Ei sillä ihan hirveästi olekaan merkitystä miten tulos jaetaan. Eli tuleeko tulos hyödyssä tuotteen hinnassa vai osinkoina tai osakkeiden arvon muutoksena. Verotusero kait on suurimpia eroja.

Kuitenkin koko aloituksen pointti on se että sillä on valtava ero että jaetaanko firman tulos suhteessa omistukseen vai käytetyn palvelun mukaan. Jos tulos jaetaan omistuksen mukaan ja yrityksessä on mukana ulkopuolisia sijoituksia niin he pitävät varmasti huolen että osakeenomistajat saavat omat varat kotiinsa ja palvelunkäyttäjä elää sitten sen mukaan mikä sattuu jäämään.

Tämä on asia mikä viellä tunnuttiin osaavan 80 ja 90 luvulla mutta nykyään ei näytä onnistuvan millään. Ulkopuolisia ottajia pitää aina saada mukaan ja hehän tulee riemusta kiljuen kun kyseessä on selkeä tuottava bisnes.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.03.16 - klo:20:22

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 31.03.16 - klo:19:47

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 31.03.16 - klo:18:53

Tavallaan on, mutta pörssiyhtiössä voitto menee kaiken muun edelle. Vähän kuin Raisiossa, siinäkin taitaa viljelijöillä olla jotain kautta ns. määräysvalta. Se valta ei vaan tarkoita mitään kun TJ voi aina sanoa että osakekohtainen tulos on ainoa tärkeä juttu.

Niiin.... ja entäs sitten? Joka tapauskessa firman on tuotettava voittoa omistusmuodosta riippumatta jotta se pysyisi pystyssä ja joku suostuisi rahoittamaan tai omistamaan sitä. Yhtiön voitosta osa käytetään putiikin kehittämiseen ja loppu jaetaan omistajille tavalla tai toisella eikä tällä vissiin ole, tai ainakaan mielestäni ei pitäisi olla, merkitystä minkä sortin toimintamuoto on valittu. En näe oikeastaan mitään eroa siinä kutsutaanko omistajia osakkeen- tai osuudenomistajiksi tai osuuskunnan jäseneksi paitsi verotuksessa, ts. onko kyse pääomatulosta vai jostain muusta. Voitonjakona sitäkin voidaan pitää, että jälkikäteen maksetaan lisää omistajien firmalle myymistä tuotteista niin paljon, ettei näytettävää voittoa jää.

Omistusmuodosta riippumatta on merkitstä sillä, että omistajat katsovat tarpeeksi hyvin toimivan johdon perään ja että firmaa kehitetään omistajien haluamaan suuntaan. Se on sitten eri asia riittääkö hallintoon omistajien etuja ajamaan valittujen taidot ja selkäranka vai nuoleskellaanko toimivaa johtoa syystä tai toisesta. Toimitusjohtajia on joissain firmoissa vaihdettu hyvinkin äkkiä jos toiminta ei ole miellyttänyt.

En usko, että sillä osalla osingoista, joka maksetaan osuuskuntien ulkopuolisille omistajille olisi kovinkaan merkityksellistä vaikutusta lihan tilityshintaan. Sen saa joku laskea jos haluaa.

Pörssi yhtiön taärkein tehtävä on taata omistajilleen suurin mahdolinen voitto! JA PISTE! siihen ei kuulu mahdolisimman hyvä tuottaja hinta.

Eikös osuuskunnan ja tämän ketjun aloittajan kaunis ajatus ollut, että osuuskunnan jäsenet, siis o m i s t a j a t, saavat mahdollisimman hyvän hinnan tuotteestaan tai mahdollisimman halvalla ostopanoksensa eli osuuskunta tuottaa voittoa joka jaetaan omistajille jollakin tavalla? Se ei millään tavalla eroa pörssiyhtiöstä, mutta laskennallisen voiton jakotapa on vaan erilainen.

Kumma juttu... jotenkin tuntuu, että noteerattu osakeyhtiö on jonkin sortin piru 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 31.03.16 - klo:21:24

Ei sillä ihan hirveästi olekaan merkitystä miten tulos jaetaan. Eli tuleeko tulos hyödyssä tuotteen hinnassa vai osinkoina tai osakkeiden arvon muutoksena. Verotusero kait on suurimpia eroja.

