällinen niihin joka päivä kun ne muuten jäähdyttävät aika tehokkaasti.....

Tähän saakka erittäin tyytyväinen 
Tuli mietittyä monta erilaista järjestelmää kun taloa rempattiin tässä 3v sitten mutta tämä helppohoitoinen kun välillä pois kotoa monta päivää. Pumppu pystyy pitää lämmöt -15 asteessa ennen kun lyö sähkövastuksia päälle. Sähkövastustunteja viime vuonna ehkä 20 (6kwh) lähinnä kun käyttövettä kuluu paljon kovassa pakkasessa niin se lyö tämä päälle.

Miten kuumana ajat vettä kiertoon?
Itse mietin aikoinaan tuota samaa systeemiä, mutta päädyin sitten gyprockiin sekä laminaattiin ja pesutiloissa laattaan.
Ilmeisesti sulla on kumminkin alumiinia tms siellä jakamassa lämpöö?

Laattoja mulla eteisessä ja pesuhuoneissa. Lankkujen alla on "rakennusaluminifoliota" aika paksua tavaraa, sen päällä kanaverkot ja niissä letkut kiinni, saman tyyppistä joka saunaan laitetaan mutta jäykempää. Otin tarjouksen alumiini levyistä koko taloon ja kovin arvokasta oli, jotain 6-7000e muistaakseni. Varmaan tehokkaampi vaihtoehto levittää lämmön paremmin mutta 7 tonnin edestä saa pumppu tehdä aika paljon tunteja 

Menoveden lämpö esim tänään kun oli -15 oli +39(tulo 33). Vaikka on huonekohtaiset termostaatit niin on pakko vähän säätä alas se menoveden lämpötila kun se ohjelman mukaan esim -20 tilassa haluaa pukkaa +47astetta ihan turhaan kun +40-42 riittää. Tässä minun talossa tuuli vaikuttaa aika lailla kun on melkein 2m kivuperusta rakoineen, rossipohja ja siihen ei tietenkään pumpun ohjelmointi reagoi kun se ottaa tietoa pelkästään ulkolämpöanturista

Mulla on laattalattiat kaikissa muissa huoneissa paitsi makuuhuoneissa ja sen huomaa ei meinaan lämpö pääse tuon solumuovin ja laminaatin läpi oikeen millään    Ja putket on siis betonin sisällä... Mutta -20 asteen pakkasilla tuo kone lykkää semmosta +34 asteista vettä lattiaan ja lämpötila pysyy hyvin siinä 21 asteen tietämillä... Ei paljon tuulee näiden 230mm paksujen lamellihirsien välistä    Mutta vanhusten talossa 23 astettakin tuntuu viileämmältä kun on vanha talo mutta hyvin sekin on maalämmöllä jo n.30 vuotta lämmennyt ja puita sillointällöin poltettu samalla

Liitteenä kuva omasta järjestelmän tilasta. Kyseessä uusi talo ja lattiat lämpiää joka paikasta. Alakerrassa paksu valu jossa vesikierto, yläkerta rakolaudoitus, lämmönjakoalumiinit ja cyprocit. Lattiamateriaalit laminaattia, laatta ja mattoa. Lämpö pysyy tarkkaan säädetyssä hiukan alle 20 asteessa, mikä riittää hyvin kun vedoton talo ja lattia lämmin joka paikasta.

Putkea pellossa 400m, 80-110cm syvässä, vieläkin tulee 5-6 asteista kierrosta pumpulle. Hyvähän tuollaisesta on pumpata lämpöä.

IV-koneessa pyörivä lämmöntalteenottokenno, tuossa graafissa näkyy mitä tapahtuu kun yhtäkkiä lauhtuu ja kostuu ulkoilma - veti jäähän ja lakkasi pyörimästä. Sattui vielä saunominen samaan saumaan, paljon kosteutta kylmään kennoon.... Äkkiä se sulaa kun huomaa pysäyttää sen.

Uudessa talossa missä hyvät eristykset, lämmönjako saadaan lattiaan isolle alalle ja sitä kautta alhaisella lämmöllä jako, maalämpö on todella hyvä vaihtoehto.

Mulla on thermo ice tuossa IV-koneessa niin ei pätki ikinä   

Mitäs Wejjon käppyröissä tarkoittaa nuo tulo- ja poistoilman lämpöhyötysuhteet? Mistä arvoista ne on laskettu?

