http://www.youtube.com/watch?v=Wfn3uSFXmCs&feature=related

Luomuilijat tykkää varmaankin juureslihasta....

Että jaksatte taistella 

Sovitaan vaikka et suurikurpitsa keksi luomun sitten tehon ja sitten luomun ja biodynaamisen . Olkaa tasoissa .

No *ttu, pakkohan meidän on ku ei sorkahoitoteline-topic ottanut (tällä kertaa) tuulta siipien alle.

Väittelyiden ja vänkäämisen määrähän täällä tarvii kuitenkin olla vakio? 

Tappaahan myrkyt joo. Mut toisaalta harva tästä elämästä on hengissä selvinny. Samoin tappaa autot, kylpyhuoneet ja hoitovirheet. En siltikään katso parhaaks kököttää tuvassa paskasena ilman lääkärissä käyntiä jos sille on tarvetta. Sama homma kasvinsuojeluaineiden kanssa. Käytetään vain silloin jos tarvetta esiintyy, mitään ei ajeta varmuuden vuoksi.

Toisaalta välillä on niin kiihkeää puolustelua ja keskustelua että tuntuu seuraava väittämä tutulta.

"Aatteesta tulee tärkeämpi kuin asiasta aatteen takana"

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 24.07.09 - klo:10:20

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 24.07.09 - klo:09:40

Luomuketjua etsin minäkin, olisi ollut hauska naureskella pitkin päivää luomun vastustajien uusia hataria argumentteja ja sitä kuinka jotkut viljelevät tilastojen perusteella. Uusi rähinä kai tästä nyt taas saatiin aikaan.....

Mutta erilaisia asioita mitä täälläkin jotkut pitävät ehkä uutuuksia on paljonkin tutkittu, vaikkapa tuosta löytyy paljon luomuunkin vaikuttavaa perustyötäkin ja ennenkuin kukaan ehtii niin mikään noista ei ole mun
http://www.mm.helsinki.fi/MMKEM/Maa/opetus/MAA_opinnaytteet.htm

Ja tämä. Armi Kaila teki perustavaa laatua olevaa työtä ja 1948 että repikää siitä.
http://www.mm.helsinki.fi/ymparistotieteet/tutkimus/helena.htm

Kenellä palstalaisella on ollut vielä onni olla Armi Kailan opetuksessa?

    On myöskin muistettava Artturi Virtasen apilakokeet, joissa hän oli kehittelemässä sen aikaista biologista rehuntuotantoa märehtiöille. Virtasen opit nujerrettiin pian jonkin Rikkihappo oy:n toimesta ja me luomuviljelijät nykyaikana pistämme tätä systeemiä käytännön tiloilla uudelleen pystyyn. Nämä vuosikymmenet kun olisi käytetty jalostuksen ja kehttelyn hyväksi tehokkaasti, niin olisimme aivan toisella taloudellisella tasolla koko Suomen maatalous.  Kemiallisella lannoituksella perusmaatalouden taloudellinen tulos on valunut pois viljelijöiden käytöstä.

Armi Kaila ei ole tuttujani, Eila Turtolan sanoja olen saanut kuulla. Maan orgaaniset typpi-ja fosforivarat todistivat voimansa jo kemiallisena viljelijänä ollessani. Luomuun oli helppo siirtyä kun maat ovat kunnossa, elossa. Nyt käsissäni on todellinen kirja-aarre Nobelistin omistuskirjoituksella!

http://www.nettimaailma.fi/productcard.php?id=163128&type=books

Tässä kirjassa kerrotaan hitaamminkin oivaltaville että maaperä on muutakin kuin traktorien ajoalusta ja kasvien sijoittelupaikka:
http://www.antikvariaatti.net/productcard.php?id=176507&type=books

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 24.07.09 - klo:22:03

Että jaksatte taistella 

Sovitaan vaikka et suurikurpitsa keksi luomun sitten tehon ja sitten luomun ja biodynaamisen . Olkaa tasoissa .

No *ttu, pakkohan meidän on ku ei sorkahoitoteline-topic ottanut (tällä kertaa) tuulta siipien alle.

Väittelyiden ja vänkäämisen määrähän täällä tarvii kuitenkin olla vakio? 

Tappaahan myrkyt joo. Mut toisaalta harva tästä elämästä on hengissä selvinny. Samoin tappaa autot, kylpyhuoneet ja hoitovirheet. En siltikään katso parhaaks kököttää tuvassa paskasena ilman lääkärissä käyntiä jos sille on tarvetta. Sama homma kasvinsuojeluaineiden kanssa. Käytetään vain silloin jos tarvetta esiintyy, mitään ei ajeta varmuuden vuoksi.

Toisaalta välillä on niin kiihkeää puolustelua ja keskustelua että tuntuu seuraava väittämä tutulta.

