Europarlamenttaarikko Lasse Lehtinen paljasti suuren tietämättömyytensä maatalousasioissa eilisessä tv - keskustelussa. Hän väitti, että Suomesta on viety valtion tuella tuotettua vehnää Ruotsiin. Samalla hän kadehti " suurten viljapeltojen" viljelijöitä, joilla on pihalla arvokkaita ajopelejä.
Vehnää ei ole täältä varmaan kovin paljon viety mihinkään suuntaan. Rukiissa olemme jo suureksi osaksi tuonnin varassa. Kananmunia on  viety Ruotsiin ja se on ärsyttänyt sikäläiset munantuottajat ja hallituksen.
Suomen elintarvikeomavaraisuus on murenemassa hyvää vauhtia nyt kun sokeriomavaraisuuskin on vaakalaudalla. Kauppojen hyllyillä on jo iso osa ulkomaista alkuperää olevia elintarvikkeita. Siellä on ranskalaisia keksejä ja satoja muitakin valmistuotteita. Tuntuu siltä, että tämä maa on jo suureksi osaksi tuontielintarvikeiden varassa. Sitä ei aina huomata, sillä tuotteen valmistusmaa on präntätty hyvin pienellä kirjoituksella pakkaukseen, jonka nimi on suomalainen.

Europarlamenttaarikko Lasse Lehtinen paljasti suuren tietämättömyytensä maatalousasioissa eilisessä tv - keskustelussa. Hän väitti, että Suomesta on viety valtion tuella tuotettua vehnää Ruotsiin. Samalla hän kadehti " suurten viljapeltojen" viljelijöitä, joilla on pihalla arvokkaita ajopelejä.
Vehnää ei ole täältä varmaan kovin paljon viety mihinkään suuntaan. Rukiissa olemme jo suureksi osaksi tuonnin varassa. Kananmunia on  viety Ruotsiin ja se on ärsyttänyt sikäläiset munantuottajat ja hallituksen.
Suomen elintarvikeomavaraisuus on murenemassa hyvää vauhtia nyt kun sokeriomavaraisuuskin on vaakalaudalla. Kauppojen hyllyillä on jo iso osa ulkomaista alkuperää olevia elintarvikkeita. Siellä on ranskalaisia keksejä ja satoja muitakin valmistuotteita. Tuntuu siltä, että tämä maa on jo suureksi osaksi tuontielintarvikeiden varassa. Sitä ei aina huomata, sillä tuotteen valmistusmaa on präntätty hyvin pienellä kirjoituksella pakkaukseen, jonka nimi on suomalainen.

No juu, mutta aika pitkälle nämä näkemykset on syötettu maatalouden itsensä sisältä..

Eräs entinen  lappilainen MTK-varapj oikein  julisti isossa kokouksessa, että viljatilalla tehdään töitä kaksi viikkoa keväällä, kaksi viikkoa syksyllä,

Siinä on kyllä oikeassa että 141 tukea saavat just rahakaimmat viljelijät.

Vakavien vaikeuksien tukea...

Olin ennen Suomen EU jäsenyyttä MTK:n kylvösiemenvaliokunnan puheenjohtaja. Meille pidettiin seminaareja, joissa silloinen ministeriön virkamies Esa Härmälä selvitti asioita. Oli myös omia palavereja, joissa MTK:n edustajat selostivat tilannetta.
Maan jako eri vyöhykkeisiin ei sopinut silloin, eikä sovi nytkään. Ei asia ole niin yksinkertainen, että piirretään karttaan viiva, jonka toisella puolella on A ja toisella puolella B ja C. Tämä on sitä kirjoituspöytä filosofiaa.
On olemassa erilaisia viljelyalueita. Ilmasto ei yksin ratkaise maan sisäistä jakoa. Etelä-Pohjanmaa on hyvää viljelyaluetta. Siellä on saatu satoennätyksiä. Maalaji on tasalaatuista ja lakeus rannaton. Toisaalta taas etelässä löytyy hyvinkin pieniä ja kivisiä peltoja. Jos alueet jaetaan vain lämpötilakäyrien mukaan, niin pieleen menee. Tukiperusteet ovat olleet näin koko ajan virheelliset.
Muistan erään kokouksen MTK:n kokoushuoneessa. Esitin siellä, että tukien perusteena tulisi olla myös muut Suomen erityisolosuhteet. Täällä on paljon sellaisia kuluja, joita ei Keski - ja Etelä - Euroopassa ole. Meillä vaatii peltojen peruskuivatus ja salaojitus isot investoinnit. Maaperä on karumpaa kuin etelän mustanmullan alueella. Etäisyydet ovat pitkiä ja peltolohkot pieniä.
Nämä ja monet muut vaikeudet olisi pitänyt ottaa neuvotteluissa huomioon. Nyt tuijotettiin vaan Suomen pohjoiseen asemaan ja koetettiin saada sen avulla lisäetuja.
Jos ennen liittymistä EU:hun olisi tutkittu nämä ja monet muut asiat, niin olisi voinut olla parempi tulos.
Silloin oli kuitenkin niin kova kiire mennä EU:hun, että perusteellista tutkimusta Suomen todellisista vaikeuksista ei oltu tehty.
Olin mukana järjestämässä ennen liittymistä Huittisten Huhkolinnassa suurta viljelijöitten joukkokokousta. Se oli laatuaan ensimmäinen. Puhujina oli MTK:N puheenjohtaja Heikki Haavisto ja maakuntajohtaja Hannu Vesa. Mediaa oli paikalla runsaasti. Kaksi tv- kanavaa, radio ja lehdistö oli mukana. Eräs naistoimittaja kysyi Haavistolta, että mitä Suomen EU jäsenyydestä seuraa. "Voi siinä itsenäinen päätösvalta mennä", totesi Haavisto rauhalliseen tapaansa.