Mitäs Wejjon käppyröissä tarkoittaa nuo tulo- ja poistoilman lämpöhyötysuhteet? Mistä arvoista ne on laskettu?

Taisi olla ihan suoraan lämpötilaeroista ennen ja jälkeen iv-konetta tulo- ja poistoilmassa verrattuna kokonaislämpötilaeroon.

Eihän tuolla kovin paljon todellista informaatiosisältöä ole, kun ei ole tiedossa ilmankosteuksia eikä teknisen tilan lämpötilaa ja iv-koneen omien moottoreiden hukkalämpöä ja jälkilämmityksen vaikutusta, mutta noissa häiriötilanteissa noi paljastaa heti ongelmat, ja ilmastoinnin säätämisen yhteydessä muutosten vaikutukset näkyy noissa hyvin.

Itse nuo mittaukset olen toteuttanut 1-wire tekniikalla http://shop.jussi.org/PublishedService?file=&pageID=3&action=view&groupID=310&OpenGroups=308,310 , ja tallennukset menee linux-serverille rrdtool ohjelmalla http://oss.oetiker.ch/rrdtool/. Tuolla samalla tekniikalla onnistuisi aika monenlainen mittaus, ja olemassaolevia esim. verkkokaapelointeja hyödyntämällä melkoisilta etäisyyksiltäkin.

Ihan hauska projekti, mutta perinteiseen tyyliin tein tuon aivan pystymetsästä ilman mitään kokemusta itse tekniikasta saatika tuon tallennuksen ja grafiikan ohjelmoinnista - eikä juurikaan tullut dokumentoitua mitään, joten jos nyt pitäisi jotain muuttaa niin pitäisi opiskella kaikki uudestaan....

Ilmalämpöpumppulämmittäjänä on tullut mieleen,kun pumppujen tehot pakkasilla alkaa hyytymään,jos tekis systeemin jossa kaivais viereiseen peltoon ,kun sitä tos jokunen hehtaari on,sen 3-400m keruuputkea ja laittais ilmalämpöpumpun ulkoyksikön eteen kennon,vaikka auton jäähdyttimen,tai muu vastaava, jossa kierrättäis pienellä kiertopumpulla maapiirin nestettä,jolloin ilmapumpusta tulis ikäänkuin maalämpöpumppu.Ulkoyksikön ympärille tarttis tehdä tietty lämpöeristetty koppi. Se vois olla joku kevyt versio jonka vois ottaa pois kun ilmat lämpenee,tai vaikka kiinteämpikin varustettuna avattavalla luukulla. Olisko mitään ideaa??? Onhan se paljon helpompi ottaa lämpöä jostain plussan puolella  olevasta maasta kun miinus 20 tai miinus 30 olevasta ulkoilmasta. Luultavasti pärjäis kovemmillakin pakkasilla lähes täysin pelkällä pumpulla. Kustannus putki ehkä 500,pieni kiertopumppu 200,kaivuu hoituu omalla koneella,saattais tonnilla selvitä

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 10.02.12 - klo:23:02

Mitäs Wejjon käppyröissä tarkoittaa nuo tulo- ja poistoilman lämpöhyötysuhteet? Mistä arvoista ne on laskettu?

Taisi olla ihan suoraan lämpötilaeroista ennen ja jälkeen iv-konetta tulo- ja poistoilmassa verrattuna kokonaislämpötilaeroon.

Eihän tuolla kovin paljon todellista informaatiosisältöä ole, kun ei ole tiedossa ilmankosteuksia eikä teknisen tilan lämpötilaa ja iv-koneen omien moottoreiden hukkalämpöä ja jälkilämmityksen vaikutusta, mutta noissa häiriötilanteissa noi paljastaa heti ongelmat, ja ilmastoinnin säätämisen yhteydessä muutosten vaikutukset näkyy noissa hyvin.

Itse nuo mittaukset olen toteuttanut 1-wire tekniikalla http://shop.jussi.org/PublishedService?file=&pageID=3&action=view&groupID=310&OpenGroups=308,310 , ja tallennukset menee linux-serverille rrdtool ohjelmalla http://oss.oetiker.ch/rrdtool/. Tuolla samalla tekniikalla onnistuisi aika monenlainen mittaus, ja olemassaolevia esim. verkkokaapelointeja hyödyntämällä melkoisilta etäisyyksiltäkin.