"Aatteesta tulee tärkeämpi kuin asiasta aatteen takana"

        Tuo aatepuoli taustalla on tärkeä, eettinen suhtautuminen ravinnontuotantoon. Yhtä paljon kuin apulanta-myrkkyviljelijät ovat huolissaan kaikkien maailman nälkäisten ruokkimisesta, ovat biologisesti viljelevät huolissaan säilyykö maa elävänä eloalustana ruuan tuottamiseksi näille nälkäisille siinä määrin kuin se on luontaisesti ja pitkäjänteisesti mahdollista maapallollamme.
        Näyttää vastapuolellakin usein lipsuvan tuolle ''aatteen'' puolelle, kun muuta ei enää osata sanoa    

        Mutta , eikö vain, kiihkeä keskustelu saakkin mukavasti asiat käsiteltyä perusteellisesti puolelta ja toiselta?  Varmaan edellisessä ketjussa tuli apulantapuolelle monta uutta näkökulmaa vaikuttamaan ,ainakin alitajuntaan.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 24.07.09 - klo:17:42

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.07.09 - klo:17:29

Nyt kun ne perkeleen kirvat on ajankohtasia, niin mites luomussa niitten kanssa pärjää? Eli milläs te ne poistatte kasvustosta? Mäntysuovallako?

   Niiden kanssa nostetaan kädet pystyyn ainakin isommilla aloilla. Ihan niinkuin sinäkin joudut tekemään. Ei niitä mikään pidätä kun niitä on paljon ja vähemmistä on vähemmän haittaakin.

Mää hain jo karatea. Sade vaan pilas ajon. Pakko ajaa, on sellasia määriä.....

         Valtavan egyptinvitsauksen ja pelotteen ahdistamana minäkin suuntasin luomuvehnä- ja -kaurapelloilleni aamutuimaan. Olin kyllä aivan aivan äimänkäkenä, kun en löytänyt ainuttakaan kirvaa
kummastakaan kasvustosta. Viikko sitten kun kävin tsiigaamassa onko jostakin hypellyt hukkakauraa puolelleni, niin näin kirvoja kaurassa jonkin verran.
         Otin sitten samalla kasvustokuvat SKN:lle, joka taas niitä kuitenkin kohta ruinaa. Näkyy pilkistävän yksi pillike kauramaassa. En käynyt nyppäsemässä pois koska se luo kasvustoon monimuotoisuutta ja irroittelee ravinteita hyötykasvien käyttöön ensi vuodeksi. Ja katsos vaan vehnäkin on alkanut lakoutua. Alkaa pää painaa mukavasti. Sateet tuulen kanssa sais loppua.

Ilahduttavaa seurata kuinka tällä toisella (vaiko kuinka menennella??) väittelykierroksella alkaa osapuolten näkemykset jo hieman lähestyä toisiaan ilman että ollaan heti kättelyssä kivittämässä toisia kerettiläisinä.

Nyt käsissäni on todellinen kirja-aarre Nobelistin omistuskirjoituksella!

Mistäs sä olet saanut sen oikeen omistuskirjoituksella? Vai onko se yliopiston kirjastosta lainassa?

Että jaksatte taistella 

Sovitaan vaikka et suurikurpitsa keksi luomun sitten tehon ja sitten luomun ja biodynaamisen . Olkaa tasoissa .

              Alkaakos, S-HESSU, muuten siellä teidän lakeuksilla luomviljely yleistyä?

Ihan on luomuvehnän ja kauran näköstä. Tähkä vehnässä lyhyt ja alapuolella näkyy savikkaa ja muuta. Onhan tossa yhden tienvarella luomurypsiä. Ihan komea kasvusto. Lähempi tarkastelu paljastaa totuuden. Aluskasvillisuuden perusteella rikkaprosentti nousee pilviin. Sama ko. tilan syysvehnissä.

        Tuo aatepuoli taustalla on tärkeä, eettinen suhtautuminen ravinnontuotantoon. Yhtä paljon kuin apulanta-myrkkyviljelijät ovat huolissaan kaikkien maailman nälkäisten ruokkimisesta, ovat biologisesti viljelevät huolissaan säilyykö maa elävänä eloalustana ruuan tuottamiseksi näille nälkäisille siinä määrin kuin se on luontaisesti ja pitkäjänteisesti mahdollista maapallollamme.
        Näyttää vastapuolellakin usein lipsuvan tuolle ''aatteen'' puolelle, kun muuta ei enää osata sanoa    

        Mutta , eikö vain, kiihkeä keskustelu saakkin mukavasti asiat käsiteltyä perusteellisesti puolelta ja toiselta?  Varmaan edellisessä ketjussa tuli apulantapuolelle monta uutta näkökulmaa vaikuttamaan ,ainakin alitajuntaan.

Aatepuoli on tärkeä, toki. Vielä tärkeämpää olisi olla menemättä aina överiksi joka suuntaan. Peltomaan pieneliöstö ja mykoritsat selviää jostain määrästä joitain torjunta-aineita. Mistä ja paljonko, siihen pitää tutkimuksen vastata. Niiden hyvinvointi on oltava yksi tärkeä kriteeri kasvinsuojelupäätöstä tehdessä. Sama koskee kemiallista lannoitusta. Määristä ja ajankohdista on päätettävä tiedostaen, miten käyttö vaikuttaa seuraavien vuosien toimintaan. Kasvinsuojeluaineista tulisi tietää, mikä mitenkin vaikuttaa maaperään. Kaikki kemiallinen ei aina ole pahasta.

