Luvan saamista helpotti tai oikeastaa sen mahdollisti oikeanvärinen jäsenkirja ja aktiivinen toiminta oikean värisessä puolueessa. Jos oli väärä jäsenkirja, ei toivoakaan luvan saamiseksi, vaikka pelto olisi ollut lasin alla rajanaapurina.

Sitä ihmettelen, mikä oli 1970-luvulla jäsenkirjayhteiskunnan perusta ? Oliko se muodikas vasemmistolainen aktivismi, suurten ikäluokkien kasvu politiikkaan, vai mikä ? Puhuttiin jäsenkirjaviroista, käsitän niiden lähinnä olevan suuria ikäluokkia varten räätälöityjä julkisen puolen hallintovirkoja, joiden määrä varsinkin kunnallisella puolella suureni hyvinkin. Aikanaan keskenkasvuisena ns. yksityiselle puolelle työllistyessäni, ei puoluekantaa juurikaan kysytty, jos ei nyt sitten ammattiliittoon ryhtymistä hiukan painostettiin, mutta ei kovinkaan voimakkaasti; tuotekehityksen puolella ehkä ajattelivat, että ei se ropellipää ymmärrä kuitenkaan luokkataistelun periaatteita, miettii vaan tuolla jotakin elektroniikkaa...

Maatalouden osalta ei jäsenkirjakulttuurista välttämättä voi puhua, koska maataloushallinto, neuvonta ja koko ns. neliapilakulttuuri oli valmiiksi voimakkaasti yhden tietyn puolueen mandaatille asetettu, koulutusta unohtamatta. Viikin tiedekuntaakin sanottiin rumasti "Kepusiittolaksi". Katkera ilmaus, kyllä. Mutta silloin kun maatalouspolitiikkaa ja joidenkin pikkukuntien käytännössä yksipuoluepolitiikkaa alettiin yhdistämään, kyllä siellä yksityinen etu saattoi sanella asioita, ehkäpä lopullista jäsenkirjaa kyselemättäkin.

-SS-

Sitä ihmettelen, mikä oli 1970-luvulla jäsenkirjayhteiskunnan perusta ?

Maatalouden osalta ei jäsenkirjakulttuurista välttämättä voi puhua, koska maataloushallinto, neuvonta ja koko ns. neliapilakulttuuri oli valmiiksi voimakkaasti yhden tietyn puolueen mandaatille asetettu, koulutusta unohtamatta. Viikin tiedekuntaakin sanottiin rumasti "Kepusiittolaksi". Katkera ilmaus, kyllä. Mutta silloin kun maatalouspolitiikkaa ja joidenkin pikkukuntien käytännössä yksipuoluepolitiikkaa alettiin yhdistämään, kyllä siellä yksityinen etu saattoi sanella asioita, ehkäpä lopullista jäsenkirjaa kyselemättäkin.

-SS-

Jos on elänyt tuon aikakauden vääränvärinen jäsenkirja taskussa. Voi olla eri mieltä. Oli se sen verta järkyttävää. Ainakin näissä kunnallisissa toimissa,

Pahinta oli, että noista toimista ei voinut valittaa. Tai siis voi, mutta se ei johtanut mihinkään. Koska Jäsenkirjan haltijat olivat päättämässä myös valituksista.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 31.12.14 - klo:15:29

Sitä ihmettelen, mikä oli 1970-luvulla jäsenkirjayhteiskunnan perusta ?

Maatalouden osalta ei jäsenkirjakulttuurista välttämättä voi puhua, koska maataloushallinto, neuvonta ja koko ns. neliapilakulttuuri oli valmiiksi voimakkaasti yhden tietyn puolueen mandaatille asetettu, koulutusta unohtamatta. Viikin tiedekuntaakin sanottiin rumasti "Kepusiittolaksi". Katkera ilmaus, kyllä. Mutta silloin kun maatalouspolitiikkaa ja joidenkin pikkukuntien käytännössä yksipuoluepolitiikkaa alettiin yhdistämään, kyllä siellä yksityinen etu saattoi sanella asioita, ehkäpä lopullista jäsenkirjaa kyselemättäkin.

