Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Santeri - 06.11.12 - klo:11:16
-
Huhuja kuuluu, Agcosta tulossa Sampon uusi omistaja?
-
Tulikin tuosta mieleen meidän kylällä aikoinaan vaikuttanut vähän "nopiaasoudettu" herrasmies. Oli menny naapuriin ja sanonu, "oottako kuullu huhua, mulla on suuree ku Juhalla".... hetken selvittelyn jälkeen huomattiin, että kyseessä oli moottorisaha 8)
-
Mitenkähän mahtaa käydä vasta julkistetun kuormatraktorin? Hannon epäillä, että Prihti jossain muodossa omistaa tehasta vielä kauan vähintää 51 rosenttia..
-
En kyllä jaksa uskoa, että Prihti antaisi päätäntävaltaa kenellekään muulle. Pienen prosentinhan Agco kai jo omistaa, ja sitä kautta on saatu Agcon markkinointikanavia käyttöön. Agcohan on jo iät ajat myynyt Sampon "Massey-Fergusoneja" maailmalla, eli yhteistyössä ei ole mitään uutta. Toki voi olla, että Agcolle myytäisiin lisää osuutta, mutta sitä en edelleenkaan usko, että päätäntävaltaa luovutettaisiin.
-
En kyllä jaksa uskoa, että Prihti antaisi päätäntävaltaa kenellekään muulle.
Ei vanha Prihti varmaan antaisikaan, mutta onko uudella TJ:llä uudet kujeet?
-
Puimmureista en tiedä, mutta komiat urut senior Prihtillä. Ja Ford.
-
En kyllä jaksa uskoa, että Prihti antaisi päätäntävaltaa kenellekään muulle. Pienen prosentinhan Agco kai jo omistaa, ja sitä kautta on saatu Agcon markkinointikanavia käyttöön. Agcohan on jo iät ajat myynyt Sampon "Massey-Fergusoneja" maailmalla, eli yhteistyössä ei ole mitään uutta. Toki voi olla, että Agcolle myytäisiin lisää osuutta, mutta sitä en edelleenkaan usko, että päätäntävaltaa luovutettaisiin.
Niin että mitä "Massey Fergusonia"?
-
Kaippa mike on kuullut/nähnyt Sampoja Massikan väreissä. Tehty ihan 80-luvulta asti. Uusi tj on Prihtin poika ja mahtaakos senior olla edelleen hallituksen pj. Eli tuskin on muuttunut ajattelutapa johdossa kovin.
-
Jos kauppa syntyy, niin siirtyykö haitarikin Agcon omistukseen?
-
Jos kauppa syntyy, niin siirtyykö haitarikin Agcon omistukseen?
Jos Prihti on periaatteen mies, tuskin myy hanuriaan.
-
Olen nähnyt sampon Bizoninkin väreisä ja nimellä..
-
Sampo puimurit saa jatkossa Valtralta ( Agco Suomi Oy). Siis viimeiset Sampot Agrimarketille teon alla Porissa.
-
Sampo puimurit saa jatkossa Valtralta ( Agco Suomi Oy). Siis viimeiset Sampot Agrimarketille teon alla Porissa.
Onko näin ? John Deere merkkinä jää siis yksin Agriin?
-
Olen nähnyt sampon Bizoninkin väreisä ja nimellä..
Vai oliko Bizonin lisenssillä valmistama Sampo? http://konedata.net/bizonZ140.htm
-
Olen nähnyt sampon Bizoninkin väreisä ja nimellä..
Vai oliko Bizonin lisenssillä valmistama Sampo? http://konedata.net/bizonZ140.htm
Mua ei ole sampo kiinnostanut niin paljoa että olisin käynyt lähempää tutkimassa,mut sininen oli..
-
Varmalta taholta kuultuna voin allekirjoitta sampon myynnin. Ostaja vaan ei ole vielä kiveen hakattu. Agco ja john-deere on hankkijan miehen mukaan kumpikin potenttiaalisia ostajakandidaatteja! Ens vuoden puolella pitäis tulla julkiseksi.
-
Varmalta taholta kuultuna voin allekirjoitta sampon myynnin. Ostaja vaan ei ole vielä kiveen hakattu. Agco ja john-deere on hankkijan miehen mukaan kumpikin potenttiaalisia ostajakandidaatteja! Ens vuoden puolella pitäis tulla julkiseksi.
Itse kyllä laittaisin roposeni tässä ruletissa Agcon värille - osanhan he jo viime syksynä ostivatkin. Lisäksi voisi Suomesta löytyä synergiaa konsernin muista tehtaista.
-
Varmalta taholta kuultuna voin allekirjoitta sampon myynnin. Ostaja vaan ei ole vielä kiveen hakattu. Agco ja john-deere on hankkijan miehen mukaan kumpikin potenttiaalisia ostajakandidaatteja! Ens vuoden puolella pitäis tulla julkiseksi.
Itse kyllä laittaisin roposeni tässä ruletissa Agcon värille - osanhan he jo viime syksynä ostivatkin. Lisäksi voisi Suomesta löytyä synergiaa konsernin muista tehtaista.
Näin minäkin luulen. Hankkijan mies tosin meinas että jiidee sen ottaa jos tosissaan haluaa...
-
Varmalta taholta kuultuna voin allekirjoitta sampon myynnin. Ostaja vaan ei ole vielä kiveen hakattu. Agco ja john-deere on hankkijan miehen mukaan kumpikin potenttiaalisia ostajakandidaatteja! Ens vuoden puolella pitäis tulla julkiseksi.
Itse kyllä laittaisin roposeni tässä ruletissa Agcon värille - osanhan he jo viime syksynä ostivatkin. Lisäksi voisi Suomesta löytyä synergiaa konsernin muista tehtaista.
Näin minäkin luulen. Hankkijan mies tosin meinas että jiidee sen ottaa jos tosissaan haluaa...
Onhan niilläkin kyllä jo "metsäpuimuritehdas" Suomessa ... silti tuntuisi vieraalta siirrolta.
-
Enpä keksi mitään hyötyä Sammon myynnistä. Taas täytyy ostajan nostella hintoja, että saa sijoitukselleen tuottoja eli asiaakkaan pitää maksaa tällekin puulaakille enemmän kuin ennen.
-
Enpä keksi mitään hyötyä Sammon myynnistä. Taas täytyy ostajan nostella hintoja, että saa sijoitukselleen tuottoja eli asiaakkaan pitää maksaa tällekin puulaakille enemmän kuin ennen.
Yrityksenä Sampon toiminta on ollut sellaista nuukailumeininkiä, että suuren yrityksen toimintatapoja ja järjestelmiä soveltamalla kustannukset voi saada ainoastaan nousuun.
-
Itse kyllä laittaisin roposeni tässä ruletissa Agcon värille - osanhan he jo viime syksynä ostivatkin. Lisäksi voisi Suomesta löytyä synergiaa konsernin muista tehtaista.
Sinne vaan toisten paskojen sekaan, ei kannata jontikan mainettaan moisilla peltiläjillä pilata 8)
;D
-
Itse kyllä laittaisin roposeni tässä ruletissa Agcon värille - osanhan he jo viime syksynä ostivatkin. Lisäksi voisi Suomesta löytyä synergiaa konsernin muista tehtaista.
Sinne vaan toisten paskojen sekaan, ei kannata jontikan mainettaan moisilla peltiläjillä pilata 8)
;D
Eikös ne takavuosina kohottanut Jontunkin mainetta maalaamalla zetkat vihreiksi?
-
No tässä otan kyllä mustan kahvin jos tuo satarosenttisesti myydään ulkomaille.
-
Varmalta taholta kuultuna voin allekirjoitta sampon myynnin. Ostaja vaan ei ole vielä kiveen hakattu. Agco ja john-deere on hankkijan miehen mukaan kumpikin potenttiaalisia ostajakandidaatteja! Ens vuoden puolella pitäis tulla julkiseksi.
Tarvitaanko siinä muuta kun ostajan ja myyjän nimi? Oletko pankkiiri?
-
Luulisin melko varmana ostajan olevan AGCO jos Sampo yleensäkin myydään. Oma moottoritehdas,puimakoneita voi sitten markkinoida kysynnän mukaan tietyille alueille MFinä, Penttinä Ja Sampo-Valmettina 8)
-
Luulisin melko varmana ostajan olevan AGCO jos Sampo yleensäkin myydään. Oma moottoritehdas,puimakoneita voi sitten markkinoida kysynnän mukaan tietyille alueille MFinä, Penttinä Ja Sampo-Valmettina 8)
Mutta jonnikka on tunnettu brändi ympäri maailmaa ;) Tunnetumpi kuin M-F, valtra ja fendti yhteensä.... Ja kaikkea mahdollista löytyy omasta takaa :o Mutta sampo pysyy peltihessuna ompa siinä kummoset tarrat vaan ;D
-
Olet kyllä harvinaisen oikeassa tuossa että JD tunnettu brändi, se vaan ajatuttaa että onko puimurit liian pieniä JD.lle kun jo kerran Saksan tehtaan sulkivat. ;)
-
Olet kyllä harvinaisen oikeassa tuossa että JD tunnettu brändi, se vaan ajatuttaa että onko puimurit liian pieniä JD.lle kun jo kerran Saksan tehtaan sulkivat. ;)
Sama juttu vissiin claassilla... Eli pieniä menee kokoajan vähemmän kaupaksi maailman mittakaavassa niin ei kannata pieniin enää panostaa...
-
Olet kyllä harvinaisen oikeassa tuossa että JD tunnettu brändi, se vaan ajatuttaa että onko puimurit liian pieniä JD.lle kun jo kerran Saksan tehtaan sulkivat. ;)
Sama juttu vissiin claassilla... Eli pieniä menee kokoajan vähemmän kaupaksi maailman mittakaavassa niin ei kannata pieniin enää panostaa...