Kuitenkin koko aloituksen pointti on se että sillä on valtava ero että jaetaanko firman tulos suhteessa omistukseen vai käytetyn palvelun mukaan. Jos tulos jaetaan omistuksen mukaan ja yrityksessä on mukana ulkopuolisia sijoituksia niin he pitävät varmasti huolen että osakeenomistajat saavat omat varat kotiinsa ja palvelunkäyttäjä elää sitten sen mukaan mikä sattuu jäämään.

Tämä on asia mikä viellä tunnuttiin osaavan 80 ja 90 luvulla mutta nykyään ei näytä onnistuvan millään. Ulkopuolisia ottajia pitää aina saada mukaan ja hehän tulee riemusta kiljuen kun kyseessä on selkeä tuottava bisnes.

Ei tuo ajatus ole tainnut toimia aikasemminkaan. Eikös osuusmaksua kerätty enemmän tai vähemmän vapaehtoisesti tai oikeastaan pakosta kun osuuskunnalle myi lihaa, puuta tai toimitti maitoa meijeriin tms. ja osuusmaksulle maksettiin jonkin suuruista korkoa. Eli käytännössä oli pakko lainata rahaa osuuskunnalle sen sanelemin ehdoin jos sen palveluksia käytti. Hankkijasta eivät kaikki meinanneet edes saada viljatilitystä rahana ulos ilman kinaamista vaan olisi pitänyt ostaa heiltä tuotantotarvikkeita. Ei se osuuskuntaelämäkään aina niin kovin auvoista, ihanaa ja tuottavaa ollut.

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 31.03.16 - klo:21:11

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.03.16 - klo:20:22

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 31.03.16 - klo:19:47

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 31.03.16 - klo:18:53

Tavallaan on, mutta pörssiyhtiössä voitto menee kaiken muun edelle. Vähän kuin Raisiossa, siinäkin taitaa viljelijöillä olla jotain kautta ns. määräysvalta. Se valta ei vaan tarkoita mitään kun TJ voi aina sanoa että osakekohtainen tulos on ainoa tärkeä juttu.

Niiin.... ja entäs sitten? Joka tapauskessa firman on tuotettava voittoa omistusmuodosta riippumatta jotta se pysyisi pystyssä ja joku suostuisi rahoittamaan tai omistamaan sitä. Yhtiön voitosta osa käytetään putiikin kehittämiseen ja loppu jaetaan omistajille tavalla tai toisella eikä tällä vissiin ole, tai ainakaan mielestäni ei pitäisi olla, merkitystä minkä sortin toimintamuoto on valittu. En näe oikeastaan mitään eroa siinä kutsutaanko omistajia osakkeen- tai osuudenomistajiksi tai osuuskunnan jäseneksi paitsi verotuksessa, ts. onko kyse pääomatulosta vai jostain muusta. Voitonjakona sitäkin voidaan pitää, että jälkikäteen maksetaan lisää omistajien firmalle myymistä tuotteista niin paljon, ettei näytettävää voittoa jää.

Omistusmuodosta riippumatta on merkitstä sillä, että omistajat katsovat tarpeeksi hyvin toimivan johdon perään ja että firmaa kehitetään omistajien haluamaan suuntaan. Se on sitten eri asia riittääkö hallintoon omistajien etuja ajamaan valittujen taidot ja selkäranka vai nuoleskellaanko toimivaa johtoa syystä tai toisesta. Toimitusjohtajia on joissain firmoissa vaihdettu hyvinkin äkkiä jos toiminta ei ole miellyttänyt.

En usko, että sillä osalla osingoista, joka maksetaan osuuskuntien ulkopuolisille omistajille olisi kovinkaan merkityksellistä vaikutusta lihan tilityshintaan. Sen saa joku laskea jos haluaa.

Pörssi yhtiön taärkein tehtävä on taata omistajilleen suurin mahdolinen voitto! JA PISTE! siihen ei kuulu mahdolisimman hyvä tuottaja hinta.