-SS-

Jos on elänyt tuon aikakauden vääränvärinen jäsenkirja taskussa. Voi olla eri mieltä. Oli se sen verta järkyttävää. Ainakin näissä kunnallisissa toimissa,

Pahinta oli, että noista toimista ei voinut valittaa. Tai siis voi, mutta se ei johtanut mihinkään. Koska Jäsenkirjan haltijat olivat päättämässä myös valituksista.

Juuripa tuota sivumerkityksenä aavistelin.
Siis sitoutumatonkin oli maataloushallinnon
näkökulmasta ulkopuolinen, pienen kunnan
maatalouslautakunnan silmissä nyt ainakin.

Ja tietenkin oli kuvassa mukana ajan henki; kerrottiin, jos
minkäänlainen "syrjäyttäminen" tapahtui, niin kyseessä
olivat "yleiset syyt".

http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannuspommi

-SS-

Vois todeta, että viljelyn aloittamisen ajankohta osui kaikilta osin nappiin. Aikaisemmin ja nyt myöhemmin se olis ollut paljon vaikeampaa. Onnex on vapaus yrittää, thanks🎆

Näissä pellonhitatilastoissa käytetään keskiarvon sijaan mediaanihintaa. Mediaani on aineiston keskimmäinen havainto, eri kuin keskiarvo.

Esim. 1000, 2000, 3000, 6000, 12000. Keskiarvo 4800 ja mediaani 3000.

Näissä pellonhitatilastoissa käytetään keskiarvon sijaan mediaanihintaa. Mediaani on aineiston keskimmäinen havainto, eri kuin keskiarvo.

Esim. 1000, 2000, 3000, 6000, 12000. Keskiarvo 4800 ja mediaani 3000.

Juuri näin ja mediaani kertoo keski´vertokauppahinnan keskiarvoa paljon paremmin, kun ne huippuhinnat ja toisaalta liki lahjoitukset jää pois tilastoista. Eikös lähisukulaisten väliset kaupat ja kaupat joissa metsää tai rakennuksia mukana jää vielä pois tilastoista, eli keskimäärin pellosta suomessa ei makseta viittä tonnia hehtaarilta todellisuudessa 

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 01.01.15 - klo:10:49

Näissä pellonhitatilastoissa käytetään keskiarvon sijaan mediaanihintaa. Mediaani on aineiston keskimmäinen havainto, eri kuin keskiarvo.

Esim. 1000, 2000, 3000, 6000, 12000. Keskiarvo 4800 ja mediaani 3000.

Juuri näin ja mediaani kertoo keski´vertokauppahinnan keskiarvoa paljon paremmin, kun ne huippuhinnat ja toisaalta liki lahjoitukset jää pois tilastoista. Eikös lähisukulaisten väliset kaupat ja kaupat joissa metsää tai rakennuksia mukana jää vielä pois tilastoista, eli keskimäärin pellosta suomessa ei makseta viittä tonnia hehtaarilta todellisuudessa 

Sukupolvenvaihdoksista ei ole tilastoa, eikä sen tiedon pidä joutua yleiseen tietoisuuteen. Onhan verotusarvosuuruusluokalla maakauppojen teko vähemmän jatkajaa kuormittava kuin ns. käyvillä hinnoilla makselu. Se seuraava vaihe, lisämaiden keräily markkinahinnoilla, onkin kriittinen piste, siinä voi nuori viljelijä kovastikin joutua kustannuskriisiin, jos ei tajua lähtötilanteensa olevan ns. markkinoiden ulkopuolella.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 01.01.15 - klo:17:42

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 01.01.15 - klo:10:49

Näissä pellonhitatilastoissa käytetään keskiarvon sijaan mediaanihintaa. Mediaani on aineiston keskimmäinen havainto, eri kuin keskiarvo.

Esim. 1000, 2000, 3000, 6000, 12000. Keskiarvo 4800 ja mediaani 3000.