Euroopassa on viime vuosina mennyt kasvavassa määrin uusia pieniä puimureita kaupaksi, kun viljan hinnat vähän nousseet. Ja Claas nimenomaan on tehnyt valtavan panostuksen Averoihin... suuri palvelus monelle pienemmän alan viljelijälle. Hinnaltaan ovat kyllä hävyttömiä.
JD:llä ei näihin karkeloihin ole enää asiaa. New Holland, MF ja Deutz & muut on koittaneet tähän markkinarakoon iskeä karvalakkivarusteisilla ja -tehoisilla 5-kohlijaisilla, mutta mun mielestä Claasin vastaus on kyllä paljon fiksummin mietitty.
-
No,nyt kun näiltä 6-7-kymppisiltä jääriltä kunto alkaa pettämään saa näitä 10-12 jalkasia puimureita pilkkahinnalla jollei etelän miehet nosta hintatasoa,,täältäkin on mennyt kalustoa Viroon ja Latviaan aika lailla..
-
Luulisin melko varmana ostajan olevan AGCO jos Sampo yleensäkin myydään. Oma moottoritehdas,puimakoneita voi sitten markkinoida kysynnän mukaan tietyille alueille MFinä, Penttinä Ja Sampo-Valmettina 8)
Mutta jonnikka on tunnettu brändi ympäri maailmaa ;) Tunnetumpi kuin M-F, valtra ja fendti yhteensä.... Ja kaikkea mahdollista löytyy omasta takaa :o Mutta sampo pysyy peltihessuna ompa siinä kummoset tarrat vaan ;D
Mietis nyt vähän uudelleen tota maailmanlaajuista MF-kantaa kuule...
-
Niin... Kyllä massikka tunnetaan siinä missä deerekin, oikein en vaan jaksa uskoa siihen että deere tuon pajan ostaisi kun agcolla siitä jo siivu on. Mutta ei Sampo minusta nyt ole hullumpi puimuri pieneen luokkaan ole, suotta sitä nyt niin paljon moititaan. Kun muutamien ominaispiirteiden kanssa oppii elämään, niin puinti sujuu siinä missä muillakin.
-
En minäkään osaa pitää Sampoa huonona puimurina. Yksinkertainen kone, jossa on hyvä puhdistettavuus ja huoltokohteisiin pääsy kohtuullisen vaivaton. Puintitulosta vaikea arvioida, kun ei ole muilla puinut, mutta näyttää sitä muidenkin merkkien perästä pelto itävän, mitä tieltä olen peltoja seurannut....
-
Luulisin melko varmana ostajan olevan AGCO jos Sampo yleensäkin myydään. Oma moottoritehdas,puimakoneita voi sitten markkinoida kysynnän mukaan tietyille alueille MFinä, Penttinä Ja Sampo-Valmettina 8)
Mutta jonnikka on tunnettu brändi ympäri maailmaa ;) Tunnetumpi kuin M-F, valtra ja fendti yhteensä.... Ja kaikkea mahdollista löytyy omasta takaa :o Mutta sampo pysyy peltihessuna ompa siinä kummoset tarrat vaan ;D
Mietis nyt vähän uudelleen tota maailmanlaajuista MF-kantaa kuule...
Joo ferkut oli hyviä silloin 135:n aikaan mutta sen jälkeen laatu on laskenut kuin lehmänhäntä ;D Hyvä kun amerikkalaiset on ees kuulleet massikasta... Joten en mieti :o
-
Luulisin melko varmana ostajan olevan AGCO jos Sampo yleensäkin myydään. Oma moottoritehdas,puimakoneita voi sitten markkinoida kysynnän mukaan tietyille alueille MFinä, Penttinä Ja Sampo-Valmettina 8)
Mutta jonnikka on tunnettu brändi ympäri maailmaa ;) Tunnetumpi kuin M-F, valtra ja fendti yhteensä.... Ja kaikkea mahdollista löytyy omasta takaa :o Mutta sampo pysyy peltihessuna ompa siinä kummoset tarrat vaan ;D
Mietis nyt vähän uudelleen tota maailmanlaajuista MF-kantaa kuule...
Joo ferkut oli hyviä silloin 135:n aikaan mutta sen jälkeen laatu on laskenut kuin lehmänhäntä ;D Hyvä kun amerikkalaiset on ees kuulleet massikasta... Joten en mieti :o
No tällä sun viimesimmällä kommentilla taas ei oo mitään tekemistä sen aiemman kanssa. Toisekseen kaikkien 135:n jälkeisten mallien niputtaminen yhteen on aika lapsellista.
Yhdysvalloissa ei oo yhtäkään maajussia, nuorta tai vanhaa, joka ei olis MF:stä kuullut. Aikoinaan mm. läntisellä preerialla ja Texasissa oli todella vahva MF-kanta, Kanadasta puhumattakaan. Kasarillahan kaikki meni taloudellisesti vituralleen, mutta silloinhan hävisi kokonaan monta muutakin arvostettua merkkiä, mm. AC ja IH. Nyt taas uusi 8600-sarja käy hyvin kaupaksi vaihtolistoja kun katsoo.
Kolmanneksi pelkästään Afrikassa ja kaikissa vanhoissa brittisiirtomaissa on niin vahva MF (ja Ford/NH) -kanta, ettei Deere sitä hetkeen ohita.
-
Luulisin melko varmana ostajan olevan AGCO jos Sampo yleensäkin myydään. Oma moottoritehdas,puimakoneita voi sitten markkinoida kysynnän mukaan tietyille alueille MFinä, Penttinä Ja Sampo-Valmettina 8)
Mutta jonnikka on tunnettu brändi ympäri maailmaa ;) Tunnetumpi kuin M-F, valtra ja fendti yhteensä.... Ja kaikkea mahdollista löytyy omasta takaa :o Mutta sampo pysyy peltihessuna ompa siinä kummoset tarrat vaan ;D
Mietis nyt vähän uudelleen tota maailmanlaajuista MF-kantaa kuule...
Joo ferkut oli hyviä silloin 135:n aikaan mutta sen jälkeen laatu on laskenut kuin lehmänhäntä ;D Hyvä kun amerikkalaiset on ees kuulleet massikasta... Joten en mieti :o
No tällä sun viimesimmällä kommentilla taas ei oo mitään tekemistä sen aiemman kanssa. Toisekseen kaikkien 135:n jälkeisten mallien niputtaminen yhteen on aika lapsellista.
Yhdysvalloissa ei oo yhtäkään maajussia, nuorta tai vanhaa, joka ei olis MF:stä kuullut. Aikoinaan mm. läntisellä preerialla ja Texasissa oli todella vahva MF-kanta, Kanadasta puhumattakaan. Kasarillahan kaikki meni taloudellisesti vituralleen, mutta silloinhan hävisi kokonaan monta muutakin arvostettua merkkiä, mm. AC ja IH. Nyt taas uusi 8600-sarja käy hyvin kaupaksi vaihtolistoja kun katsoo.
Kolmanneksi pelkästään Afrikassa ja kaikissa vanhoissa brittisiirtomaissa on niin vahva MF (ja Ford/NH) -kanta, ettei Deere sitä hetkeen ohita.
Niin mutta kaikki kulkee jonnikka lippikset päässä ja haaveilevat John Deerestä ;D Brändi on jonnikalla vahvempi edelleen ja paljon tunnetumpi ympäri maailmaa... 8) Eikä kaikki edes tiedä mikä se Deere on kun hankkivat Deere tavaraa...
-
Luulisin melko varmana ostajan olevan AGCO jos Sampo yleensäkin myydään. Oma moottoritehdas,puimakoneita voi sitten markkinoida kysynnän mukaan tietyille alueille MFinä, Penttinä Ja Sampo-Valmettina 8)
Mutta jonnikka on tunnettu brändi ympäri maailmaa ;) Tunnetumpi kuin M-F, valtra ja fendti yhteensä.... Ja kaikkea mahdollista löytyy omasta takaa :o Mutta sampo pysyy peltihessuna ompa siinä kummoset tarrat vaan ;D
Mietis nyt vähän uudelleen tota maailmanlaajuista MF-kantaa kuule...
Joo ferkut oli hyviä silloin 135:n aikaan mutta sen jälkeen laatu on laskenut kuin lehmänhäntä ;D Hyvä kun amerikkalaiset on ees kuulleet massikasta... Joten en mieti :o
No tällä sun viimesimmällä kommentilla taas ei oo mitään tekemistä sen aiemman kanssa. Toisekseen kaikkien 135:n jälkeisten mallien niputtaminen yhteen on aika lapsellista.
Yhdysvalloissa ei oo yhtäkään maajussia, nuorta tai vanhaa, joka ei olis MF:stä kuullut. Aikoinaan mm. läntisellä preerialla ja Texasissa oli todella vahva MF-kanta, Kanadasta puhumattakaan. Kasarillahan kaikki meni taloudellisesti vituralleen, mutta silloinhan hävisi kokonaan monta muutakin arvostettua merkkiä, mm. AC ja IH. Nyt taas uusi 8600-sarja käy hyvin kaupaksi vaihtolistoja kun katsoo.
Kolmanneksi pelkästään Afrikassa ja kaikissa vanhoissa brittisiirtomaissa on niin vahva MF (ja Ford/NH) -kanta, ettei Deere sitä hetkeen ohita.
Niin mutta kaikki kulkee jonnikka lippikset päässä ja haaveilevat John Deerestä ;D Brändi on jonnikalla vahvempi edelleen ja paljon tunnetumpi ympäri maailmaa... 8) Eikä kaikki edes tiedä mikä se Deere on kun hankkivat Deere tavaraa...
Eihän koiranpaskaan astumista voi etukäteen aavistaa.
