Jos kilpailija pärjää 3 vuotta vaille viiskymmentä vuotta lähes samalla vaihdeaskilla ja Valtralla mennyt kuuskymmentä vuotta pelkässä kehitystyössä niin jossain mättää....
http://agriculture.newholland.com/br/pt/Products/Tractors/Serie30/PublishingImages/Trator%20-%20Serie%2030%20-%207630.pdf

Juu... niin mättää, nimittäin se, etteivät Ojala ja Loordi Fordson ole laisinkaan ajan tasalla. Tuo 12+4R vaihteisto lienee ollut brassimalleissa käytössä kolmisenkymmentä vuotta, ei ole uusi. Noiden Ford, anteeksi New Holland mallien tehoisissa brassi-Valtroissa on 80-luvun alussa esitellystä VolvoBMValmet 05-sarjasta peräisin oleva voimansiirto.

Semmoisen voisitte vielä mitata, jotta piirtäkää maahan viiva tarkasti traktorin suuntaan keskeltä traktoria aurojen alle, esim. punnusnarulla merkki keulan keskeltä ja koukun kohtalta maahan ja siihen rima tms. niin että ulottuu aurojen takapäähän asti.

Sitten nostovarret tarkasti samaan korkeuteen, samoin aurojen kääntörajoittimet

Sitten lukitsette aurat keskelle traktoria vetovarsien rajoittimilla, merkkaatte vaikka viimeisen kärjen paikan maahan molemmin puolin käännettynä ja mittaatte sen etäisyyden tuohon keskimerkkiin. Jos eri puolten mitta poikkeaa, on aura vino kääntöpään takaa, joko kokoonpanovaiheen virhe tai sitten ajettu rajusti kiveen (voisiko sitä edes ajaa niin rajusti että runko tuosta taipuisi?)

Tuolloin aura kulkee eri kulmassa eri suuntiin, eikä kynnös taatusti tule samanmoista

Electrolux Ab:n Överumin tehtailla valmistetussa Fiskars Agropal F aurassa kallistuskulma säädetään erikseen kummallekin puolelle. Ainakin tuossa omassa säätöpultin kannat pitää olla eri korkeudella runkokappaleesta. Jos etummainen viilu on eri levyinen toiseen suuntaan kynnettäessä, se korjataan siirtämällä vetokarttua sivusuunnassa. Kaikki tämä on kerrottu auran käyttöohjeessa. Överum-auroissa on käsittääkseni sama rakenne.

Toinen juttu on se, että etummainen viilu usein (maan laadusta riippuen) kääntyy hiukan eri tavalla. Se taas johtuu siitä, että edellisen terän maapuoli ei ole vaon reunaa tukemassa ja kääntyminen alkaa hiukan aikaisemmin.

elikkä et ole koskaan laittanu niitä kiinni puuhun?  on sen verta elävä'ä että jollain tavalla rispaantuvat reunoista vuosien saatossa ja tavaran painoista että elossa oleva levy 'murenee' ja sitten on pikkuväli kohta iso ja nakerrus alkaa! 

Olen toki, kaatokuilun vanereissa ei ollut mitään merkkiä rispaantumisesta sinä aikana kun oli käytössä vajaan parikymmentä vuotta.

Muinoin olen tuollaisesta ohimennen kuullut, Sampolla on kai ollut myös jokin prototyyppi mitä yhtäkkiä gugelilla löysin.    Onkohan  tuollaisia jossain päin maailmaa olemassa/käytössä?

Vajaa kolmekymmentä vuotta sittenkö on muinoin? Aika nuorta porukkaa täällä pyörii ;- ) Lienee ollut 80-luvun puolenvälin tienoilla, kun joku maahantuoja niitä yritti tosissaan kaupata. Pari semmoista silloin näin työnäytöksessä Kytäjällä. Kartanon Claassiin oli semmoinen asennettu ja toinen maahantuojan Sampossa (690?). Vehnää puivat aika haipakkaa, ei pölynnyt yhtään, oli sen verran nihkeä keli.   

ja ite noitun aina noita vanerien saumoja kun aikaa kasauksesta 4+ vuotta!    milläs teet siistit ja käsiteltävät ? kun joskus kuiteskii tarttee jotain lapiollakin tehä, - ennemmin tahi myöhemmin!

