Tää on kyllä niin pöljää touhua kun olla ja voi!

Viljeliät sanoo naama peruslukemilla että "joo joo sääntöjen mukaan mennään!"

Sitten kun perävalot häviää, niin alkaa dementtia vaivata.

Tää on kyllä niin pöljää touhua kun olla ja voi!

Viljeliät sanoo naama peruslukemilla että "joo joo sääntöjen mukaan mennään!"

Sitten kun perävalot häviää, niin alkaa dementtia vaivata.

Ainakin täällä "Kemian Leirissä" kunnollinen viljanKASVATUS ei ole enää mahdollista ilman koiruuksia.

Viljavuusluokatkin pitää varmaan vielä ennen kevättä restauroida kuten multaisuudetkin.

Salpietaria ja CANia, pakko olla fosforivapaata ettei SS:n mainitsemat taulukot ylity.

mul on iha samaa tavaraa ai niin ja pötköstä 100kg p ha

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.02.15 - klo:10:38

Tää on kyllä niin pöljää touhua kun olla ja voi!

Viljeliät sanoo naama peruslukemilla että "joo joo sääntöjen mukaan mennään!"

Sitten kun perävalot häviää, niin alkaa dementtia vaivata.

Ainakin täällä "Kemian Leirissä" kunnollinen viljanKASVATUS ei ole enää mahdollista ilman koiruuksia.

Viljavuusluokatkin pitää varmaan vielä ennen kevättä restauroida kuten multaisuudetkin.

Helpo homma. ojan pekauksen yhteydessä ottaa näytteen ojan pohjalta kaivuun jälkeen. Ainoa huono puoli että turve pelto voi muuttua savikoksi analyysissä.

Lannoitteet tilattu jo kesällä, uudet viljavuusnäytteet syksyllä ja lannoiterajat alkaa pikkuhiljaa selvitä Suunnitelma tarttee tehä kun viitsisi, joko Agrineuvoksen uusimmassa päivityksessä oikeat lannoiterajat? Oppinut viime vuosina ihan väärille tavoille, mutta tää tempoileva politiikka ajaa viime tipan tekijäksi. Etukäteen kun tarkkaan suunnittelee ja tekee, saa tehä kolmeenkin kertaan sääntöjen muuttuessa

Viljavuustutkimuksissa muutama ylläri, pitää ottaa uusintanäytteet, eikös se ollu että uusinta käytetään? Fosforit kahdella lohkolla 63-170, on saanut kuivaa kökköä parina edellisenä vuonna ja kevytmuokattu, sattumaa joukossa Edelliset näytteet noilla lohkoilla fosforin osalta 5-10 eli punaisella.

Y-6, Y-4, salttu sekä Sulfan. Noilla pitäis mennä, itälannat lähes samoissa hinnoissa joten ei mitään mieltä ottaa pölylantaa kera kokkareiden. Nimittäin muutama säkki Cemagroa viime vuodelta jäljellä, ja syöttölaite tykkäs kyttyrää niistä sepelinpaloista, joita lannassa oli

Lannoitteet tilattu jo kesällä, uudet viljavuusnäytteet syksyllä ja lannoiterajat alkaa pikkuhiljaa selvitä Suunnitelma tarttee tehä kun viitsisi, joko Agrineuvoksen uusimmassa päivityksessä oikeat lannoiterajat? Oppinut viime vuosina ihan väärille tavoille, mutta tää tempoileva politiikka ajaa viime tipan tekijäksi. Etukäteen kun tarkkaan suunnittelee ja tekee, saa tehä kolmeenkin kertaan sääntöjen muuttuessa

Viljavuustutkimuksissa muutama ylläri, pitää ottaa uusintanäytteet, eikös se ollu että uusinta käytetään? Fosforit kahdella lohkolla 63-170, on saanut kuivaa kökköä parina edellisenä vuonna ja kevytmuokattu...

Y-6, Y-4, salttu sekä Sulfan. Noilla pitäis mennä, itälannat lähes samoissa hinnoissa joten ei mitään mieltä ottaa pölylantaa kera kokkareiden. Nimittäin muutama säkki Cemagroa viime vuodelta jäljellä, ja syöttölaite tykkäs kyttyrää niistä sepelinpaloista, joita lannassa oli >

 

joko Agrineuvoksen uusimmassa päivityksessä oikeat lannoiterajat?