-
Luulisin melko varmana ostajan olevan AGCO jos Sampo yleensäkin myydään. Oma moottoritehdas,puimakoneita voi sitten markkinoida kysynnän mukaan tietyille alueille MFinä, Penttinä Ja Sampo-Valmettina 8)
Mutta jonnikka on tunnettu brändi ympäri maailmaa ;) Tunnetumpi kuin M-F, valtra ja fendti yhteensä.... Ja kaikkea mahdollista löytyy omasta takaa :o Mutta sampo pysyy peltihessuna ompa siinä kummoset tarrat vaan ;D
Mietis nyt vähän uudelleen tota maailmanlaajuista MF-kantaa kuule...
Joo ferkut oli hyviä silloin 135:n aikaan mutta sen jälkeen laatu on laskenut kuin lehmänhäntä ;D Hyvä kun amerikkalaiset on ees kuulleet massikasta... Joten en mieti :o
No tällä sun viimesimmällä kommentilla taas ei oo mitään tekemistä sen aiemman kanssa. Toisekseen kaikkien 135:n jälkeisten mallien niputtaminen yhteen on aika lapsellista.
Yhdysvalloissa ei oo yhtäkään maajussia, nuorta tai vanhaa, joka ei olis MF:stä kuullut. Aikoinaan mm. läntisellä preerialla ja Texasissa oli todella vahva MF-kanta, Kanadasta puhumattakaan. Kasarillahan kaikki meni taloudellisesti vituralleen, mutta silloinhan hävisi kokonaan monta muutakin arvostettua merkkiä, mm. AC ja IH. Nyt taas uusi 8600-sarja käy hyvin kaupaksi vaihtolistoja kun katsoo.
Kolmanneksi pelkästään Afrikassa ja kaikissa vanhoissa brittisiirtomaissa on niin vahva MF (ja Ford/NH) -kanta, ettei Deere sitä hetkeen ohita.
Niin mutta kaikki kulkee jonnikka lippikset päässä ja haaveilevat John Deerestä ;D Brändi on jonnikalla vahvempi edelleen ja paljon tunnetumpi ympäri maailmaa... 8) Eikä kaikki edes tiedä mikä se Deere on kun hankkivat Deere tavaraa...
Eihän koiranpaskaan astumista voi etukäteen aavistaa.
Onneksi moni on sen jo kuitenkin huomannut ja vaihtaneet massikkansa muihin merkkeihin 8)
-
Luulisin melko varmana ostajan olevan AGCO jos Sampo yleensäkin myydään. Oma moottoritehdas,puimakoneita voi sitten markkinoida kysynnän mukaan tietyille alueille MFinä, Penttinä Ja Sampo-Valmettina 8)
Mutta jonnikka on tunnettu brändi ympäri maailmaa ;) Tunnetumpi kuin M-F, valtra ja fendti yhteensä.... Ja kaikkea mahdollista löytyy omasta takaa :o Mutta sampo pysyy peltihessuna ompa siinä kummoset tarrat vaan ;D
Mietis nyt vähän uudelleen tota maailmanlaajuista MF-kantaa kuule...
Joo ferkut oli hyviä silloin 135:n aikaan mutta sen jälkeen laatu on laskenut kuin lehmänhäntä ;D Hyvä kun amerikkalaiset on ees kuulleet massikasta... Joten en mieti :o
No tällä sun viimesimmällä kommentilla taas ei oo mitään tekemistä sen aiemman kanssa. Toisekseen kaikkien 135:n jälkeisten mallien niputtaminen yhteen on aika lapsellista.
Yhdysvalloissa ei oo yhtäkään maajussia, nuorta tai vanhaa, joka ei olis MF:stä kuullut. Aikoinaan mm. läntisellä preerialla ja Texasissa oli todella vahva MF-kanta, Kanadasta puhumattakaan. Kasarillahan kaikki meni taloudellisesti vituralleen, mutta silloinhan hävisi kokonaan monta muutakin arvostettua merkkiä, mm. AC ja IH. Nyt taas uusi 8600-sarja käy hyvin kaupaksi vaihtolistoja kun katsoo.
Kolmanneksi pelkästään Afrikassa ja kaikissa vanhoissa brittisiirtomaissa on niin vahva MF (ja Ford/NH) -kanta, ettei Deere sitä hetkeen ohita.
Niin mutta kaikki kulkee jonnikka lippikset päässä ja haaveilevat John Deerestä ;D Brändi on jonnikalla vahvempi edelleen ja paljon tunnetumpi ympäri maailmaa... 8) Eikä kaikki edes tiedä mikä se Deere on kun hankkivat Deere tavaraa...
Sama ilmiö oli täälläkin silloin, kun Jonnu oli vielä harvinainen merkki. Se oli ihan ylivoimainen kestävyytensä puolesta jne. Mutta sitten kun jonnukanta lähti yleistymään, niin alkoi tuttuja miehiä näkyä Agrimarketin varaosatiskillä. -Kyllä ne vaan hajoilee nää Jontikatkin, oli yleinen mielipide. Sitten joku huomasi, että ei tämä olekkaan niin käteen käyvä kone kuin hän oli kuvitellut jne. Siitä se lasku alkoi ja nyt on Jonnu merkki muiden joukossa. Näin se varmaan tulee käymään muuallakin tunnetussa maailmassa.
-
Luulisin melko varmana ostajan olevan AGCO jos Sampo yleensäkin myydään. Oma moottoritehdas,puimakoneita voi sitten markkinoida kysynnän mukaan tietyille alueille MFinä, Penttinä Ja Sampo-Valmettina 8)
Mutta jonnikka on tunnettu brändi ympäri maailmaa ;) Tunnetumpi kuin M-F, valtra ja fendti yhteensä.... Ja kaikkea mahdollista löytyy omasta takaa :o Mutta sampo pysyy peltihessuna ompa siinä kummoset tarrat vaan ;D
Mietis nyt vähän uudelleen tota maailmanlaajuista MF-kantaa kuule...
Joo ferkut oli hyviä silloin 135:n aikaan mutta sen jälkeen laatu on laskenut kuin lehmänhäntä ;D Hyvä kun amerikkalaiset on ees kuulleet massikasta... Joten en mieti :o
No tällä sun viimesimmällä kommentilla taas ei oo mitään tekemistä sen aiemman kanssa. Toisekseen kaikkien 135:n jälkeisten mallien niputtaminen yhteen on aika lapsellista.
Yhdysvalloissa ei oo yhtäkään maajussia, nuorta tai vanhaa, joka ei olis MF:stä kuullut. Aikoinaan mm. läntisellä preerialla ja Texasissa oli todella vahva MF-kanta, Kanadasta puhumattakaan. Kasarillahan kaikki meni taloudellisesti vituralleen, mutta silloinhan hävisi kokonaan monta muutakin arvostettua merkkiä, mm. AC ja IH. Nyt taas uusi 8600-sarja käy hyvin kaupaksi vaihtolistoja kun katsoo.
Kolmanneksi pelkästään Afrikassa ja kaikissa vanhoissa brittisiirtomaissa on niin vahva MF (ja Ford/NH) -kanta, ettei Deere sitä hetkeen ohita.
Niin mutta kaikki kulkee jonnikka lippikset päässä ja haaveilevat John Deerestä ;D Brändi on jonnikalla vahvempi edelleen ja paljon tunnetumpi ympäri maailmaa... 8) Eikä kaikki edes tiedä mikä se Deere on kun hankkivat Deere tavaraa...
Eihän koiranpaskaan astumista voi etukäteen aavistaa.
Olipa hieno vastaus, ja sitä paskaa kun ei saa irti edes tikullakaan ja kuitenkin haju jää. ;D +
-
Luulisin melko varmana ostajan olevan AGCO jos Sampo yleensäkin myydään. Oma moottoritehdas,puimakoneita voi sitten markkinoida kysynnän mukaan tietyille alueille MFinä, Penttinä Ja Sampo-Valmettina 8)
Mutta jonnikka on tunnettu brändi ympäri maailmaa ;) Tunnetumpi kuin M-F, valtra ja fendti yhteensä.... Ja kaikkea mahdollista löytyy omasta takaa :o Mutta sampo pysyy peltihessuna ompa siinä kummoset tarrat vaan ;D
Mietis nyt vähän uudelleen tota maailmanlaajuista MF-kantaa kuule...
Joo ferkut oli hyviä silloin 135:n aikaan mutta sen jälkeen laatu on laskenut kuin lehmänhäntä ;D Hyvä kun amerikkalaiset on ees kuulleet massikasta... Joten en mieti :o
No tällä sun viimesimmällä kommentilla taas ei oo mitään tekemistä sen aiemman kanssa. Toisekseen kaikkien 135:n jälkeisten mallien niputtaminen yhteen on aika lapsellista.
Yhdysvalloissa ei oo yhtäkään maajussia, nuorta tai vanhaa, joka ei olis MF:stä kuullut. Aikoinaan mm. läntisellä preerialla ja Texasissa oli todella vahva MF-kanta, Kanadasta puhumattakaan. Kasarillahan kaikki meni taloudellisesti vituralleen, mutta silloinhan hävisi kokonaan monta muutakin arvostettua merkkiä, mm. AC ja IH. Nyt taas uusi 8600-sarja käy hyvin kaupaksi vaihtolistoja kun katsoo.
Kolmanneksi pelkästään Afrikassa ja kaikissa vanhoissa brittisiirtomaissa on niin vahva MF (ja Ford/NH) -kanta, ettei Deere sitä hetkeen ohita.
Niin mutta kaikki kulkee jonnikka lippikset päässä ja haaveilevat John Deerestä ;D Brändi on jonnikalla vahvempi edelleen ja paljon tunnetumpi ympäri maailmaa... 8) Eikä kaikki edes tiedä mikä se Deere on kun hankkivat Deere tavaraa...