Minulla on sellainen mielikuva, että maatalouden kohdalla asiat menivät päin mäntyä sen takia, että oli vain yksi näkökanta. Ei Eu:lle. MTK ja maatalous keskittyivät vain ja ainoastaan vastustamaan, eikä sellaista valmistelutyötä, kuten tuossa esittelit vaivauduttu tekemään. Muistelisin, että muissa kuin maatalousministeriössä alettiin jo monta vuotta aikaisemmin valmistelemaan lainsäädäntöä eu:n mukaiseksi. Koska pidettiin hyvin mahdollisena (todennäköisenä), että siellä vielä joskus ollaan. Maatalouspuolella näin ei tehty ja sitten neuvotteluissa piti pienessä ajassä tehdä vaikka mitä päätöksiä. Kieliäkin olisi pitänyt osata. Jälkiviisaasti voi todeta, että olisi kannattanut miettiä asioita etukäteen, silloin olisi voinut löytyä vaikka minkälaisia perusteita erilaiselle tukipolitiikalla. Olen siinäkin samaa mieltä, että täältä ihan etelästäkin löytyy jos jonkinlaista mäkeä ja kivenkoloa. Silti ollaan mukamas parhaimmilla viljelyalueilla. Jälkiviisaus on hienoa.

Mahtoiko kuitenkin agronoomisiipi olla hajulla, että tästähän tulee rahahommat näistä projekteista, hankkeista. Pöljät ruohonjuurelta sitoutuu, maksamalla hankkeiden omarahoituksen ja olemalla innovatiivisesti mukana, konsulentit ja koordinaattorit korjas kuitenkin potin (palkkiot).

Jälkiviisaasti voi todeta, että olisi kannattanut miettiä asioita etukäteen, silloin olisi voinut löytyä vaikka minkälaisia perusteita erilaiselle tukipolitiikalla. Olen siinäkin samaa mieltä, että täältä ihan etelästäkin löytyy jos jonkinlaista mäkeä ja kivenkoloa. Silti ollaan mukamas parhaimmilla viljelyalueilla. Jälkiviisaus on hienoa.

Mistä päättelet tai tiedät, ettei asioita valmisteltu ja mietitty? Mistä päättelet tai tiedät, ettei saavutettu neuvottelutulos vastannut valmistelussa asetettuja tavoitteita?

Kuten sanoin, puhtaasti mielikuvien perusteella väsäsin tuon kirjoitukseni. Repliikin kirjoitus vain vahvisti oletuksiani siitä kuinka asiat ovat menneet. Muistan jonkun Haaviston kommentin siitä, että asioita oli niin paljon ja työmäärä oli valtava. Minulle tuli sellainen vaikutelma, että asiat ovat silloin huonosti valmisteltuja. Ja sitten kaikenlaisia härdellejä sattui, niinkuin tämä 141:n otsikon ja sisällön tulkintaero.

Kirjoittelullani koitan aktivoida esiin aikalaiskuvauksia, jotta tulisi vähän näkökulmaa asioihin. Onko sinulla kenties parempaa tietoa olemassa?