Eikös osuuskunnan ja tämän ketjun aloittajan kaunis ajatus ollut, että osuuskunnan jäsenet, siis o m i s t a j a t, saavat mahdollisimman hyvän hinnan tuotteestaan tai mahdollisimman halvalla ostopanoksensa eli osuuskunta tuottaa voittoa joka jaetaan omistajille jollakin tavalla? Se ei millään tavalla eroa pörssiyhtiöstä, mutta laskennallisen voiton jakotapa on vaan erilainen.

Kumma juttu... jotenkin tuntuu, että noteerattu osakeyhtiö on jonkin sortin piru 

Kokemus on hyvä konsultti. Eli Valio ei ole pörssiyhtiö : Maidon hinta on Euroopan huippua ja maidontuottajat ihan konkreettisesti omistavat Valion ihan kokonaan. Raisio, HK ja Atria ovat pörssiyhtiöitä : Viljan ja lihan hinta ovat pohjamudissa, ja tuottajista ehkä promille voi olla tyytyväinen osinkotuloihinsa. Jos osuuskunnat saavatkin osinkotuloja, niin eipä näy tuottajille asti. Ainakin HK:lla se on HK joka maksaa tuottajille. Ei LSO. LSO:n jäsenyydellä taas ei tuloa tule tuottajalle asti kymppejä enempää millään.

Voisi säätää uuden yleisen veron, jolla perustettaisiin tuottajille osuuskunta. Muuten perustaminen tulisi liian kalliiksi. Sitten jokainen maataloustuote olisi markkinoitava osuuskunnan kautta, kyseiselle osuuskunnalle lisäksi säädettäisiin yksinoikeus maataloustuotteiden tuontiin. Kyllä rupeaisi halpuuttamiset loppumaan.

Tällöin useimmat tuottajien ongelmat poistuisivat ja mahdollisen ylituotannon rajoittaminen tehtäisiin omassa piirissä.

Valtavan hieno idea tämä eikö. Tai jotain.

-SS-

, sukros ym teki tuottajille suhteessa paljon parempaa tulosta kuin mitä nykyiset pörssiyhtiöt tekee.

Lainaus käyttäjältä: Rami - 01.04.16 - klo:06:42

Mutta oleellisin näihin viimeisiin kommentteihin: Ero lihapuoleen tulee Valiossa markkina-asemasta. Muistutan taas kerran ihan perusasiasta, kun ylitarjonta tilanteessa on paljon tarjoajia ja vähän ostajia on ihan sama kuka yritykset omistaa ja mikä on yritysmuoto, istutaan hintaneuvotteluissa sitä syvemmällä kyytiläisen paikalla. Liiketalouden perusasioita http://elearn.ncp.fi/materiaali/uimonenj/VirtAMK/johdanto3.html . Täällä maatalouden johtamistaidon pyhätöissä ollaan tällaisiin tilanteisiin ratkaisuna perustamassa aina lisää yrityksiä ja tuomassa tarjontapuolelle lisää tarjontaa, kun muu todellinen markkinatalouteen tottunut yrityskenttä pyrkii keskittämään tuotantoa ja tarjontaa yritysostoin. Yarakin toimi näin. Toki Kemira GrowHou:lla oli hyvät malmiot käsissään, mutta ei sen liiketoiminnan harjoittaminen erillisenä pienenä toimijana niin helppoa olisi ollut kuin luullaan.

Asiaa. Painavaa asiaa. Minkä takia kaikki tuottajat yritetään saada Valioon? Ja minkä takia kilpailuvirasto ei sitä sallisi? Koska tällöin Valion jo ennestäänkin kaupan ja kuluttajan kannalta liian vahva markkina-asema vahvistuisi entisestäänkin. Valion hyvyys on perustunut ja perustuu monopolinomaiseen asemaan kun se hallitsee niin isoa osaa markkinoista. Jos vaikka kaikki kauppaketjut yrittäisivät ostaa tuoremaidon muualta kuin Valiolta niin ei olisi mahdollista edes kaikki muut yhteensä. Kaupan on siis pakko ostaa Valiolta ja tällöin Valion markkina-asema mahdollistaa sen hinnan mikä se on. Juustot yms säilyvämmät niin tilanne on toinen ja se myös näkyy.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 31.03.16 - klo:22:10

, sukros ym teki tuottajille suhteessa paljon parempaa tulosta kuin mitä nykyiset pörssiyhtiöt tekee.