Eihän koiranpaskaan astumista voi etukäteen aavistaa.
Onneksi moni on sen jo kuitenkin huomannut ja vaihtaneet massikkansa muihin merkkeihin 8)
Tästä mallia... http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2012/11/1657388/vahtina-vain-kolmijalkainen-koira---nain-elaa-maailman-koyhin-presidentti
-
En ny noista merkeistä tiedä, jokases omat hyvät ja huonot puolensa on tietysti, mut tänä vuonna ei todella märän vehnän puinti 90- luvun John deerellä ei onnistunu. Kaveri jutteli et oli lexionilla puimassa sitä vehnää, jos jyvät oli kuin herneitä, meni kyl läpi mut oli "hidasta" touhua silti. Sen verta oli hullua touhua kuulemma et tuntiveloitus 300€ piti laittaa. Satella puitiin ja silleen mut sit kun kuivuriin laitettiin niin kepillä täyty ronkkia et sen sai kärrystä hiljaa kaatosuppiloon tulemaan, ja kärry oli pystyssä. Kuivatakin sit sai toki muutamn tunnin..
-
En ny noista merkeistä tiedä, jokases omat hyvät ja huonot puolensa on tietysti, mut tänä vuonna ei todella märän vehnän puinti 90- luvun John deerellä ei onnistunu. Kaveri jutteli et oli lexionilla puimassa sitä vehnää, jos jyvät oli kuin herneitä, meni kyl läpi mut oli "hidasta" touhua silti. Sen verta oli hullua touhua kuulemma et tuntiveloitus 300€ piti laittaa. Satella puitiin ja silleen mut sit kun kuivuriin laitettiin niin kepillä täyty ronkkia et sen sai kärrystä hiljaa kaatosuppiloon tulemaan, ja kärry oli pystyssä. Kuivatakin sit sai toki muutamn tunnin..
70-luvulla oli ihan tavallista tälläinen,,nyt on tainnut se yhden harvatukan ostama keski-euroopan ilma loppua,,saattaa lieriöpuimureilla alkaa tulla vaan olkimössömakkaraa ulos jos syksyt tälläsinä jatkuvat..
-
80-luvun 2-kela nyykkäri on jo kaiketi nähny märät syksyt.Ei mitään ongelmia puintien kans.Pienikin jyvä itää kun olosuhteet on kunnossa.Kuivurille ei kaiketi kannattas peluja ajaa ja manata kun pöötä menee ja hlp on mitä on.
-
80-luvun 2-kela nyykkäri on jo kaiketi nähny märät syksyt.Ei mitään ongelmia puintien kans.Pienikin jyvä itää kun olosuhteet on kunnossa.Kuivurille ei kaiketi kannattas peluja ajaa ja manata kun pöötä menee ja hlp on mitä on.
Vihdoinkin joku nosti kissan pöydälle.
Minullakin on asiakkaita, jotka sanoo jo ennen koneen käynnistystä, jotta tuulta sitten niin prkeleesti, että kahut ei tule tankkiin. Joinakin syksyinä etenkin kaurassa ollut liki tyhjiä kuoria ja sekin piru itää. Nekin puolikkaat jyvät kun nykyisillä pö:n hinnoilla kiertää muutaman tunnin kuivajassa ja sitten lentää sinne moskakasaan, niin jo onkin ihanan kallista.
-
Joo,o enemmän niitä tappioitakin tulee kun massa on mattona seulojen päällä ja kulkee samanlaisena perästä ulos..
-
Luulisin melko varmana ostajan olevan AGCO jos Sampo yleensäkin myydään. Oma moottoritehdas,puimakoneita voi sitten markkinoida kysynnän mukaan tietyille alueille MFinä, Penttinä Ja Sampo-Valmettina 8)
Mutta jonnikka on tunnettu brändi ympäri maailmaa ;) Tunnetumpi kuin M-F, valtra ja fendti yhteensä.... Ja kaikkea mahdollista löytyy omasta takaa :o Mutta sampo pysyy peltihessuna ompa siinä kummoset tarrat vaan ;D
Mietis nyt vähän uudelleen tota maailmanlaajuista MF-kantaa kuule...
No ei niitä seitkytluvun jälkeen tehtyjä äMäFfiä kyllä maailmalla juuri missään näy. Jos nyt puhutaan Euroopan ulkopuolisesta maailmasta. Canadassa niitä näkyi vaan lopettaneiden maatilojen takapihoilla. Joitain takavetoja tai niitä hirveitä puimanajokoneita joissa koppi laidassa. Australiassakaan tai Uudessa-Seelannissa en muista nyt nähneeni yhtään uudempaa vaikka siellä maaseutua tullu koluttua paljonkin. Malesiassakin oli vaan joku 185 jossain puun alla. Jenkeissäkin ajanu maata ristiin rastiin eikä sielläkään juuri muita merkkejä näy ku Jontikkaa tai Casea tosin jonkin verran Kubotaa pienemmissä koneissa ihan niinkuin muissa edellämainituissa maissa. Muutamia Hollateja näkynyt siellä täällä mutta nekin oli oikeasti Canadan Buhlereita. Deutseja saati Valtroja ei juuri yhtään muita kun logoina jossain myymälöiden seinässä. Yhden Valtran olin näkevinäni lähes kilometrin päästä jossainpäin Australiaa. Joitain uudempia Cormikkeja myös nähnyt. Aussi pomo olis halunnu ostaa Fendtin mut ei ollu diileriä lähimaillakaan niin joutu tyytymään John Deereen niitä olikin sit 7.
-
Luulisin melko varmana ostajan olevan AGCO jos Sampo yleensäkin myydään. Oma moottoritehdas,puimakoneita voi sitten markkinoida kysynnän mukaan tietyille alueille MFinä, Penttinä Ja Sampo-Valmettina 8)
Mutta jonnikka on tunnettu brändi ympäri maailmaa ;) Tunnetumpi kuin M-F, valtra ja fendti yhteensä.... Ja kaikkea mahdollista löytyy omasta takaa :o Mutta sampo pysyy peltihessuna ompa siinä kummoset tarrat vaan ;D
Mietis nyt vähän uudelleen tota maailmanlaajuista MF-kantaa kuule...
No ei niitä seitkytluvun jälkeen tehtyjä äMäFfiä kyllä maailmalla juuri missään näy. Jos nyt puhutaan Euroopan ulkopuolisesta maailmasta. Canadassa niitä näkyi vaan lopettaneiden maatilojen takapihoilla. Joitain takavetoja tai niitä hirveitä puimanajokoneita joissa koppi laidassa. Australiassakaan tai Uudessa-Seelannissa en muista nyt nähneeni yhtään uudempaa vaikka siellä maaseutua tullu koluttua paljonkin. Malesiassakin oli vaan joku 185 jossain puun alla. Jenkeissäkin ajanu maata ristiin rastiin eikä sielläkään juuri muita merkkejä näy ku Jontikkaa tai Casea tosin jonkin verran Kubotaa pienemmissä koneissa ihan niinkuin muissa edellämainituissa maissa. Muutamia Hollateja näkynyt siellä täällä mutta nekin oli oikeasti Canadan Buhlereita. Deutseja saati Valtroja ei juuri yhtään muita kun logoina jossain myymälöiden seinässä. Yhden Valtran olin näkevinäni lähes kilometrin päästä jossainpäin Australiaa. Joitain uudempia Cormikkeja myös nähnyt. Aussi pomo olis halunnu ostaa Fendtin mut ei ollu diileriä lähimaillakaan niin joutu tyytymään John Deereen niitä olikin sit 7.
minkämoinen valmet kanta lienee brasiliassa :-\
-
JD.stä muistuu mieleen 70-luku. Jossain maailmalla oli todella traktori joka laittoi traktorin äänellä,Saksasta ostivat Lanz tehtaan, siitä alkoi nousukausi. Siihen saakka kunnes Agritek alkoi markkinoimaan JD.tä se oli lähes ikuisesti kestävän maineessa. Kaikki paahtoi ja puhui millainen trattorin pitäis olla ja siinä on sitä ja tätä vakiona. Loppupeleissä kun agrimarket otti JD.n siipiensä suojiin alkoi ilmetä että aivan tavallinen tarttori sekin oli, niin hyvien kuin huonojen ominaisuuksien puolesta. Oli muuten aikoibnaan Laabor eräillä alueilla tehokas JD myyjä ja siitä kiitos heille.
-
Samposta tutut muovipiikit löytyy myös maailmalta. http://www.youtube.com/watch?v=SDf1JCJ8iqY&feature=relmfu (http://www.youtube.com/watch?v=SDf1JCJ8iqY&feature=relmfu)
-
Samposta tutut muovipiikit löytyy myös maailmalta. http://www.youtube.com/watch?v=SDf1JCJ8iqY&feature=relmfu (http://www.youtube.com/watch?v=SDf1JCJ8iqY&feature=relmfu)
Itse näin ekat muovipiikit aikoinaan Fortschrittissä kolmattakymmentä vuotta sitten..
-
Lukihäiriö iskee taas korkeelta ja kovaa: Sampo uimurit :D
-
Luulisin melko varmana ostajan olevan AGCO jos Sampo yleensäkin myydään. Oma moottoritehdas,puimakoneita voi sitten markkinoida kysynnän mukaan tietyille alueille MFinä, Penttinä Ja Sampo-Valmettina 8)
Mutta jonnikka on tunnettu brändi ympäri maailmaa ;) Tunnetumpi kuin M-F, valtra ja fendti yhteensä.... Ja kaikkea mahdollista löytyy omasta takaa :o Mutta sampo pysyy peltihessuna ompa siinä kummoset tarrat vaan ;D
Mietis nyt vähän uudelleen tota maailmanlaajuista MF-kantaa kuule...