Ihan hauska projekti, mutta perinteiseen tyyliin tein tuon aivan pystymetsästä ilman mitään kokemusta itse tekniikasta saatika tuon tallennuksen ja grafiikan ohjelmoinnista - eikä juurikaan tullut dokumentoitua mitään, joten jos nyt pitäisi jotain muuttaa niin pitäisi opiskella kaikki uudestaan....

No kosteuden tiivistyminen poistoilmasta ainakin sotkee laskentaa. Oikeampi olisi laskea entalpiasta joka huomioi ilman kosteussisällön. Paine on seuraava muuttuja, koska puhallin, kennot ja suodatin teettänee paine-eroja juuri noilla main. Sisä- ja ulkoilmaa mittaillessa paine-eroilla ei ole juurikaan merkitystä. Tarkka laskenta tehdään massavirtaperusteisena, tuossa se on oikeastaan aikaperusteista.

Sikäli tietysti noloa arvostella, kun en itse osaisi edes ladata tuollaista ohjelmaa. Nytpä tiedän ketä kysytään nikkaroimaan oman pirtin uniikkia seurantahässäkkää ensi talvena  .

Ilmalämpöpumppulämmittäjänä on tullut mieleen,kun pumppujen tehot pakkasilla alkaa hyytymään,jos tekis systeemin jossa kaivais viereiseen peltoon ,kun sitä tos jokunen hehtaari on,sen 3-400m keruuputkea ja laittais ilmalämpöpumpun ulkoyksikön eteen kennon,vaikka auton jäähdyttimen,tai muu vastaava, jossa kierrättäis pienellä kiertopumpulla maapiirin nestettä,jolloin ilmapumpusta tulis ikäänkuin maalämpöpumppu.Ulkoyksikön ympärille tarttis tehdä tietty lämpöeristetty koppi. Se vois olla joku kevyt versio jonka vois ottaa pois kun ilmat lämpenee,tai vaikka kiinteämpikin varustettuna avattavalla luukulla. Olisko mitään ideaa??? Onhan se paljon helpompi ottaa lämpöä jostain plussan puolella  olevasta maasta kun miinus 20 tai miinus 30 olevasta ulkoilmasta. Luultavasti pärjäis kovemmillakin pakkasilla lähes täysin pelkällä pumpulla. Kustannus putki ehkä 500,pieni kiertopumppu 200,kaivuu hoituu omalla koneella,saattais tonnilla selvitä

Minultapa on ollut pää seota kun olen etsinyt teille valmista pakettia internetitse maailmalta. Sellaisia nimittäin on. Maanestekierto, siitä kylmäainekiertoon ja jakelu ilmavirtana ilmalämpöpumpun sisäyksiköllä.  Eli MLP:n ja ILP:n risteytys. Kustannukset olisivat luultavimmin noiden kahden puolivälistä. CVXX:n ideassa se ilma on tehoton välivaihe ja kokonaisuudessa on yksi lämmönvaihdin liikaa.

EIpä vaan ole pakettihintaa laitteistolle löytynyt. Jatkakaa te, netistä haette: liquid to air heat pump  tai water to air, tai jotain.  Jossain pitää olla se lämmönvaihdin ja usein se on yhdistetty sisäyksikköön, itse ainakin haluaisin sen pirtin puolelle.  Monessa maassa suurempi juttu on jäähdytys. Ameriikan mantereella taidetaan usein lisätä lämpöä kaasupolttimella ja ilman jakeluun on vähän ilmaputkistoa.  ILP-maahantuojia kannattaa pommittaa asiassa, luultavasti monelta valmistajalta löytyy valmiit vehkeet, kunhan kysyntää tulee. Tuo ILP on Suomenlahden eteläpuolelle loistava kone, mutta karussa pohjolassa ulkoilma on hieman raikasta sille.  Sähkön tuntihinnoittelu kannustaa saamaan sen lämmönlähteen ympärivuotiseksi. Pirtin pohjia en lähtisi jäädyttämään.