Eikös sieltä tullut juuri sähköpostia, että uuden kauden tukihakupäivitys valmistuu aikaisintaan maaliskuun lopulla?
Voihan sieltä tulla joku lannoitustasopäivitys sitä ennenkin ja käskivät käymään suunnittelun uudelleen aina läpi sitä mukaa kuin uusi päivitys on julkaistu...


On tää kyl *****!


Aivan uskomatonta pelleilyä taas hallinnolta!
Näinkin merkittävät muutokset tulisi olla vähintään vuotta aiemmin lyötynä lukkoon tai mieluiten tiedossa viljelijöillä jo ennenkuin viime vuoden viljelysuunnitelmia tekivät.

Mutta toisaalta, eihän EU:n virallista päätöstäkään ole ilmeisesti vielä tullut, onko Suomen uudistettu nitraattidirektiivikään heidän mielestään kelvollinen... Ne ei ole varmaan naurunpyrskähdyksiltään vielä kerenny antamaan päätöstä. Onhan siellä 15% paikkakohtainen kaltevuusrajoitus ja tulkinnallinen kokonaistypen määrityskin menneet läpi asetustekstin.

Satotasokorjaus vaikuttaa ihan kivalta, mutta kuinka paljon
vuosia voi kelata taaksepäin. 2008 oli yksi niitä huippuvuosia
jolloin suurin sato oli oikeesti 5850kg/ha. 

Kai se viisi vuotta on? Perjantain (6.2.2015) maaseudussa kun oli juttua noista lannoiterajoista niin siinä oli kirjotettu, että saisi käyttää satotasokorjausta vaikka satoa olisi tullut jostakin toisesta lajista. Esim. saat vehnällä huippusadon niin parinvuoden päästä voit käyttää myös rypsillä korotettua tasoa. Onkos tämä ollut aina näin vai pitikö vanhassa systeemissä olla samasta lajista vai onko kirjoittajalta päässyt sammakko?

Lainaus käyttäjältä: montöör - 08.02.15 - klo:09:52

Satotasokorjaus vaikuttaa ihan kivalta, mutta kuinka paljon
vuosia voi kelata taaksepäin. 2008 oli yksi niitä huippuvuosia
jolloin suurin sato oli oikeesti 5850kg/ha. 

Kai se viisi vuotta on? Perjantain (6.2.2015) maaseudussa kun oli juttua noista lannoiterajoista niin siinä oli kirjotettu, että saisi käyttää satotasokorjausta vaikka satoa olisi tullut jostakin toisesta lajista. Esim. saat vehnällä huippusadon niin parinvuoden päästä voit käyttää myös rypsillä korotettua tasoa. Onkos tämä ollut aina näin vai pitikö vanhassa systeemissä olla samasta lajista vai onko kirjoittajalta päässyt sammakko?

Aiemmin oli sama laji, jatkossa viljat on viljaa lajista riippumatta, kuten taulukoissaon esitetty. Tämä on oikeasti järkevä systeemi, nyt saa viiden vuoden kierrolla varmasti hyvän sadon kunnon pelloilla ja saa MAHDOLLISUUDEN lannoittaa vapaammin ts. panostaa niille hyville pelloille.

Nyt ei kyllä huoleta kevät; 600 kg Y2 pellon reunasta lähtien. Loppuun asti kunnes kone pesuun ja takasin suuliin.

Melkoisesti rentouttavampaa kuin joskus aikaisemmin....

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.02.15 - klo:14:51

Lainaus käyttäjältä: montöör - 08.02.15 - klo:09:52

Satotasokorjaus vaikuttaa ihan kivalta, mutta kuinka paljon
vuosia voi kelata taaksepäin. 2008 oli yksi niitä huippuvuosia
jolloin suurin sato oli oikeesti 5850kg/ha. 

Kai se viisi vuotta on? Perjantain (6.2.2015) maaseudussa kun oli juttua noista lannoiterajoista niin siinä oli kirjotettu, että saisi käyttää satotasokorjausta vaikka satoa olisi tullut jostakin toisesta lajista. Esim. saat vehnällä huippusadon niin parinvuoden päästä voit käyttää myös rypsillä korotettua tasoa. Onkos tämä ollut aina näin vai pitikö vanhassa systeemissä olla samasta lajista vai onko kirjoittajalta päässyt sammakko?