No ei niitä seitkytluvun jälkeen tehtyjä äMäFfiä kyllä maailmalla juuri missään näy. Jos nyt puhutaan Euroopan ulkopuolisesta maailmasta. Canadassa niitä näkyi vaan lopettaneiden maatilojen takapihoilla. Joitain takavetoja tai niitä hirveitä puimanajokoneita joissa koppi laidassa. Australiassakaan tai Uudessa-Seelannissa en muista nyt nähneeni yhtään uudempaa vaikka siellä maaseutua tullu koluttua paljonkin. Malesiassakin oli vaan joku 185 jossain puun alla. Jenkeissäkin ajanu maata ristiin rastiin eikä sielläkään juuri muita merkkejä näy ku Jontikkaa tai Casea tosin jonkin verran Kubotaa pienemmissä koneissa ihan niinkuin muissa edellämainituissa maissa. Muutamia Hollateja näkynyt siellä täällä mutta nekin oli oikeasti Canadan Buhlereita. Deutseja saati Valtroja ei juuri yhtään muita kun logoina jossain myymälöiden seinässä. Yhden Valtran olin näkevinäni lähes kilometrin päästä jossainpäin Australiaa. Joitain uudempia Cormikkeja myös nähnyt. Aussi pomo olis halunnu ostaa Fendtin mut ei ollu diileriä lähimaillakaan niin joutu tyytymään John Deereen niitä olikin sit 7.
minkämoinen valmet kanta lienee brasiliassa :-\
En ole kerinnyt käydä vielä laskemassa mutta siellä niitä varmaan on useita mutta vievätköhän niitä kuinka paljon edes Brasilian ulkopuolelle? Jostakin muistan lukeneeni että eivät isommin veisi, voin kyllä olla väärässä ja luultavasti olenkin.
Australiassa ja USAn eteläosissa voisi olla markkinoita sellaisille pelkällä aurinkosuojalla varustetuille traktoreille mutta näissä maissa valkoiset ovat vielä sen verran hyvin edustettuina työntekijä puolella että kuskit tarvitsevat/haluavat kaikki mukavuudet. Toisin kuin Afrikassa ja Etelä-Ameriikassa jossa mustamies ei valkoisen pomon mielestä tarvitse mitään mukavuuksia. Tosin taitaa alkaa niitä Mexikaanejakin olla jo enenevässä USAassa maatöissä.
-
Lukihäiriö iskee taas korkeelta ja kovaa: Sampo uimurit :D
Missä sorsa ui,siellä Sampo pui...
-
Mietis nyt vähän uudelleen tota maailmanlaajuista MF-kantaa kuule...
[/quote]Joo ferkut oli hyviä silloin 135:n aikaan mutta sen jälkeen laatu on laskenut kuin lehmänhäntä ;D Hyvä kun amerikkalaiset on ees kuulleet massikasta... Joten en mieti :o
[/quote]
Tämä zetori poika....on hölömö!
-
Mietis nyt vähän uudelleen tota maailmanlaajuista MF-kantaa kuule...
Joo ferkut oli hyviä silloin 135:n aikaan mutta sen jälkeen laatu on laskenut kuin lehmänhäntä ;D Hyvä kun amerikkalaiset on ees kuulleet massikasta... Joten en mieti :o
[/quote]
Tämä zetori poika....on hölömö!
[/quote]Voi ei moitinko nyt sun massikkaa liikaa :P Mun mielestä sää Myers oot hiukan hölömö..
-
Samposta tutut muovipiikit löytyy myös maailmalta. http://www.youtube.com/watch?v=SDf1JCJ8iqY&feature=relmfu (http://www.youtube.com/watch?v=SDf1JCJ8iqY&feature=relmfu)
Komiat valkoset piikit oli tytöllä, juu ;)
-
Traktorimyyjät alkaa myydä puimuria
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sampon-puimurit-valtran-myyntiin-helmikuussa-1.28796
-
Miten puhdasta tavaraa olette saaneet 2045 sampolla kauralle?
Muille viljoille olen saanut puhdasta tavaraa, mutta kauralla tahtoo tulla paljon oljenpätkiä ja muutama korsikin säiliöön.
Kasvusto on noin 5000 kg/ha. Puintiväli 18mm, kela 900 rpm, ajonopeus 6km, yläseula auki 16mm, alaseula 16mm, puhallin 800 rpm.
Liikaa tulee olkea säiliöön, mitä kannattaisi muuttaa säädöissä että tulisi puhtaampaa tavaraa?
Ja puimuria ei ole varaa vaihtaa toiseen merkkiin :)
-
Kierroksia vielä pois (750-800), väliä muutama milli auki ja kaupasta nokkaseula.
-
Kierroksia vielä pois (750-800), väliä muutama milli auki ja kaupasta nokkaseula.
Kysyjän poripäristin vaatii oman seulan kauralle? Muistinko oikein?
-
Eiks noita nokkaseuloja saa muihinkin merkkeihin? Joskus kun on huono kaura niin oljenpätkiä tuppaa tulemaan. Mut asiakkaat syödessään kuulemma lajittelee aika hyvin..
-
Miten puhdasta tavaraa olette saaneet 2045 sampolla kauralle?
Muille viljoille olen saanut puhdasta tavaraa, mutta kauralla tahtoo tulla paljon oljenpätkiä ja muutama korsikin säiliöön.
Kasvusto on noin 5000 kg/ha. Puintiväli 18mm, kela 900 rpm, ajonopeus 6km, yläseula auki 16mm, alaseula 16mm, puhallin 800 rpm.
Liikaa tulee olkea säiliöön, mitä kannattaisi muuttaa säädöissä että tulisi puhtaampaa tavaraa?
Ja puimuria ei ole varaa vaihtaa toiseen merkkiin :)
Lisää ajonopeutta ja yläseulaa kiinni lähemmäs 12 mm: ä.
-
mäneekö tuossa jo peltoon mitä? katellu noita että kun puhasta tekee niin peltoonkin menee hieman liikoja...
-
Miten puhdasta tavaraa olette saaneet 2045 sampolla kauralle?
Muille viljoille olen saanut puhdasta tavaraa, mutta kauralla tahtoo tulla paljon oljenpätkiä ja muutama korsikin säiliöön.
Kasvusto on noin 5000 kg/ha. Puintiväli 18mm, kela 900 rpm, ajonopeus 6km, yläseula auki 16mm, alaseula 16mm, puhallin 800 rpm.
Liikaa tulee olkea säiliöön, mitä kannattaisi muuttaa säädöissä että tulisi puhtaampaa tavaraa?
Ja puimuria ei ole varaa vaihtaa toiseen merkkiin :)
Omat vastaavat arvot. Puintiväli 12mm, kela 900 rpm, ajonopeus 4-5km, yläseula auki 16mm, alaseula 16mm, puhallin 750-800 rpm. Näillä tulee pääsääntöisesti puhdasta. Ajonopeudella olen tehnyt parhaan korjauksen puhtauteen.
-
muistelen joskus jo aikoja sitten lukeneeni että juuri ajonopeuden liian alhainen määrä on syy roskaiseen viljaan... itellä vaari kulkee aina pääsääntöisesti kakkosella täysillä...
-
Naapuri keroi sampollaan puidun viljan roskaisuuden syyksi myötätuulen, puhaltaa helpeet tankkiin..
-
Oljen pätkää tulee yleensä silloin, kun seulasto vajaalla. Vauhtia lisää.
-
ja kun kasvusto harvaa ja/tahi huonoa... hanaaa!
-
Seulastonjatke pienemmälle.
-
Puintiväli niin isolle kun pystyy, kunhan jyvät vaan vielä irtoo!
-
Miten puhdasta tavaraa olette saaneet 2045 sampolla kauralle?
Muille viljoille olen saanut puhdasta tavaraa, mutta kauralla tahtoo tulla paljon oljenpätkiä ja muutama korsikin säiliöön.
Kasvusto on noin 5000 kg/ha. Puintiväli 18mm, kela 900 rpm, ajonopeus 6km, yläseula auki 16mm, alaseula 16mm, puhallin 800 rpm.
Liikaa tulee olkea säiliöön, mitä kannattaisi muuttaa säädöissä että tulisi puhtaampaa tavaraa?
Ja puimuria ei ole varaa vaihtaa toiseen merkkiin :)
Itellä alkoi tulemaan puhdasta kun veivasi yläseulaa kiinnipäin, kokeile asetuksissa milloin alkaa jälki parantumaan .
-
En ole koskaan puinut sampolla, tai no, sampo satasella kyllä mut sehän oli kormikki, mutta onko sampon harvemmalla varstasillalla syytä siihen että oljet päätyvät seuloille ja sitä myöten tankkiin, olkihan mahtuu tulemaan pienestäkin raosta jos sattuu päittäin niihin rakoihin tai reikiin.
-
En ole koskaan puinut sampolla, tai no, sampo satasella kyllä mut sehän oli kormikki, mutta onko sampon harvemmalla varstasillalla syytä siihen että oljet päätyvät seuloille ja sitä myöten tankkiin, olkihan mahtuu tulemaan pienestäkin raosta jos sattuu päittäin niihin rakoihin tai reikiin.
Koneessa ei vikaa vaan ratin ja istuimen välissä. Yleinen virhe on se että ei puida täydellä terällä vaan pätkitään vanhasta sängestä olkea koneeseen.
-
En ole koskaan puinut sampolla, tai no, sampo satasella kyllä mut sehän oli kormikki, mutta onko sampon harvemmalla varstasillalla syytä siihen että oljet päätyvät seuloille ja sitä myöten tankkiin, olkihan mahtuu tulemaan pienestäkin raosta jos sattuu päittäin niihin rakoihin tai reikiin.