Lainaus käyttäjältä: CVXX - 11.02.12 - klo:10:57

Ilmalämpöpumppulämmittäjänä on tullut mieleen,kun pumppujen tehot pakkasilla alkaa hyytymään,jos tekis systeemin jossa kaivais viereiseen peltoon ,kun sitä tos jokunen hehtaari on,sen 3-400m keruuputkea ja laittais ilmalämpöpumpun ulkoyksikön eteen kennon,vaikka auton jäähdyttimen,tai muu vastaava, jossa kierrättäis pienellä kiertopumpulla maapiirin nestettä,jolloin ilmapumpusta tulis ikäänkuin maalämpöpumppu.Ulkoyksikön ympärille tarttis tehdä tietty lämpöeristetty koppi. Se vois olla joku kevyt versio jonka vois ottaa pois kun ilmat lämpenee,tai vaikka kiinteämpikin varustettuna avattavalla luukulla. Olisko mitään ideaa??? Onhan se paljon helpompi ottaa lämpöä jostain plussan puolella  olevasta maasta kun miinus 20 tai miinus 30 olevasta ulkoilmasta. Luultavasti pärjäis kovemmillakin pakkasilla lähes täysin pelkällä pumpulla. Kustannus putki ehkä 500,pieni kiertopumppu 200,kaivuu hoituu omalla koneella,saattais tonnilla selvitä

Minultapa on ollut pää seota kun olen etsinyt teille valmista pakettia internetitse maailmalta. Sellaisia nimittäin on. Maanestekierto, siitä kylmäainekiertoon ja jakelu ilmavirtaan ilmalämpöpumpun sisäyksiköllä "mankelilla".  Eli MLP:n ja ILP:n risteytys. Kustannukset olisivat luultavimmin noiden kahden puolivälistä. CVXX:n ideassa se ilma on tehoton välivaihe ja kokonaisuudessa on yksi lämmönvaihdin liikaa.

EIpä vaan ole pakettihintaa laitteistolle löytynyt. Jatkakaa te, netistä haette: liquid to air heat pump  tai water to air, tai jotain.  Jossain pitää olla se lämmönvaihdin ja usein se on yhdistetty sisäyksikköön, itse ainakin haluaisin sen pirtin puolelle.  Monessa maassa suurempi juttu on jäähdytys. Ameriikan mantereella taidetaan usein lisätä lämpöä kaasupolttimella ja ilman jakeluun on vähän putkistoa.  ILP-maahantuojia kannattaa pommittaa asiassa, luultavasti monelta valmistajalta löytyy valmiit vehkeet, kunhan kysyntää tulee. Tuo ILP on Suomenlahden eteläpuolelle loistava kone, mutta karussa pohjolassa ulkoilma on hieman raikasta sille.  Sähkön tuntihinnoittelu kannustaa saamaan sen lämmönlähteen ympärivuotiseksi. Pirtin pohjia en lähtisi jäädyttämään.

Minä nyt sellaisen suunnittelun olen aloittanut. Ensin kaksikerroksisen halliin, jossa ''maakellari''.  Jos homma toimii niin asuntoon.

 Pakkohan toi maa- ja ilmalämpö on voitava yhdistää. Eli maassa lämmitetään nestettä josta pumpataan lämpö suoraan ilmaan. Jatketaan kehittelyä aiheen tiimoilta. 

Lainaus käyttäjältä: CVXX - 11.02.12 - klo:10:57

Ilmalämpöpumppulämmittäjänä on tullut mieleen,kun pumppujen tehot pakkasilla alkaa hyytymään,jos tekis systeemin jossa kaivais viereiseen peltoon ,kun sitä tos jokunen hehtaari on,sen 3-400m keruuputkea ja laittais ilmalämpöpumpun ulkoyksikön eteen kennon,vaikka auton jäähdyttimen,tai muu vastaava, jossa kierrättäis pienellä kiertopumpulla maapiirin nestettä,jolloin ilmapumpusta tulis ikäänkuin maalämpöpumppu.Ulkoyksikön ympärille tarttis tehdä tietty lämpöeristetty koppi. Se vois olla joku kevyt versio jonka vois ottaa pois kun ilmat lämpenee,tai vaikka kiinteämpikin varustettuna avattavalla luukulla. Olisko mitään ideaa??? Onhan se paljon helpompi ottaa lämpöä jostain plussan puolella  olevasta maasta kun miinus 20 tai miinus 30 olevasta ulkoilmasta. Luultavasti pärjäis kovemmillakin pakkasilla lähes täysin pelkällä pumpulla. Kustannus putki ehkä 500,pieni kiertopumppu 200,kaivuu hoituu omalla koneella,saattais tonnilla selvitä

Minultapa on ollut pää seota kun olen etsinyt teille valmista pakettia internetitse maailmalta. Sellaisia nimittäin on. Maanestekierto, siitä kylmäainekiertoon ja jakelu ilmavirtana ilmalämpöpumpun sisäyksiköllä.  Eli MLP:n ja ILP:n risteytys. Kustannukset olisivat luultavimmin noiden kahden puolivälistä. CVXX:n ideassa se ilma on tehoton välivaihe ja kokonaisuudessa on yksi lämmönvaihdin liikaa.