Muistelisin, että muissa kuin maatalousministeriössä alettiin jo monta vuotta aikaisemmin valmistelemaan lainsäädäntöä eu:n mukaiseksi. Koska pidettiin hyvin mahdollisena (todennäköisenä), että siellä vielä joskus ollaan. Maatalouspuolella näin ei tehty ja sitten neuvotteluissa piti pienessä ajassä tehdä vaikka mitä päätöksiä. Kieliäkin olisi pitänyt osata. Jälkiviisaasti voi todeta, että olisi kannattanut miettiä asioita etukäteen

Juuri noin... Ruotsissa tehtiin EU-jäsenyyteen valmistelevaa työtä kaksi vuosikymmentä - Suomessa noin kaksi kuukautta... ja ainoat syylliset ovat Suomen Kepu ja MTK... ja siitä maksetaan nyt.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 26.10.07 - klo:20:59

Muistelisin, että muissa kuin maatalousministeriössä alettiin jo monta vuotta aikaisemmin valmistelemaan lainsäädäntöä eu:n mukaiseksi. Koska pidettiin hyvin mahdollisena (todennäköisenä), että siellä vielä joskus ollaan. Maatalouspuolella näin ei tehty ja sitten neuvotteluissa piti pienessä ajassä tehdä vaikka mitä päätöksiä. Kieliäkin olisi pitänyt osata. Jälkiviisaasti voi todeta, että olisi kannattanut miettiä asioita etukäteen

Juuri noin... Ruotsissa tehtiin EU-jäsenyyteen valmistelevaa työtä kaksi vuosikymmentä - Suomessa noin kaksi kuukautta... ja ainoat syylliset ovat Suomen Kepu ja MTK... ja siitä maksetaan nyt.

Silloinen kepumaatalousministeri ajoi vielä koko 1990- luvun alkupuolen "Koivu ja tähti" -pientilalinjaa lajentaen mm. pinta-alalisän saajia. Siis täysin EU-politiikan vastaista linjaa. Kymmenen vuotta aikaisemmin niinikään kepulainen maatalousministeri Toivo Yläjärvi yritti kehittää maataloutta ts. siirtää isompiin yksiköihin, keskustan silloinen varapj. Pura oli hänen linjansa jyrkin vastustaja.

Olin ennen Suomen EU jäsenyyttä MTK:n kylvösiemenvaliokunnan puheenjohtaja. Meille pidettiin seminaareja, joissa silloinen ministeriön virkamies Esa Härmälä selvitti asioita. Oli myös omia palavereja, joissa MTK:n edustajat selostivat tilannetta.
Maan jako eri vyöhykkeisiin ei sopinut silloin, eikä sovi nytkään. Ei asia ole niin yksinkertainen, että piirretään karttaan viiva, jonka toisella puolella on A ja toisella puolella B ja C. Tämä on sitä kirjoituspöytä filosofiaa.
On olemassa erilaisia viljelyalueita. Ilmasto ei yksin ratkaise maan sisäistä jakoa. Etelä-Pohjanmaa on hyvää viljelyaluetta. Siellä on saatu satoennätyksiä. Maalaji on tasalaatuista ja lakeus rannaton. Toisaalta taas etelässä löytyy hyvinkin pieniä ja kivisiä peltoja. Jos alueet jaetaan vain lämpötilakäyrien mukaan, niin pieleen menee. Tukiperusteet ovat olleet näin koko ajan virheelliset.
Muistan erään kokouksen MTK:n kokoushuoneessa. Esitin siellä, että tukien perusteena tulisi olla myös muut Suomen erityisolosuhteet. Täällä on paljon sellaisia kuluja, joita ei Keski - ja Etelä - Euroopassa ole. Meillä vaatii peltojen peruskuivatus ja salaojitus isot investoinnit. Maaperä on karumpaa kuin etelän mustanmullan alueella. Etäisyydet ovat pitkiä ja peltolohkot pieniä.
Nämä ja monet muut vaikeudet olisi pitänyt ottaa neuvotteluissa huomioon. Nyt tuijotettiin vaan Suomen pohjoiseen asemaan ja koetettiin saada sen avulla lisäetuja.
Jos ennen liittymistä EU:hun olisi tutkittu nämä ja monet muut asiat, niin olisi voinut olla parempi tulos.
Silloin oli kuitenkin niin kova kiire mennä EU:hun, että perusteellista tutkimusta Suomen todellisista vaikeuksista ei oltu tehty.
Olin mukana järjestämässä ennen liittymistä Huittisten Huhkolinnassa suurta viljelijöitten joukkokokousta. Se oli laatuaan ensimmäinen. Puhujina oli MTK:N puheenjohtaja Heikki Haavisto ja maakuntajohtaja Hannu Vesa. Mediaa oli paikalla runsaasti. Kaksi tv- kanavaa, radio ja lehdistö oli mukana. Eräs naistoimittaja kysyi Haavistolta, että mitä Suomen EU jäsenyydestä seuraa. "Voi siinä itsenäinen päätösvalta mennä", totesi Haavisto rauhalliseen tapaansa.