Koneessa ei vikaa vaan ratin ja istuimen välissä. Yleinen virhe on se että ei puida täydellä terällä vaan pätkitään vanhasta sängestä olkea koneeseen.
Sillä lailla, viisauden kulminoituma avas nerolippaansa....
HUUTONAURUA!!!
-
En ole koskaan puinut sampolla, tai no, sampo satasella kyllä mut sehän oli kormikki, mutta onko sampon harvemmalla varstasillalla syytä siihen että oljet päätyvät seuloille ja sitä myöten tankkiin, olkihan mahtuu tulemaan pienestäkin raosta jos sattuu päittäin niihin rakoihin tai reikiin.
Koneessa ei vikaa vaan ratin ja istuimen välissä. Yleinen virhe on se että ei puida täydellä terällä vaan pätkitään vanhasta sängestä olkea koneeseen.
Sillä lailla, viisauden kulminoituma avas nerolippaansa....
HUUTONAURUA!!!
Äläs nyt taas tulvan aukoja taas viitti, kyllä SAS tietää että Sampokuskit ajaa aina puolella terällä :D ;D
-
Koneessa ei vikaa vaan ratin ja istuimen välissä. Yleinen virhe on se että ei puida täydellä terällä vaan pätkitään vanhasta sängestä olkea koneeseen.
[/quote]
Eihän tuo teoria voi pitää paikkaansa, siinä tapauksessahan muutaman kierroksen jälkeen pöytä olis maassa jos aina leikkaa matalammalta kuin edellinen siivu..
-
En ole koskaan puinut sampolla, tai no, sampo satasella kyllä mut sehän oli kormikki, mutta onko sampon harvemmalla varstasillalla syytä siihen että oljet päätyvät seuloille ja sitä myöten tankkiin, olkihan mahtuu tulemaan pienestäkin raosta jos sattuu päittäin niihin rakoihin tai reikiin.
Koneessa ei vikaa vaan ratin ja istuimen välissä. Yleinen virhe on se että ei puida täydellä terällä vaan pätkitään vanhasta sängestä olkea koneeseen.
Sillä lailla, viisauden kulminoituma avas nerolippaansa....
HUUTONAURUA!!!
Äläs nyt taas tulvan aukoja taas viitti, kyllä SAS tietää että Sampokuskit ajaa aina puolella terällä :D ;D
SASsi ajaa myös puolet jyvistä peltoon, irtipuintia ei saa harrastaa....
-
Äläs nyt taas tulvan aukoja taas viitti, kyllä SAS tietää että Sampokuskit ajaa aina puolella terällä :D ;D
[/quote]
Eräästä miehestä sukulaismiehensä sanoi että on niin nuuka mies että nus siikin puolella mul kulla
-
Koneessa ei vikaa vaan ratin ja istuimen välissä. Yleinen virhe on se että ei puida täydellä terällä vaan pätkitään vanhasta sängestä olkea koneeseen.
Eihän tuo teoria voi pitää paikkaansa, siinä tapauksessahan muutaman kierroksen jälkeen pöytä olis maassa jos aina leikkaa matalammalta kuin edellinen siivu..
[/quote]
Sampossa nitkahtaa terä aika usein vinoon. Et varmaan ajatellut tällaista mahdollisuutta.
-SS-
-
No mistä ne säännöllisesti leikatut oljenpätkät tulee vastatkaa nyt turvankiskojat,onko siellä koneessa sisällä joku terä?
-
Tuohon en osaa vastata, joskus lyhyttä ohraa puidessa ei tahdo saada kymmensenttistäkään viljaa juoksemaan koneeseen, kuinka sitten jotkut 5-senttiset oljenpätkät..
-
No mistä ne säännöllisesti leikatut oljenpätkät tulee vastatkaa nyt turvankiskojat,onko siellä koneessa sisällä joku terä?
Semmoisia veitsenteräviä repsottavia pellinreunoja juu on Sampossa,
eikös ne pistehitseillä niitatut pellit pakkaa Sampossa repeilemään auki.
Näin puimurien omistajat Samposta usein toteavat.
Minä en ole oljenpätkiä nähnyt muualla kuin Rekord Clipperin puhaltamana pellossa.
-SS-
-
No mistä ne säännöllisesti leikatut oljenpätkät tulee vastatkaa nyt turvankiskojat,onko siellä koneessa sisällä joku terä?
Siitä kun Sampo hajoo kesken laihonleikkuun hihnan katkeemiseen.
-
No mistä ne säännöllisesti leikatut oljenpätkät tulee vastatkaa nyt turvankiskojat,onko siellä koneessa sisällä joku terä?
Siitä kun Sampo hajoo kesken laihonleikkuun hihnan katkeemiseen.
Vastaappa nyt kun tuolla edellä turpaa kiskoit !
-
No mistä ne säännöllisesti leikatut oljenpätkät tulee vastatkaa nyt turvankiskojat,onko siellä koneessa sisällä joku terä?
Siitä kun Sampo hajoo kesken laihonleikkuun hihnan katkeemiseen.
Vastaappa nyt kun tuolla edellä turpaa kiskoit !
Kun sun porilainen pärähtää uudestaan käymään ni silppua tulee säiliöön.
-
Katsellut vähän tuollaista 2035 tai 2045 sampoa 2000 luvun alusta. Mitkä on heikot kohdat mitä kannattaa tarkistella?
Onko oltava hydro vai pärjääkö myös mekaanisella laatikolla? Kuinka helppo tuollaisesta on irrottaa leikkuupöytä? Sillat kapeita täällä suunnalla.
-
Katsellut vähän tuollaista 2035 tai 2045 sampoa 2000 luvun alusta. Mitkä on heikot kohdat mitä kannattaa tarkistella?
Onko oltava hydro vai pärjääkö myös mekaanisella laatikolla? Kuinka helppo tuollaisesta on irrottaa leikkuupöytä? Sillat kapeita täällä suunnalla.
Pärjäähän mekaanisellakin, kunhan ei erehdy joskus kokeilemaan hydroa. Aika hapanta sitten palata tavalliseen takaisin...
Sampon 345 pöytä on ulkomitaltaan muutaman sentin yli 4 metriä. ja nousee kyllä aika ylös. Miten korkeat kaiteet niissä silloissa on?
Pöytä sinällään on nopea irrottaa.
-
Katsellut vähän tuollaista 2035 tai 2045 sampoa 2000 luvun alusta. Mitkä on heikot kohdat mitä kannattaa tarkistella?
Onko oltava hydro vai pärjääkö myös mekaanisella laatikolla? Kuinka helppo tuollaisesta on irrottaa leikkuupöytä? Sillat kapeita täällä suunnalla.
Pöytä lähtee helposti jos sitä tottuu ottamaan, vaunu / paikka pitää olla hyvä johon laittelee. Ei vaan nouse ainakaan tuosta meidän -99 mallin koneesta pöytä kovin ylös, vaunun pyörä joka on pieni sekin, on jo liian korkea, pitää olla fylliä sambon eturenkaan alla että saa sujuvasti nousemaan vaunun päälle. Jos jaksaisi niin vankkurimallin vaunu pitäisi askarrella, ja siihen teleskooppi aisa niin peräänlaitto olisi juhlaa.
Murtolan sivulla oli kuva esitteestä jossa sampojen suurimmat uudistukset 91- 08...ei sitä sitten tähän saa laitettua...
Jos ei hydroa ole niin on sitten sama ajaa 680:llä saa vielä halvempia jyviä.
-
Mielestäni ei saisi harkita muita vaihtoehtoja kuin hydroveto. Käyttö on yksinkertaisesti niin paljon jouhevampaa ja puinti nopeutuu huomattavasti. Mitä hankalampia kuvioita, niin sitä enemmän mehuveto pääsee oikeuksiinsa. Oma lisänsä on luotettavuuden lisääntyminen, kun kytkin jää pois ja vaihteistoon kohdistuva rasitus minimoituu. Kaksi selkeää vikapaikkaa pois. Jos on jotain pöydän leveyteen liittyvää ehtoa, niin pienempi Sampo on silloin ihan ok. Muuten kannattaa ottaa 2045, koska perä on pitempi ja sitä myöten pui paremmin. Tyyppivikaa voi olla missä vaan, mutta omassa koneessa pöydän käyttöakselin laakerointi on osoittautunut pulmalliseksi. Kuntoa voi kokeilla avaamalla sivupellin ja kokeilemalla nostaa siivapyörästä. Jos antaa pikkuisenkaan myöten, niin minimissään laakeri on selvä. Laakerit jotain 50e kappale, akseli 200e.
-
Onko tietoa montako 680-690 prototyyppi hydroa kerkesivät aikoinaan maailmalle laittaa. Iisalmessa aikoinaan yhdellä tilalla näin 690 siinä oli pöytäkin hyd.
moottorilla toimiva
-
Katsellut vähän tuollaista 2035 tai 2045 sampoa 2000 luvun alusta. Mitkä on heikot kohdat mitä kannattaa tarkistella?
Onko oltava hydro vai pärjääkö myös mekaanisella laatikolla? Kuinka helppo tuollaisesta on irrottaa leikkuupöytä? Sillat kapeita täällä suunnalla.
Noita alkaa olla tarjolla melkoisessa hintahaitarissa. Tiedän sattumoisin yhden halvan ja tosi hyvän hydron.