Juuri näin ja mediaani kertoo keski´vertokauppahinnan keskiarvoa paljon paremmin, kun ne huippuhinnat ja toisaalta liki lahjoitukset jää pois tilastoista. Eikös lähisukulaisten väliset kaupat ja kaupat joissa metsää tai rakennuksia mukana jää vielä pois tilastoista, eli keskimäärin pellosta suomessa ei makseta viittä tonnia hehtaarilta todellisuudessa 

Sukupolvenvaihdoksista ei ole tilastoa, eikä sen tiedon pidä joutua yleiseen tietoisuuteen. Onhan verotusarvosuuruusluokalla maakauppojen teko vähemmän jatkajaa kuormittava kuin ns. käyvillä hinnoilla makselu. Se seuraava vaihe, lisämaiden keräily markkinahinnoilla, onkin kriittinen piste, siinä voi nuori viljelijä kovastikin joutua kustannuskriisiin, jos ei tajua lähtötilanteensa olevan ns. markkinoiden ulkopuolella.

-SS-

Joo, 200 tonnia lainaa maatilakaupasta jossa tullut peltoa 50ha ja vanha talo ym. Siihen päälle vapailta markkinoilta huonokuntoista peltoa 20ha, lainaa lisää 250 tonnia. Vielä on se vanha talo, peltoa 70ha joista ainakin 20ha kunnostettavana. Siinä voi tulla hiki, kun pitäisi kotia rakentaa ja peltoja kunnostaa eikä meinaa rahat riittää vanhojen velkojen maksuunkaan.

Tässä yhtälössähän on toimivaa se, että näitä vähän heikon laskutaidon osaavia löytyy aina uusia ja uusia, ja kierre on jatkuva. Nuo jotenkin keplottelevat läpi viljelijäuransa, ja saavat velkansa anteeksi eläkkeelle päästyään kun myyvät kaiken pois.  Kukaan ei pääse pärjäämään kun koko kustannuskriisi on itseaiheutettua

Joo, 200 tonnia lainaa maatilakaupasta jossa tullut peltoa 50ha ja vanha talo ym. Siihen päälle vapailta markkinoilta huonokuntoista peltoa 20ha, lainaa lisää 250 tonnia. Vielä on se vanha talo, peltoa 70ha joista ainakin 20ha kunnostettavana. Siinä voi tulla hiki, kun pitäisi kotia rakentaa ja peltoja kunnostaa eikä meinaa rahat riittää vanhojen velkojen maksuunkaan.

Tässä yhtälössähän on toimivaa se, että näitä vähän heikon laskutaidon osaavia löytyy aina uusia ja uusia, ja kierre on jatkuva. Nuo jotenkin keplottelevat läpi viljelijäuransa, ja saavat velkansa anteeksi eläkkeelle päästyään kun myyvät kaiken pois.  Kukaan ei pääse pärjäämään kun koko kustannuskriisi on itseaiheutettua

Näinhän se ikävä kyllä menee, mutta kun tohon lisää sen 100ha edullista vuokramaata, niin saa ne velatkin maksuun.

Ps Taas eilen tarjottiin yhden pikkutilan maita vuokralle, oli vissiin nähnyt ku sen naapuritilan peltoja kuokittiin syksyllä, kaivuri on sellainen vuokrapeltomagneetti 

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 01.01.15 - klo:10:49

Näissä pellonhitatilastoissa käytetään keskiarvon sijaan mediaanihintaa. Mediaani on aineiston keskimmäinen havainto, eri kuin keskiarvo.

Esim. 1000, 2000, 3000, 6000, 12000. Keskiarvo 4800 ja mediaani 3000.

