Jos joku väittää, että 25 lehmää riittää hyvin, okei kai sillä on joku käsitys asiasta kun kerran tuonkokoisella karjalla pärjää ...

Ei ole kyllä AB-alueen tila...

Kun suuria sikaloita rakennettiin ne pystyivät nostamaan tuotostasoa monella porsaalla. Voidaanko ajatella,että keskituotos 7800 litraa nousee huomattavasti kun harrastelijat jää pois? Tilojen lukumäärä laskee myös parantuneen tuotoksen vuoksi.

Se riippuu niin monesta asiasta. Joskus ei kannata heruttaa niitä viimeisiä litroja jos se esimerkiksi lisää pötsiongelmia tai muuten vaikeuttaa ruokintapuolta tai lisää muuten sairauksia. Yksi eläinlääkärin käynti maksaa monta maitolitraa. Veikkaan että taloudellinen optimi on jossain noin 8.500 litran vuosituotoksessa,  ei ainakaan kovin paljon yli. Mutta tähän apemies & adam & ucd voivat sanoa varmaan parempaa tietoa, tämä on tällainen "valistunut arvaus" jossa voi olla jo vanhentunutta tietoa takana, "aikaa ennen robottilypsyn ja aperuokinnan kun vielä jostakin jotakin tiesikin". Mutta että tuotostaso voisi nousta ehkä 10% eli saman verran lehmiä voisi jäädä pois.

Jopihopi väittää että rakenne sikataloudessa C alueella on huono. Itse olen kyllä ymmärtänyt, että uudet sikalat ovat C-alueella ihan hyvän kokoisia Suomen mittapuun mukaan!

Jopihopi väittää mitä väittää, tieto on asia erikseen. On väitteitä ja sitten on tosiasioita. Katsos tuosta Perälän Matin gradusta

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

kaaviot sivulla 25. Aika selvästi on nähtävissä että vuonna 2006 lihasikaloiden keskikoko alueilla E- P, Pohjanmaa, V-S, Satakunta, Pirkanmaa, Häme on noin 190 - 240 - 220 - 170 - 140 - 210 kun koko maan keskikoko on noin 190. Eli Pohjanmaa on suurin (suurimmat lihasikalat keskimäärin) ja E-P on noin maan keskiarvon kohdalla ja pesee Satakunnan vaikka häviääkin V-S:llä. Mutta että väite on mitä on, sitä itteensä. Nyt jos siis kyse on C1:stä verrattuna AB:hen johon tuo Pirkanmaa ja Hämekin kuuluvat jotka selvästi jäävät koossa jälkeen C1:stä.

Porsassikaloissa asia on toinen, siellä on Pirkanmaalle ja Hämeeseen perustettu muutama suuri yksikkö jotka heti tuntuvat keskiarvoissa. Mutta merkillepantavaa niissäkin on että ne on perustettu ihan omalla rahalla tai ainakin investointituen ollessa hakukiellossa. Mutta tiedä sitten jos ovat Pohjanmaalla kerran saaneet että mitä ne ovat niihin saaneet? Mutta ei porsaspuolellakaan eroa merkittävästi ole C1 tappioksi ja jos onkin niin se on syntynyt vuoden 2000 jälkeen, vielä vuonna 2000 alueet aika tasassa. Että tässä selittävänä tekijänä ei ainakaan ole ne jopihopin mainostamat "vain AB-alueelle suunnatut miljoonatuet". Mutta kannattaa aina muistaa että väite ja tieto ovat kaksi eri asiaa.

Jopihopi väittää että rakenne sikataloudessa C alueella on huono. Itse olen kyllä ymmärtänyt, että uudet sikalat ovat C-alueella ihan hyvän kokoisia Suomen mittapuun mukaan! Ne on myös rakennettu investointituella.
SIKASUORALTA löytyy meininkiä!

http://www.agrimarket.fi/Koneet/Traktorit/Kayttajajutut/Ilmajoki_K_ja_M_Lahti/

Jopihopi on osin oikeassa, en vain ole halukas sitä myöntämään. Jos puhutaan C1:stä ja juurikin tuosta sikasuoran seutuvista niin ovat jopa B-alueen tiloja edellä vähän alueesta riippuen. Mutta muu C-alue onkin sitten asia erikseen, siinä jopihopi on oikeassa. Mutta mitä minä yhtään mielipiteitä tiedän niin kyse on nimenomaan siitä että päätuotantoalueiden eli C1 ja A/B ei ole todellisuudessa merkittävää eroa missään mielessä, ei luonnonoloissa, satotasoissa eikä tukihistoriassa eikä muussakaan. Ei ainakaan C1 tappioksi. Tämän takia katsotaan että tukiero eläintuessa ei saisi yhtään kasvaa 2009 tasosta ja sekin on osin liikaa, 2008 ero olisi jo riittänyt. Tästä on kyse tästä tukierosta C1/AB, muiden alueiden suhteen asia on toinen. Ja sitten kokonaan toinen asia on että miten tuo pitäisi hoitaa ja kolmas vielä että miten se voidaan hoitaa. Jos mitään radikaalia EUn suuntaan ei tapahdu niin taitaa olla vain yksi keino jäljellä...