-
Mielestäni ei saisi harkita muita vaihtoehtoja kuin hydroveto. Käyttö on yksinkertaisesti niin paljon jouhevampaa ja puinti nopeutuu huomattavasti. Mitä hankalampia kuvioita, niin sitä enemmän mehuveto pääsee oikeuksiinsa. Oma lisänsä on luotettavuuden lisääntyminen, kun kytkin jää pois ja vaihteistoon kohdistuva rasitus minimoituu. Kaksi selkeää vikapaikkaa pois. Jos on jotain pöydän leveyteen liittyvää ehtoa, niin pienempi Sampo on silloin ihan ok. Muuten kannattaa ottaa 2045, koska perä on pitempi ja sitä myöten pui paremmin. Tyyppivikaa voi olla missä vaan, mutta omassa koneessa pöydän käyttöakselin laakerointi on osoittautunut pulmalliseksi. Kuntoa voi kokeilla avaamalla sivupellin ja kokeilemalla nostaa siivapyörästä. Jos antaa pikkuisenkaan myöten, niin minimissään laakeri on selvä. Laakerit jotain 50e kappale, akseli 200e.
Hydron ainoa huono puoli on se että jos sen saa pahasti hajalle niin sitten tarvitaan $$$$$.
Olen asioinut varaosatiskillä samaan aikaan kun toinen asiakas kyseli hydrostaatin pumppu-moottori-paketin hintaa. Melkein alkoi heikottaa vaikkei ollutkaan omasta koneesta kyse.
Jostakin irronnut rauta oli suodattimista huolimatta kiertänyt järjestelmässä tuhoisin seurauksin. Lienee moskaa tullut niin paljon että suodatus oli mennyt tukkoon ja päästänyt sitten ohivirtauksena läpi.
-
Kiitos tästä kauhutarinasta. Vaikka remppa maksaisi maltaita, niin silti pitäisi ottaa se hydro. Öljyjä ja suodattimia kannattaa vaihtaa, kyllä siitä hyötyä pitäisi olla. Mitä uudempi vuosimalli, niin sen paremmin pitäisi pelata. Omassa koneessa noin 2000 vuodelta oli jossain vaiheessa ongelmaa pöydän noston kanssa. Alkoi takkuilla mystisesti, mutta meni sitten ohi melkein omia aikojaan. Kollegalla taas ei ja joutui vaihtamaan hytin alla olevista venttiileistä jonkun. Hinta taisi olla luokkaa 800mk, mikä oli siihen aikaan todella iso raha. Siellä meni joku onnettoman kokoinen kanava tukkoon ja sitä ei sitten kai saanut auki. Noita oli huoltomiehen mukaan joitakin tiedossa. Sitten oli käynyt sellainen tapaus, että isäntä käynnisti puimurin, niin pöytä nousi ylös ja torvi kääntyi auki. Tässäkin oli joku tukos niissä kanavissa. Huoltomies sitten myi meillekin korjaussarjan ongelmiin eli pumpun jälkeen painepuolelle lisäsuodattimen, jonka pitäisi estää paremmin kiertoon pääsevää roinaa. Se piti syyllisenä pumppua, josta lähtee karstaa irti, myös yleinen huolellisuus konetta kasatessa ei ollut vielä siihen aikaan niin korkealla tasolla. Hydraulitankistakin saattoi lähteä kaikenlaista töhnää kiertoon. Pari vuotta myöhemmissä malleissa hydrauliikan toteutus muuttui toisenlaiseksi ja siinä yhteydessä kai suodattimen paikkaakin mietittiin tarkemmin.
En muista enää kaikkia kuvioita, mutta onhan noissa aina riskejä ja kaikenlaista ihmeellistä hässäkkää on ollut. Silti pitäisi ottaa se hydro.
-
Aika huonoa tuuria on jos hydro hajoaa puimurin käyttömäärillä. Vastaavalla tekniikalla ajetaan mm metsäkoneita 10-kertainen tuntimäärä, ja taatusti keskimäärin kovemmalla kuormituksella.
Periaatteessa sen pitäisi olla hyvin luotettava, ainakin jos sen ohjaukseen ei ole sotkettu liikaa bittejä...
Hydron hajoaminen johtuu kai joko liian kevyestä suunnittelusta ja säästöosilla tehdystä toteutuksesta tai sitten huollossa tehdyistä virheistä tai laiminlyönneistä.
Asian voi kiteyttää kolmeen sanaan: puhtaus, puhtaus ja puhtaus. Ynnä oikea mitoitus ja toimiva jäähdytys. Kuten hydrauliikassa yleensäkin.
Mitään kompromissejä ei kannata tehdä, esim halpa suodatin joka hajoaa kiertoon on ... kauniisti sanottuna väärä paikka säästää.
-
Vanhemmissa hydroissa on oma öljynsä ajolle, aina aivan kirkkaat öljyt vaihtaessa. Siinähän ei ole muuta kuin pumppu, suodatin, lauhdutin, moottori. Joka ei paremmasta tiedä voi polkea kytkintä ja jarruja.
-
Hydron saa rikki vain väärällä käytöllä. Voimansiirtoa ei saa käyttää jarruna. Kun 10 tonnin puimuri pysäytetään 25 kmh:n vauhdista 10 metrin matkalla nollaan, niin varmasti jokin hajoaa. Edes jarruilla puimuria ei saa pysähtymään niin nopeasti. Sama puinnissa ensin 10 kmh eteen ja sitten kahva taakse, niin että matkustaja tippuu penkiltä.
Suunnittelijan järjettömyys on taas siinä, että pumppu on hihnakäyttöinen, kun se kuuluisi olla suoraan mootorin päässä. Tiukan hihnan takia pumpun laakereihin kohdistuu älytön vääntö. Jäähdyttimen päässä moottoria olisi oiva tila hydraulipumpuille, varsinkin, jos jäähdyttimen puhaltimen muuttaisi hydraulikäyttöiseksi ja siirtäisi jäähdyttimen vaikkapa olkikuvun päälle vaakatasoon.
-
Hydron saa rikki vain väärällä käytöllä. Voimansiirtoa ei saa käyttää jarruna. Kun 10 tonnin puimuri pysäytetään 25 kmh:n vauhdista 10 metrin matkalla nollaan, niin varmasti jokin hajoaa. Edes jarruilla puimuria ei saa pysähtymään niin nopeasti. Sama puinnissa ensin 10 kmh eteen ja sitten kahva taakse, niin että matkustaja tippuu penkiltä.
Suunnittelijan järjettömyys on taas siinä, että pumppu on hihnakäyttöinen, kun se kuuluisi olla suoraan mootorin päässä. Tiukan hihnan takia pumpun laakereihin kohdistuu älytön vääntö. Jäähdyttimen päässä moottoria olisi oiva tila hydraulipumpuille, varsinkin, jos jäähdyttimen puhaltimen muuttaisi hydraulikäyttöiseksi ja siirtäisi jäähdyttimen vaikkapa olkikuvun päälle vaakatasoon.
Eikös hihnakäytössä pitäisikin olla apulaakeri pumpulle.
-SS-
-
Hydron saa rikki vain väärällä käytöllä. Voimansiirtoa ei saa käyttää jarruna. Kun 10 tonnin puimuri pysäytetään 25 kmh:n vauhdista 10 metrin matkalla nollaan, niin varmasti jokin hajoaa. Edes jarruilla puimuria ei saa pysähtymään niin nopeasti. Sama puinnissa ensin 10 kmh eteen ja sitten kahva taakse, niin että matkustaja tippuu penkiltä.
Suunnittelijan järjettömyys on taas siinä, että pumppu on hihnakäyttöinen, kun se kuuluisi olla suoraan mootorin päässä. Tiukan hihnan takia pumpun laakereihin kohdistuu älytön vääntö. Jäähdyttimen päässä moottoria olisi oiva tila hydraulipumpuille, varsinkin, jos jäähdyttimen puhaltimen muuttaisi hydraulikäyttöiseksi ja siirtäisi jäähdyttimen vaikkapa olkikuvun päälle vaakatasoon.
Eikös hihnakäytössä pitäisikin olla apulaakeri pumpulle.
-SS-Niin pitäisi, mutta ei ole. Eikä myöskään nosto/ohjaus-hydrauliikan pumpussa ole tukilaakeria.
-
Hydron saa rikki vain väärällä käytöllä. Voimansiirtoa ei saa käyttää jarruna. Kun 10 tonnin puimuri pysäytetään 25 kmh:n vauhdista 10 metrin matkalla nollaan, niin varmasti jokin hajoaa. Edes jarruilla puimuria ei saa pysähtymään niin nopeasti. Sama puinnissa ensin 10 kmh eteen ja sitten kahva taakse, niin että matkustaja tippuu penkiltä.
Suunnittelijan järjettömyys on taas siinä, että pumppu on hihnakäyttöinen, kun se kuuluisi olla suoraan mootorin päässä. Tiukan hihnan takia pumpun laakereihin kohdistuu älytön vääntö. Jäähdyttimen päässä moottoria olisi oiva tila hydraulipumpuille, varsinkin, jos jäähdyttimen puhaltimen muuttaisi hydraulikäyttöiseksi ja siirtäisi jäähdyttimen vaikkapa olkikuvun päälle vaakatasoon.
typerä kysymys, mutta eikö hydraulijärjestelmässä ole säädettävää paineenrajoitusta, joilla noin nopea pysäyttäminen estetään? Samoilla säädöillä saisi myös matkustajan pysymään penkillä. Muissa koneissa ainakin sopivan pieneksi säädetty paine lisää käyttömukavuutta ja estää rikkoontumiset.
-
Kylälle tuli joskus takavuosina 2000-sarjan, oikein hydro-Sampo. Sitä sitten tiellä ajettiin ensimmäistä peltoa puimaan, harjoitellessa jotenkin kiihtyi eteenpäin, ja kuski varmaan käänsi vaistomaisesti vipua takaisinpäin, ja Smpo pysähtyi kuin seinään ja takapyörät pomppasivat korkealle ilmaan, ja sitten alkoi sen pomppiminen. Ryskytys kuului pitkän matkan päähän.
Ei se Sampo siitä rikki mennyt, mutta varsin rajun oloista oli se hydron toiminta.