Juuri näin ja mediaani kertoo keski´vertokauppahinnan keskiarvoa paljon paremmin, kun ne huippuhinnat ja toisaalta liki lahjoitukset jää pois tilastoista. Eikös lähisukulaisten väliset kaupat ja kaupat joissa metsää tai rakennuksia mukana jää vielä pois tilastoista, eli keskimäärin pellosta suomessa ei makseta viittä tonnia hehtaarilta todellisuudessa 

Tämä hyvä tieto, en tiennyt. Noissa kun mitä paikallisestikin joskus julkaisevat hinnastot joita nää perikunnat ja muut (monesti) tietämättömät sitten käyttää, sanotaan jotenkin karkeasti että keskihinnat.. siitä kai sitten vaan tulee käsitys että ka.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 02.01.15 - klo:10:49

Joo, 200 tonnia lainaa maatilakaupasta jossa tullut peltoa 50ha ja vanha talo ym. Siihen päälle vapailta markkinoilta huonokuntoista peltoa 20ha, lainaa lisää 250 tonnia. Vielä on se vanha talo, peltoa 70ha joista ainakin 20ha kunnostettavana. Siinä voi tulla hiki, kun pitäisi kotia rakentaa ja peltoja kunnostaa eikä meinaa rahat riittää vanhojen velkojen maksuunkaan.

Tässä yhtälössähän on toimivaa se, että näitä vähän heikon laskutaidon osaavia löytyy aina uusia ja uusia, ja kierre on jatkuva. Nuo jotenkin keplottelevat läpi viljelijäuransa, ja saavat velkansa anteeksi eläkkeelle päästyään kun myyvät kaiken pois.  Kukaan ei pääse pärjäämään kun koko kustannuskriisi on itseaiheutettua

Näinhän se ikävä kyllä menee, mutta kun tohon lisää sen 100ha edullista vuokramaata, niin saa ne velatkin maksuun.

Ps Taas eilen tarjottiin yhden pikkutilan maita vuokralle, oli vissiin nähnyt ku sen naapuritilan peltoja kuokittiin syksyllä, kaivuri on sellainen vuokrapeltomagneetti 

Täällei kaivuri oo vuokrapeltomagneetti, siihen tarttee rahaa. Kun maksaa 500 ekeä vuokraa hehtaarilta, tekee kolmen vuoden sopparin ja salaojittaa pellot säätösalaojiin 8m:n ojavälillä... Niin on kovilla tarjouskilpailussa, mikäli maanomistaja aikoo myydä nuo pellot jatkossa jollekin muulle

Oon hiukka kateellinen, että peltoja tosiaan tarjotaan vuokralle ja niitä voi jollakin olla satoja hehtaareja inhmilliseen hintaan. Täällä taitaa olla suurimmillaan vuokramaata sadan hehtaarin nurkilla ja omaa sitten enemmän, eikä ne pellot varmasti ole halpoja. Alueellisesti tosi vähän peltoa tarjolla, kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti. Toisaalta, hommahan on silloin hallussa kun pelloille kysynyntää ja löytyy kavereita aktiiveistakin eikä pelkästään lopettaneista viljelijöistä

Vaikka saisin omat pellot myymällä miljoonana ja kahden väliiin, miksi myisin kun tykkään tätä tehdä. Näin ajattelee aika moni

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 02.01.15 - klo:11:54

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 02.01.15 - klo:10:49

Joo, 200 tonnia lainaa maatilakaupasta jossa tullut peltoa 50ha ja vanha talo ym. Siihen päälle vapailta markkinoilta huonokuntoista peltoa 20ha, lainaa lisää 250 tonnia. Vielä on se vanha talo, peltoa 70ha joista ainakin 20ha kunnostettavana. Siinä voi tulla hiki, kun pitäisi kotia rakentaa ja peltoja kunnostaa eikä meinaa rahat riittää vanhojen velkojen maksuunkaan.

Tässä yhtälössähän on toimivaa se, että näitä vähän heikon laskutaidon osaavia löytyy aina uusia ja uusia, ja kierre on jatkuva. Nuo jotenkin keplottelevat läpi viljelijäuransa, ja saavat velkansa anteeksi eläkkeelle päästyään kun myyvät kaiken pois.  Kukaan ei pääse pärjäämään kun koko kustannuskriisi on itseaiheutettua

Näinhän se ikävä kyllä menee, mutta kun tohon lisää sen 100ha edullista vuokramaata, niin saa ne velatkin maksuun.