Kaks suoraa reunaa vastakkain, ei kai se nyt niin vaikeeta ole ;- )

Lainaus käyttäjältä: Tapanila - 06.09.11 - klo:15:10

Ja sitten kyntäjäneropatit kommentoimaan vai eikö ole neuvoja enää

Vetovarret samalla korkeudella mitattava tasaisella lattialla ei nostotangoista, rengaspaineetkin vaikuttaa.
Raideväli Etupäässä 5-10cm leveämpi kuin takana. Takaraideväli vähintään 115 cm.  mieluummin hiukan enemmän.

Mä olen kyntänyt yli 20 vuotta noin 107 cm sisäraidevälillä takana ja pääasiassa 16" viilunleveydellä. Sivusäätövaraa ei kylläkään ole yhtään lisää. Ohjekirjan mukaan 120-150 cm raideväli käy 16" viilunleveydellä.

Puimuri+turbo = tuhon tie. Liikaa kuumia osia ja liian herkkää tekniikkaa. Puimuri seisoo 11 kuukautta vuodessa, paikat ryytyvät ja paska tekee paakkuja 

Mä kyllä käytän hyvälaatuista öljyä moottorin voiteluun, ei tulis mieleenkään paskaa siihen tarkoitukseen laittaa.

--niin,totta.Ajattelinkin vaan vain kosteutta.Itse kans meinannu palata kylmäilmakuivaukseen,tuon roskaisuuden takia vaan tarttis pitää siilo sen verran hengissä että sais roskat pois.Viljan käsittely sitten järjestettävä järkevästi....

Joka vuosi on vilja  kaupaksi käynyt, vaikka ei ole esipuhdistajaa nähnytkään auton lavalle joutuessaan. Auton lavalta varastoon matka todennäköisesti käy esipuhdistajan kautta.

Eli jos 11KW moottorisi ottaa 22,9A virran, niin sinuna pyytäisin paikalle jonkun ammattilaisen tutkimaan mikä on vikana. Tuon 22,9A mukaanhan moottorisi ottaisi tehoa reilut 15KW. Elikä ei missään tapauksessa ole pitkäikäinen.

No, hyvän matkaa yli viiskymmentä vuotta on ollut käytössä ilman korjauskuluja, viimeiset 36 vuotta on pyörittänyt metristä potkuripuhallinta. Isommalla vastapaineella ottaa tehoa yli 13 kW. Arvokilvessä lukee 11 kW, 380 V, 22,9 A ja 0,84 cosφ. Alkuaan tähtikolmiokäynnistimellä varustettu maatalousmoottori, nykyään varustettu hygrostaattiohjatulla tähtikolmiokäynnistimellä. Lämpöreleen asetus näkyi muuten olevan 14 A.

Moottori ottaa enemmän tehoa verkosta koska siinä on häviöitä.
lisänä vielä loisteho...

Suomessa nykyään tuo 240V ja 400V. Oli jo silloin, kun entisessä elämässä sähköalalla tein töitä.

Vanhassa 380 V moottorissa hyötysuhde saattaa olla 70-85 %.

Minä olen ollut siinä käsityksessä, että sähkölaitteen arvokilven teho on ottoteho.

Suomessa sähköverkon nimellisjännite 230 V (vaiheen ja nollan välillä).

Hyötysuhde lienee lähellä 90 %, pintalämpö ei paljon yli 40 nouse.

P=U*I

Ei ole aivan noin yksinkertaista, jos kolmivaiheoikosulkumoottorista on kyse.

