Joo eli aamu siinä taas meni, viat pysy, paikka vaihteli. Se terä joka pysäyttää verkon, ihme ettei siinä ole mitään hammastusta. Se terä jäi aavistuksen ehkä auki, ei mennyt siihet vasteeseen asti. Terän säätö ei auttanut koska se terä oli aavistuksen liian leveä ja otti paalaimen runkoon kiinni ennen kuin siihen vastelevyyn. Moottorisahaviilalla parimilliä pois niin terä ja vaste löysivät toisensa. Sit se kumin pala mikä jarruttaa siihen hihnapyörään. 16 000 paalia tehty ja se ei ole edes maaleja kunnolla kuluttanut hihnasta pois. Paksu maali, tai sit se ei o edes ikinä koskenut siihen pyörään. Kotia kun saan ni millin levy ainakin lisätä säätöpalaksi siihen.
Sit se paalin tiukkuuden säätö, ihan sama mihin sen ruuvin vääntää. Aina tulee niin tiukka että vain rykimällä saa kammiosta tipahtaan. Ja se säätöruuvi on ehjä, justikään oli pöydällä purettuna.
sillä terän ja vastelevyn keskinäisellä etäisyydellä toisiinsa ei ole mitään tekemistä verkon katkeamisen kanssa, joskus aikoinaan siinä välissä oli jonkinmoinen kumilärpäke, sittemmin jätettiin pois.
se vastinlevy on jousikuormitteinen häristin, joka liikkuu verkon katketessa ja tuo liike käyttää verkotuksen anturia, joka taas ilmoittaa verkotuksen onnistuneen.
se terä on tosiaankin suora ilman minkäänlaista hammastusta, eikä ole väliksi olla hirvittävän teräväkään, toki terävä terä katkaisee siistimmin. verkon katkaisu on kyllä satavarma, jos jarru pitää. pyörivä paali vetää sen verkon poikki, vaikka ei terää olisi ollenkaan.
sitä jarrun ottavuutta voi säätää myös siitä hihnan kiristinpyörän takana olevasta pystytangosta, mutta jos verkotuksen ajoitukset ovat muuten kohillaan, niin helpoin tapa on lisätä niitä talloja sinne jarrupalan alle.