EIpä vaan ole pakettihintaa laitteistolle löytynyt. Jatkakaa te, netistä haette: liquid to air heat pump  tai water to air, tai jotain.  Jossain pitää olla se lämmönvaihdin ja usein se on yhdistetty sisäyksikköön, itse ainakin haluaisin sen pirtin puolelle.  Monessa maassa suurempi juttu on jäähdytys. Ameriikan mantereella taidetaan usein lisätä lämpöä kaasupolttimella ja ilman jakeluun on vähän ilmaputkistoa.  ILP-maahantuojia kannattaa pommittaa asiassa, luultavasti monelta valmistajalta löytyy valmiit vehkeet, kunhan kysyntää tulee. Tuo ILP on Suomenlahden eteläpuolelle loistava kone, mutta karussa pohjolassa ulkoilma on hieman raikasta sille.  Sähkön tuntihinnoittelu kannustaa saamaan sen lämmönlähteen ympärivuotiseksi. Pirtin pohjia en lähtisi jäädyttämään.

Tuo ei vaan ole kovin helppoa ja halpaa tuo lämmön ottaminen maalämmöllä. Siihen on syynsä että nuo lämpöpumput maksavat    
   Sellainen ajatus tuli mieleen että tuon ulkoyksikön tosiaan laittaisi eristettyyn kaappiin,   puhaltimen sähkön kytkisi jonkinlaiseen luukkuun että se olisi auki aina kun puhallinkin pyörii.   Puhaltimen sähkönsyöttöön katkaisin jolla voi sammuttaa puhaltimen ja laittaa maalämmön kiertovesipumpun päälle.   Kiertovesi valuisi suoraan kennoa pitkin alla olevaan astiaan josta se lähtisi sitten sillä pumpulla uuteen kierrokseen       Tuo maalämpöputken hinta-arvio taitaa olla aika maltillinen, mahtaako tonni vielä riittää mihinkään      Ajatuksena kyllä aika hyvä, jos saisi tuon hyvin toimimaan
   Itselläni olisi tuossa 70 m syvä porakaivo ihan jouten joten ainakaan lyhyemmän putken asennus ei olisi häävi kustannus ja jos ei toimisi niin putkea voisi vielä käyttää muualle.   Vettäkin tuolla kaivossa varmaan on joten  sinne alimmaiseksi voisi taivutella kupariputkesta oikein lämmönvaihtimen

Ou jee ja saunan pataan kuparikierukka, joka haukkaa vettä verkostosta ja syöttää sen kuumana suihkun sekoittajaan.

Tuo ei vaan ole kovin helppoa ja halpaa tuo lämmön ottaminen maalämmöllä. Siihen on syynsä että nuo lämpöpumput maksavat    
   Sellainen ajatus tuli mieleen että tuon ulkoyksikön tosiaan laittaisi eristettyyn kaappiin,   puhaltimen sähkön kytkisi jonkinlaiseen luukkuun että se olisi auki aina kun puhallinkin pyörii.   Puhaltimen sähkönsyöttöön katkaisin jolla voi sammuttaa puhaltimen ja laittaa maalämmön kiertovesipumpun päälle.   Kiertovesi valuisi suoraan kennoa pitkin alla olevaan astiaan josta se lähtisi sitten sillä pumpulla uuteen kierrokseen       Tuo maalämpöputken hinta-arvio taitaa olla aika maltillinen, mahtaako tonni vielä riittää mihinkään      Ajatuksena kyllä aika hyvä, jos saisi tuon hyvin toimimaan
   Itselläni olisi tuossa 70 m syvä porakaivo ihan jouten joten ainakaan lyhyemmän putken asennus ei olisi häävi kustannus ja jos ei toimisi niin putkea voisi vielä käyttää muualle.   Vettäkin tuolla kaivossa varmaan on joten  sinne alimmaiseksi voisi taivutella kupariputkesta oikein lämmönvaihtimen

Rene on niin nuuka että on tainnut puolisonkin tehdä itse?  Lapset ainakin.
 
http://www.youtube.com/watch?v=RP0xsqVs4pk

Siis valuttelisit ulkoyksikön kennolle vettä? Ja sama kennosto ottaisi välillä ilmasta lämpöä? Kyllä se pitäisi koteloida, jotta se vesi pääsisi kunnon kontaktiin lämmönvaihdinpinnan kanssa. Ulkoyksikön takuuaikana ei ehkä kannata askarrella.