Miten Sucros liittyy osuuskuntiin?

Lainaus käyttäjältä: Rami - 01.04.16 - klo:06:42

Mutta oleellisin näihin viimeisiin kommentteihin: Ero lihapuoleen tulee Valiossa markkina-asemasta. Muistutan taas kerran ihan perusasiasta, kun ylitarjonta tilanteessa on paljon tarjoajia ja vähän ostajia on ihan sama kuka yritykset omistaa ja mikä on yritysmuoto, istutaan hintaneuvotteluissa sitä syvemmällä kyytiläisen paikalla. Liiketalouden perusasioita http://elearn.ncp.fi/materiaali/uimonenj/VirtAMK/johdanto3.html . Täällä maatalouden johtamistaidon pyhätöissä ollaan tällaisiin tilanteisiin ratkaisuna perustamassa aina lisää yrityksiä ja tuomassa tarjontapuolelle lisää tarjontaa, kun muu todellinen markkinatalouteen tottunut yrityskenttä pyrkii keskittämään tuotantoa ja tarjontaa yritysostoin. Yarakin toimi näin. Toki Kemira GrowHou:lla oli hyvät malmiot käsissään, mutta ei sen liiketoiminnan harjoittaminen erillisenä pienenä toimijana niin helppoa olisi ollut kuin luullaan.

Asiaa. Painavaa asiaa. Minkä takia kaikki tuottajat yritetään saada Valioon? Ja minkä takia kilpailuvirasto ei sitä sallisi? Koska tällöin Valion jo ennestäänkin kaupan ja kuluttajan kannalta liian vahva markkina-asema vahvistuisi entisestäänkin. Valion hyvyys on perustunut ja perustuu monopolinomaiseen asemaan kun se hallitsee niin isoa osaa markkinoista. Jos vaikka kaikki kauppaketjut yrittäisivät ostaa tuoremaidon muualta kuin Valiolta niin ei olisi mahdollista edes kaikki muut yhteensä. Kaupan on siis pakko ostaa Valiolta ja tällöin Valion markkina-asema mahdollistaa sen hinnan mikä se on. Juustot yms säilyvämmät niin tilanne on toinen ja se myös näkyy.

välillä tuntuu että perusasioissakin on hivenen hapuilua.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 31.03.16 - klo:22:10

Kyllä mulla on sellainen käsitys että vaikka pikavoittoja ollut jaossa niin kyllä lso, valio, metsäliitto, sukros ym teki tuottajille suhteessa paljon parempaa tulosta kuin mitä nykyiset pörssiyhtiöt tekee. Se suuri ero on siinä että näkemykset omistajilla oli selkeämmät eli tuotteen arvo oli määräävä ja sitten sitä ulkopuolisen sijoitetun pääoman keinotekoista liikevoittoa ei ollut rasitteena.

Niin ja osuuskuntahan ei toiminut rusinat pullasta perjaateella vaan oravanpyörässä oli oltava ja siellä oli myös juostava mutta kun kainki pakotettiin juoksemaan niin pyörä myös pyöri ja tuotti kohtuullisen tuotteen arvon.

  Miksei sitten samallalaailla pelastettu Hankkijaakin..
LSO/HK oli aikanaan konkurssikypsä pulju joka pelastettiin viljelijöiltä otetuilla pakkolainoilla. Moni isäntä rahoitti kun ei muuta mahdollisuutta ollut. Ja olen siinä käsityksessä että ilman ulkopuolista rahoitusta (=pörssiin menoa) niin eipä taitaisi koko puljua olla enää olemassa. Tällainen käsitys, Atriasta en sano mitään mutta mahtaako olla samantapainen kehitys taustalla.

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 01.04.16 - klo:07:52

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 31.03.16 - klo:22:10

, sukros ym teki tuottajille suhteessa paljon parempaa tulosta kuin mitä nykyiset pörssiyhtiöt tekee.

Miten Sucros liittyy osuuskuntiin?

Heh, ei mitenkään.