Aiemmin oli sama laji, jatkossa viljat on viljaa lajista riippumatta, kuten taulukoissaon esitetty. Tämä on oikeasti järkevä systeemi, nyt saa viiden vuoden kierrolla varmasti hyvän sadon kunnon pelloilla ja saa MAHDOLLISUUDEN lannoittaa vapaammin ts. panostaa niille hyville pelloille.

No jotain plussaa sitten.. Mutta entä tuo rapsi tai rypsi vs vilja? Kun muutenhan korjausta ei saisi käyttää öljykasveille niitä kun ei viiden vuoden jaksolle mahdu kuin yksi kerta. Ja ainakin syysrapsi mitä aion jatkossa kokeilla vielä toisen kerran vaatii selvästi LANNOITUSTA..

Nyt ei kyllä huoleta kevät; 600 kg Y2 pellon reunasta lähtien. Loppuun asti kunnes kone pesuun ja takasin suuliin.

Melkoisesti rentouttavampaa kuin joskus aikaisemmin....

-SS-

 

Tuleeks meille tarkastajat jos kirjoitan et mulla on Yy femmaa...

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 08.02.15 - klo:15:39

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.02.15 - klo:14:51

Lainaus käyttäjältä: montöör - 08.02.15 - klo:09:52

Satotasokorjaus vaikuttaa ihan kivalta, mutta kuinka paljon
vuosia voi kelata taaksepäin. 2008 oli yksi niitä huippuvuosia
jolloin suurin sato oli oikeesti 5850kg/ha. 

Kai se viisi vuotta on? Perjantain (6.2.2015) maaseudussa kun oli juttua noista lannoiterajoista niin siinä oli kirjotettu, että saisi käyttää satotasokorjausta vaikka satoa olisi tullut jostakin toisesta lajista. Esim. saat vehnällä huippusadon niin parinvuoden päästä voit käyttää myös rypsillä korotettua tasoa. Onkos tämä ollut aina näin vai pitikö vanhassa systeemissä olla samasta lajista vai onko kirjoittajalta päässyt sammakko?

Aiemmin oli sama laji, jatkossa viljat on viljaa lajista riippumatta, kuten taulukoissaon esitetty. Tämä on oikeasti järkevä systeemi, nyt saa viiden vuoden kierrolla varmasti hyvän sadon kunnon pelloilla ja saa MAHDOLLISUUDEN lannoittaa vapaammin ts. panostaa niille hyville pelloille.

No jotain plussaa sitten.. Mutta entä tuo rapsi tai rypsi vs vilja? Kun muutenhan korjausta ei saisi käyttää öljykasveille niitä kun ei viiden vuoden jaksolle mahdu kuin yksi kerta. Ja ainakin syysrapsi mitä aion jatkossa kokeilla vielä toisen kerran vaatii selvästi LANNOITUSTA..

Rapsilla ja rypsillä omat taulukot, samoin kuin syysmuodoilla. Sama mistä kasvista saa kunnon sadon, silloin saa muitakin lannoittaa ko. lohkolla vapaammin. Oliko nää taulukot just maaseudussa vai missä, jossain kuitenkin muutama päivä sitten. Viittinyt sen kummemmin yksityiskohtiin paneutua, kun oppinut karttamaan tuplatyötä ts. jos ne vielä muuttuu ennen kylvöaikaa

OK taulukoita siis luetaan siten, että satotasokorjaus tehdään parhaimman satotasokorjauksen antavan lohkolla joskus kasvaneen viljelykasvin mukaan ! Eli sen mukaan, mitä joskus on kasvanut, vaikka ei olisi ikinä ollut kevätvehnää, voidaan käyttää vaikka joskus viljellyn kevätrypsin korjauksta, jos siitä saa isomman satotasokorjauksen. Ja uuden kesän kevtvehnän lannoitukseen sitten +50 kg melko helposti.

 

Kylläpä nyt on optimismia ilmassa, nitraattidirektiivi paukkuu siis lähes aina, ja saa vielä hiukan salpeetarirahaa kaupan päälle, eli 54 € ! 

-SS-

Tätä tässä on odotettu ainakin kymmenen vuotta, jos tosiaan noin on. Viljelykierto kunniaan.