Talojussi on nähnyt MMM:n alkuperäisen tukialuekartan, siinä Etelä-Pohjanmaa oli sijoitettu B-alueeseen. Mutta kepulipoliikointi otti taas tässäkin selkävoiton ja suuri vääryys tapahtui.

Liialla kiireellä mentiin EU:hun, okei, tämä on jälkiviisautta, mutta ETA- jäsenyys olisi riittänyt alkuun mainiosti, mutta silloin puhuttiin "viimeisestä junasta" johon oli muka pakko hypätä, tai jäsenyys olisi siirtynyt vuosilla. Mutta aivan hyvin olisi voitu liittyä EU:hun samaan aikaan kuin esim. Viro.

Liialla kiireellä mentiin EU:hun, okei, tämä on jälkiviisautta, mutta ETA- jäsenyys olisi riittänyt alkuun mainiosti, mutta silloin puhuttiin "viimeisestä junasta" johon oli muka pakko hypätä, tai jäsenyys olisi siirtynyt vuosilla. Mutta aivan hyvin olisi voitu liittyä EU:hun samaan aikaan kuin esim. Viro.

Mitä sillä vaihtoehdolla oltaisiin voitettu...

Lainaus käyttäjältä: yammis - 27.10.07 - klo:00:09

Liialla kiireellä mentiin EU:hun, okei, tämä on jälkiviisautta, mutta ETA- jäsenyys olisi riittänyt alkuun mainiosti, mutta silloin puhuttiin "viimeisestä junasta" johon oli muka pakko hypätä, tai jäsenyys olisi siirtynyt vuosilla. Mutta aivan hyvin olisi voitu liittyä EU:hun samaan aikaan kuin esim. Viro.

Mitä sillä vaihtoehdolla oltaisiin voitettu...

Ehkä olisi saatu paremmin hoidettu nää maataloustukiasiat, kun olisi ajan kanssa  syvennytty asioihin, mutta  väliäkös tuolla nyt enää on.... menen nukkumaan

MTK:n kylvösiemenvaliokunta oli vähän muita edellä. Uudet määräykset ja kylvösiemenlaki piti saada EY:n kanssa yhdenmukaisiksi. Siemenkauppa oli silloin myös osittain kansainvälistä. Suomen määräykset hukkakauran suhteen olivat hyvin tiukat. Silloisessa EY:ssä (EU) ei näin ollut. Siellä oli pääpaino siinä, että kuinka montaa sukupolvea sai tuottaa siementä kantasiemenestä.
Suomessa oli kauppasiemenen myynti sallittua. EU ei sellaista tuntenut. Meillä yritettiin eduskunnan voimin pitää tämä pykälä voimassa. EU määräykset menivät kuitenkin tästä yli ja niin Suomella ei ollut mitään erivapautusta tässä asiassa. Valiosiemen jäi myös pois. Siemenkustannukset nousivat tuotannossa. Viljelijän piti hankkia uusi kantasiemen aika usein. Kaikki tämä on nostanut kaupan siemenen hintaa.
Alkuvaiheessa sattui myös ilmeisesti käännösvirheitä. Alkuperäistektejä käänsivät henkilöt, joilla ei ollut kovin paljon tietoa maatalouden sanastosta. Väärinkäsityksiäkin saattoi tulla. Eräs esimerkki siitä on oman siemenen käyttömaksua koskeva määräys. Siinä oli kauran kylvön sijasta käytetty sanaa kauran istutus. Tässä alkuperäisessä dridektiivissä todettiin. että oman siemenen käyttömaksu ei koske pienviljelijöitä. Sillä tarkoitettiin niitä, joilla ei ollut kesantovelvoitetta. Myöhemmin todettiin, että jos Suomessa olisi noudatettu tätä, niin maksajia olisi ollut melko vähän. Täällä tehtiin asiassa poikkeus, jonka EU hyväksyi.
Tuota 141 keskustelua seuratessa tulee mieleen se, että mikä asiasta tehty päätös todella oli. Olisiko siinä tullut joku sekaannus. En tiedä, mikä päätös on ollut. Se on kuitenkin selvää, että neuvottelujen sihteeriköt eivät ilmeisesti ollet Suomen maatalouden asiantuntijoita. Väsyneet neuvottelijat eivät ehkä tutkineet suurennuslasin kanssa vastasiko päätös sitä, mikä oli so*****. Tälläisessä lakitekstissä voi yksikin sana muuttaa asian luonteen.