Ps Taas eilen tarjottiin yhden pikkutilan maita vuokralle, oli vissiin nähnyt ku sen naapuritilan peltoja kuokittiin syksyllä, kaivuri on sellainen vuokrapeltomagneetti 

Täällei kaivuri oo vuokrapeltomagneetti, siihen tarttee rahaa. Kun maksaa 500 ekeä vuokraa hehtaarilta, tekee kolmen vuoden sopparin ja salaojittaa pellot säätösalaojiin 8m:n ojavälillä... Niin on kovilla tarjouskilpailussa, mikäli maanomistaja aikoo myydä nuo pellot jatkossa jollekin muulle

Oon hiukka kateellinen, että peltoja tosiaan tarjotaan vuokralle ja niitä voi jollakin olla satoja hehtaareja inhmilliseen hintaan. Täällä taitaa olla suurimmillaan vuokramaata sadan hehtaarin nurkilla ja omaa sitten enemmän, eikä ne pellot varmasti ole halpoja. Alueellisesti tosi vähän peltoa tarjolla, kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti. Toisaalta, hommahan on silloin hallussa kun pelloille kysynyntää ja löytyy kavereita aktiiveistakin eikä pelkästään lopettaneista viljelijöistä

Vaikka saisin omat pellot myymällä miljoonana ja kahden väliiin, miksi myisin kun tykkään tätä tehdä. Näin ajattelee aika moni

miten sen viljelyn saa kannattamaan, jos maksaa 500 vuokraa ja ei oo lehmiä, sikoja tjsp? saat sen kuitenkin vissiin kannattamaan. avaisitko vähän?

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 02.01.15 - klo:11:54

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 02.01.15 - klo:10:49

Joo, 200 tonnia lainaa maatilakaupasta jossa tullut peltoa 50ha ja vanha talo ym. Siihen päälle vapailta markkinoilta huonokuntoista peltoa 20ha, lainaa lisää 250 tonnia. Vielä on se vanha talo, peltoa 70ha joista ainakin 20ha kunnostettavana. Siinä voi tulla hiki, kun pitäisi kotia rakentaa ja peltoja kunnostaa eikä meinaa rahat riittää vanhojen velkojen maksuunkaan.

Tässä yhtälössähän on toimivaa se, että näitä vähän heikon laskutaidon osaavia löytyy aina uusia ja uusia, ja kierre on jatkuva. Nuo jotenkin keplottelevat läpi viljelijäuransa, ja saavat velkansa anteeksi eläkkeelle päästyään kun myyvät kaiken pois.  Kukaan ei pääse pärjäämään kun koko kustannuskriisi on itseaiheutettua

Näinhän se ikävä kyllä menee, mutta kun tohon lisää sen 100ha edullista vuokramaata, niin saa ne velatkin maksuun.

Ps Taas eilen tarjottiin yhden pikkutilan maita vuokralle, oli vissiin nähnyt ku sen naapuritilan peltoja kuokittiin syksyllä, kaivuri on sellainen vuokrapeltomagneetti 

Täällei kaivuri oo vuokrapeltomagneetti, siihen tarttee rahaa. Kun maksaa 500 ekeä vuokraa hehtaarilta, tekee kolmen vuoden sopparin ja salaojittaa pellot säätösalaojiin 8m:n ojavälillä... Niin on kovilla tarjouskilpailussa, mikäli maanomistaja aikoo myydä nuo pellot jatkossa jollekin muulle

Oon hiukka kateellinen, että peltoja tosiaan tarjotaan vuokralle ja niitä voi jollakin olla satoja hehtaareja inhmilliseen hintaan. Täällä taitaa olla suurimmillaan vuokramaata sadan hehtaarin nurkilla ja omaa sitten enemmän, eikä ne pellot varmasti ole halpoja. Alueellisesti tosi vähän peltoa tarjolla, kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti. Toisaalta, hommahan on silloin hallussa kun pelloille kysynyntää ja löytyy kavereita aktiiveistakin eikä pelkästään lopettaneista viljelijöistä

Vaikka saisin omat pellot myymällä miljoonana ja kahden väliiin, miksi myisin kun tykkään tätä tehdä. Näin ajattelee aika moni

Mulla luultavasti enempi peltoa kuin sulla, mutta nitään miljoonaa tai kahta ei tarttis haaveilla myyden noista tilkuista 
No mutta ei se ole tyhmä joka pyytää..