-SS-
-
Eikös ainakin näissä missä hydroveto on omalla hydrauliikkapiirillä, ole suodattimen vieressä vastapaineilmaisimen mittari (tai jotain sinnepäin). Sitä kait olisi syytä kurkkia ajoittain, että pysyy osoittimen vihreällä alueella, mikä tiettävästi kertoo että suodatin toimii.
-
Hydron saa rikki vain väärällä käytöllä. Voimansiirtoa ei saa käyttää jarruna. Kun 10 tonnin puimuri pysäytetään 25 kmh:n vauhdista 10 metrin matkalla nollaan, niin varmasti jokin hajoaa. Edes jarruilla puimuria ei saa pysähtymään niin nopeasti. Sama puinnissa ensin 10 kmh eteen ja sitten kahva taakse, niin että matkustaja tippuu penkiltä.
Suunnittelijan järjettömyys on taas siinä, että pumppu on hihnakäyttöinen, kun se kuuluisi olla suoraan mootorin päässä. Tiukan hihnan takia pumpun laakereihin kohdistuu älytön vääntö. Jäähdyttimen päässä moottoria olisi oiva tila hydraulipumpuille, varsinkin, jos jäähdyttimen puhaltimen muuttaisi hydraulikäyttöiseksi ja siirtäisi jäähdyttimen vaikkapa olkikuvun päälle vaakatasoon.
typerä kysymys, mutta eikö hydraulijärjestelmässä ole säädettävää paineenrajoitusta, joilla noin nopea pysäyttäminen estetään? Samoilla säädöillä saisi myös matkustajan pysymään penkillä. Muissa koneissa ainakin sopivan pieneksi säädetty paine lisää käyttömukavuutta ja estää rikkoontumiset.
Tässä hintaluokassa kuljettajalla on täysi vastuu tapahtumista. Saattaa siellä pumpun sisässä jokin mekanismi olla mikä laukeaa 600 kilon paineessa, mutta ei varmaankaan säädettävissä. Pumppuhan ei ole mikään kuorman tunteva pumppu, mikä on huomattavasti kalliimpi vekotin.
-
Tässä hintaluokassa kuljettajalla on täysi vastuu tapahtumista. Saatta siellä pumpun sisässä jokin mekanismi olla mikä laukeaa 600 kilon paineessa, mutta ei varmaankaan säädettävissä. Pumppuhan ei ole mikään kuorman tunteva pumppu, mikä on huomattavasti kalliimpi vekotin.
Servo siellä pumpun työkulmaa kääntää, ei se muutu samantien kun vipua kääntää.
-
Hydron saa rikki vain väärällä käytöllä. Voimansiirtoa ei saa käyttää jarruna. Kun 10 tonnin puimuri pysäytetään 25 kmh:n vauhdista 10 metrin matkalla nollaan, niin varmasti jokin hajoaa. Edes jarruilla puimuria ei saa pysähtymään niin nopeasti. Sama puinnissa ensin 10 kmh eteen ja sitten kahva taakse, niin että matkustaja tippuu penkiltä.
Suunnittelijan järjettömyys on taas siinä, että pumppu on hihnakäyttöinen, kun se kuuluisi olla suoraan mootorin päässä. Tiukan hihnan takia pumpun laakereihin kohdistuu älytön vääntö. Jäähdyttimen päässä moottoria olisi oiva tila hydraulipumpuille, varsinkin, jos jäähdyttimen puhaltimen muuttaisi hydraulikäyttöiseksi ja siirtäisi jäähdyttimen vaikkapa olkikuvun päälle vaakatasoon.
typerä kysymys, mutta eikö hydraulijärjestelmässä ole säädettävää paineenrajoitusta, joilla noin nopea pysäyttäminen estetään? Samoilla säädöillä saisi myös matkustajan pysymään penkillä. Muissa koneissa ainakin sopivan pieneksi säädetty paine lisää käyttömukavuutta ja estää rikkoontumiset.
Tässä hintaluokassa kuljettajalla on täysi vastuu tapahtumista. Saattaa siellä pumpun sisässä jokin mekanismi olla mikä laukeaa 600 kilon paineessa, mutta ei varmaankaan säädettävissä. Pumppuhan ei ole mikään kuorman tunteva pumppu, mikä on huomattavasti kalliimpi vekotin.
Ainakin omassa claasissa liikkeet pehmeät, ei kahvasta vetämällä saa naamaa tuulilasiin vaikka yrittäisi. No, enpä oo yrittänyt mutta ei ne liikkeet mitään teräviä ole, ennemmin sellaista vaahtokarkki tyyppistä :)
-
Hydron saa rikki vain väärällä käytöllä. Voimansiirtoa ei saa käyttää jarruna. Kun 10 tonnin puimuri pysäytetään 25 kmh:n vauhdista 10 metrin matkalla nollaan, niin varmasti jokin hajoaa. Edes jarruilla puimuria ei saa pysähtymään niin nopeasti. Sama puinnissa ensin 10 kmh eteen ja sitten kahva taakse, niin että matkustaja tippuu penkiltä.
Suunnittelijan järjettömyys on taas siinä, että pumppu on hihnakäyttöinen, kun se kuuluisi olla suoraan mootorin päässä. Tiukan hihnan takia pumpun laakereihin kohdistuu älytön vääntö. Jäähdyttimen päässä moottoria olisi oiva tila hydraulipumpuille, varsinkin, jos jäähdyttimen puhaltimen muuttaisi hydraulikäyttöiseksi ja siirtäisi jäähdyttimen vaikkapa olkikuvun päälle vaakatasoon.
typerä kysymys, mutta eikö hydraulijärjestelmässä ole säädettävää paineenrajoitusta, joilla noin nopea pysäyttäminen estetään? Samoilla säädöillä saisi myös matkustajan pysymään penkillä. Muissa koneissa ainakin sopivan pieneksi säädetty paine lisää käyttömukavuutta ja estää rikkoontumiset.
Tässä hintaluokassa kuljettajalla on täysi vastuu tapahtumista. Saattaa siellä pumpun sisässä jokin mekanismi olla mikä laukeaa 600 kilon paineessa, mutta ei varmaankaan säädettävissä. Pumppuhan ei ole mikään kuorman tunteva pumppu, mikä on huomattavasti kalliimpi vekotin.
Ainakin omassa claasissa liikkeet pehmeät, ei kahvasta vetämällä saa naamaa tuulilasiin vaikka yrittäisi. No, enpä oo yrittänyt mutta ei ne liikkeet mitään teräviä ole, ennemmin sellaista vaahtokarkki tyyppistä :)
Neliveto päällä Sampelis saa odotella suunnanvaihtoo järjettömän kauan :(
Ja saa sampos kuristimia vaihtamalla säädeltyä suunnanvaihdon hätäisyyttä.
-
Tässä hintaluokassa kuljettajalla on täysi vastuu tapahtumista. Saatta siellä pumpun sisässä jokin mekanismi olla mikä laukeaa 600 kilon paineessa, mutta ei varmaankaan säädettävissä. Pumppuhan ei ole mikään kuorman tunteva pumppu, mikä on huomattavasti kalliimpi vekotin.
Servo siellä pumpun työkulmaa kääntää, ei se muutu samantien kun vipua kääntää.
Sampoissa mitään servoa ole. Suora vaijeri ohjaus kahvalta. Alkupään Sampot oli aika hätäsiä pysähtymään. Nyt on saatu Sampokin rauhottumaan.
Oikeissa puimureissa servo-ohjaus pumpulla. Useimmat puimurimerkit laittaa pumput hihnanäytöllä mutta tietenkin tukilaakeriyksiköllä varustettuna.
-
Tässä hintaluokassa kuljettajalla on täysi vastuu tapahtumista. Saatta siellä pumpun sisässä jokin mekanismi olla mikä laukeaa 600 kilon paineessa, mutta ei varmaankaan säädettävissä. Pumppuhan ei ole mikään kuorman tunteva pumppu, mikä on huomattavasti kalliimpi vekotin.
Servo siellä pumpun työkulmaa kääntää, ei se muutu samantien kun vipua kääntää.
Sampoissa mitään servoa ole. Suora vaijeri ohjaus kahvalta. Alkupään Sampot oli aika hätäsiä pysähtymään. Nyt on saatu Sampokin rauhottumaan.
Oikeissa puimureissa servo-ohjaus pumpulla.
No miksi haluat nimittää toimintoa, jossa pumpun kyljessä oleva vipu voi olla taakseajoasennossa vaikka puimuri kulkee vielä eteenpäin. Lähtee sitten sujuvasti taaksepäin kun on ensin pysähtynyt.
On kai niitä toisenlaisia pumppuja vanhemmissa ollut. Vuonna 1999 puimurikurssilla kouluttaja mainitsi sellaisista ajopumpuista, joilla sai dieselin tikahtumaan, ei ollut silloin enää tuotannossa.
-
Katsellut vähän tuollaista 2035 tai 2045 sampoa 2000 luvun alusta. Mitkä on heikot kohdat mitä kannattaa tarkistella?
Onko oltava hydro vai pärjääkö myös mekaanisella laatikolla? Kuinka helppo tuollaisesta on irrottaa leikkuupöytä? Sillat kapeita täällä suunnalla.
Noita alkaa olla tarjolla melkoisessa hintahaitarissa. Tiedän sattumoisin yhden halvan ja tosi hyvän hydron.
Tosi hyvä tarkoittaa yleensä, että paukuteltua kiviä koneen läpi, aika paskoja ne käytetyt tahtoo olemaan, kokemusta löytyy. Hydro on ehdoton, mekaanisis ei tahdo se mopon vaihteisto kestää, aika onneton on vaihteisto. Suosittelen nelivetoa ja ilmastointia, jos sellaiset sattus löytymään, ei niitä enää pois vaihtas.