Kerropas miten tuohon kaavaan sopii teho 11 kW, jännite 380 V ja virta 22,9 A. Moottori käy 25 ampeerin sulakkeilla

Pystyn aika hyvin sanomaan sängestä milloin on pieni Sampo tai 40/410/460 mennyt pellolla, se kaatokelan kanssa poikkiriipaisu on kaikilla tapana, eli työnnetään vilja eteen ja kaatokelalla vedetään se pöydälle; Varmaankin korsi jännittyy taivuessaan eteenpäin et menee poikki paremmin. Ajosuunnassa näkyy se aaltoilu ja rispaantunut leikkuujälki.

Käsittääkseni tuo juontuu lyhyestä pöydästä. Jos pitkähköä jäykkäkortista viljaa, siis vehnää tai kauraa, yritetään syöttää tähkä edellä, korren tyvi putoaa terälle uudestaan leikattavaksi ja terä hakkaa raskaasti. Tyvi edellä syöttäen terä käy nätisti. Ohra menee hyvin tähkä edelläkin.

Ainakin sampon lakokynnet ottaa maahan, kun se mitta-asteikko näyttää vielä, että pöytä ois 20 senttiä maasta, mitalla en ole koskaan tarkistanu sen paikkansapitävyyttä.

Muistaaksen olen lyhentänyt puikkoa vastaamaan todellista leikkuukorkeutta, se näyttää runsasta kymmentä senttiä lakokynnet maassa.

Kun pöydän laskee ihan maahan, nousee lakokynsien kärjet jo viissenttiä ylös, kun sitä kokeilee hallin lattialla. Kynsien muodossa pysymistä edesauttaa se, ettei pöytää milloinkaan laske säilytyksessäkään maahan vaan laittaa pölkyt pöydän alle.

Pöytä pitää olla säilytyksen aikana hydrauliikan varassa, paineakussa normaalipaine.

Lainaus käyttäjältä: Cultor - 21.08.11 - klo:14:27

Lainaus käyttäjältä: koivumaki - 21.08.11 - klo:09:22

Yllättävintä on minun mittauksillani se,että kaikkien noiden mainittujen traktoreiden keskikulutus pyörii 0,45-0,55 l/km haarukassa.Kärryajoissa puolet matkasta kuormalla,puolet tyhjänä.

Et sitten raaski kertoa perävaunun painoa, tai yhdistelmän kokonaismassaa ;- )

Vertailuksi, KV:n testissä T202 Direct kulutti 0,567 l/km eco-asetuksella ja 0,596 l/km normaaliasetuksella, perävaunumassa 17,4 tonnia.

---niin.Siis nyt ajossa oleva yhdistelmä:V T160+Quicke65+Roagna THL20+lava=6000?+800?+5800(tieto)+2500(lavan paino arvio)=yhteensä 15,1tn tyhjänä.
--tässä Vallun mittauksen aikan ajelin purkujätteitä joiden painosta mulla ei oo oikein käsitystä.Liekö 5-7tn kuormaa ollu.
--Nuo NH vehkeiden mittaukset tein aikoinaan myös purkupuiden ajossa silloin oli eri koukkukärry ja lavat,mutta painot hyvin lähellä samaa.
--tuostahan sitten päästään aika lähelle Directin perävaunumassaa ja yllätys yllätys myös aika lähelle samaa kulutusta

Directin kokonaispaino näkyy olleen 25090 kg eli vähän enemmän, lisäksi koko koematka täydellä kuormalla. Joku mäkikin lie matkalla ollut, kun kaikkien testattavien nopeus on pudonnut minimissään alle 15 km/h. Ei tuosta kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi vetää, paitsi että traktoriyhdistelmän kulutus tiekuljetuksissa on erittäin paljon suurempi kuin kuorma-auton.

Kerro ny ihmees kuinka ne sitte pitääs olla, kunnon lakokauras ei oikein muu asento ainakaan tähän asti ole toiminu?

Hyvin muotoiltu lakokynsi liukuu pitkin pellonpintaa laon alle, turha niitä on maan sisään lykätä.

Mutta laskeppa kiekat alle 1700 ja samalla ajat 55 km/m 
Tietääkö kukaan mitä se on

Se on raketti tai vähintäänkin yliäänikone.