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 02.01.15 - klo:21:11

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 02.01.15 - klo:11:54

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 02.01.15 - klo:10:49

Joo, 200 tonnia lainaa maatilakaupasta jossa tullut peltoa 50ha ja vanha talo ym. Siihen päälle vapailta markkinoilta huonokuntoista peltoa 20ha, lainaa lisää 250 tonnia. Vielä on se vanha talo, peltoa 70ha joista ainakin 20ha kunnostettavana. Siinä voi tulla hiki, kun pitäisi kotia rakentaa ja peltoja kunnostaa eikä meinaa rahat riittää vanhojen velkojen maksuunkaan.

Tässä yhtälössähän on toimivaa se, että näitä vähän heikon laskutaidon osaavia löytyy aina uusia ja uusia, ja kierre on jatkuva. Nuo jotenkin keplottelevat läpi viljelijäuransa, ja saavat velkansa anteeksi eläkkeelle päästyään kun myyvät kaiken pois.  Kukaan ei pääse pärjäämään kun koko kustannuskriisi on itseaiheutettua

Näinhän se ikävä kyllä menee, mutta kun tohon lisää sen 100ha edullista vuokramaata, niin saa ne velatkin maksuun.

Ps Taas eilen tarjottiin yhden pikkutilan maita vuokralle, oli vissiin nähnyt ku sen naapuritilan peltoja kuokittiin syksyllä, kaivuri on sellainen vuokrapeltomagneetti 

Täällei kaivuri oo vuokrapeltomagneetti, siihen tarttee rahaa. Kun maksaa 500 ekeä vuokraa hehtaarilta, tekee kolmen vuoden sopparin ja salaojittaa pellot säätösalaojiin 8m:n ojavälillä... Niin on kovilla tarjouskilpailussa, mikäli maanomistaja aikoo myydä nuo pellot jatkossa jollekin muulle

Oon hiukka kateellinen, että peltoja tosiaan tarjotaan vuokralle ja niitä voi jollakin olla satoja hehtaareja inhmilliseen hintaan. Täällä taitaa olla suurimmillaan vuokramaata sadan hehtaarin nurkilla ja omaa sitten enemmän, eikä ne pellot varmasti ole halpoja. Alueellisesti tosi vähän peltoa tarjolla, kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti. Toisaalta, hommahan on silloin hallussa kun pelloille kysynyntää ja löytyy kavereita aktiiveistakin eikä pelkästään lopettaneista viljelijöistä

Vaikka saisin omat pellot myymällä miljoonana ja kahden väliiin, miksi myisin kun tykkään tätä tehdä. Näin ajattelee aika moni

miten sen viljelyn saa kannattamaan, jos maksaa 500 vuokraa ja ei oo lehmiä, sikoja tjsp? saat sen kuitenkin vissiin kannattamaan. avaisitko vähän?

Peruna. Nyt on toki tiukempaa, muttei se tarkoita etteikö nytkin osa tee tulosta. KUN hehtaarilta tulee perunaa pyöreä 50tn, hyvänä vuonna enemmän ja huonona ehkä vähemmän, on ihan sama onko pellon vuokra 350€ vai 500€. Tärkeintä että sitä perunaa tulee, se on laadukasta ja homma käy tehokkaasti kaikissa viljelytoimissa. Viljalla tai jollakin muulla kasvilla voi olla vähän vaikeaa jos kate satasia, eikä tonneja

niin tonninhan se kunnon perunamaan vuokra on vakkusuomessa eikä 500.