Mitkä tosiasiat, mitä tosiasioita voi tietää ihmiset, jotka ei tiedä alasta mitään tai ovat ajautuneet osaamattomuutensa takia alalta ulos ?

Mielestäni kyse on silloin käsityksistä, vain ja ainoastaan.

Minulle tulee äkkiseltään täällä useampikin kirjoittaja mieleen jotka ottavat kovastikin kantaa vaikka omakohtaista kokemusta ei tunnu olevan ja pikkaisen kun "kovistelee" niin osoittautuu että joko ei todellisuudessa tiedä mitään tai sitten on "tietoa". Osoittautunut muutaman kerran jopa että väite on jotain ja sitten kun kaivan numerot esille niin asia onkin päinvastoin. Mutta mielipiteet ovat varmat! Ja montakos lypsylehmää sillä emo-heikillä olikaan?

Ehkä vähän kärjistin asioita, mutta eihän tuota usko heinänsyöjäkkään, jos joku väittää tosissaan että maatilat kilpailee keskenään samalla tavalla kuin yritykset kilpailee, on sentään 15 vuoren yrittäjä kokemus takana, joten voin ehkä todeta ihan asiasta jotain tietävänä, että ette te pojat ole kilpailua koskaan nähneetkään, jos tuollaista uskotte ....

Aina kun yritys lopettaa, se on hävinnyt muille yrityksille kilpailussa. Ei ole pysynyt rakennekehityksesä tai kannattavuuskehityksessä mukana. Vuoden 1990 paikkeilla lypsykarjatiloja oli noin 40.000 tai vähän yli muistaakseni. Nyt on 12.000. Eli kilpailussa on hävinnyt noin monta lypsykarjatilaa.

Rakennekehitys meni hieman sivuun aiheesta, mutta äärettömän mielenkiintoinen aihe!
Ymmärtääkseni 1000 lehmän navetoita suunnitellaan Suomeen useampia.
Montako sellaista tarvitaan että on tyydytetty 100% omavaraisuusaste maidontuotannossa? Oletetaan että nykyisistä tuottajista lopettaa viiden vuoden sisällä noin 40%.

Maidon tuotanto noin 2.2 - 2.3 milj litraa. Lypsylehmiä on noin 280.000 - 300.000 ja keskituotos noin 7.800 litraa. Siitä tuo yhtälö syntyy? Jos 1.000 lehmän yksiköillä tuotettaisiin kaikki maito niin se olisi sitten noin 300 navettaa. Silloin ne tuottaisivat kaiken tarvittavan maidon.

Jos 40% tuottajista lopettaa niin oletus että lopettavat ovat pienempiä yksiköitä? Sanotaan vaikka 25% lehmistä? Eli 75.000 lehmää. Tuon tuotoksen menetyksen korvaamiseen tarvittaisiin 75 tuollaista 1.000 lehmän navettaa.

lihantuottajat jotka myyvät eläimensä samalle teurastamolle, ei ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita,

Palaan tähän vielä sen verran. Että tilat siis eivät mielestäsi ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita?  Tiedäthän sinä miten teurastamojen määrälisät menevät? Että mitä enemmän tuotat niin sen enemmän määrälisää senttiä per lihakilo. Kun näitä määrälisiä on päätetty niin ovatko siinä määrälisistä paljon hyötyvä iso yksikkö ja kokonaan ilman määrälisiä jäävä pieni yksikkö kilpailijoita vai yhteistyökumppaneita? Ihan siinä yhteisymmärryksessä on päätetty että koska sinä olet pieni yksikkö ja teurastamon kannalta ei-kiinnostava niin sinulle ei määrälisiä tarvitse maksaa vaan tälle paljon tuottavalle isolle yksikölle. Jolloin yhteisymmärryksessä on päätetty että pienen yksikön kannattavuus on heikompi.