Kieltämättä useissa tilanteissa ilma olisi lämpimämpää kuin maa, jolloin siitä saisi paremmalla COP:lla lämpöä. Kaksineuvoisen voisi toteuttaa kahdella kierrolla, joista toinen maan pinnalla. Ongelmaksi voi muodostua keruupiirien nesteiden erilaiset vaatimukset?

Tässä on ilma keräin maalämmön rinnalle:
http://www.nibe.fi/Kiinteistolampopumput/Maalampopumput/Tuotevalikoima1/NIBE-AMB-30/

Itse asiassa aurinkokeräin ajaa saman asian.

Siis valuttelisit ulkoyksikön kennolle vettä? Ja sama kennosto ottaisi välillä ilmasta lämpöä? Kyllä se pitäisi koteloida, jotta se vesi pääsisi kunnon kontaktiin lämmönvaihdinpinnan kanssa. Ulkoyksikön takuuaikana ei ehkä kannata askarrella.

Kieltämättä useissa tilanteissa ilma olisi lämpimämpää kuin maa, jolloin siitä saisi paremmalla COP:lla lämpöä. Kaksineuvoisen voisi toteuttaa kahdella kierrolla, joista toinen maan pinnalla. Ongelmaksi voi muodostua keruupiirien nesteiden erilaiset vaatimukset?

Joo-o.  Käytännössä tuo pitäisi tietysti olla mietoa pakkasnestettä.   Tuo pitäisi voida toteuttaa niin että lämpö otettaisiin sieltä mistä sitä enemmän saadaan.    En tiedä kyllä mitä sen kylmäaineen lämpö on kun se sisäyksiköltä saapuu, voisi olla kannattavaa sitä tuoda ilmasta pientäkin lämpöä tuohon      Tietysti voisi liittää vaikka ihan normaalin lämmönvaihtimen kennon ja kompressorin väliin ja tuohon tuoda sitten maalämpöä lisäksi. 
  Aika yksinkertainen tuo ulkoyksikkö on, periaatteessahan siinä ei tarvita kun kenno ja kompura joten pienet kennon kastumiset puhaltimen sammuksissa ollessa ei mitään mullista

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 11.02.12 - klo:16:00

Siis valuttelisit ulkoyksikön kennolle vettä? Ja sama kennosto ottaisi välillä ilmasta lämpöä? Kyllä se pitäisi koteloida, jotta se vesi pääsisi kunnon kontaktiin lämmönvaihdinpinnan kanssa. Ulkoyksikön takuuaikana ei ehkä kannata askarrella.

Kieltämättä useissa tilanteissa ilma olisi lämpimämpää kuin maa, jolloin siitä saisi paremmalla COP:lla lämpöä. Kaksineuvoisen voisi toteuttaa kahdella kierrolla, joista toinen maan pinnalla. Ongelmaksi voi muodostua keruupiirien nesteiden erilaiset vaatimukset?

Joo-o.  Käytännössä tuo pitäisi tietysti olla mietoa pakkasnestettä.   Tuo pitäisi voida toteuttaa niin että lämpö otettaisiin sieltä mistä sitä enemmän saadaan.    En tiedä kyllä mitä sen kylmäaineen lämpö on kun se sisäyksiköltä saapuu, voisi olla kannattavaa sitä tuoda ilmasta pientäkin lämpöä tuohon      Tietysti voisi liittää vaikka ihan normaalin lämmönvaihtimen kennon ja kompressorin väliin ja tuohon tuoda sitten maalämpöä lisäksi. 
  Aika yksinkertainen tuo ulkoyksikkö on, periaatteessahan siinä ei tarvita kun kenno ja kompura joten pienet kennon kastumiset puhaltimen sammuksissa ollessa ei mitään mullista

Pakkoks sitä on valutella jonkun kennon päälle? Onhan romukaupat täynnä vanhoja rekan syyläreitä.