On jotenkin omituista, ettei maataloustutkimus toistaiseksi tuota mitään hybridimateriaalia eri tuotantotapojen väliltä. Luomututkimus tietää, että kemikaalit heikentää nimenomaan lahottajaporukkaa maaperässä. Pestisidit etunenänssä. Mutta mikä on minkäkin kemikaalin vaikutus, siihen ei tavan kasvinsuojelukokeissa kiinnitetä mitään huomiota, lehtiä vaan leikellään ja jyviä lasketaan ja punnitaan...

Aatepuoli on tärkeä, toki. Vielä tärkeämpää olisi olla menemättä aina överiksi joka suuntaan. Peltomaan pieneliöstö ja mykoritsat selviää jostain määrästä joitain torjunta-aineita. Mistä ja paljonko, siihen pitää tutkimuksen vastata.

Tuossa on ollut yritystä:

http://www.mtt.fi/met/pdf/met2.pdf

Samalta sylttytehtaalta minun kirja-aarteenikin ovat.

Jopas, ollaanko me löytämässä jonkinnäköinen keskitie tähän topicciin?

Eihän tätä oo vielä edes 30:tä sivua taisteltu 

Tosiaan Adamin ja Handen mainitsema pieneliöstö täytyy suorakylvössä pitää hengissä mahdollisuuksien mukaan ja tästä syystä ötökkämyrkyt yleensä jää ajamatta, kuten myös em. strobit.

Cosmicilta hyvä linkki ja handelta hyvät kuvat kyllä (ts. kasvustot, ei täälläpäin löydy tollasia luomuja vaikka etsii kuinka)

Jopas, ollaanko me löytämässä jonkinnäköinen keskitie tähän topicciin?

Eihän tätä oo vielä edes 30:tä sivua taisteltu 

Tosiaan Adamin ja Handen mainitsema pieneliöstö täytyy suorakylvössä pitää hengissä mahdollisuuksien mukaan ja tästä syystä ötökkämyrkyt yleensä jää ajamatta, kuten myös em. strobit.

Cosmicilta hyvä linkki ja handelta hyvät kuvat kyllä (ts. kasvustot, ei täälläpäin löydy tollasia luomuja vaikka etsii kuinka)

             Tarjous katsomisesta on voimassa, jottei kukaan luule humpuukiksi.  Oliskohan meikän kasvustossa ollut joku leppäkerttupopula käynyt hoitelemassa. Täällä päin tuollaisia luomukasvustoja on yleisesti, joissakin sitten näkyy laikkuina juolaa tai ohdaketta. Niistä ei kuitenkaan ole suurta haittaa sadonkorjuussa. Suorakylvöissä ja kyntämättä viljellyissä on paljon rumempia tapauksia.
            Pieneliöstö kovasti tärkeä. Jos niitä ei ole ollebkaan mikään olkijäte ei hajoaisi.  Pieneliöstön kanssa pitää pysyä sovinnossa ja paremminkin ruokkia sitä runsastuakseen. Tautimyrkyt vaikuttavat juuri pieneliöstöön ja mykoritsaan.

Ihan on luomuvehnän ja kauran näköstä. Tähkä vehnässä lyhyt ja alapuolella näkyy savikkaa ja muuta. Onhan tossa yhden tienvarella luomurypsiä. Ihan komea kasvusto. Lähempi tarkastelu paljastaa totuuden. Aluskasvillisuuden perusteella rikkaprosentti nousee pilviin. Sama ko. tilan syysvehnissä.

           Niin näkkyy sanos sokkee (SKN) ku putos jokkee      Totta kait siellä mullakin aluskasvustona on rikkoja, mutta ei niistä mitään viljelyhaittaa ole. Ovat lyhyitä ja kituliaita sekä suurin osa jää puinnissa tulematta puimuriin.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 25.07.09 - klo:11:13

Aatepuoli on tärkeä, toki. Vielä tärkeämpää olisi olla menemättä aina överiksi joka suuntaan. Peltomaan pieneliöstö ja mykoritsat selviää jostain määrästä joitain torjunta-aineita. Mistä ja paljonko, siihen pitää tutkimuksen vastata.

Tuossa on ollut yritystä:

http://www.mtt.fi/met/pdf/met2.pdf

Samalta sylttytehtaalta minun kirja-aarteenikin ovat.

Varsin mielenkiintoista! Väärässä olin, kun arvasin maavaikutteisten rikka-aineiden olevan pahimpia pieneliöstön tuhoajia. Tietty sienitauteja tappavat on pahimpia....mutta kenttätutkimukset ajoittuivat aikaan, jolloin markkinoilla ei paljoa atsoleita kummempia aineita ollut, strobit ja muut odottivat vielä tuloaan....