Aloite on varmasti tullut toimivalta johdolta mutta koska osuuskunnan säännöissä alunperin sanotaan että hyödyttää kaikkia tasapuolisesti tms hauskaa niin hinnasto on varmasti täytynyt hyväksyttää viljelijähallinnon kautta. Tällöin on selkeästi päätetty että tilat kilpailevat keskenään ja asetettu tilat kilpailullisesti eri asemaan. Kuka sitten hallinnossa on ollutkin ja näitä päätöksiä tähän suuntaan tehnyt niin se on eri asia. Siis että millaiset tilat. Mutta tietyllä tavalla sama asia kuin tukierossa sillä erolla että tähän asiaan tila voi vaikuttaa kilpailemalla toisten tilojen kanssa ja laajentamalla oman tilansa riittävän isoksi.

Ja noiden määrälisien lisäksi on käsittääkseni olemassa persoonakohtaisia sopimuslisiä. Joita maksetaan "helposti" esimerkiksi silloin jos joku isompi tuottaja siirtyy teurastamolta toiselle. Maksetaan siis määrälisän päälle. Siinäkin aivan selvästi tilat kilpailevat toisiaan vastaan. Eli iso tila toteaa että "Jos minä en saa näin paljon parempaa hintaa kuin muut ja sitä kautta parempaa kilpailuasetelmaa muihin tiloihin nähden niin minä vaihdan teurastamoa" tai että "Jos maksatte tämän verran lisää jotta saan paremman kilpailuasetelman muihin tiloihin nähden niin siirryn teille tuottajaksi". Ihan miten sen asian laitat. Mutta kyllä siinä yksittäinen tila aivan selkeästi hankkii itselleen kilpailuetua eli kilpailee toisien tilojen kanssa.

Tämä ei sitten ole vahingoniloa vaan realismia. Että tervetuloa joukkoon vaan. Sikapuolella on pitkään ollut se tilanne että riippuen tuonnista yms yms vaikka mistä niin teurastamon hinta on jotakin. Ja se laskee jos teurastamon tuotantokustannukset nousevat tai kauppa tuo laskeakseen hintaa jne jne. Siinä saa rehut nousta 70% joka sikapuolella on merkittävä kustannuserä ja teurastamon tilityshinta ei nouse yhtään kun ei ole tilitysvaraa kun kaupalta ei sitä saada. Siinä sitten tingitään kaikesta mahdolllisesta ja jopa tuotetaan tappiolla ja toivotaan että hinta nousee ennen kuin rahat loppuu tai pankin kärsivällisyys loppuu. Jos teurastamolla ei sitä rahaa ole. Tosin joku mainitsi Valion "pöhötaudin" ja sanoisin että teurastamoilla olisi myös varaa tinkiä.

Mutta yhtä kaikki, tervetuloa joukkoon vaan. Sitä on ollut helppo huudella sivusta hyviä neuvoja että "ottakaa tuottoa markkinoilta" mutta nyt ehkä alkaa valkenemaan kuinka helppoa se neuvo on toteuttaa silloin kun kilpailutilanteessa ollaan. Siis kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Tosin juuri tuo että AB-alueen tilat siinä heikoimmilla on niin se on ikävää. Mutta siinä saattaa olla yksi hyvä puoli. Jos tämä nyt kiihdyttää maidontuotannon alasajoa AB-alueella niin päättäjätkin ehkä alkavat tajuta kuinka epäreilu tuo tukialueraja tukieroineen on. Valitettavasti se silmien mahdollinen avautuminen ei välttämättä pelasta enää AB-alueen maitotiloja mutta saattaa vielä ehtiä pelastamaan sikatilat kun nähdään mikä on tukieron vaikutus tällaisessa markkinatilanteessa tilojen pärjäämiseen. Maitotilojen kannalta toivoisi että päättäjien silmät aukeaisivat ajoissa ja asioille myös tehtäisiin jotakin.

Mikäli lihasta maksetaan samaa hintaa kaikilla tukialueilla, niin silloin tuki ei vaikuta hintaan, eikä synny maksetusta tuesta etua millekkään toimijalle.

Unohdatko nyt jotakin? Sama hinta kaikille tiloille kaikilla tukialueilla? Entäs kun toisen tukialueen tila saa kuitenkin ne tuet? Eikö tila olekaan toimija? Eikä saa mitään etua tuista?

Se että 80 %:tia LSO:n sikaloista on A/B alueella, osoittaa vain sen, että LSO:n johtoryhmä ei tiedosta kaikkia riskejä ja eikä ole niitä eliminoinut, sen olisi pitänyt rakentaa hankintaorganisaatio sillä tavalla, että lihaa tulee myös C-alueelta riittävästi.
Ei C-alueen tuottakien kuulu olla maksumiehinä LSO:n epäpätevien johtajien munauksissa ....

Otetaas tämä ihan ensiksi. Ensinnäkin tuo % lienee kylläkin noin 70, kärjistin vähän että ero tulee selväksi. Mutta toiseksi huomaatko itsekään mitä kirjoitat tuossa??? On siis SUURI RISKI hankkia lihaa vain AB-alueelta koska tuotanto voi siellä loppua tukien loppumisen takia? Noinhan tuo on suoraan johdettavissa? Tajuatko edes mitä lähes suoraan tuossa sanot??? Että tuotantoa on tarkoitus jättää vain C-alueelle ja LSOn olisi pitänyt se tajuta ja hankkia lihansa C-alueelta???

En nyt edes viitsi tarkemmin puuttua tähän asiaan mutta tajuathan sinä että millainen ylimääräinen kustannustekijä se on rahdata siat C-alueelta Forssan teurastamolle? Veikkaisin että jos kaikki kulut lasketaan niin tälläkin hetkellä LSO hankkii itselleen kalleinta lihaa suurilta C-alueen tuottajilta. Lihan tuottajahinta korkea määrälisien kanssa ja siihen rahdit päälle niin kallista on Forssaan rahdattuna tehtaan portilla. Varmasti saa halvemmalla pieneltä tilalta ilman määrälisiä läheltä teurastamoa vaikka miten pieniä kuormia pitäisi ajaa.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.02.09 - klo:10:01

Jooo, mutta ei pidä sotkea alan luonnollista ja siihen kuuluvaa rakennekehitystä, näihin tukiraja kaunoihin, joilla ei ole mitään tekemistä useimpien niiden ongelmien kanssa, mistä joidenkin tilojen huono kannattavuus johtuu.

  tarkoitatko  "ei pidä sotkea alan luonnollista ja siihen kuuluvaa rakennekehitystä näihin tukiraja kaunoihin, mistä joidenkin tilojen huono kannattavuus johtuu." 

Minä ihailen aina tätä kun joku osaa kiteyttää asian! Itsellä sellainen huono ominaisuus että tulee liian laveasti kerrottua asioista eikä sitten sen takia aina mene perille. Ihailtavaa että joku osaa kiteyttää sen olennaisimman ytimen muutamalla sanalla!

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 13.02.09 - klo:10:08

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.02.09 - klo:23:39

lihantuottajat jotka myyvät eläimensä samalle teurastamolle, ei ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita,

Entäs jos minä myyn Saarioisille ja naapuri LSOlle (rauha hänen pankkitililleen), olemmeko me silloin kilpailijoita?

Olette, silloin te olette kilpailijoita.

Mutta miten se nyt sitten oikein on? Ensin väität että tilat eivät MISSÄÄN OLOSUHTEISSA KILPAILE KESKENÄÄN ja jopihopi yhtyy kuoroon että c-sikatilat eivät kilpaile ab-sikatilojen kanssa. Nyt kuitenkin myönnät että jos olemme eri teurastamojen tuottajia niin sitten olemmekin kilpailijoita. Nyt kuitenkin 80% AB-sikatiloista lienee LSOn tuottajia ja 80% C-sikatiloista on Atrian tuottajia. Eikös se suoraan tarkoita että lähes kaikki AB-sikatilat ja C-sikatilat ovat kilpailijoita keskenään? Vai miten se oikein nyt sitten menee? Tilat eivät kilpaile? Vai kilpailevat? Ja entäs teurastamojen kilpailutilanne? Kun toinen saa tuet (tuetuilta tiloilta lihan halvemmalla) ja toinen ei?

lihantuottajat jotka myyvät eläimensä samalle teurastamolle, ei ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita,

Entäs jos minä myyn Saarioisille ja naapuri LSOlle (rauha hänen pankkitililleen), olemmeko me silloin kilpailijoita?

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 13.02.09 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 13.02.09 - klo:09:28

Ja JakkeJäyhä on vakuutellut että taurastamoilla on laskeskelijoita jotka huolehtivat että tuottaja saa riittävän hinnan jotta alkutuotanto pysyy kannattavana.

Pienillä reunaehdoilla... Jos hinta nousee niin korkealle että se uhkaa teurastamon omaa kannattavuutta niin tuottaja saa mitä on mahdollista maksaa. Riippumatta siitä pitääkö se tuottajan hengissä eli ei. Eli kaikissa tilanteissa kaikki tuottajat eivät todellakaan saa riittävää hintaa että pysyisivät kannattavina.

Ei tietenkään saa, mikäli näin olisi niin alan vaatima rakennekehitys tyssäisi siihen.
Tottakai kehityksessä on aina takapiruna pakko, se pakko tulee tästä, että tilat tulee muuten kannattamattomiksi.

Ja rakennekehitys ei siis mielestäsi ole kilpailua? Jäljelle jäävät vain rakennekehityskilpailussa pärjäävät tilat? Pakko kilpailla? Nyt täytyy sanoa että en oikein ymmärrä logiikkaasi?